KUUSEN KÄPYRUOSTEET. Kaitera 1 Juha, Tillman-Sutela 1 Eila ja Kauppi 2 Anneli

Transkriptio

1 KUUSEN KÄPYRUOSTEET Kaitera 1 Juha, Tillman-Sutela 1 Eila ja Kauppi 2 Anneli 1 Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen toimintayksikkö, Kirkkosaarentie 7, Muhos 2 Biologian laitos,oulun yliopisto, PL 3000, Oulu

2 KÄPYRUOSTEIDEN AIHEUTTAMAT VAHINGOT -Epidemioihin vaikuttavat tekijät tunnetaan huonosti, mikä vaikeuttaa käpyruosteiden torjuntaa -Ruostesieniepidemioita esiintyy säännöllisesti; viimeisin v Käpyruosteet vähentävät siemensatoa aiheuttavat epämuodostumia ja käpyjen ennenaikaista avautumista estävät siementen leviämisen kävyistä niiden pihkottumisen takia aiheuttavat käpysuomujen vääntymistä lisäävät epämuodostuneiden siementen määrää alentavat siementen itämistä

3 KÄPYRUOSTETUTKIMUS Selvitetään ruostesienten aiheuttamat käpytuhot v Hankitaan lisätietoa käpyruosteiden epidemiologiasta Hankitaan lisätietoa käpyruosteiden itiöemien kehittymisestä ja itiönnistä kävyissä ja väli-isännillä kasvukauden aikana tuhojen torjunnan parantamiseksi

4 KUUSEN KÄVYISSÄ ESIINTYVÄT RUOSTESIENET KUUSENTUOMIRUOSTE, Thekopsora areolata -Levinneisyys: Esiintyy kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla -Isäntäkasvit: Kuusilajit, Picea spp. -Väli-isännät: Tuomilajit, Prunus spp. -Sienen elinkierto: 1. Emikukkien tartunta kantaitiöillä talvehtineista tuomen lehdistä (talvi-itiöpesäkkeet) keväällä -Tartuttaa myös kuusen versoja 2. Pikkukuromapullot ja helmi-itiöpesäkkeet kehittyvät käpysuomuissa ja kuusen versoilla -Helmi-itiöt tartuttavat nuoria tuomen lehtiä 3. Kesä- ja talvi-itiöpesäkkeet kehittyvät tuomen lehdillä -Kantaitiöt muodostuvat talvehtineilla tuomen lehdillä

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16 KUUSENTALVIKKIRUOSTE, CHRYSOMYXA PIROLATA -Levinneisyys: Esiintyy kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla -Isäntäkasvit: Kuusilajit; Picea spp.; Skandinaviassa P. abies -Väli-isäntäkasvit: Talvikkilajit, Pyrola spp., Skandinaviassa Pyrola spp. ja Orthilia secunda, Pohjois-Amerikassa myös Moneses sp. -Sienen elinkierto: 1. Kantaitiöt kehittyvät talvehtineilla talvikin lehdillä -Tartuttavat emikukkia 2. Pikkukuromapullot ja helmi-itiöpesäkkeet kehittyvät käpysuomuissa -Helmi-itiöt tartuttavat väli-isäntäkasvien lehtiä 3. Kesä- ja talvi-itiöpesäkkeet kehittyvät talvehtineilla talvikin lehdillä -Keväällä aluksi erilaistumattomina pesäkkeinä -Kantaitiöt kehittyvät itävissä talvi-itiöpesäkkeissä

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32 TEERENLEIPÄ, CHRYSOMYXA WORONINII -Levinneisyys: Pohjois-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka -Isäntäkasvit: Kuusilajit, Picea spp. -Väli-isäntäkasvit: Suopursu, Ledum spp. -Sienen elinkerto: 1.Tartuttaa kantaitiöillä sekä kuusen käpysuomuja että kuusen silmuja (versoja) 2. Käpysuomuissa, versoissa ja neulasissa kehittyvät pikkukuromapullot ja helmiitiöpesäkkeet. -Helmi-itiöt tartuttavat suopursun lehtiä 3. Kesä- ja talvi-itiöpesäkkeet kehittyvät suopursun lehdillä -Kantaitiöt kehittyvät itävissä talvi-itiöpesäkkeissä

33

34

35 ARTIKKELEITA Kaitera, J., Tillman-Sutela, E. & Kauppi, A Rust diseases with fruiting stages in cones of Norway spruce complicate disease control. In: Turner, S., Merrit, D., Clarke, S., Commander, L. & Dixon, K. (eds.). Seed Ecology II, The 2nd International Society for Seed Science Meeting on Seeds and the Environment. Perth, Western Australia, Sunday 9 - Thursday 13 September Conference Proceedings. Kings Park and Botanic Garden, p. 38. Kaitera, J., Tillman-Sutela, E. & Kauppi, A Chrysomyxa ledi, a new rust sporulating commonly in cone scales of Norway spruce. Scand. J. For. Res. (tarkastajilla) Kaitera, J., Tillman-Sutela, E. & Kauppi, A Seasonal fruiting and sporulation of Thekopsora and Chrysomyxa cone rusts in Norway spruce cones and alternate hosts in Finland. Can. J. For. Res. 39: Kaitera, J., Tillman-Sutela, E. & Kauppi, A Cone bagging hinders cone and rust development of Picea abies. Baltic For. 15:

36 KUUSENSUOPURSURUOSTE, CHRYSOMYXA LEDI -Levinneisyys: Kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla -Isäntäkasvit: Kuusilajit; Picea spp. -Väli-isäntäkasvit: Suopursu, Ledum spp. -Sienen elinkierto: 1.Tartuttaa kuusen neulasia kantaitiöillä, jotka kehittyvät talvehtineissa talvi-itiöpesäkkeissä 2. Neulasissa kehittyvät pikkukuromapullot ja helmi-itiöpesäkkeet -Helmi-itiöt tartuttavat suopursun lehtiä 3. Kesä- ja talvi-itiöpesäkkeet kehittyvät suopursun lehdillä

37

38

39 KÄPYRUOSTEIDEN ITIÖINTI Käpyaineiston keruu ja analysointi -Runsas käpysato ja runsaasti käpyruostetuhoja v Keruu 1-2 kertaa kuukaudessa lokakuussa 2006 ja huhti-lokakuussa vanhat kävyt 5-8 keruuta -nuoret kävyt 5 keruuta Väli-isäntäkasvien lehtien keruu -Väli-isäntäkasvien talvehtineita tai nuoria lehtiä (talvikit, tuomi) kerättiin 1-2 viikon välein touko-lokakuussa 2007 ja toukokuussa talvehtineet ja nuoret talvikin lehdet (5-23 keruuta) -nuoret tuomen lehdet (5-16 keruuta) -talvehtineet tuomen lehdet (1-6 keruuta)

40 Käpy- ja lehtimateriaalin tarkastelu -Käpysuomuista arvioitiin itiöemien yleisyys, määrä, sijainti ja itiöivien pesäkkeiden osuus -Väli-isäntäkasvien lehdiltä arvioitiin itiöemien suhteellinen peittävyys, sijainti sekä itiöivien ja hajonneiden pesäkkeiden osuus -Sienten rakenteita tarkasteltiin valo-, stereo- ja elektronimikroskoopeilla (FESEM) sieniasteiden pintarakenteet, eri itiömuotoja ja itiöitä synnyttävät seinärakenteet itiörakenteiden vertailu eri ruostesienimateriaaliin

41 Kuusentuomiruoste Käpyruosteiden itiöinti kävyissä ja väli-isännillä -Nuoret kävyt: -Kesäkuun lopulta lokakuun alkuun vaaleista tummanruskeisiin helmi-itiöpesäkkeisiin, ei itiöintiä -Lähes 100%:ssa käpysuomuja pesäkkeitä niiden molemmilla pinnoilla Helmi-itiöpesäkkeet kehittyvät nuorissa kävyissä, mutta eivät vielä itiöi niissä -Vanhat kävyt: -Alue 1: -Touko-lokakuussa 22-45%:ssa käpyjä helmi-itiöpesäkkeitä -Lähes kaikki kävyt (90-100%) itiöivät -Alue 2: -Lokakuussa kävyistä 89-96%:ssa helmi-itiöpesäkkeitä -Itiöinti touko-lokakuussa 11-23%:ssa käpyjä Helmi-itiöpesäkkeiden pääasiallinen itiöinti vuoden vanhoissa kävyissä -Väli-isännät: -Talvehtineilla tuomen lehdillä ei kantaitiöitä keväällä Nuorilla lehdillä kesäitiöpesäkkeet toukokuun lopulta lokakuulle -Kesäitiöpesäkkeet itiöivät pääosin kesäkuussa ja hajosivat heinäkuussa -Talvi-itiöpesäkkeet kehittyivät nuorilla lehdillä kesäkuun jälkeen

42 KUUSENTALVIKKIRUOSTE Käpyruosteiden itiöinti kävyissä ja väli-isännillä Nuoret kävyt: -Kesäkuun lopussa 2%:ssa kävyistä pikkukuromapulloja, jotka itiöivät -Elo-lokakuussa 7-10%:ssa helmi-itiöpesäkkeitä, joista valtaosa (79%) itiöi tai itiöinti oli loppunut -Pesäkkeet käpysuomujen ulkopinnalla Itiöemät kehittyivät nuorissa kävyissä ja itiöivät samana vuonna Vanhat kävyt: -Lokakuu 2006 lokakuu %:ssa kävyistä helmi-itiöpesäkkeitä, joissa itiöinti oli loppunut ja pesäkkeet hajonneet Väli-isäntäkasvit: -Huhtikuun lopulta toukokuun lopulle erilaistumattomat pesäkkeet -Toukokuun puolivälistä heinäkuun loppuun kesäitiöpesäkkeet -Kesäitiöpesäkkeet itiöivät koko kasvukauden ajan, hajosivat kasvukauden lopulla -Talvi-itiöpesäkkeet toukokuun lopulta kesäkuun puoliväliin, hajosivat heinäkuusta alkaen -Kantaitiöt muodostuvat heti talvi-itiöpesäkkeiden itämisen jälkeen

43 MUUT RUOSTESIENET KÄVYISSÄ -Kellertäviä pikkukuromapulloja käpysuomujen ulkopinnalla kesä-elokuussa 25%:ssa nuoria käpyjä -Helmi-itiöpesäkkeet käpysuomuissa elokuun alussa, itiöivät elo-syyskuussa -Vain yksittäisissä käpysuomuissa -Helmi-itiöpesäkkeet reunoiltaan riekaleisia, helmi-itiöt pieniä -Helmi-itiöissä kapea ura, kapenevia nystyjä itiöiden pinnalla -Hyvin paksu ja karkeauurteinen sivuseinämä helmi-itiöpesäkkeissä morfologisesti Chrysomyxa ledi, geneettisesti C. ledi/c. rhododendrii ryhmään kuuluva