MONIOSAINEN MINÄKUVA MINÄ TULEVANA AMMATTILAISENA ATTO- valinnaisen käyttö opiskelijan motivaation vahvistamisena Opettajaopintojen kehittämistyö Raportti Merja Ihanus- Hänninen Etelä- Savon ammattiopisto 10.5.2013
Sisältö Lukijalle... 3 1. Lähtötilanne... 4 2. Tavoitteet... 4 3. Toteutus... 6 4. Kokemuksia taidekasvatuksellisista keinoista ja menetelmistä... 8 5. Palautteita... 10 6. Johtopäätökset ja pohdinta... 12 LÄHTEET... 14 2
Lukijalle Tämän raportin on kirjoittanut kuvataiteilija AMK, Merja Ihanus- Hänninen. Hän on toi- minut Taide ja kulttuuri aineen opettajana Etelä- Savon ammattiopistossa. Kehittämistyötä ovat rahoittaneet Etelä- Savon ammattiopisto ja Avoin ammattiopisto Etelä- Savossa hanke. Avoin ammattiopisto - hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on avata koulukohtaisia opetussuunnitelmia vastaamaan opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin, jotka voivat liittyä oppimisen haasteisiin, elämäntilanteeseen tai jo hankittuun koulutus- ja työhistoriaan. Avoin ammattiopisto- hanke on ESR- rahoitteinen ja Etelä- Savon Ely- keskuksen hallin- noima hanke. Hanke on alkanut 1.4.2011 ja se päättyy 30.6.2013. Hankkeen muista tavoitteista ja sisällöistä löytyy tieto esim. www.avoinammattiopisto.fi 3
1. Lähtötilanne Taide ja kulttuuri opintokokonaisuus kuuluu ns. Ammattitaitoa Täydentäviin Tutkinnon Osiin, ATTO- aineisiin. Taide ja kulttuuri - opintokokonaisuus koskee kaikkia alle 18- vuotiaina opintonsa aloittaneita opiskelijoita ja tämän lisäksi opiskelija voi valita ns. ATTO- valinnaisen Taide ja kulttuurin opintoihinsa. Moniosainen Minäkuva on yksi näistä ATTO- valinnaisista. Taide ja kulttuuri - opintokokonaisuuden opiskelijat tulevat kaikilta ammatillisten opintojen aloilta. Opiskelijoitani ovat rekkakuskit, leipurit ja kampaajat eli hyvin laaja kirjo erilaisia ammatteja. Luonnollisestikin opetettava aine on lähinnä yleissivistävä: opetuksen myötä opiskelija oppii kulttuurisia vuorovaikutustaito- ja, ympäröivän työ- ja oppimisympäristön huomioimista ja siihen reagoimista ammat- timaisesti ja kypsästi. Yrittäjyyteen liittyvää osaamista painotetaan voimakkaasti ja siihen rohkaistaan teettämällä erilaisia tehtäviä, mm. graafisen suunnittelun tehtävä, jossa opiskelija suunnittelee virtuaalisen yrityksensä logon tai mainoksen. Nämä ovat pieniä, yksinkertaisia, mutta tehokkaita keinoja ohjata opiskelijaa huomioimaan tule- vaisuuttaan valmiina ammattilaisena ja työntekijänä. Taide ja kulttuurin opintokokonaisuudessa otetaan huomioon tutkinnon perusteet ja ammatillisen osaamisen tavoitteet, mutta ne eivät ole keskiössä, eivätkä opetuksen lähtökohta. Itse räätälöin osan opetuksestani jokaiselle ammatti- alalle eriytettynä, pyrin rakentamaan eri painopistealueita ja näkökulmia opetuksen sisältöön, joka mu- kailee ammatillisia aineita. 2. Tavoitteet Kehittämistyön pedagogiset tavoitteet nousevat Esedun yhteisistä kehittämistavoit- teista, joita ovat mm. innostavat oppimisympäristöt, sekä monipuoliset opetuksen ja ohjauksen menetelmät. Yksi toimintaa ohjaava periaate oli ammatilliseen kehittymi- seen tarvittavat taidot, joita ovat mm. kyky suunnitella, kyky ratkaista ongelmia ja ko- kemukseen perustuva oppiminen. Lisäksi elinikäisen oppimisen taidot ja opiskelijan 4
oma, aktiivinen ja vastuullinen ote omaan oppimiseensa (Esedu, 2012, 13-15). Nämä pedagogiset periaatteet näkyvät suoraan oman kehittämistyöni sisällöissä, opetukses- sa ja ohjauksessa sekä opiskelijoille laatimissani tehtävissä ja niiden toteutuksessa. Opintokokonaisuuden tavoitteet olivat: 1) lisätä opiskelijan omaehtoista yrittäjämäistä otetta oppimisessa, tämä tarkoittaa: opiskelijan itsensä ottamaa vastuuta opinnois- taan, sitoutumista ja motivoitumista opintojensa loppuun suorittamiseen. Lisäksi tavoitteena oli, 2) että opiskelija kehittyy tiedon hankinnassa, työsuunnittelussa, käyt- tää luovuutta ja itseohjautuvuutta tehtävän toteutuksessa. Nämä tavoitteet liittyivät laajempaan kokonaisuuteen siten, että opettaja saisi moti- voitua ja sitoutettua opiskelijoita omaan tulevaisuuteensa. Opettaja saa opiskelijan ymmärtämään mitä kaikkea hän voi ja kykenee tekemään opintojensa loppuun saat- tamiseen eli ennalta ehkäisemään mahdollisia opintojen keskeytyksiä. Opetuskokonaisuuden tavoitteena myös tulevaisuudessa on tarjota Etelä- Savon avoi- men ammattiopiston käyttöön menetelmä, jonka avulla keskeyttämisuhan alla oleva opiskelija voisi rakentaa sillan niistä aineksista, jotka tukevat ja rohkaisevat häntä jatkamaan opintojansa. Opettajaopintojen kehittämiskohde näkyi omassa opetuksessani käytettävässä teorias- sa (mm. motivaatioteoria ja sosiodynaaminen ohjaus) sekä käytännön toteutuksessa. Kehittämiskohteeni yhtenä tavoitteena oli lisätä opiskelijan omaehtoista yrittäjyyttä, vastuunottamista opinnoistaan, ns. yrittäjämäistä otetta ja sitoutumista ammatillisiin opintoihinsa. Omaehtoinen yrittäjyys määritellään Yvi.fi- sivuston sanakirjassa näin: yksilön kokonaisvaltainen yrittäjämäinen asennoituminen ja toimintatapa kaikilla elämän osa- alueilla korostaen näkemystä, halua ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan tulevaisuuteen sekä vastuun ottamista omasta elämästä ja toiminnasta, esimerkiksi oppimisesta tai toimeentulosta (Kyrö, 1998). Lisäksi määrittelyssä korostetaan luovuuden ja vastuullisuuden merkitystä voimavara- na, olipa kyse sitten sisäisestä tai ulkoisesta yrittäjyydestä. Omaehtoinen yrittäjyys on kasvualusta ja perusta ulkoisen yrittäjyyden toteutumiselle. Olen ottanut omaehtoisen yrittäjyyden määritelmät huomioon opetuksen sisällön suunnittelussa, tavoitteissa ja menetelmissä. 5
3. Toteutus Kehittämistyön, opetuksen ja ohjauksen ohella, sisältönä oli tekemällä oppiminen, tie- donhankintaan liittyvien menetelmien käyttäminen ja kokemuksellinen oppiminen. Kukin opiskelija laati omaan, tulevaan ammattiinsa liittyvänä tehtävänä taideteoksen. Tavoitteena oli motivoida ja kannustaa opiskelijaa omaehtoiseen yrittäjyyteen ja vas- tuunottoon omista opinnoistaan. Ryhmä koostui 20:stä eri ikäisistä 16-21- vuotiaista ja opintojensa eri vaiheessa olevista opiskelijoista. Osa opiskelijoista oli suorittamassa rästiin jääneitä opintojaan, osa oli opintojensa alussa tai puolessa välissä, joten ikäja- kauma ja opintojen valmiusaste oli erittäin laaja. Tehtävän loppuun saattamiseen tarvittiin suunnitelmallisuutta toteuttaa tehtävä op- pimisen eri menetelmillä: tiedonhankintaa eri menetelmin mm. opiskeltavan ammatti- alan julkaisut, net- ti, kirjat, ym. erilaisten materiaalien käyttäminen teoksen taiteelliseen toteutukseen positiivinen minäkuvan näkemys ja omien voimavarojen ja vahvuuksien tunnis- taminen opiskelijana itsensä näkeminen tulevaisuudessa ammattilaisena, tulevaisuuden hahmotta- minen kokemuksellinen reflektointi ja itsearviointi Nämä menetelmät tukivat ja tukevat tavoiteltavaa jatkuvaa oppimista ja itseohjautu- vuutta. Opintokokonaisuuden sisältö ja työskentely eteni vaiheittain ja menetelmän teeman nimeksi tuli Minä tulevana ammattilaisena. Tehtävän tavoitteena oli rohkaista opis- kelijaa ilmaisemaan itseään kuvallisin keinoin ja valmistaa taideteos, jonka pääosassa oli opiskelija itse. Opiskelija valmisti taideteoksen, joka oli opiskelijan omakuva tule- vassa ammatissaan. 6
Teoksen toteutukseen käytettiin A4 kokoisen pahvilaatikon kantta, eri materiaaleja (mm. väripaperit, leikatut kuvat, kangaspalat ym.) ja omakuva työstettiin pienestä luonnonkorkkisesta pullonkorkista, jonka opiskelija maalasi vastaamaan tulevaa am- mattilaisen ulkoasua. Etelä- Savon ammattiopisto noudattaa kestävän kehityksen peri- aatteita, joten käytimme tehtävän toteutukseen mahdollisimman paljon kierrätysma- teriaaleja. Samalla opiskelijaa ohjeistettiin miettimään millainen työympäristö olisi parhaimmillaan ja minkälainen on esim. työasu, työtehtävänsä ja kenties työkaverinsa tulevaisuudessa. Tehtävänanto noudatti seuraavaa ohjeistusta: 1. Lähtötilanteen kuvaus opiskelijan nykyisestä elämästä. Mitä kaikkea siihen kuu- luu: koti, opinnot, ystävät, harrastukset ym. Kuvaus miellekarttana, johon opis- kelija voi kirjoittaa sanoja, piirtää kuvia tai liimata leikkeitä lehdistä. Asiat koot- tiin yhdelle A4- kokoiselle paperille. 2. Ammattiopinnot ja silta, miellekartta: opiskelija piirtää kuvia tai kirjoittaa ylös sanoja, jotka liittyvät opiskelemaansa ammattiin. Mitä kaikkea opiskelija tarvit- see saavuttaakseen tavoitteensa eli ammattinsa. Opiskelija kirjaa ylös ajatuksia ja asioita mitkä auttavat häntä saavuttamaan tulevaisuuden ammattinsa. Tuo- toksena yksi A4 paperi jokaisen omista ajatuksista. Keskustelimme opiskelijan kokoamista asioista yhdessä ja jos työstäminen tuntui vaikealta, mietimme yhdessä eri vaihtoehtoja. Tässä vaiheessa opiskelijat kokivat ahaa- elämyksiä lähinnä siitä, miten esim. harrastukset tukivat opintoja ja päinvas- toin. 3. Opiskelija etsi tietoa tulevasta ammatistaan mm. oman alansa julkaisuista, kir- joista ja netistä. Lisäksi ohjeistus kirjaamaan ylös lähteet, joita oli käytetty tie- donhankinnassa. 4. Työsuunnitelman tekeminen: Mitä asioita opiskelija halusi tuoda esiin itsestään, perheestään ja omasta am- mattialastaan sekä työympäristöstään. Mitä materiaaleja opiskelija käyttää to- teutukseen pahvilaatikon kannen ja luonnonkorkkisen pullonkorkin lisäksi? Oh- jeistus käyttämään mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja ja runsaasti 7
mielikuvitusta toteutukseen. Missä järjestyksessä opiskelija aikoo työskennellä ja mitä pitää huomioida työtä tehdessä. Materiaalien ja tarvikkeiden etsiminen. Opiskelijaa rohkaistiin myös piirtämään, käyttämään kirjoituksia, tekemään mahdollisimman paljon omia ratkaisuja materiaalien valinnoissa. Teoksen val- mistuttua opiskelija vastasi tekemääni kyselyyn, jossa hän pohti ja mietti, vasta- siko teos suunnitelmaa, missä opiskelija onnistui ja mitä hän olisi voinut tehdä toisin. Lisäksi kävin jokaisen opiskelijan kanssa keskustelun työskentelyproses- sista ja selkiyttikö teoksen työstäminen hänen mielikuvaansa tulevasta amma- tista ja mitkä asiat tukevat häntä opinnoissaan. SILTA Taiteellisen työskentelyn ja teoksen työstämisen keskiöön nousi silta. Silta yhdisti kaksi asiaa, jotka opiskelija itse kuvasi, lähtötilanne eli tämä hetki ja tulevaisuuden ammatti. Esitin asian ensimmäisellä tunnilla opiskelijoille näillä sanoilla: Mitä kaikkea tarvitset saavuttaaksesi tavoitteesi eli ammattisi? Kirjaa ylös ajatuksia ja asioita mitkä auttavat sinua saavuttamaan tulevaisuuden ammattisi. Näitä asioita voivat olla esim. opinnot, aikataulut, perhe, ystävät, harrastukset, sitoutuminen päämääriin ym. Mieti laajasti mitä hyviä ja positiivisia asioita voit tehdä, jotta matka sillan yli sujuisi mahdollisimman hyvin. Mitkä asiat motivoivat sinua ja mitä tukea, apua voisit tarvita tai hyödyntää, jotta sillan ylittäminen helpottuisi. Silta voi olla konkreettinen esim. pahvista rakennet- tu silta tai symbolinen, kuvien ja kirjoitusten avulla muokattu silta teokseesi. Menetelmän kirjallisen ohjeistuksen lisäksi esitin opiskelijoille lyhytelokuvan, jonka olin työstänyt opintokokonaisuuden johdannoksi. Tässä linkki YouTubeen, jossa lyhyteloku- va on katsottavissa: http://youtu.be/zjkyn1vjobo 4. Kokemuksia taidekasvatuksellisista keinoista ja menetelmistä Pedagoginen kehittämistyöni oli osa yhteistä, oppimispiirimme Helmien kehittämistyö- tä. Kehittämistyömme teemana oli omaehtoinen yrittäjyys. 8
Menetelmänä olivat mielle- ja käsitekarttojen tekeminen, keskustelu yhdessä pien- ryhmissä tai parin kanssa, tiedonhaku eri menetelmin, teoksen työsuunnitelman laati- minen ja teoksen valmistus eri materiaaleista. Koska kysymys oli puhtaasti taiteellises- ta työskentelystä, sisältöön ja toteutukseen vaikuttivat voimakkaasti opiskelijan omat kokemukset ja näkemykset tulevasta ammatistaan. Työskentely tapahtui vaiheittain, jolloin kukin opiskelija työsti mielle- ja käsitekarttoja, laati oman työsuunnitelman ja toteutti teoksen suunnitelmassaan esitettyjen materi- aalien avulla. Koko työskentelyprosessi oli laadittu siten, että opiskelija pääsee ja jou- tuu pohtimaan omaa suhdettaan tulevaan ammattiinsa, sekä jäsentämään omaa elä- määnsä nykytilanteesta, jota kutsuimme lähtötilanteeksi, suhteessa tulevaisuuteen. Tulevaisuus oli läsnä koko ajan, pohdinnoissa, kuvavalinnoissa, teoksen materiaaleissa, sekä tiedonhankintatehtävässä. Työskentelyn ja pohdinnat teki konkreettiseksi SILTA, joka yhdisti nykyhetken tulevai- suuteen. Silta rakentui, opiskelijasta riippuen, joko konkreettiseksi pahvi-, metalli- tai puusillaksi tai pelkäksi piirretyksi viivaksi pahvilaatikon sisään. Osa työsti siltaan raken- nusaineeksi oman elämänsä suuntaviittoja tai puhekuplia sarjakuvamaiseen tapaan. Silta tästä päivästä tulevaisuuteen mahdollisti ammatillisen näkökulman tarkastelemi- sen työn ulkoisten ominaisuuksien havainnoimiseksi. Tästä hyvänä esimerkkinä olivat mm. lähihoitajan työympäristö lasten päiväkodissa tai montako rekkaa ja kuljettajaa työllistän tulevana yrittäjänä. Lopuksi kukin opiskelija maalasi kuohuviinipullon korkin valkoiseksi ja työsti tämän ns. omaksi ammatilliseksi kuvakseen. Ns. ammattihahmon sijoittelun päätti kukin opiskeli- ja itse. Suurimmalla osalla hahmo käyskenteli siltaa pitkin kohti tulevaisuutta. Yhdellä opiskelijalla oli selkeä näkemys kahdesta hahmosta, jotka hän sijoitti yhden sillan alku- päähän (nykyhetki) ja toisen loppupäähän työvaatteet päälle maalattuna. Työskentelyn motivoimiseksi ja tulevaisuuden kuvan muodostamisen helpottamiseksi käytin lausetta: sinulla on maailman voimakkain työkalu tämän tehtävän toteuttami- 9
seen ja se on oma mielikuvituksesi. Aluksi tämä nauratti opiskelijoita, mutta kun he aloittivat tulevaisuuden muistelunsa, he päästivät mielikuvituksensa valloilleen ja roh- kaisin heitä mahdollisimman laaja- alaiseen ajatteluun omasta matkastaan tulevaan ammattiinsa. Ilokseni voin todeta, että vertaus Walt Disneyn erottamisesta mainos- toimistosta mielikuvituksen puutteen takia, toimi kannustimena, joka poiki mitä mieli- kuvituksellisimpia, mutta realistisia teoksia tulevista ammattilaisista. Luonnollisesti- kaan ulkoinen yrittäjyys ei ole ollut kaikkien opiskelijoiden mielessä, mutta roppakau- palla omaehtoista, sisäistä yrittäjyyttä tuli esiin matkan varrella. 5. Palautteita Opiskelija täytti palautelomakkeen työskentelyprosessistaan. Lomake oli myös oiva apuväline keskustelussa, jonka kävin läpi jokaisen opiskelijan kanssa kahdestaan. Ky- symyksenasettelu koski työskentelyä, suunnitelman ja teoksen vastaavuutta, opiskeli- jan oman onnistumisen arviointia sekä miltä tällainen työskentelyprosessi tuntui. Yh- tenä kysymyksenä lomakkeessa oli muutos; muuttuiko tulevaisuuden- tai ammat- tiopintojen kuva mitenkään. Osalle suurta muutosta ei tapahtunut, mutta suurimmalle osalle vastaajista opintoihin liittyvät asiat selkeytyivät, kuten mitkä kaikki asiat tukevat minua opintojeni aikana. Tällöin oma panostus oppimiseen korostui, vastuunotto ja tukiverkosto kuten perhe, ystävät ja harrastukset tulivat selkeämmin esiin nuorelle. Varsinaista motivaation lisääntymistä oli vaikea saada selville, omaehtoisen yrittäjyy- den ja vastuunoton lisääntyminen kuvastaa motivaation läsnäoloa nuoren arjessa ja opinnoissa. Laatujärjestelmän mukainen opintokokonaisuuden opintopalaute kerättiin viimeisellä oppitunnilla Esedun opintopalautejärjestelmän mukaisesti. Opiskelijat vastasivat ver- kossa kyselyyn. Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan lähettäneet vastauksiaan, sillä vas- taajia oli läsnä 18, mutta vastauksia on tullut 16 opiskelijalta. 10
Täysin eri mieltä Eri mieltä Osin eri mieltä, osin samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä Yhteensä Keskiarvo Sain tietoa opetuksen sisällöstä ja tavoitteista 0 0 0 2 14 16 4,88 Minulle kerrottiin arvioinnin perusteet 0 0 0 4 12 16 4,75 Opetus oli mielenkiintoista ja monipuolista 0 0 1 6 9 16 4,5 Sain tarvittaessa tukea oppimiseeni 0 0 1 4 11 16 4,63 Työrauha oli hyvä 0 0 2 8 6 16 4,25 Minuun suhtauduttiin positiivisesti 0 0 0 3 13 16 4,81 Arviointi oli oikeudenmukaista 0 0 0 4 12 16 4,75 Sain riittävästi palautetta, joka edisti oppimistani 0 0 0 4 12 16 4,75 Opetus oli käytännönläheistä 0 0 0 4 12 16 4,75 Opinnoissa huomioitiin opiskelijan/ryhmän tarpeet 0 0 0 8 8 16 4,5 Voin hyödyntää oppimaani työelämässä 1 0 3 6 6 16 4 Opetus oli oppimiseen kannustavaa 0 0 0 5 11 16 4,69 Osallistuin opetukseen aktiivisesti 0 0 1 5 10 16 4,56 Yhteensä 1 0 8 63 136 208 4,6 Pedagoginen kehittämistyöni tapahtui samanaikaisesti kuin opetusharjoittelunikin. Opetusharjoitteluani oli seuraamassa useita henkilöitä, heistä yksi vertaisarvioijana vieraillut opettaja antoi normaalin palautteen lisäksi menetelmään liittyvää palautetta vielä myöhemmin sähköpostitse. Hei Merja, Kerroin eilen meidän lähiopetuspäivässä Esedun logistiikka- koulutuksen opettajille, kuinka hienosti sait heidän opiskelijansa pohtimaan omia opiskelun ja elämän tavoitteita ja luomaan pohdinnan tuloksena hienon visuaalisen työn. He pyysivät välittämään terveisiä, että opiskelijat olivat kovasti tykänneet kurssistasi. Olen itsekin vakuuttunut, että tuon ikäisille opiskelijoille vetämäsi kurssi on tärkeä, jotta he ymmärtävät paremmin opiskelun tarkoituksen ja merkityksen heidän tulevaisuutensa kannalta ja oppivat myös itsetuntemusta. Terveisin, Pirjo 11
6. Johtopäätökset ja pohdinta Taidekasvatuksen ja taiteellisen työskentelyn merkitys asioiden hahmottamisessa, jä- sentelyssä ja esiintuomisessa on helppo ja hyvä menetelmä. Siinä ei ole valmiita ratkai- suja tai oikeita vastauksia. Silta- menetelmä on käytännönläheinen ja silti ajatuksia pohdintoja herättävä työskentelytapa, joka antaa jokaiselle opiskelijalle mahdollisuu- den kuvata omaa elämäänsä ja matkaansa tulevaisuuteen kuvallisin keinoin. Oman itsensä hahmottaminen tulevaisuudessa, sen kuvaaminen matkaksi yli kimaltelevan elämän virran, niin kuin yksi opiskelijani asian ilmaisi, on positiiviseen minäkuvaan kannustava työskentelyprosessi, jota voi soveltaa moniin eri tilanteisiin ja toimia kan- nustimena omaehtoiseen yrittäjyyteen ja vastuunottoon. Oma vastuunotto ja sitoutuminen tuli esiin tunneilla ja työskentelytilanteissa. Joskus uppouduimme työskentelyyn niin, että unohdimme ajankulun. Taukojen pitäminen jäi joskus väliin, joskus opiskelijat itse reagoivat pyytämällä tauon tai minä huomasin, että ruoka- aika lähestyy, eiköhän lähdetä syömään. Minusta tämä kertoo paljon sitoutu- misesta ja motivaatiosta työstää annettua tehtävää. Toinen seikka, mikä puoltaa Silta- menetelmän hyvää tuottavaa pohdintaa oli opiskeli- joiden keskinäinen vuorovaikutus ja vertaisohjaajana toimiminen. Jos jollakin ei vain yksinkertaisesti tullut mitään mieleen esim. miellekarttoja tai työsuunnitelmaa pohti- essa, kehotin opiskelijoita tekemään pari- tai ryhmätyötä. Keskinäinen ohjaaminen ja yhdessä pohtiminen tuotti tulosta ja ahaa- elämyksiä. Lisäksi näytin esimerkkeinä pi- temmälle ehtineiden opiskelijoiden tekemiä suunnitelmia, opiskelijan itsensä luvalla luonnollisestikin. Kolmas asia, johon kiinnitin vasta opintokokonaisuuden lopussa huomiota, oli töiden valmistuminen lähes kaikilta opiskelijoilta, ainoastaan yksi opiskelija ei tehnyt taidete- osta loppuun, kaikki 19 muuta opiskelijaa sai teoksensa ajoissa valmiiksi. Tämä jos mikä puoltaa menetelmän mielekkyyttä ja prosessin toimivuutta myös isossa ryhmässä. Miten sitten hyödyntää tuloksia tilanteissa, joissa opintojen keskeyttäminen syystä tai toisesta uhkaa? Minusta Silta- menetelmä istuu mihin tahansa opetusaineeseen. Taide- aineissa sen soveltuvuus on parhaimmillaan juuri visuaalisen kuvan tuottamisen takia, mutta se toimii hyvin yleisellä tasolla, kuten esim. opinto- ohjauksen välineenä. Entäpä 12
yleisesti elämänhallintaan, motivoitumiseen ja tulevaisuuden tavoitteiden jäsentämi- seen? Silta- menetelmä voisi toimia opiskelijahuoltoryhmän työkaluna. Varmasti joka vuosi käsitellään muutamia opinnoissaan heikosti motivoituneiden opiskelijoiden asioita opiskelijahuoltoryhmässä. Opiskelijahuoltoryhmä voisi ottaa Silta- menetelmän osaksi ATTO- valinnaisia ja tähän voisi kohdentaa resursseja jo lukujärjestysten suunnittelu- vaiheessa. Opiskelijahuoltoryhmä voisi ohjata säännöllisesti osan opiskelijoista suoraan Silta- työpajaan, jossa autettaisiin moniammatillisen työryhmän (opinto- ohjaaja, ku- raattori, ryhmäohjaaja ja Avoin ammattiopisto ym.) voimin opiskelijaa motivoitumaan jatkamaan opintojaan ja ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan. Moniammatillisen työryhmän ohjauksessa opiskelija voisi saada tätä kautta myös elä- mänhallinnastaansa uusia työkaluja ja oivalluksia. Silta- menetelmä voi saada aikaan positiivisen muutosprosessin ja näin myös ehkäisee ennalta opintojen keskeyttämisiä. Olen suunnitellut Silta- menetelmän tuotteistamista minäkuvaa vahvistavaksi mene- telmäksi ja motivoitumisen työkaluksi. Silta- menetelmän käyttöönotto oppilaitoksen yhdeksi opetusta ja opintoja tukevaksi menetelmäksi olisi järkeenkäypä vaihtoehto juuri sen toimivuuden ja edullisuuden takia. Resurssit ovat jo valmiina: soveltuvuus ATTO- valinnaiseen sisällytettäväksi, menetelmässä ei ole teknisesti ja materiallisesti suuria kustannuksia. Nyt toteutimme teokset työskentelemällä normaalien oppituntien puitteissa ja käyttämällä kierrätysmateriaaleja Silta- teoksen valmistamiseen. Teokset: Jenni Matikainen Aku12 ja Janica Luoranen Lähi11C, kuvat opiskelijoiden lu- valla. 13
LÄHTEET http://kouluttaja.ok-opintokeskus.fi/kouluttaja/oppiminen viitattu 20.2.2013 http://www.yvi.fi/sanakirja/260-omaehtoinen-yrittajyys-self-orientedentrepreneurship-spontaneous-entrepreneurship viitattu 1.4.2013 Etelä-Savon koulutus Oy, Etelä-Savon ammattiopisto. Pedagoginen ohjelma 2012-2015. Teroprint Oy. Juurikkala J. 2008. Ilon pedagogiikka. Kohti nykyaikaista koulua, konstruktiivinen peruskoulun käyttöteoria. Tutkiva Opettaja, 1/2008. Peavey R. Vance, 2006. Sosiodynaamisen ohjauksen opas. Psykologien Kustannus Oy. Helsingin Painotuote Oy. Salmela-Aro K. ja Nurmi J-E. 2002. Mikä meitä liikuttaa, modernin motivaatiopykologian perusteet. PS-kustannus. Otava kirjapaino Oy, Keuruu. 14