Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Valitus Valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä 23.5.2016 nro 16/0229/2 koskien Lahden kaupunginvaltuuston päätöstä 14.9.2015 72 hyväksyä asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus A-2605a, Koneharjunkatu 4-6 sekä siihen liittyvä tonttijako- ja tonttijaon muutosehdotukset M-14-181 ja M-14-182 Vaatimus Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja edellä mainittu Lahden kaupunginvaltuuston päätös on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1, 5, 22, 42, 52, 54 ja 57 :n vastaisena kumottava tai asemakaava on palautettava uudelleen valmisteltavaksi. Valituksen perustelut 1. Lahden kaupunginvaltuuston hyväksymässä asemakaavassa Reunakadun länsiosalle on kaavoitettu uusi katulinjaus vastoin vahvistetun, oikeusvaikutteisen yleiskaavan VR-3 merkintää ja sen määräystä. 2. VR-3 -alueen merkitseminen asemakaavavaiheessa pelkäksi lähivirkistysalueeksi VL -merkinnällä ja suojaviheralueeksi EV -merkinnällä ilman minkäänlaista määräystä on MRL:n asemakaavoitusta koskevien pykälien vastainen, sillä jos näin voidaan tehdä, kaavahierarkialla ei ole mitään virkaa. Valituslupahakemus Salpausselän luonnonystävät ry pyytää, että Korkein hallinto-oikeus myöntää yhdistykselle valitusluvan otsikossa mainitussa asiassa. Valituslupa tulisi myöntää, koska lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa on tärkeätä saattaa asia Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Valituslupahakemuksen perustelu 1. Lahden kaupunki on kaavoittanut asemakaavan länsipäähän Reunakadulle uuden linjauksen siten, että uusi linjaus kulkee hyväksytyn oikeusvaikutteisen yleiskaavan VR-3 -merkityllä alueella. Kyseisen VR-3 -yleiskaava-alueen kaavamääräys kuuluu: Arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakennettaessa vaalitaan luonnon monimuotoisuutta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. Nykyisen latu- ja polkuverkoston sekä liikenne- ja
yhdyskuntateknisen verkon osien hienovaraiset kehittämis- ja kunnostustoimenpiteet tulee suunnitella siten, että niistä metsäkasvillisuudelle, eläimistölle ja maankamaralle aiheutuvat vauriot ovat mahdollisimman vähäiset. Alueella sijaitsevan pohjavedenottamon lähisuoja-alueen laajuus ja laajentamistarve tulee arvioida tuoreimpien pohjavettä koskevien selvitysten ja suunnitelmien perusteella. Yleiskaavassa VR-3 (Salpausselän, Jalkarannan ja Pirttiharjun retkeilyja ulkoilualueista) on seuraava kuvaus: Alueen nykytilan kuvaus: (ote) Metsäpeitteinen Salpausselän reunamuodostuma. Alue on valtakunnallisesti merkittävä retkeily- ja ulkoilualue sekä toiminnallisesti tärkeä viheralue. Alueella on vanhaa metsää, suppia, muinaisrantoja, äänitasoltaan hiljaisia alueita (alle 45 db). Alueella on arvokkaita luontokohteita (luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja eliölajeja, LUMO). Alueen maisemassa on nähtävissä merkittäviä geologisen historian jäänteitä. Yleiskaavan VR-3 -alue on siten määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi retkeily- ja ulkoilualueeksi, jonka luonnonympäristöä koskevilta toimenpiteiltä edellytetään varovaisuutta. Lisäksi Salpausselkä on kokonaan erikseen merkitty Lahden nykyisessä vahvistuneessa yleiskaavassa määräyksellä: Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon reunamuodostuman merkitys maiseman, geologian, pohjaveden, luonnonympäristön, ilmaston, kulttuurihistorian ja virkistyksen kannalta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 54 :n mukaan asemakaavaa laadittaessa oikeusvaikutteinen yleiskaava on otettava huomioon siten kuin siitä säädetään edellä. Saman säännöksen mukaan luonnonympäristöä tulee vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. MRL:n 42 :n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. Lahden kaupunki on lausunnossaan 14.12.2015 Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle (viimeinen sivu) todennut, että Oikeusvaikutteinen yleiskaava ratkaisee. Yleiskaavasta voidaan poiketa, jos siihen on hyvä perustelu. Kaavamääräys VR-3...mahdollistaa liikenne- ja yhdyskuntateknisen verkon osien hienovaraiset kehittämis- ja kunnossapitotoimenpiteet. Asemakaava tarkentaa aina yleiskaavaratkaisua.... Lahdessa rakennetaan koko ajan viheralueiden kylkeen ja nakerretaan pieniä paloja viheralueista. Kuitenkin täysin omaa luokkaansa on se, että kaavoitetaan uusi tie kulkemaan virkistysalueen poikki. Tätä on Lahdessa kaavailtu jo aikaisemminkin, mutta ilmeisesti ei ole rohjettu linjata uutta tietä Salpausselän ulkoilualueen poikki. Aikaisempina vuosina on suunniteltu niin sanottua Tiirismaankatua kulkemaan Jalkarannantieltä Sammalsuonkadulle. Samaa tarkoittava hanke (Sammalsuonkadun pohjoispään asutuksen kiertäminen ulkoilualueelle linjattua katua pitkin) on jälleen nostettu esiin Tapanilakodin kaavan yhteydessä Jalkaranta-seuran toimesta. Siten koko ajan kohdistuu suurta painetta rakentaa Salpausselän ulkoilualueelle.
2. Nyt kysymyksessä olevassa asemakaavassa on VR-3 alue merkitty pelkäksi lähivirkistysalueeksi VL -merkinnällä ja suojaviheralueeksi EV -merkinnällä ilman mitään erityismääräyksiä, joita yleiskaavan VR-3 alueella tällä kohdin on. VL-alueen asemakaavamääräyksissä olisi pitänyt tuoda esille paikan erityisarvo ja suojelutarve. Alueen valtakunnallinen merkitys ei enää näy asemakaavassa vaikka se on kirjattu sekä Päijät-Hämeen maakuntakaavaan ( Laaja Lahden kaupungin virkistysalue, jolla on valtakunnallista merkitystä hyvän ja monipuolisen harjumaastonsa ansiosta ) että asemakaavan ohjeena olevaan oikeusvaikutteiseen yleiskaavaan ( Alue on valtakunnallisesti merkittävä retkeily- ja ulkoilualue... ). Asemakaavalla on siten muutettu yleiskaavaa niin, että asemakaavan VL - ja EV - alueelta on poistettu maininta yleiskaavan suojelumääräyksiin sisältyvästä suojelutarpeesta sekä maakuntakaavan ja yleiskaavan mainintojen mukaisesta paikan erityisarvosta. Pyyntö Korkeinta hallinto-oikeutta pyydetään myöntämään asiassa valituslupa, koska lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa on tärkeää saada Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu siitä mikä merkitys on kaavahierarkiassa ylempänä olevalla yleiskaavalla ja sen kaavamääräyksillä kun laaditaan asemakaava oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueelle. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on esittänyt päätöksessään erilaisia syitä, minkä vuoksi oikeusvaikutteinen yleiskaava ei sitoisikaan asemakaavaa laadittaessa. Hallinto-oikeuden esittämiä syitä on kirjattu valitukseemme seuraavana olevan otsikon alle. Jos Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös jää voimaan, Lahden kaupunki voi tuomioistuimen siunauksella kaavoittaa uusiakin tielinjauksia yleiskaavan mukaiselle valtakunnallisesti arvokkaalle virkistysalueelle. Hallinto-oikeuden ratkaisu voi lisäksi aiheuttaa epävarmuutta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kaavahierarkian merkityksestä yleisestikin. Valituksen perustelujen jatkoa, Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen arviointi, ja perusteet, joilla vaaditaan muutosta hallinto-oikeuden päätökseen Esitämme valituksemme perusteeksi kaiken sen mikä sisältyy Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle tekemäämme valitukseen sekä Lahden kaupungin lausunnon johdosta hallinto-oikeudelle antamaamme selitykseen. Tämän lisäksi toteamme seuraavaa. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksensä sivuilla 1-5 pääosin aivan oikein tiivistänyt valituksemme sisällön sekä kirjannut päätökseen asiakirjoista ilmeneviä tosiseikkoja. Hallinto-oikeuden asiassa tekemiä johtopäätöksiä ei sen sijaan voi pitää laista johdettuina. Hallinto-oikeus toteaa päätöksensä sivulla 6: Kun otetaan huomioon, että suunnittelualue tältä osin sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn valtatien 12 läheisyydessä ja että Reunakatu on sijainnut VR-3 -alueella jo ennen yleiskaavan vahvistamista, alueen virkistysarvot eivät tällä kohdin ole merkittäviä vaan kysymys on lähtökohtaisesti viheryhteyksien
säilymisen kannalta olennaisista alueista. Asemakaavaratkaisusta huolimatta virkistysalueen yhtenäisyys säilyy eivätkä etelä-pohjoissuuntaiset viheryhteydet katkea. Toteamme, että kysymys ei ole ainoastaan etelä-pohjoissuuntaisista viheryhteyksistä, vaan alue on nykyisellään tärkeä suoja Kintterönsuolle sekä alueella kulkevalle muullekin ulkoiluväyläverkostolle sekä suon reuna-alueille, jotka ovat luonnolle tärkeitä. Hallinto-oikeuden päinvastaisesta väitteestä huolimatta uusi tielinjaus rikkoisi virkistysalueen yhtenäisyyttä. Hallinto-oikeus lausuu, että Yleiskaavan aluekuvauksessa arvokkaaksi luokiteltu Kintterönsuo sijaitsee lähimmillään noin puolen kilometrin etäisyydellä uudesta tielinjauksesta. Kun otetaan huomioon etäisyys ja se seikka, ettei kaava-alueen länsipäässä oleva kukkula tien rakentamisen seurauksena tuhoudu kokonaan, kaavan mukaisella tiehankkeella ei ole merkittävää vaikutusta kyseisen alueen luonnonarvoihin. Kaupunginhallituksen lausunnon mukaan kukkula ei tuhoudu kokonaan. Tähän nähden ja kun toisaalta Reunakadun vanhan linjauksen kohdalle on osoitettu suojaviheralueita, vaikutuksia melutasoon voidaan pitää vähäisinä. Katsomme, että koska uusi Reunakadun linjaus tulisi nykyistä lähemmäksi Kintterönsuon luonnonsuojelualuetta ja linjaukselta poistettaisiin nykyisin tiheänä kasvava metsä, liikenteen melu luonnonsuojelualueella lisääntyisi. Vanhat meluselvitykset eivät anna oikeaa kuvaa uuden linjauksen aiheuttamasta melurasituksesta. Kaupunginhallituksen lausunnosta ei löydy kohtaa, jossa sanottaisiin, ettei kukkula tuhoudu kokonaan. Kukkulan tuhoutumista koskien kaupunginhallituksen lausunnosta löytyy kohta, missä kaupunki katsoo, että kukkulalla olevan kukkakedon kasvillisuus voidaan säilyttää siirtämällä se uuteen paikkaan. Ramboll on kuitenkin selvityksessään todennut, että nykyinen paisteinen rinne häviää rakentamistoimien alta lähes täysin. Mikäli länteen päin avautuva rinne tuhoutuu täysin eikä sitä voida ennallistaa, keto tuhoutuu. Ramboll ei ole selvityksessään löytänyt ketokasveille uutta sopivaa paikkaa. Siten linjauksen vaikutuksia melutasoon ja luonnonarvoihin ei voida pitää vähäisinä toisin kuin hallinto-oikeus on katsonut. Edellä sanotulla kumpareella sijaitsevan kedon luonnonsuojelullinen arvo on todettu nyt kesäkuussa pidetyssä katselmuksessa, ja Uudenmaan Ely-keskus on määrännyt kedon kohdalle niittorajoituksen, jolla suojellaan paikan arvokasta ketokasvillisuutta. Hallinto-oikeuden mukaan uusi tielinjaus ja kiertoliittymä on Rambollin selvityksen perusteella toteutettavissa ja parantaa alueen liikenneturvallisuutta ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Toisaalta hallinto-oikeus toteaa päätöksensä sivulla 5, että Ramboll on raportissa 20.11.2014 Messiläntien, Reunakadun ja Tarmontien liikenteellinen toimivuustarkastelu tarkastellut...kaavamuutoksen vaikutuksia liikenteen toimivuuteen. Toukokuussa 2014 tehtyjen liikennelaskelmien perusteella Messiläntien liittymissä Tarmontielle ja Reunakadulle ei havaittu ongelmia. Mallinnuksen mukaan kiertoliittymän rakentamisella ei ole vaikutusta liikenteen sujuvuuteen verrattuna
tilanteeseen, jossa Tarmontielle ja Reunakadulle jätetään omat porrastetut liittymät. Yhdistys katsoo, että vaikka raportissa todetaan, että kiertoliittymän rakentamisella on tiettyjä etuja liikenteen kannalta, sen rakentaminen ei ole välttämätöntä eikä edes tarpeellista, vaan liikenne sujuu ongelmitta nykyisillä porrastetuilla liittymillä. Valituksessamme on esitetty liikenneselvityksestä ilmenevät laajemmat perustelut sille, ettei uusi väylä ole välttämätön eikä edes tarpeellinen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus toteaa vielä Kun otetaan huomioon, että poistuvan Reunakadun osa on asemakaavassa osoitettu suojaviheralueeksi (EV), yleiskaava on riittävällä tavalla otettu huomioon asemakaavaa laadittaessa ja muutettaessa eikä erityisten suojelumääräysten antaminen ole ollut tarpeen. Toteamme, että valituksessamme olemme katsoneet, että VR-3 -alueen merkitseminen lähivirkistysalueeksi VL ja suojaviheralueeksi EV ilman mitään erityismääräyksiä on MRL:n 42, 54 ja 57 :n vastaista. Edellä oleva hallinto-oikeuden lausuma lienee tarkoitettu vastaukseksi perustelujemme 2-kohtaan, mutta siinä ei ole otettu käsiteltäväksi ydinkysymystä, joten lause on käsittämätön. Hallinto-oikeuden loppuyhteenvedossa katsotaan yllättäen, että olisimme valituksessamme tukeutuneet pääasiallisesti maankäyttö- ja rakennuslain 5 :ään. Muita valitukseemme sisältyviä lainkohtia ei hallinto-oikeus mainitse lainkaan, vaikka ne ovat koko valituksemme ydinosaa. Lisäksi hallinto-oikeus vihjaa siihen, että valituksemme perustuisi tarkoituksenmukaisuusseikkoihin, vaikka valituksessamme sanotaan kaavan rikkovan useita maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä eli olevan lainvastainen. Koko hallinto-oikeuden loppuyhteenveto on käsittämätön. Yhteenveto Lahden kaupunki on todennut lausunnossaan 14.12.2015, että oikeusvaikutteinen yleiskaava ratkaisee. Yleiskaavasta voidaan poiketa, jos siihen on hyvä perustelu. Kaupungin mukaan kaavamääräys VR-3 mahdollistaa liikenne- ja yhdyskuntateknisen verkon osien hienovaraiset kehittämis- ja kunnossapitotoimenpiteet. Asemakaava tarkentaa aina yleiskaavaratkaisua eikä tässä tapauksessa ole sen vastainen. Yhdistys on yhtä mieltä siitä, että oikeusvaikutteinen yleiskaava ratkaisee. Tietääksemme ei ole olemassa säännöstä tai ohjetta, jonka mukaan yleiskaavasta voidaan poiketa, jos siihen on hyvä perustelu. Yleiskaavasta poikkeaminen edellyttää yleiskaavan muuttamista, eikä sitä voida muuttaa alemman asteisella kaavalla, asemakaavalla. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on eri tavoin perustellut, miten yleiskaavan muuttaminen asemakaavalla olisi hyväksyttävää: ei ole merkittävää vaikutusta, voidaan pitää vähäisenä, tien rakentaminen muuttaa väistämättä ympäristöä, kaava ei ole lainvastainen yksinomaan sen vuoksi, että maaperää tuhoutuu. Sanotut perustelut eivät ole lain mukaisia.
Vahvistetun oikeusvaikutteisen yleiskaavan VR-3 -merkinnän mukaan liikenne- ja yhdyskuntateknisen verkon osien hienovaraiset kehittämis- ja kunnostustoimenpiteet tulee suunnitella siten, että niistä metsäkasvillisuudelle, eläimistölle ja maankamaralle aiheutuvat vauriot ovat mahdollisimman vähäiset. Uuden tielinjauksen rakentaminen valtakunnallisesti arvokkaan ulkoilualueen poikki ei ole hienovarainen toimenpide, vaan se hävittää suuren määrän puustoa ja tuhoaa arvokkaan kedon, minkä lisäksi uuden tien vaatimat maansiirtotyöt aiheuttavat myös huomattavat vauriot maaperälle. Mikäli katsottaisiin, että yleiskaavasta voidaan poiketa, jos siihen on hyvä perustelu, viittaamme edellä lausumaamme, josta ilmenee, ettei yleiskaavan muuttamiseen ole ollut hyviä perusteluja. Nyt kysymyksessä oleva asemakaava on selkeästi vahvistetun oikeusvaikutteisen yleiskaavan vastainen. Sen vuoksi nyt kysymyksessä olevat, Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös ja Lahden kaupunginvaltuuston päätös on kumottava. Vaihtoehtoisesti asemakaava on palautettava uudelleen valmisteltavaksi siten, että yleiskaavan vahvistettu VR-3 -alue ja sen kaavamääräykset pysyvät entisellään. Lahdessa 21.6.2016 Salpausselän luonnonystävät ry