Tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia ja toimenpideohjelma 2006 2008. Kuopion kaupunki Koulutuspalvelukeskus

1 Tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia ja toimenpideohjelma 2006 2008 Kuopion kaupunki Koulutuspalvelukeskus

2 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 3 2 Johdanto... 5 2.1 Mikä on tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia?... 5 2.2 Edellinen strategiakausi... 5 2.3 Tietostrategian päivitystyön lähtökohtia... 6 2.4 Tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisen haasteet... 7 2.5 Käsitteet ja lyhenteet... 7 3 Visio ja tavoitetila... 8 3.1 Tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön visio... 8 3.2 Tavoitetila 2008... 9 4 Sisällöt ja menetelmät... 10 4.1 Nykytilanne... 10 4.2 Tavoitteet ja toimenpiteet 2006 2008... 11 4.3 Toimintatapoja... 16 4.4 Sisältöjen ja menetelmien resurssointi... 16 5 Osaaminen... 17 5.1 Nykytilanne... 17 5.2 Tavoitteet ja toimenpiteet 2006 2008... 18 5.3 Toimintatapoja... 20 5.4 Osaamisen resurssointi... 21 6 Toimintaympäristö... 22 6.1 Hallintoverkko... 22 6.2 Oppijaverkko... 23 6.3 Tietojen liikkuminen verkkojen ja järjestelmien välillä... 29 6.4 Sähköiset asiointipalvelut... 30 6.5 Toimintaympäristön resurssointi... 30 7 Toimenpiteiden yhteenveto ja tärkeysjärjestys... 32 7.1 Vuosi 2006... 32 7.2 Vuosi 2007... 33 7.3 Vuosi 2008... 34 8 Toimeenpano ja arviointi... 34 9 Liitteet... 35 9.1 Liite 1: Tietostrategiaan liittyvät asiakirjat... 35 9.2 Liite 2: Paikalliset taitotasot... 36 9.3 Liite 3: Alustava TVT koulutussuunnitelma... 37 9.4 Liite 4: Verkko opetuksen asiantuntijan tehtävät... 41 9.5 Liite 5: Alueiden/oppilaitosten TVT vastaavien tehtävät... 42 9.6 Liite 6: Oppilaitosten ATK vastaavien tehtävät... 43 9.7 Liite 6: OPH:n määrittelemät oppilaiden tieto ja viestintätekniikan perustaidot... 44 9.8 Liite 7: Tietosuojapaketti... 47 9.9 Liite8: Oppilaitosten laitemäärät... 48

3 1 Tiivistelmä Tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia on oppilaitosten toimintaa tukeva opetusalan tietostrategia. Strategia kiinnittää erityistä huomiota kolmeen kehitettävään osa alueeseen. Nämä ovat: Sisällöt ja menetelmät (esim. opetuskäyttö, oppilaitoksen toiminnan tukeminen ja oppimateriaali). Osaaminen (esim. opettajien koulutus). Toimintaympäristö (esim. laitteistot ja tukipalvelut). Tähän TVT strategiaan eniten vaikuttanut tausta asiakirja on Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma 2004 2006. Se sisältää runsaasti erilaisia ehdotuksia sisältöjen ja menetelmien, osaamisen ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi, joihin tämä asiakirja ottaa kantaa. TVT strategiassa määritellään aluksi Visio ja tavoitetila 2008. Tavoitetilan kuvausta syvennetään osa alueittain kohdissa Sisällöt ja menetelmät, Osaaminen ja Toimintaympäristö. Tavoitetilaan pääsemiseksi TVT strategiaan on kirjattu useita välitavoitteita, jotka on jaettu eri vuosille. Tavoitteista johdettavat tärkeimmät toimenpide ehdotukset ovat: Palkataan verkko opetuksen asiantuntija. Perusopetukseen nimetään aluekohtaiset ja lukioille oppilaitoskohtaiset TVT vastaavat. Valmistellaan mallia verkkomateriaalin tekemisen ja verkon avulla tapahtuvan opettamisen korvauksista ja tekijänoikeuksista. Muita erityisesti huomioitavia toimenpide ehdotuksia ovat: Päivitetään oppilaitosten TVT strategiat. Luodaan Kuopion ja yhteistyöverkoston TVT:n opetuskäytön tukipalvelu hyödyntämällä olemassa olevia palveluja. Tehdään yhteinen suositus tieto ja viestintätekniikan avulla tapahtuvasta tiedottamisesta. Laaditaan OPE.FI tasoihin perustuvat paikalliset TVT:n opetuskäytön taitotasot. Laaditaan TVT:n täydennyskoulutusten kokonaissuunnitelma. Järjestetään koulutusohjelma "TVT vastaavien koulutus". Järjestetään yhteistyöverkoston koulutusohjelma "Verkko opetuskokonaisuuden suunnittelu ja toteuttaminen". Perustetaan sisältöpalvelin. Kaikki toimenpide ehdotukset aikajanalle sijoitettuna löytyvät kohdasta Toimenpiteiden yhteenveto ja tärkeysjärjestys. Lisäksi strategia sisältää toimintatapojen kuvauksia, esimerkiksi: Laajat maksulliset verkkomateriaalikokonaisuudet testataan ennen hankintapäätöstä. Tieto ja viestintätekniikan täydennyskoulutukset järjestetään pääsääntöisesti työaikana. AD ympäristön kehittämisen hoitavat koulutuspalvelukeskuksen tai ATK keskuksen ATKsuunnittelijat.

4 TVT strategian toimeenpanoon vaadittavat resurssit määritellään kunkin kehitettävän osa alueen osalta omissa kappaleissaan: Sisältöjen ja menetelmien resurssointi Osaamisen resurssointi Toimintaympäristön resurssointi TVT strategian toteuttamisessa on tärkeää, että huolehditaan osa alueiden yhtäaikaisesta kehittämisestä. TVT strategian toteutuksesta vastaa Koulutuspalvelukeskuksen johtoryhmä yhteistyössä verkko opetuksen asiantuntijan, TVT tiimin ja oppilaitosten rehtoreiden kanssa. Useimmissa toimenpiteissä käytännön toimeenpanija on verkko opetuksen asiantuntija, joten TVTstrategian toimeenpano edellyttää ehdottomasti verkko opetuksen asiantuntijan palkkaamista. Tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian 2006 2008 toteutusta arvioidaan vuosittain.

5 2 Johdanto 2.1 Mikä on tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia? Tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia on oppilaitosten toimintaa tukeva opetusalan tietostrategia. Strategia kiinnittää erityistä huomiota kolmeen kehitettävään osa alueeseen. Nämä ovat sisällöt ja menetelmät (esim. opetuskäyttö, oppilaitoksen toiminnan tukeminen ja oppimateriaali), osaaminen (esim. opettajien koulutus) ja toimintaympäristö (esim. laitteistot ja tukipalvelut). TVT strategian toteuttamisessa on tärkeää, että huolehditaan osa alueiden yhtäaikaisesta kehittämisestä. Tietostrategia on kuitenkin ensisijassa pedagoginen asiakirja, joten sisältöjen ja menetelmien merkitys korostuu vaikuttaen myös osaamisen ja toimintaympäristön tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Kuopion kansalaisopistolla on oma TVT strategia, joka on tehty yhtä aikaa tämän TVT strategian kanssa. 2.2 Edellinen strategiakausi Kuopion koulutoimen tietostrategiassa 2001 2005 mainitut tärkeimmät strategiset linjaukset ja tavoitteet olivat: Kuopion kaupungin koulutoimessa ja sen oppilaitoksissa seurataan aktiivisesti yksilö, organisaatio ja yhteiskunnan tasoista muutosta ja osallistutaan paikalliseen, alueelliseen ja kansalliseen sekä kansainväliseen yhteistyöhön. Koulutoimi kehittää opetuksen laatua ja sisältöjä arvioiden kriittisesti tietoyhteiskunnan vaatimuksia. Se osallistuu kehittämishankkeisiin ja kokeilee tästä näkökulmasta sille tärkeitä eri tasoisia hankkeita sekä on aloitteellinen hankkeiden toimeenpanija. Koulutoimi ja sen yksittäiset oppilaitokset arvioivat ja kehittävät opetussuunnitelmiaan ja oppimisprosessia tulevaisuuden tarpeisiin. Samassa yhteydessä määritellään informaatioteknologian käyttömahdollisuudet opetuksessa. Kuopion kaupungin koulutoimessa tietoverkot on saatava tasolle, joka mahdollistaa hallinnon ja opetusjärjestelmien asianmukaisen käytön vuoteen 2003 mennessä. Tietoverkkoa käyttävät kaikki kiinteistössä toimivat yksiköt. Tavoitteena on yhden tietokannan järjestelmä, joka toteuttaa OPH:n rajapintastandardin ja mahdollistaa toiminnan yhteistyökumppaneiden kanssa. Kuopion kaupungin koulutoimi toteuttaa oman suunnitelman toimintakulttuurin kehittämiseksi ja hyödyntää sen toteuttamisessa sekä omia osaajiaan että ulkopuolisia asiantuntijoita. Toimintakulttuurin suunnittelussa ja kehittämisessä toimitaan yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa, joilla on vastaavia kehittämistarpeita. Kuopion kaupungin koulutoimi huolehtii siitä, että opetuksen laatua kehitettäessä ja uusien oppimismenetelmien käyttöönotossa niiden vaatimat infrastruktuuria ja ylläpitoa koskevat asiat ovat kunnossa.

6 Koulut muodostavat vastuuhenkilöiden aluetiimejä, jotka vastaavat lähituesta. Ko. tiimien resurssointi määritellään oppilasmäärän ja tietotekniikan laitteiden määrän mukaan. Resurssointi pyritään ensisijaisesti järjestämään ja toteuttamaan opetusvelvollisuushuojennuksina, johon varataan lisämääräraha. Varsinainen helpdesk ja ylläpito järjestetään kaupungin yleisesti päättämällä tavalla, palveluiden ulkoistamisella. Tämä takaa kouluille ympärivuorokautisen päivystyksen vikatapauksissa, jolloin ongelmatilanteisiin on mahdollista saada apu välittömästi. Oppilasverkon ylläpidon palvelutasosta päättää koulutoimi. Kuopion kaupungin koulutoimen on panostettava tietokonelaitteiston lisäämiseen. Tavoitteena on Opetushallituksen asettama tavoite seuraavasti: Ala asteet 9, Yläasteet, 8, Lukiot 6. Lisäksi oheislaitteet ( tulostimet, skannerit, digitaalikamerat ym.) on saatettava vastaamaan koulujen tarpeita. Kuopion kaupungin koulutoimi toteuttaa oman opetus ja muun henkilöstön koulutusjatkumon ja hyödyntää sen toteuttamisessa sekä omia osaajiaan että ulkopuolisia asiantuntijoita. Koulutusjatkumon suunnittelussa ja kehittämisessä toimitaan yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa, joilla on vastaavia kehittämistarpeita. Kokonaisuutena tavoitteita ei ole saavutettu. Joidenkin tavoitteiden kohdalla tieto ja olosuhteet ovat muuttuneet. Tavoitteet eivät tunnu enää oikean suuntaisilta. Näin on esimerkiksi helpdeskin ja palveluiden ulkoistamisen osalta. Lähimmäs tavoitetta on päästy teknisessä tuessa, mutta vastaavasti tietokonelaitteiston lisäämisessä ollaan edellisen strategiakauden tavoitteita selvästi jäljessä. 2.3 Tietostrategian päivitystyön lähtökohtia Lähtötilanne TVT strategiatyöhön oli: Edellinen strategiakausi 2001 2005 on päättynyt. Edellisen strategiakauden jälkeen on tullut uusia valtakunnallisia linjauksia. TVT:aa hyödyntävän opetuksen ja oppimisen hyödyt ja haitat tunnetaan aikaisempaa paremmin. TVT:n avulla tapahtuvalle tiedottamiselle on aikaisempaa selkeämpi tarve. Yhteisryöverkoston toiminta on tiivistymässä. Hallinto ohjelmistot ja verkko opetuksen työvälineet ovat muuttuneet ja kehittyneet. Tähän TVT strategiaan eniten vaikuttanut tausta asiakirja on Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma 2004 2006. Se sisältää runsaasti erilaisia ehdotuksia sisältöjen, osaamisen ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi, joihin tämä asiakirja ottaa kantaa. Toinen tähän TVT strategiaan paljon vaikuttanut julkaisu on Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön sekä oppilaiden tieto ja viestintätekniikan perustaitojen kehittämissuunnitelma (Opetushallitus 2005). Liittyvät asiakirjat: Liite 1: Tietostrategiaan liittyvät asiakirjat

7 2.4 Tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisen haasteet Tieto ja viestintätekniikan merkitystä opetuksessa ja oppimisessa voidaan tarkastella ainakin seuraavista näkökulmista: Millaisia valmiuksia nyky yhteiskunta edellyttää koulunsa päättäviltä oppijoilla ja miten näitä valmiuksia voidaan kehittää koulussa? Miten tieto ja viestintätekniikan käyttö parantaa ja monipuolistaa opetusta ja oppimisympäristöä? Miten tieto ja viestintätekniikkaa hyödynnetään opetuksen järjestämisessä (toiminnan taloudellisesta järjestämisestä, tasa arvosta huolehtimisessa ja koulutustarjonnan säilyttämisessä monipuolisena ja korkeatasoisena)? Mitä osaamista opettajat tarvitsevat ja miten siitä huolehditaan? Miten opettajien työnkuva muuttuu ja miten työ järjestetään muuttuvassa tilanteessa? Kysymyksiin ei ole olemassa yksiselitteisiä valmiita vastauksia. TVT strategia esittää useita toimenpide ehdotuksia, joiden toteuttaminen tuo vastaukset askelta lähemmäksi. 2.5 Käsitteet ja lyhenteet Käsitteet: Verkko oppimisympäristö Verkko oppimisympäristöön kuuluvat verkko opetuksen työvälineet (esim. verkko oppimisalustat ja videoneuvottelulaitteistot), verkossa olevat oppimateriaalit ja muut verkon kautta jaettavat informaatiolähteet. Verkko oppimisalusta Internet selaimella käytettävä verkko opetuksen työväline, joka mahdollistaa mm. tiedon jakamisen eri toimijoiden välillä, yhteisten tuotosten tekemisen ja vuorovaikutuksen. Lyhenteet: TVT strategia = Tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia ja toimenpideohjelma 2006 2008 KPK = koulutuspalvelukeskus THP = tietohallintopäällikkö

8 3 Visio ja tavoitetila 3.1 Tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön visio Koulutuspalvelut: Tieto ja viestintätekniikan opetuskäytössä noudatetaan koulutuspalveluiden yhteisiä arvoja: oppijalähtöisyyttä, yhteisvastuuta ja osallisuutta, tasa arvoa ja oikeudenmukaisuutta, luovuutta sekä turvallisuutta. Oppilaitokset: Tieto ja viestintätekniikan tarkoituksenmukainen käyttö opetussuunnitelman toteuttamisessa ja oppilaitoksen toiminnan tukemisessa on osa kaikkien oppilaitosten arkea. Oppilaat: Jokaisella oppijalla on yhdenvertainen mahdollisuus oppia tietoyhteiskunnassa toimimisen edellyttämät perustiedot ja taidot.

9 3.2 Tavoitetila 2008 Sisällöt ja menetelmät Koulutuspalvelukeskus ja oppilaitokset hyödyntävät tieto ja viestintätekniikkaa aktiivisesti omassa toiminnassaan. Tieto ja viestintätekniikkaa hyödynnetään seuraavissa aihealueissa: Opetuksen ja oppimisen tukeminen Tiedottaminen ja oppilaitosten hallinnon tukeminen Yhteistyö oppilaitoksissa ja yhteistyöverkostossa Koulutuksen tasa arvon ja verkko opetuksen laadun kehittäminen Tieto ja viestintätekniikalla rikastetaan lähiopetusta ja parannetaan etäopiskelun mahdollisuuksia Kuopion kaupungin oppilaitoksissa ja yhteistyöverkostossa. Osaaminen Opettajien osaaminen: Opettajilla on vähintään opetussuunnitelman toteuttamisessa tarvittavat tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön taidot sekä oppilaitoksen työskentelyympäristön vaatimat tekniset taidot. Oppijoiden osaaminen: Perusopetuksen jälkeen oppijoilla on tietoyhteiskunnan vaatimat perusvalmiudet ja jatko opintoihin tarvittavat tieto ja viestintätekniikan taidot. Lukiosta valmistuvat oppijat hallitsevat lisäksi verkko opiskelun perustaidot. Toimintaympäristö Oppilaitoksissa on edellytykset tieto ja viestintätekniikan tehokkaalle hyödyntämiselle. Sitä tuetaan Tukipalvelut, erityisesti tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön pedagoginen tuki. Verkko oppimisympäristö, joka on pedagogisesti toimiva ja helppokäyttöinen. Laitteet, verkot ja ohjelmistot, jotka ovat toimivia ja turvallisia. Tavoitetilan kuvausta syvennetään myöhemmin osa alueittain.

10 4 Sisällöt ja menetelmät 4.1 Nykytilanne 4.1.1 Opetuksen ja oppimisen tukeminen Verkko oppiminen ja opettaminen ovat muuttaneet opettajien toimintatapoja. Verkko oppimisen ohjaaminen vaatii uutta pedagogista näkökulmaa, jota kaikilla opettajilla ei vielä ole. Opetussuunnitelmatyössä hyödynnetään tieto ja viestintätekniikkaa monipuolisesti. Työvälineenä on ollut OPSpro, jolla opetussuunnitelman sisältöä on tuotettu, kommentoitu ja julkaistu verkossa. Osalla kouluista on käytössä WSOY:n OPIT oppimisalusta, joka sisältää valmiita verkkooppimateriaaleja. ISOverkoston (http://www.isoverkosto.fi/) sisältöpoolin oppimisaihiot ovat Kuopion kaupungin opettajien käytettävissä. ISOverkoston Moodle oppimisalustan kautta on jaossa lukion kurssipohjia, joita on mahdollista hyödyntää. Kouluilla käytetään myös verkko oppimisympäristöihin tehtyjä omia ainekohtaisia oppimateriaaleja. Lisäksi on käytetty avoimia verkko oppimateriaaleja (esim. http://www.edu.fi/). Niiden käyttö on kiinni opettajan kiinnostuksesta ja osaamisesta. 4.1.2 Tiedottaminen ja oppilaitosten hallinnon tukeminen Verkkoympäristöjen kotikäyttö ja tiedottaminen verkon kautta ovat lisääntyneet. Muutamissa oppilaitoksissa verkko on tiedottamisen tärkein kanava. Sähköpostin ja tekstiviestien käyttö toimivat yhteydenpidossa opettajien välillä. Rehtorit ja ohjaajat käyttävät sähköpostia ja tekstiviestejä myös oppijoille suunnattuun tiedottamiseen. Wilma järjestelmä on otettu tiedottamiskäyttöön lukioissa. 4.1.3 Yhteistyö oppilaitoksissa ja yhteistyöverkostossa Opetuskäytön toimivia yhteistyöverkostoja ovat ISOverkosto, Itä Suomen virtuaalikansalaisopisto ja VEP palvelu. Kansainvälisiä yhteistyökumppaneita on eri koulujen kansainvälisissä projekteissa (esim. Comenius). Peda.net hanke ja työvälineet ovat toimineet verkostoitumisen kanavana ja välineenä. Oppijoiden välisiä yhteistyö tai vertaisverkostoja ei ole.

11 4.1.4 Kehittämishankkeet Kuopiossa toteutettuja tieto ja viestintätekniikan kehittämishankkeita ovat olleet Tie verkkopedagogiksi hanke (hankkeen loppuraportti) ja ISV hanke kansalaisopistossa (tietoja ISVhankkeesta). Lyhytkestoisia hankkeita ei koeta mielekkäinä varsinkaan vuosiluokilla 1 6, koska tiedetään, että hanke ei välttämättä jatku resurssipulan vuoksi. Oppijoiden tuotokset häviävät lyhyen kokeilun myötä ja se syö motivaatiota hankkeen toteuttamiseen. 4.2 Tavoitteet ja toimenpiteet 2006 2008 4.2.1 Opetuksen ja oppimisen tukeminen Oppijoilla on tasa arvoiset mahdollisuudet tieto ja viestintätekniikan hyödyntämiseen oppilaitoksissa. Tieto ja viestintätekniikan opetuskäyttö on määrällisesti lisääntynyt ja menetelmät ovat monipuolistuneet. Tieto ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä on monipuolistettu opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä, tuettu ja ohjattu oppimisprosesseja sekä simuloitu todellisia työelämän toimintaympäristöjä ja prosesseja. Tieto ja viestintätekniikan opetuskäyttö on arkipäivää yhä useammalle opettajalle. Käytössä olevat järjestelmät mahdollistavat erilaisten pedagogisten ratkaisujen käyttämisen. Työvälineet eivät määrää käytettäviä opetusmenetelmiä, vaan tukevat erilaisten opettajien valitsemia erilaisia työtapoja. Tieto ja viestintätekniikan käyttöä on lisätty opetussuunnitelmien aihekokonaisuuksien toteuttamisessa. Lukioissa TVT:aa käytetään erityisesti teknologia ja yhteiskunta viestintä ja mediaosaaminen aihekokonaisuuksien opetuksessa. Perusopetuksessa TVT:aa käytetään vähintään viestintä ja mediataito ihminen ja teknologia aihekokonaisuuksien opiskelussa. Näissä aihekokonaisuuksia opitaan myös TVT:n käyttötaitoja. Oppijoiden oppimisprosesseja dokumentoituu verkkoon. Oppijoille tarjotaan mahdollisuus ottaa tuotokset mukaan opiskelun päätyttyä. Tuotokset ja oppimisprosessien dokumentaatio toimivat itsearvioinnin välineenä osalla oppijoista. Oppimisprosessien dokumentoitumista käytetään verkko opetuksen kehittämiseen. Uusia verkkoopetuskokonaisuuksia rakentaessa hyödynnetään aikaisempien toteutuksia. Työvälineet tukevat tätä mahdollistamalla vanhojen kokonaisuuksien arkistoinnin ja kopioinnin jatkokehittelyn pohjaksi.

12 Sähköinen oppimateriaali on laadukasta ja pedagogisesti perusteltua. Kuopion kaupungin oppilaitoksilla on käytettävissä kaupallisten materiaalintekijöiden valmiita verkkomateriaaleja ja alueen opettajien tuottamia verkkomateriaaleja. Valtakunnallisesti jaettavia ilmaisia materiaaleja hyödynnetään laajasti. Kaupallisen verkkomateriaalin lisääntyvän tarjonnan tuomiin valintatilanteisiin varaudutaan. Taulukko 1: Opetuksen ja oppimisen tavoitteet ja toimenpiteet Aika Tavoitteet Toimenpiteet Toimeenpano kevät 2006 Erityisesti lukioiden kurssitarjontaa monipuolistetaan verkkokursseilla. ISOverkoston verkkokurssit ovat lukioiden käytössä. Verkkoopetuksen asiantuntija, TVT tiimi ja rehtorit 2006 Verkko oppimateriaalin tuottamisesta on sovittu. Valmistellaan mallia verkkomateriaalin tekemisen ja verkon avulla tapahtuvan opettamisen korvauksista. Ohje käsittelee myös tekijänoikeuksia. Toimialajohtaja ja rehtorit 2006 Oppijoita ohjataan verkkotyöskentelyyn. TVT tiimi laatii ohjeen, jossa kuvataan miten uudet oppijat ohjataan verkkotyöskentelyyn. Ohjetta täydennetään oppilaitoskohtaisesti TVT strategioissa. Verkkoopetuksen asiantuntija, TVT tiimi ja rehtorit kevät 2007 Yhteistyöverkostolle luodaan TVT:n opetuskäytön tukipalvelu hyödyntämällä olemassa olevia palveluja. Tukipalveluun tehdään ohje, jossa kuvataan tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön perusmenetelmien soveltaminen käytössä olevilla verkkotyövälineillä. Ohje tehdään TVT vastaavien koulutuksessa (katso myös Opettajien osaaminen). Tukipalvelua kehitetään jatkuvasti. Opettajien työskentelyä tuetaan verkkooppimisympäristöissä. Verkkoopetuksen asiantuntija ja TVT vaataavat kevät 2007 Laajat maksulliset verkkomateriaalikokonaisuudet testataan ennen hankintapäätöstä. Verkkomateriaalien hankinnassa kiinnitetään erityistä huomiota opetussuunnitelmasidonnaisuuteen, helppokäyttöisyyteen, alustariippumattomuuteen ja materiaalien laajaan hyödynnettävyyteen. Laajojen verkkomateriaalien hankintaa ja tuottamista varten laaditaan arviointimalli, jolla verkko oppimateriaalien soveltuvuutta Kuopion kaupungin ja yhteistyöverkoston käyttöön voidaan arvioida. Arviointimalli perustuu Opetushallituksen työryhmän laatukriteereihin. Verkkoopetuksen asiantuntija ja TVT tiimi 2007 Opintojen ohjauksessa hyödynnetään verkon tarjoamia palveluja. Kuopion kaupungin opintojen ohjaajien ja oppijoiden käyttöön luodaan yhteinen ohjauksen tukiympäristö. Verkkoopetuksen asiantuntija ja nimetyt opintoohjaajat

13 4.2.2 Tiedottaminen ja oppilaitosten hallinnon tukeminen Verkon ja TVT:n työvälineiden avulla tapahtuvassa tiedottamisessa henkilökunnalle, oppilaille ja sidosryhmille noudatetaan yhteisiä käytäntöjä. Opettajat hyödyntävät verkostoitumista oman työnsä tukemiseen. Osa yhteisesti käsiteltävistä asioista hoidetaan verkon välityksellä asiantuntijaryhmissä. Yhteistyön malleja luotaessa huomioidaan, että verkostoituneen toiminnan tulee helpottaa opettajan työtä. Oppilaitoksilla on koulutuspalvelukeskuksen TVT strategiaa tukevat päivitetyt ja toimivat oppilaitoskohtaiset tietostrategiat. Sähköiset asiointipalvelut määritellään toimintaympäristön alla omassa kappaleessaan: Sähköiset asiointipalvelut Taulukko 2: Tiedottamisen ja oppilaitosten hallinnon tukemisen tavoitteet ja toimenpiteet Aika Tavoitteet Toimenpiteet Toimeenpano 2006 Tiedottamisessa pyritään mahdollisimman keskitettyyn, helppokäyttöiseen ja toimivaan ratkaisuun. Tehdään suositus TVT:n avulla tapahtuvasta tiedottamisesta. Suositus huomioi tiedottamisen henkilökunnalle, oppijoille ja sidosryhmille. Suositus on TVT strategian liite. THP, erikseen nimettävät henkilöt ja rehtorit Suositusta päivitetään säännöllisesti kokemusten karttuessa ja järjestelmien kehittyessä. 4.2.3 Yhteistyö oppilaitoksissa ja yhteistyöverkostossa Tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön perusratkaisut ja työvälineet ovat yhteisiä Kuopion kaupungin oppilaitoksille ja yhteistyöverkostolle. Tieto ja viestintätekniikkaa hyödynnetään yhteistyön välineenä tiedottamisessa ja opetuksen järjestämisessä. Yhteistyö koostuu pedagogisen tuen, osaamisen, tuotetun oppimateriaalin, opetusmenetelmien, opettajien työn ja kokemusten jakamisesta. Verkko opetuskokonaisuuksia ja verkkokursseja tarjotaan oppilaitosrajojen ja kuntarajojen yli. Opiskelu on osittain ajasta ja paikasta riippumatonta. Oppijoilla on mahdollisuus valita opintokokonaisuuksia muista oppilaitoksista niin perusopetuksessa kuin toisella asteella.

14 Kansainvälisessä yhteistyössä hyödynnetään TVT:aa, joka on tiedottamisen, projektituotosten dokumentointiin ja jakamiseen sekä yhteydenpidon väline. Taulukko 3: Yhteistyön tavoitteet ja toimenpiteet Aika Tavoitteet Toimenpiteet Toimeenpano 2007 kevät 2008 Opettajat rakentavat yhteistyössä verkkokursseja, joita voidaan tarjota myös yhteistyöverkoston muiden oppilaitosten oppijoille. Verkkokursseille luodaan yhteisiä pohjia, joita opettajat voivat jatkokehittää omaan opetukseensa sopiviksi. Yhteistyöverkostot toimivat oppijoiden välisinä opiskeluun ja harrastuksiin liittyvinä vertaisverkkoina. Järjestetään yhteistyöverkoston koulutusohjelma "verkkoopetuskokonaisuuden suunnittelu ja toteuttaminen". Koulutuksen aikana opettajilla on mahdollisuus rakentaa verkkokursseja yhteiseen käyttöön (katso myös Opettajien osaaminen). Tutkitaan koulutuspalveluiden/oppilaitosten alla toimivien oppijoiden välisten vertaisverkostojen tarve. Verkkoopetuksen asiantuntija ja rehtorit Verkkoopetuksen asiantuntija ja rehtorit 4.2.4 Koulutuksen tasa arvon ja verkko opetuksen laadun kehittäminen Tieto ja viestintätekniikan avulla toteutetaan oppilaitosrajat ja kuntarajat ylittäviä tiedotus ja opetusjärjestelyjä, joilla tuetaan oppilaiden tasa arvoisia mahdollisuuksia oppia ja opiskella. Erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden oppimista tuetaan TVT:n avulla. Oppilaitosten TVTstrategioissa määritellään oppilaitoskohtaiset toimenpiteet, joiden avulla mahdollistetaan tietoyhteiskunnan perustietojen ja taitojen opiskelu kaikille oppijoille. Verkko opetuksen laadun kehittäminen perustuu säännöllisin väliajoin toteutettuihin kyselyihin, TVT:n opetuskäytön tutkimukseen ja oppimisprosessien dokumentoitumiseen. Kyselyillä kartoitetaan opetuskäytön määrää ja menetelmiä sekä opettajien ja oppijoiden osaamista. TVT:n opetuskäytön tutkimusta ja vaikuttavuuden arviointia tehdään yhteistyössä tutkimusta tekevien tahojen kanssa. Työvälineet tukevat oppimisprosessien dokumentoitumista mahdollistamalla vanhojen kokonaisuuksien arkistoinnin ja kopioinnin jatkokehittelyn pohjaksi.

15 Taulukko 4: Tasa arvon ja laadun kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet Aika Tavoitteet Toimenpiteet Toimeenpano kevät 2006 Oppijoilla on mahdollisuus saada laadukasta verkko opetusta. Toteutetaan opettajille suunnattu kysely, jolla selvitetään opettajien taidot ja TVT:n käytön määrä ja menetelmät. Kysely laaditaan siten, että tulokset ovat vertailtavissa aikaisempien kyselyjen kanssa. Kysely uusitaan joka toinen vuosi, jotta TVT strategian ja opettajien koulutusten vaikuttavuutta voidaan seurata. Kysely sidotaan opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumiseen. Verkkoopetuksen asiantuntija, TVT tiimi ja rehtorit. Huomaa myös Opettajien osaaminen 2006 Oppilaitoskohtaiset tietostrategiat ovat osa opetuksen kehittämistä ja opetussuunnitelmia. Tieto ja viestintätekniikan käyttö tukee koulutuspalveluiden yhteisiä arvoja. Jokaisella oppijalla on tasavertainen mahdollisuus oppia TVT:n käyttö ja soveltamistaitoja riippumatta siitä, missä oppilaitoksessa hän opiskelee. Oppijoille tarjotaan mahdollisuuksia verkon hyödyntämiseen oppilaitoksen toimesta. Koulukirjastoja kehitetään osana oppimisympäristöä, joissa oppilailla on mahdollisuus käyttää erilaisia tiedonlähteitä myös tieto ja viestintätekniikan avulla. Oppilaitosten TVT strategiat päivitetään. Oppilaitosten TVT strategioissa määritellään oppilaitoskohtaiset tasavertaisuutta edistävät toimenpiteet. Oppilaitosten TVT strategiat käsittelevät mm. laitteiden sijoittelua, oppijoiden verkkotyöskentelyn ohjaamista, oppimateriaalikeskuksen hyödyntämistä ja oppimisprosessien dokumentoitumista. Oppilaitosten TVT strategioissa kartoitetaan ja pyritään ratkaisemaan ongelmat, jotka aiheutuvat tietokoneiden käytöstä oppituntien/kouluajan ulkopuolella. Laitteiden sijoittelussa ja saavutettavuudessa otetaan huomioon niin ryhmä kuin yksilöopiskelun tarpeet. Oppilaitosten TVT strategioita laadittaessa kysytään oppijoiden ja sidosryhmien mielipidettä tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisestä ja menetelmistä. Oppilaitosten tietostrategioiden päivittämisen tueksi toteutetaan "Oppilaitoksen TVT:n opetuskäytön strategian päivittäminen" koulutusohjelma. Verkkoopetuksen asiantuntija, TVT tiimi ja rehtorit. 4.2.5 Kehittämishankkeet Uusia tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön hankkeita (erillisellä hankerajoituksella toteutettavia kokonaisuuksia, joille on annettu rahoitus tietylle aikavälille) perustetaan ja niihin lähdetään mukaan harkitusti. Hankkeiden avulla haetaan erityisesti käynnistämisvaiheen resursseja, jolloin TVT:n opetuskäytön kehittäminen voi mahdollistua ja tehostua. Uusien hankkeiden tavoitteena on toimintaympäristön (verkko oppimisen) käyttöönotto ja opetuskäytön kehittäminen. Edellytykset toiminnan jatkumiselle hankkeen päätyttyä huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa. Opettajien tarpeet huomioidaan laajasti hankkeita käynnistettäessä. Ideointi yhteistyötahojen kanssa, aineryhmäkohtainen ideointi perusopetuksen luokkien 7 9 ja lukion opettajilla ja yhteinen koulutus ovat kaikkien TVT:n hankkeiden kulmakiviä.

16 4.3 Toimintatapoja Sisältöjen ja menetelmien toimenpiteissä noudatetaan seuraavia toimintatapoja: Laajat maksulliset verkkomateriaalikokonaisuudet testataan ennen hankintapäätöstä. Koulutuspalvelukeskus on velvollinen resurssoimaan vain materiaaleja, joiden tuottamisesta on sovittu verkko opetuksen asiantuntijan kanssa. Perus ja lukio opetuksessa verkkokursseista ja verkon avulla tuetusta opetuksesta ei peritä oppijoilta erillisiä maksuja. 4.4 Sisältöjen ja menetelmien resurssointi Ohjeiden, arviointimallin ja tukipalvelun tekeminen resurssoidaan pääosin verkko opetuksen asiantuntijan ja TVT tiimin toimenkuvaan kuuluvina. Asiantuntijapalveluihin varataan riittävät resurssit. Oppilaitosten TVT strategioiden päivittämisen tueksi toteutettava koulutusohjelma "TVT:n opetuskäytön strategian päivittäminen" järjestetään mahdollisuuksien mukaan ulkopuolisella rahoituksella. Koulutukseen osallistuu opettajia yksi / oppilaitos. Koulutuspalvelukeskus varautuu koulutuksesta aiheutuviin sijaiskuluihin. Yhteiseen käyttöön tulevien verkkomateriaalien ja verkkokurssien tuottaminen resurssoidaan talousarvion mahdollistamissa puitteissa.

17 5 Osaaminen 5.1 Nykytilanne 5.1.1 Opettajien osaaminen Jäntevää kokonaissuunnitelmaa TVT täydennyskoulutuksiin ei ole. Innokkaita tekijöitä ja suunnittelijoita on, mutta rahoituksen saaminen koetaan hankalaksi. Opettajia on koulutettu edellisellä strategiakaudella mm. Tie verkkopedagogiksi hankeessa, ISVhankeessa kansalaisopistossa ja Verkkopedagogisen tuen järjestäminen koulutusohjelmassa. Tie verkkopedagogiksi hankeen koulutuksista tärkeimmät ovat olleet kouluttajakoulutuksia. Keväällä 2003 tehtiin kaikkia Kuopion opettajia koskeva taitokartoitus, jonka perusteella koulutetut kouluttajat järjestivät alue ja koulukohtaisia koulutuksia. Osittain OPH:n rahoituksella toteutettu Verkkopedagogisen tuen järjestäminen koulutus (keväällä 2004 2005) tavoitti melkein kaikki Kuopion perusopetuksen koulut. Koulutuksen ensisijainen tarkoitus oli saattaa kuopiolaiset opettajat OPE.FI I tasolle. Koulutuksessa ilmenneiden tarpeiden pohjalta toteutettiin Opejelppi sivusto ( http://www.peda.net/veraja/kuopio/opetuki ). Näiden lisäksi kouluilla on ollut omia koulutuksia sekä vierihoitoa oppilaitoskohtaisten tukihenkilöiden toimesta. Kuopiolaisten opettajien osaaminen ei ole saavuttanut kaikilta osin OPH:n asettamia tavoitteita (OPE.FI ohjelma). Opetustyön ohella teknisenä tukihenkilönä toimiva opettaja on melkein jokaisella koululla. Tekniset tukihenkilöt saavat koulutusta keskimäärin yden päivän vuodessa. Lisäksi teknisille tukihenkilöille annetaan vierikoulutusta. Koulutuksen tarjonta oli kattavaa ja koulutusta tarjottiin kaikille opettajille v 2003 2004. Kunnan resurssituki koetaan oppilaitoksissa pieneksi. 5.1.2 Oppijoiden osaaminen Kokonaisuutena oppijoiden taidot ovat parantuneet ja tieto ja viestintätekniikan käyttö on lisääntynyt edellisellä strategiakaudella. Kuopion kaupungin opetussuunnitelman kappaleessa "3.2.1.2 TVT strategia" annetaan suositukset oppijoiden osaamistasoiksi. Perusopetuksessa osaamistasojen saavuttaminen on vaihdellut koulukohtaisesti, mutta kokonaisuutena niihin ei ole päästy. Perusopetuksen luokilla 1 6 tavoitteiden saavuttamista vaikeuttaa opettajien taitojen puute. Jos opettaja ei osaa, hän ei opeta/käytä tieto ja viestintätekniikkaa. Tieto ja viestintätekniikan käytön yleistyminen edellyttää myös rehtorin voimakasta tukea.

18 Perusopetuksen luokilla 7 9 tieto ja viestintätekniikkaa tarjotaan valinnaisaineena. Lukioissa tieto ja viestintätekniikkaa tarjotaan kunta ja koulukohtaisina soveltavina kursseina. Lukioissa järjestetään opinto ohjauksen yhteydessä kaikille oppijoille yhteinen tietotekniikan osuus. Lisäksi tieto ja viestintätekniikan opetusta on mukana aihekokonaisuuksissa. 5.2 Tavoitteet ja toimenpiteet 2006 2008 5.2.1 Opettajien osaaminen Suurin osa opettajista tuntee tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön keskeiset menetelmät ja osaa soveltaa niitä. Tieto ja viestintätekniikan täydennyskoulutus toteutetaan pääosin sisältö ja oppiainelähtöisesti. Tieto ja viestintätekniikan täydennyskoulutuksissa opettajat suunnittelevat opetussuunnitelman mukaista opetusta. Koulutusten painopiste on tieto ja viestintätekniikkaa hyödyntävän oppimisprosessin suunnittelussa ja toteutuksessa. Näin TVT:n täydennyskoulutuksissa opitut taidot liitetään osaksi omaa työtä. Tieto ja viestintätekniikan täydennyskoulutukset kohdennetaan myös aineryhmille sekä erityisopetuksen tarpeisiin. Aineryhmittäin työskentelemällä vähennetään päällekkäistä työtä ja toteutetaan yhteistyössä opetuskokonaisuuksia, jotka ovat useamman oppilaitoksen käytettävissä. Opettajien osaaminen (suhteutettuna OPE.FI tasoihin) on tiedossa. Täydennyskoulutukset räätälöidään aina kohderyhmälle. Kohderyhmäräätälöintiä tulee edellyttää kaikilta ulkopuolisilta koulutuksen järjestäjiltä. Koulutuksen järjestäjiltä edellytetään myös eriyttämistä tarvittaessa. Katso Liite 3: Alustava TVT koulutussuunnitelma Taulukko 5: Opettajien osaamisen tavoitteet ja toimenpiteet Aika Tavoitteet Toimenpiteet Toimeenpano 2006 Opettajien osaaminen kartoitetaan koulutussuunnittelun pohjaksi. Toteutetaan opettajille suunnattu kysely, jolla selvitetään opettajien taidot ja TVT:n käytön määrä ja menetelmät. Katso: Koulutuksen tasa arvon ja verkkoopetuksen laadun kehittäminen Verkkoopetuksen asiantuntija, TVT tiimi ja rehtorit 2006 Opettajien TVTtäydennyskoulutuskokonaisuutta suunniteltaessa huomioidaan paikalliset erityistarpeet. Laaditaan OPE.FI tasoihin perustuvat paikalliset TVT:n opetuskäytön taitotasot, joissa huomioidaan käytössä olevat TVTtyövälineet, oppilaitosten verkkotiedottaminen ja yhteistyöverkoston näkökulma opetuksen järjestämiseen. Verkkoopetuksen asiantuntija ja TVT tiimi Katso: Liite 2: Paikalliset taitotasot

19 2006 Kuopion kaupungissa noudatetaan TVT:n koulutusten kokonaissuunnitelmaa. Laaditaan tieto ja viestintätekniikan täydennyskoulutusten kokonaissuunnitelma, joka perustuu TVT:n opetuskäytön osaamisen kartoitukseen ja paikallisiin taitotasoihin. Katso: Liite 3: Alustava TVTkoulutussuunnitelma Verkkoopetuksen asiantuntija ja KPK:n suunnittelija 2006 Opettajat tuntevat oman oppilaitoksen TVTtoimintaympäristön perusteet. Oppilaitoksissa järjestetään lyhytkestoisia koulutuksia oppilaitoskohtaisista tai kaikkia oppilaitoksia koskevista aiheista. Katso: Koulutusmuodot Verkkoopetuksen asiantuntija ja THP Verkko opetuksen asiantuntijalle tiedotetaan kaikista oppilaitoskohtaisista koulutuksista. Lyhytkestoisia koulutuksia järjestetään tarpeen mukaan koko strategiakauden ajan. kevät 2007 Alueen/oppilaitosten TVT vastaavat koulutetaan tehtäväänsä. Oppilaitoskohtaisille ATK vastaaville ja TVT vastaaville annetaan peruskoulutus tietosuojasta, tietoturvasta ja tekijänoikeuksista. Järjestetään koulutusohjelma "TVTvastaavien koulutus" (yksi ryhmä, 20 henkilöä) Koulutukseen osallistutaan myös yhteistyöverkostosta. Katso: Koulutusohjelmien tarkemmat kuvaukset Verkkoopetuksen asiantuntija ja KPK:n suunnittelija 2007 OPE.FI 3 tason hallitsijoita on vähintään yksi/oppilaitos Verkkotiedottamisen suositus otetaan käyttöön mahdollisimman monessa oppilaitoksessa. Hallintojärjestelmä ja oppimisympäristö toimivat soveltuvilta osin (esim. tunnukset ja opiskelijoiden valinnat) yhteen mahdollisimman monessa oppilaitoksessa. Toteutetaan yhteistyöverkoston koulutusohjelma "Oppilaitoksen hallinnon ja tiedottamisen tukeminen tieto ja viestintätekniikalla" Katso: Koulutusohjelmien tarkemmat kuvaukset Verkkoopetuksen asiantuntija, THP ja rehtorit 2007 OPE.FI 2 tason hallitsee puolet opettajista vuoteen 2008 mennessä. Yhteistyöverkostojen opettajien tuottamia verkko opetuskokonaisuuksia, verkkokursseja ja verkkomateriaaleja käytetään. Verkkokursseja tarjotaan oppilaitosrajojen ja kuntarajojen yli. Toteutetaan yhteistyöverkoston koulutusohjelma "Verkkoopetuskokonaisuuden suunnittelu ja toteuttaminen" (kolme ryhmää, 60 henkilöä). Ensimmäinen ryhmä (20 henkilöä) koulutetaan llä 2007. Muut ryhmät koulutetaan vuoden 2008 aikana. Katso: Koulutusohjelmien toteuttamisjärjestys ja Koulutusohjelmien tarkemmat kuvaukset Verkkoopetuksen asiantuntija ja KPK:n suunnittelija

20 5.2.2 Oppijoiden osaaminen Oppijoiden osaamisessa on kaksi toisiaan tukevaa linjaa, TVT:n käyttötaidot ja soveltamistaidot. Soveltamistaitojen opiskelu tapahtuu kaikissa oppiaineissa ja opetussuunnitelman aihekokonaisuuksissa. Pitkällä aikavälillä otetaan käyttöön OPH:n määrittelemät oppijoiden osaamisen tavoitetasot. Taulukko 6: Oppijoiden osaamisen tavoitteet ja toimenpiteet Aika Tavoitteet Toimenpiteet Toimeenpano 2006 Oppijoiden TVT:n soveltamistaitoja tuetaan TVT:n käyttötaitojen opetuksella. Vertaillaan Kuopion perusopetuksen OPS:n oppijoiden käyttötaitojen tavoitteita ja OPH:n uusia perusopetuksen tavoitteita (Liite 6: OPH:n määrittelemät oppilaiden tieto ja viestintätekniikan perustaidot). Nykyisen OPS:n suosituksia tarkennetaan tarpeen vaatiessa. Verkkoopetuksen asiantuntija, TVT tiimi ja rehtorit Lukiolle laaditaan omat suositukset oppijoiden TVT taitotasoiksi, siten että niistä tulee jatkumo perusopetuksen taitotasoihin. 5.3 Toimintatapoja Tieto ja viestintätekniikan täydennyskoulutukset järjestetään pääsääntöisesti työaikana. Erityisesti lyhytkestoisissa koulutuksissa hyödynnetään VESO aikoja. Kaikista pidemmistä TVT koulutusohjelmista kerätään välitön palaute, jonka tiedot verkkoopetuksen asiantuntija kokoaa ja analysoi. Ulkopuolisen tahon järjestämissä koulutuksissa käytetään laadunvarmistusta, joka tehdään keräämällä välitön palaute esim. ensimmäisen lähijakson päätyttyä.

21 5.4 Osaamisen resurssointi Koulutuskokonaisuuden suunnittelutyö resurssoidaan verkko opetuksen asiantuntijan ja koulutuspalvelukeskuksen täydennyskoulutuksesta vastaava suunnittelijan toimeen kuuluvina. Vierikoulutukset resurssoidaan pääsääntöisesti oppilaitoskohtaisen TVT vastaavan tai verkkoopetuksen asiantuntijan työnkuvaan kuuluvina. Lyhytkestoiset koulutukset resurssoidaan pääsääntöisesti oppilaitoskohtaisesti. Pitkäkestoisia koulutuksia resurssoidaan mahdollisimman paljon ulkopuolisella rahoituksella, esim. OPH:n täydennyskoulutusrahalla ja muiden yhteistyötahojen hankekohtaisella rahoituksella. TVT strategian mukaisiin pitkäkestoisiin koulutusohjelmiin osallistuu vuoden 2008 loppuun mennessä 60 120 kuopiolaista opettajaa. Koulutusohjelmien keskimääräinen kesto on viisi koulutuspäivää ja koulutukset järjestetään työajalla. Koulutuspalvelukeskus varautuu sijaiskuluihin yhteensä 300 600 työpäivän osalta vuosina 2006 2008. Resurssitarve saattaa muuttua varsinaisen täydennyskoulutussuunnitelman valmistuessa.

22 6 Toimintaympäristö 6.1 Hallintoverkko Hallintoverkkoa käsitellään tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiassa vain opetuskäyttöön läheisesti liittyvin osin. Hallintoverkon kehittämisestä tehdään oma strategia vuoden 2006 aikana. 6.1.1 Nykytilanne Oppilashallintojärjestelmäratkaisu on yhteistyöverkostossa yhteinen. Käytössä on multiprimus, Wilma (tasot Kuopiossa perusopetus: 1,3,4, lukio:1,2,3,5) ja Kurre. Kuopion koulutuspalvelukeskus palvelee myös ympäristökuntia erillisten sopimusten mukaan hallintojärjestelmän tuen ja ylläpidon muodossa. Muut toimintaa tukevat järjestelmä ovat: Aura (oppilashuolto) ATP Origo järjestelmä on käytössä 28 koulukirjastossa (Joulukuussa 2005) 6.1.2 Tavoitteet ja toimenpiteet 2006 2008 Hallintojärjestelmä on sama Kuopiossa ja yhteistyöverkostossa. Käytössä on multiprimus, Wilma ja Kurre. Kuopion koulutuspalvelukeskus palvelee myös ympäristökuntia erillisten sopimusten mukaan hallintojärjestelmän tuen ja ylläpidon muodossa. Muut toimintaa tukevat järjestelmät ovat: Oppilashuollon käytössä on Aura järjestelmä, mutta oppilashuolto hyödyntää myös Wilmaa ja multiprimusta. Koulukirjastojen käytössä on ATP Origo järjestelmä kaikissa perusopetuksen kouluissa ja lukioissa sekä oppimateriaalikeskuksessa ja kansalaisopistossa. Kirjastojärjestelmä mahdollistaa koulukirjastojen kokoelmien entistä tehokkaamman ja monipuolisemman käytön mm. tiedonhallintataitojen opetuksessa. 6.1.3 Toimintatapoja Kuopio Kaupungin ATK keskuksen strategian mukaisesti hallintokunta hoitaa omat operatiiviset järjestelmänsä ja omistaa ne. Hallintoverkon laitteet ja ohjelmistot hankitaan keskitetysti ATK keskuksesta tietohallintopäällikön kautta. Hallintokoneiden ja järjestelmien tuen hoitaa ATK keskus.

23 6.2 Oppijaverkko 6.2.1 Nykytilanne 6.2.1.1 Tukipalvelut Teknisestä tuesta vastaavat oppilaitosten ATK vastaavat yhteistyössä koulutuspalvelukeskuksen ATK suunnittelijoiden (2 henkilöä) kanssa. Lisäksi apuna on siviilipalvelusmies. ATK vastaavien työtä resurssoidaan vaihtelevasti. Resurssi vaihtelee oppilaitoskohtaisesti, yleensä se on 1 2 vuosiviikkotuntia. Järjestelmällistä pedagogista tukea ei ole, vaan sitä antavat lähinnä ATK vastaavat ja muut asiasta innostuneet opettajat omien resurssiensa puitteissa. 6.2.1.2 Verkko oppimisympäristö Oppimisalustoja on käytössä kaksi: Opit (600 lisenssiä/käyttäjätunnusta perusopetuksessa) Oppimappi (yksi neljästä Peda.net palveluista, tyhjä alusta). Käytössä ovat myös muut Peda.net verkkotyövälineet: Veräjä, Verkkolehti ja OPSpro. Lisäksi vuoden 2006 alusta ISOverkosto hankkeen verkkokurssien käyttöönoton myötä käyttöön tulee Moodle oppimisalusta. Koulutuspalvelukeskus tarjoaa itse oppijapostit, virustorjunnan, WWW palvelintilaa esim. oppilaitosten kotisivujen ylläpitoon (html sivujen lisäksi on mahdollisuus käyttää ASP ja PHP sivuja), SUS (Server Update Services ) palvelun ja MySQL tietokantapalvelimen käyttömahdollisuuden kouluille. 6.2.1.3 Laitteet, verkot ja ohjelmistot Opetushallituksen vuonna 2000 asettamat tavoitteet laitemäärille olivat: Ala asteet 9 oppijaa / kone Yläasteet 8 oppijaa / kone Lukiot 6 oppijaa / kone Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelmassa 2004 2006 todetaan, että "oppilaitosten työasemia uusitaan vuosittain riittävästi ja työasemien määrää lisätään erityisesti yleissivistävissä oppilaitoksissa.

24 Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön sekä oppilaiden tieto ja viestintätekniikan perustaitojen kehittämissuunnitelman (Opetushallitus 2005) työryhmän näkemys on, että "Nykyaikaiseen oppimisympäristöön kuuluvat lisäksi riittävän nopea yhteys (suositus 8 Mbps, vähintään 2 Mbps) kaikkiin opetustiloihin sekä verkko oppimisalustan käyttömahdollisuus. Resurssien järkevä hyödyntäminen edellyttää usein myös koneiden keskinäistä verkottamista ja erilaisten palvelinratkaisujen hyödyntämistä. Kansalliseksi tavoitetasoksi pitäisi asettaa enintään 4 5 oppilasta/työasema. Tilanne vuonna 2004 oli 8 9 oppilasta/työasema. Jokaisen oppilaan tulisi voida käyttää tietokonetta viikoittain eri oppiaineissa". Kuopion kaupungissa oppilaitosten verkkoon kytkettyjä koneita on huomattavasti OPH:n suosituksia vähemmän. Liite8: Oppilaitosten laitemäärät AD palvelimet ovat käytössä kymmenessä oppilaitoksessa (tammikuu 2006), käyttöä laajennetaan. Windows NT 4 palvelimia on kahdeksassa oppilaitoksessa. 6.2.1.4 Tietoturva Kuopion kaupungin Tietoturvastrategiaa noudatetaan soveltuvin osin. Selkeää yhteisesti sovittua käytäntöä ei ole olemassa. 6.2.2 Tavoitteet ja toimenpiteet 2006 2008 6.2.2.1 Tukipalvelut Hyvin järjestetty tuki (pedagoginen ja tekninen) on tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisen kriittinen menestystekijä. Pedagoginen tuki Koulutuspalvelukeskukseen on palkattu verkko opetuksen asiantuntija. Perusopetuksessa alueille on nimetty TVT vastaavat. Lukioihin on nimetty oppilaitoskohtaiset TVT vastaavat. Liite 4: Verkko opetuksen asiantuntijan tehtävät Liite 5: Alueiden/oppilaitosten TVT vastaavien tehtävät Vaihtoehtoisesti pedagogista tukea on lisätty muokkaamalla TVT tiimin tehtäviä ja kasvattamalla sen resurssia sekä ostamalla yksittäisiä tuki ja kehittämistehtäviä ulkopuolelta. Tekninen tuki Jokaisessa oppilaitoksessa toimii ATK vastaava (Liite 6: Oppilaitosten ATK vastaavien tehtävät).

Kaavio 1: Tukipalvelujen koordinointi 25

26 Taulukko 7: Tukipalvelujen tavoitteet ja toimenpiteet Aika Tavoitteet Toimenpiteet Toimeenpano 2006 Kuopion kaupungissa toimii verkkoopetuksen asiantuntija. Palkataan verkko opetuksen asiantuntija. THP 2006 Opettajien työtä tuetaan hyvin järjestetyllä pedagogisella tuella. Tukea saa mahdollisimman helposti ja läheltä. Perusopetuksessa alueille ja lukioissa oppilaitoksiin nimetään TVT vastaavat. Verkkoopetuksen asiantuntija kevät 2007 Jokaisella koululla toimii ATK vastaava. Kartoitetaan ATK vastaavien työmäärät ja korvaukset. Suositellaan oppilaitoskohtaisten ATK vastaavien nimeamistä ja resurssointia tietotekniikan laitteiden määrän mukaan. THP ATK vastaava (tekninen tuki) ja TVTvastaava (pedagoginen tuki) voivat olla eri henkilöitä. kevät 2007 TVT tiimin tehtäviä tarkistetaan verkkoopetuksen asiantuntijan palkkaamisen jälkeen. TVT tiimin keskeisin tehtävä on TVTstrategian toimeenpano ja kehittäminen. TVT tiimin tehtävät ja kokoonpanon määrittelevän tiimisopimuksen sisällöt tarkistetaan. TVT tiimiin otetaan mukaan oppimateriaalikeskuksen tietopalvelusihteeri. Verkkoopetuksen asiantuntija 6.2.2.2 Verkko oppimisympäristö Verkko oppimisympäristöön kuuluvat ratkaisut ovat pedagogisesti toimivia, helppokäyttöisiä ja niillä tuetaan oppilaitosten välistä yhteistyötä ja yhteistyöverkoston toimintaa. Tuettavien verkko oppimisalustojen määrää ei ole lisätty, vaan nykyisten käyttöä on tehostettu. Käytössä ovat Opit, Oppimappi (myös muut Peda.net työvälineet) ja vuoden 2006 alusta Moodle. Usean verkko oppimisalustan käytöstä aiheutuvia etuja ja haittoja seurataan. Verkko oppimisympäristöä on täydennetty sisältöpalvelimella, jonka avulla jaetaan alustariippumattomia oppimateriaaleja ja oppilaiden tuotoksia. Tehtyihin ratkaisuihin sitoudutaan ja verkko oppimisympäristöä kehitetään pitkäjänteisesti.

27 Taulukko 8: Verkko oppimisympäristön tavoitteet ja toimenpiteet Aika Tavoitteet Toimenpiteet Toimeenpano 2007 Verkko oppimisympäristöratkaisut ovat pedagogisesti toimivia, helppokäyttöisiä ja ne soveltuvat oppilaitosten väliseen yhteistyöhön ja yhteistyöverkoston toimintaan. Käytettävät verkko oppimisympäristöt ovat samoja yhteistyöverkoston kuntien kanssa. Eri järjestelmien käyttäjätunnusten hallinta järjestetään mahdollisimman keskitetysti ja oppijan näkökulmasta yksinkertaisimmalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on helpottaa oppijoiden kurssivalintojen tuomista oppimisympäristöön valmiina opiskelijaryhminä. Kartoitetaan usean verkko oppimisympäristön käytöstä aiheutuvat edut ja haitat. Tuettavien verkko oppimisympäristöjen määrää ei lisätä. Tarvittaessa toteutetaan verkkooppimisympäristöjen vertailu. Vertailun tuloksia käytetään perustana verkkooppimisympäristön valinnalle. Verkkoopetuksen asiantuntija, THP ja rehtorit kevät 2008 Tarvittaessa annetaan suositus yhteisestä verkko oppimisalustaratkaisusta. Toiminnan vaatiessa valitaan verkkooppimisalusta lukion ja toisen asteen käyttöön. Valinta tehdään verkkoympäristöjen vertailun ja tarjousten perusteella. Verkkoopetuksen asiantuntija, TVT tiimi ja rehtorit 2008 Yhteisessä käytössä olevat avoimet ja ympäristöriippumattomat wwwoppimateriaalit jaetaan keskitetysti. Verkko oppimisympäristöä täydennetään oppilaitosten yhteisellä sisältöpalvelimella, jota käytetään alustariippumattomien verkkooppimateriaalien jakamiseen. THP ja verkkoopetuksen asiantuntija Sisältöpalvelinta hallinnoidaan oppimateriaalikeskuksesta. Tutkitaan mahdollisuus opettajien ja oppijoiden tuottamien video ja äänimateriaalien jakamiseen sisältöpalvelimen ja verkon välityksellä. Tutkitaan mahdollisuus yhdistää sisältöpalvelimen käyttäjätunnusten hallinta muihin järjestelmiin. Samalla selvitetään sisältöpalvelimen käytön ja koulutuspalvelukeskuksen editointipajan toiminnan yhteydet. 2008 Eri järjestelmien käyttäjätunnusten hallinta järjestetään mahdollisimman keskitetysti ja oppijan näkökulmasta yksinkertaisimmalla mahdollisella tavalla. Tutkitaan mahdollisuus yhdistää ADpalvelimien, oppimisalustan ja oppilashallintojärjestelmän käyttäjätunnusten hallinta siten, että käyttäjillä on sama tunnus kaikkiin järjestelmiin. Oppijan kirjautuessa oppilaitoksen koneelle kirjautuminen tapahtuu myös Wilmaan ja oppimisalustaan. THP

28 6.2.2.3 Laitteet, verkot ja ohjelmistot Opetuskäytössä olevien koneiden uusimisessa on keskitytty ensisijaisesti laitteiden tason ja laadun säilyttämiseen poistamalla vanhentuneita koneita käytöstä ja hankkimalla tilalle uusia. Langattomasti verkoon liitettyjen kannettavien tietokoneiden määrää on lisätty. Kannettavat tietokoneet jaetaan pääosin "sylikoneräkkeinä". Palvelinkoneen käyttömahdollisuus on järjestetty mahdollisuuksien mukaan jokaiselle oppilaitokselle. Lisäksi olemassa olevien palvelimien ajantasaisuudesta on huolehdittu. AD ympäristöä kehitetään jatkuvasti. Verkkojen aktiivilaitteet on uudistettu tarvittavilta osin. Opettajien TVT:n käyttöä siirretään mahdollisimman paljon hallintoverkosta oppijaverkon puolelle, mikäli järjestelmät sen mahdollistavat. Tämä on luontevaa koska varsinainen opetuskäyttö tapahtuu joka tapauksessa oppijaverkossa. Uudis ja remonttikohteissa tutkitaan aina mahdollisuus langattoman verkon käyttöön. Työvälineohjelmistojen perusratkaisut ovat samat kuin tällä hetkellä. Kaikkiin opetustiloihin (luokkiin) pyritään hankkimaan vuoden 2008 loppuun mennessä tärkeysjärjestyksessä: Internetyhteydellä ja tulostusmahdollisuudella varustettu tietokone, dataprojektori, dokumenttikamera. Taulukko 9: Laitteiden, verkkojen ja ohjelmistojen tavoitteet ja toimenpiteet Aika Tavoitteet Toimenpiteet Toimeenpano kevät 2006 Opetuskäytössä olevia koneita uusitaan ja määrää lisätään vuosittain resurssien mahdollistamissa rajoissa. Laitteiden tason ja laadun nostaminen on ensisijaista. Toissijaisesti lisätään koneiden määrää. Haetaan OPH:n rahoitusta laitekannan ja varusteiden uusimista varten. Laitteita uusitaan ja varustelua parannetaan vuosittain myös omalla investointirahalla ja oppilaitosten omalla budjettirahalla. THP ja verkkoopetuksen asiantuntija Määrän lisääminen kohdistetaan ensisijassa sylikoneräkkeinä jaettaviin kannettaviin tietokoneisiin. kevät 2006 2007 kevät 2008 AD (Active Directory) palvelin on käytössä kaikilla kouluilla vuoteen 2008 mennessä. Aktiivihakemistopalvelujen käyttöönottoa jatketaan. SUS palvelua ajantasaistetaan. SUS päivitetään WSUS:ksi. THP Avoimen lähdekoodin ohjelmia ja mahdollisuutta niiden käyttöönottoon seurataan aktiivisesti ja testataan tarvittaessa. Kartoitetaan avoimen lähdekoodin ohjelmistojen tilanne ja testataan todennäköisimmät vaihtoehdot. THP THP