KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGIA 2013 2016

Samankaltaiset tiedostot
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

KANSAIN VÄLISTYMIS OHJELMA

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä Reijo Lähde 3/11/2014

Löydämme tiet huomiseen

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari Outi Kallioinen, LAMK

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

Kansainvälistymisen tavoitteet ja toimintasuunnitelma

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Kansainvälisten asioiden kevätpäivät 2019 Visioiden ja strategioiden vuodet kansainvälisyys kaikkialla Jouni Ahonen, Haaga-Helia amk

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019

Ammattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä.

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu - Xamk aloitti , kun Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut yhdistyivät

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

Lapin korkeakoulukonserni

Maahanmuuttajat korkeakouluissa

Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu. KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10.

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Kansainvälistyvä ammatillinen osaaminen

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi Rovaniemi

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

Opiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

Kv-opiskelijahaku murroksessa yhteistyötä ja toimivia käytäntöjä etsimässä

Yliopistostamme valmistuu rohkeita, akateemisia asiantuntijoita, jotka kehittävät maailmaa vastuullisesti.

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

D3: Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uudet rahoitusmallit vaikuttavat korkeakoulujen kv-toimintaan nyt ja tulevaisuudessa?

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisen toiminnan avainmittarit Kv-koordinaatiotason työkalun täyttöesimerkki

Maahanmuuttajien työllistäminen

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN SUUNNITELMA VUOSILLE

Kokemuksia hanketoiminnasta

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

Selvitys intensiivikurssien vaikuttavuudesta suomalaisissa korkeakouluissa. Selvityksen tuloksia

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kielet on työkalu maailman ymmärtämiseen Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on huolestuttavaa Monikulttuurisessa ja monimutkaistuvassa maailmassa

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

OPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Osaaminen kilpailukyvyksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Rahoitusmalliuudistus ja strategiatyö: näkökulmia Jyväskylän yliopistosta

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö

Kansallinen ja alueellinen kansainvälistyminen CASE pohjoinen

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA Hallinnonalan rakennerahastopäivät Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

Transkriptio:

Lahden ammattikorkeakoulun KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGIA 2013 2016 Hyväksytty Lahden ammattikorkeakoulun hallituksessa 18.4.2013 38

Tahtotilamme on LAMK-visio 2017: Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen huippuyksikkö 2

1. Johdanto LAMKin vaikuttavuus rakentuu LAMKin strategian mukaan neljän peruspilarin varaan: tuloksellinen johtaminen, korkeakoulupedagogiikan edelläkävijyys, strategisen kansainvälistymisen vahvistaminen sekä terve taloudellinen tilanne. Strategisen kansainvälistymisen vahvistaminen merkitsee toimimista strategisissa kansainvälisissä verkostoissa, joissa opiskelijoiden ja henkilöstön osaaminen kasvavat ja koulutus sekä TKI-toiminta kansainvälistyvät. Kilpailukyvyn takaajina ovat lisääntyvä kansainvälinen TKI-rahoitus, kansanvälinen osaava henkilöstö sekä laadunvarmistus kuin myös monikulttuurisen pedagogiikan hallinta ja toimivat kv-palvelut. Lahden ammattikorkeakoulun kansainvälistä toimintaa ohjaavat seuraavat strategiat: Korkeakoulujen kansainvälistymis strategia 2009 2015 Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kansainvälisen toiminnan strategia (2010); Lahden seudun kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009 2015 Lahden kaupunkiseudun innovaatioympäristön kehittämisstrategia Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2011 2014 FUAS-liittoumastrategia ja sen pohjalta laadittu FUASin kv-toimintasuunnitelma Strategisen kansainvälistymisen vahvistaminen Kansainvälistyminen laadun turvaajana 3

LAMKilla tulee olla aikaisempaa vahvempi rooli aluestrategioiden linjausten mukaisen alueen kansainvälistymispyrkimysten edistämisessä. Toimintaa kehitetään siten, että alueellinen kehittämistehtävä sidotaan yhä tiiviimmin globaalin toimintaympäristöön. LAMK menestyy rakentamalla verkostoyhteistyötä, jolloin toimitaan alueella toimivien organisaatioiden kanssa tiiviissä yhteistyössä ja kehitetään yhteisiä toimintakonsepteja. Aluestrategioiden lisäksi Lahden ammattikorkeakoulun kansainvälinen strategia toteuttaa LAMKin kansainvälisen toiminnan strategia merkitsee muutosta kansallisesta toimijasta kansainväliseksi toimijaksi. kansallisessa korkeakoulujen kansainvälistymisen strategiassa (2009 2015) korkeakoulutukselle asetettuja viittä päätavoitetta; 1) osaamisen viennin edistäminen, 2) globaali vastuun edistäminen, 3) laadun ja vetovoiman lisääminen, 4) aidosti kansainvälinen korkeakoulu ja 5) monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen. LAMKin kansainvälisen toiminnan strategia merkitsee muutosta kansallisesta toimijasta kansainväliseksi toimijaksi. EU:n linjaukset ja kehittämisen painopisteet (Horizon 2020), Bolognan prosessin läpinäkyvyys, tutkintorakenteet sekä koulutuksen vertailtavuus vaikuttavat kansainvälisen toiminnan kehittämistavoitteisiin. Lahden ammattikorkeakoulu toimii osana Helsingin laajan metropolialueen FUAS-liittoumaa (Federation of Universities of Applied Sciences, www.fuas.fi). FUAS-liittouma nostaa jäsenkorkeakoulujen kansainvälistä profiilia, lisää kansainvälisten opiskelijoiden ja asiantuntijoiden rekrytointia sekä vahvistaa kilpailukykyä kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Tämän strategian tarkoituksena on LAMKin strategian mukaisesti tukea kansainvälistymisosaamisen lisääntymistä kaikilla tasoilla. Kansainvälistä toimintaa ja näkyvyyttä lisätään strategiakaudella erityisesti painoaloilla (muotoilu, ympäristö sekä hyvinvoinnin kehittäminen) ja profiilien (integroiva pedagogiikka, avoin käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta ja opiskelijayrittäjyys) mukaisesti. LAMKin kansainvälistyminen nähdään tavoitteellisesti johdettuna prosessina. Kansainvälistymistä arvioidaan koulutuksen, TKI-toiminnan ja aluevaikuttamisen näkökulmasta. Kansainvälistymisen avulla varmistetaan toiminnan laatu. 4

2. Toimintaympäristön muutos 2013 2016 Ulkoisen toimintaympäristön muutos Työelämän kasvava globalisoituminen ja korkeakoulutuksen kansainvälisen kilpailun lisääntyminen vaikuttavat LAMKin kansainvälisen toiminnan strategian sisältöön ja tavoitteisiin. Työelämän muutokset edellyttävät valmistuvilta opiskelijoilta kykyä toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä. Ulkomaalaisten työperäiselle maahanmuutolle asetetut tavoitteet sekä suomalaisten työpaikkojen siirtyminen ulkomaille asettavat haasteita myös korkeakoulutukselle. Globaalit kriisit tulee huomioida entistä tarkemmin kansainvälisesti toimittaessa ja nopeat muutokset tuovat uusia haasteita. Kestävän kehityksen vaatimukset maailmalla luovat myös mahdollisuuksia suomalaiselle korkeakouluosaamiselle ja LAMKille. BRIC-maiden merkitys on lisääntynyt. Kansainvälinen yhteistyö tarjoaa uudenlaisia toi- mintamahdollisuuksia aiemmin lähinnä Eurooppaan suuntautuneen toiminnan lisäksi. Toimintaympäristö muuttuu entistä vaativammaksi ja kilpaillummaksi myös valituilla kohdealueilla. Kansallisessa toimintaympäristössä tapahtuvia keskeisiä muutoksia ovat korkeakoulutuksen rakenteelliset muutokset, ammattikorkeakoulujen rahoituspohjan muutokset ja alueellisen yhteistyön merkityksen lisääntyminen osana korkeakoulujen kansainvälistymistä. FUAS-yhteistyö nähdään LAMKissa erityisenä mahdollisuutena. Koulutusvastuiden myötä erikoistuminen ja kärkikonsortioiden, myös kansainvälisten huippujen rakentaminen LAMKin ja FUASin painoaloilla lisääntyy. Globaali Suomi Työperäinen maahanmuutto Vastuullisuus ja kestävyys Ketterä Suomi BRIC-maat Kansainvälinen yhteistyö 5

Sisäinen toimintaympäristön muutos Koulutuksen laadun merkitys korostuu strategiakaudella entisestään. Profiloimisen lähtökohtana on koulutusohjelmien laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, ja se perustuu sekä kotimaiselle ja kansainväliselle benchmarking-toiminnalle että koulutusohjelmien kansainvälisille ristiinarvioinneille. LAMKin uusi strategia määriteltyine painoaloineen, strategisen kansainvälistymisen vahvistuminen sekä uusi organisointi vaikuttavat merkittävästi LAMKin kansainvälistymisen kehittämiseen tulevaisuudessa. LAMKin painoalat, muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen, ovat vahvasti sidoksissa alueellisiin elinkeinoelämän ja hyvinvoinnin kehittämiskohteisiin. Profiileilla kuvataan LAMKin toimintamalleja ja -tapoja, jotka yhdistävät kaikkia koulutusaloja ja toimijoita. Profiilit, integroiva pedagogiikka, avoin käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta ja opiskelijayrittäjyys, näkyvät opetuksen ja TKI:n sisällöissä ja suuntaavat resursointia sekä osaamisen, myös kansainvälistymisen kehityspainotuksia. LAMKin asiantuntemus osaamisympäristöjen, opetusteknologian ja integroivan pedagogiikan aloilla on vahvuus kansainvälisten kumppanuuksien kehittämisessä. Monipuoliset oppimisympäristöt ja pedagogiikka tukevat kansainvälistä yhteistyötä. Integroiva pedagogiikka Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta Opiskelijayrittäjyys Muotoilu Ympäristö Hyvinvointipalvelujen kehittäminen LAMKin painoalat, muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen, ovat vahvasti sidoksissa alueellisiin elinkeinoelämän ja hyvinvoinnin kehittämiskohteisiin. 6

3. LAMKin kansainvälisen toiminnan strategiset tavoitteet 2013 2016 LAMK profiloituu kansainvälisesti erityisesti painoaloillaan, määritellyillä kohdealueilla ja vahvojen strategisten kumppanuuksien avulla. Kehittäminen kohdistetaan strategiakaudella erityisesti ammattikorkeakoulun painoaloille, ympäristöön, muotoiluun ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Strategiset tavoitteet kansainvälistymisessä Tuloksellinen verkostoituminen kansainvälisesti ja vahvat kumppanuudet TKI-toiminnan ja koulutuksen kansainvälistäminen Henkilöstön kansainvälistyminen Osaamisen viennin kehittäminen Lahden ammattikorkeakoulu on aidosti kansainvälinen ja toimivasti verkostoitunut korkeakoulu, joka houkuttelee sekä kumppa neita että parhaita osaajia Suomesta ja ulkomailta. LAMK toimii aktiivisesti kansain välisissä tutkimus-, kehittämisja innovaatioverkostoissa sekä hankkeissa. Osaamistamme myydään tuloksellisesti kansainvälisillä markkinoilla. Kaikilla valmistuneilla opiskelijoillamme on kansainvälisyys- ja monikulttuurisuustaitoja ja heillä on valmiudet työskennellä kansainvälisillä työmarkkinoilla. 7

VERKOSTOITUMINEN Lahden ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti Suomessa toimivien kv-asioita edistävien verkostojen toimintaan ja kansainvälisiin korkean asteen koulutuksen kehittämis- ja seurantaryhmiin. Toiminta siirtyy ammattikorkeakoulujen sisältä yhä enemmän verkostoissa tapahtuvaksi, jolloin strategisten kumppanuuksien merkitys korostuu. Verkostomaista toimintaa vahvistetaan myös FUAS-liittoutuman avulla. Alueellisesti tehdään yhteistyötä Lahden yliopistokeskuksen kanssa. Kansainvälisesti yhteistyö on tiivistä valittujen strategisten partnereiden kanssa. Verkostoissa sovitaan tarkoituksenmukaisesta työnjaosta. Kansainvälisen toiminnan kohdealueina jatkossa ovat entistä tärkeämpiä Venäjä, Kiina ja muut BRIC-maat (Brasilia, Intia). Yhteistyötä lisätään aluetoimijoiden kanssa erityisesti näihin maihin suuntautuvissa kansainväistymispyrkimyksissä, esim. Wuxin alueella Kiinassa. AIDOSTI KANSAINVÄLINEN KORKEAKOULU Aidosti kansainvälinen korkeakoulu tarkoittaa mm. kaikkiin opetussuunnitelmiin sisällytettävää kansainvälisyyttä tukevia osiota, kaksoistutkintoja, intensiiviviikkoja, opiskelijavaihtoa sekä aitoja kumppanuuksia. Alueella tapahtuvan maahanmuuttajien koulutuksen ja työllistymistä edistävien toimenpiteiden kehittämiseksi lisätään yhteistyötä mm. Koulutuskeskus Salpauksen kanssa. KANSAINVÄLISTYMISEN UUDET MUODOT Uusien kansainvälistymisen muotojen etenkin koulutusviennin sekä kansainvälisen TKIja hanketoiminnan edistäminen kansainvälisiä verkostoja hyödyntäen tulee olemaan yksi kehittämisen painopiste tulevaisuudessa. TKI-hankkeilla kehitetään LAMKin henkilöstön osaamista ja tuotetaan laatua opetukseen. Osaamisen viennillä lisätään organisaation osaamista ja parannetaan taloudellista tulosta. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN Rekrytoinnin ja jatkuvan henkilöstön koulutuksen avulla varmistetaan, että opiskelijoille voidaan taata globaalin työelämän edellyttämät kompetenssit kaikilla aloilla. Toiminta siirtyy ammattikorkeakoulujen sisältä yhä enemmän verkostoissa tapahtuvaksi, jolloin strategisten kumppanuuksien merkitys korostuu. 8

Strategiatavoite 1. Oppimisympäristömme ja -tuloksemme ovat kansainvälistä huippua. TKI-toiminnan kansainvälistäminen Kansainvälistä TKI-toimintaa vahvistetaan erityisesti painoaloilla ja profiileissa. Vahvistamme kumppaneidemme kanssa kansainvälistä TKI-toimintaa yhteisissä konsortioissa toteutettavissa hankkeissa, jotka kattavat koko innovaatioketjun. Kansainvälinen TKI-toimintamme tuottaa oppimiseen uutta, kansainvälisesti kilpailukykyistä sisältöä ja autenttisia oppimistilanteita aidoissa työelämän tilanteissa ja lisää henkilöstön kv-osaamista. Oppimista ja TKItoimintaa yhdistetään tehokkaasti ja kansainvälisiä opiskelijoita sekä harjoittelijoita hyödynnetään monipuolisesti TKI-hankkeissa. TKI-hankkeilla ja osaamisen viennillä hankitaan osaamista sekä taloudellista tulosta ja lisätään opettajien ja TKI-henkilöstön liikkuvuutta. Kriittiset menestystekijät: kansainväliset TKIprojektit osana koulutuksen kansainvälistämistä, kansainvälisen TKI-toiminnan osaamisen ja volyymin kasvattaminen, vahvat kansainväliset TKI-kumppanuudet, kansainvälinen TKI-näkyvyys ja uskottavuus, kansainvälisen TKI-toiminnan osaamisen ja volyymin kasvattaminen, oppimisen ja TKI-toiminnan vahva yhdistäminen Kehittämiskohteet kansainvälisen TKI-toiminnan lisääminen TKI-verkostojen vahvistaminen ja laajentaminen tutkimusinfrastruktuurin vahvistaminen TKI-henkilöstön liikkuvuuden lisääminen vieraskielisten julkaisujen määrän lisääminen 9

Koulutuksen kansainvälistäminen Vieraskielisen koulutustarjonta palvelee 1) ulkomaisen työvoiman saantia, 2) vastavuoroista opiskelijaliikkuvuutta, 3) suomalaisten kansainvälistymistä ja 4) osaamisen vientiä. Lahden ammattikorkeakoulussa on vuonna 2013 yhteensä viisi englanninkielistä koulutusohjelmaa. Uusia ohjelmia (amk ja yamk) kehitetään erityisesti painoaloille. Tavoitteena on, että ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä lisääntyy ja yhä useampi jää valmistuttuaan Suomeen. FUAS-liittoumastrategian mukaisesti FUAS-painoaloja vahvistetaan strategisilla, kansainvälisillä kärkikoulutusohjelmilla erityisesti ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa. Tavoitteena on, että ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä lisääntyy ja yhä useampi jää valmistuttuaan Suomeen. Vieraskielisten tutkinto-opiskelijoiden palveluja (mm. maahantulo-, työllisyyspalvelut, terveydenhuolto- ja vakuutuskysymykset, asumisen järjestelyissä auttaminen, neuvonta ja opintojen ohjaus sekä tutortoiminta, kotimaisten kielten opetus ja Suomen kulttuuriin orientointi) kehitetään edelleen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja kansainvälistymisen tavoitteita. Käytänteet tukevat jatkossa myös ulkomaalaisten opiskelijoiden harjoittelua, työllistymistä Suomeen sekä yrittäjäksi ryhtymistä. Palveluja, organisaatioiden yhteistyötä ja työnjakoa kehitetään alueellisesti yhteistyössä Lahden yliopistokeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa sekä FUAS-yhteistyössä. Vieraskielisten ohjelmien laadunvarmistus tapahtuu lisäämällä verkostomaista yhteistyötä ja osallistumalla erilaisiin seurantatutkimuksiin (esim. International Student Barometer). Vieraskielisiä koulutusohjelmia kehitetään edelleen myös FUAS-yhteistyössä. Kehittämiskohteet kansainvälisten, vetovoimaisten tutkintojen kehittäminen erityisesti painoaloilla kansainvälinen opetussuunnitelmayhteistyö ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden harjoittelun ja työllistymisen kehittäminen alueellisen yhteistyön lisääminen palvelujen parantamiseksi monikulttuurisen oppimisympäristön kehittäminen Kriittiset menestystekijät: uudet, vetovoimaiset kansainväliset ohjelmat, ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen määrän lisääminen, vieraskielisten tutkintojen laadun kehittäminen, monikulttuurisuuden edistäminen 10

Opetuksen kansainvälistäminen Ammattikorkeakoulumme opetusta kansainvälistetään monipuolisesti. LAMKissa on asetettu määrälliset, koulutusalakohtaiset englanninkielisen opetustarjonnan lisäämistavoitteet. Kansainvälisten hankkeiden ja projektioppimisen kautta oppimisympäristö laajenee yhteistyöverkostoon, jonka tuella osa oppimisesta tapahtuu. Oppimisympäristöjämme ja toimintatapojamme kehitetään tiiviissä yhteistyössä yhteistyökumppaneidemme kanssa. Kaikilla koulutusaloilla opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua mm. kansainvälisten partnereiden kanssa järjestetyille opintojaksoille. Kotikansainvälistymisen avulla kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus saavuttaa tavoitteeksi asetetut kv-kompetenssit. Määrätietoinen englanninkielisen opetustarjonnan lisääminen auttaa sekä saamaan ulkomaisia opiskelijoita Lahteen että tukee täällä opiskelevien suomalaisten mahdollisuuksia lähteä ulkomaille. Vastavuoroisen liikkuvuuden turvaamiseksi saapuvien määrä tulee lisätä kaikilla aloilla. Opiskelijaliikkuvuuden palautteen ja partnerianalyysien avulla keskitetään ja syvennetään yhteistyötä aktiivisten yhteistyökorkeakoulujen kanssa. Oman vieraskielisen tarjonnan lisääminen on opiskelija- että asiantuntijavaihtojen määrän kasvattamisen kannalta välttämätöntä. Vieraskielisen opetuksen tarjonta tukee myös osaamisen viennin kehittämistä. Kriittiset menestystekijät: koulutus- ja oppimisprosessin tehostaminen ja uudistaminen, opetuksen sisältöjen laadukas kansainvälistäminen, monikulttuurisen ja suvaitsevaisuutta tukevan oppimisympäristön rakentaminen, kansainvälistymisen kehittäminen erityisesti painoaloilla, oppimisen ja TKI-toiminnan vahva yhdistäminen kv-hankkeissa, opiskelijavaihto osaksi opetussuunnitelmia, strategiset kumppanuudet, ohjelmakohtaiset avainpartnerit Kehittämiskohteet opetuksen sisältöjen kansainvälistäminen tutkintoon sisältyvien, ulkomailla suoritettavien opintopisteiden lisääminen kv-partneriuuksien hyödyntäminen opetuksessa kv-yhteistutkintojen suunnittelu ja toteuttaminen kaikille painoaloille opettajavaihdon hyödyntäminen (myös FUAS) Summer School toteuttaminen FUAS-yhteistyössä Oppimisympäristöjämme ja toimintatapojamme kehitetään tiiviissä yhteistyössä yhteistyökumppaneidemme kanssa. 11

Strategiatavoite 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta. Monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen Toimimme kiinteässä vuorovaikutuksessa alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa, jotta maahanmuuttajien ja vieraskielisten tutkinto-opiskelijoiden tarjoama potentiaali voidaan alueella hyödyntää. Maahanmuuttajien ja vieraskielisissä ohjelmissa opiskelevien tutkintoopiskelijoiden palveluja kehitetään. Tarjoamme innovatiivisia ohjauspalveluita opiskelujen nivelvaiheisiin maahanmuuttajille. Hyödynnämme niin alueelliset kuin FUAS-liittouman tarjoamat palvelut. Kehitämme monikulttuurista pedagogiikkaa, pyrimme vähentämään eriarvoisuutta opiskelijoiden asenteisiin vaikuttamalla mm. luomalla mahdollisuudet kaikilla koulutusaloilla monikulttuuriseen oppimisympäristöön opiskeluaikana. Kriittiset menestystekijät: maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden erilliskysymykset, monipuoliset ohjaus- ja neuvontapalvelut, monikulttuurinen pedagogiikka, monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen ja suvaitsevaisuuden edistäminen Kehittämistoimenpiteet: maahanmuuttajien valmentavien opintojen toteuttaminen monikulttuurisuuden edistäminen kaikissa opinnoissa ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden harjoittelun kehittäminen (osana integroitumissuunnitelmaa ja työperäisen maahanmuuton tukemista) alueellinen yhteistyö monikulttuurisen yhteiskunnan tukemisessa 12

Strategiatavoite 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta. Toimimme verkostoissa aktiivisesti ja suunnitelmallisesti sekä pyrimme vakiinnuttamaan kansainvälisiä toimintamuotoja. Verkotumme sisäisten, ulkoisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Vahvistamme kansainvälistä ja vastavuoroista opetusyhteistyötä, minkä kautta saavutetaan opetustarjonnan monipuolistamista kohtuullisilla resursseilla. Uudistamme rakenteita, toiminnan organisointia, tehtäviä ja tehtäväkuvia. Ohjausjärjestelmä toimii tarkoituksenmukaisella tavalla, ja kansainvälisen toiminnan vastuut on selkeytetty uuden organisaatiomallin mukaisesti. Lisäämme ulkoista tulosrahoitusta. Tuloksellinen verkostoituminen kansainvälisesti ja vahvat kumppanuudet LAMKilla on laajat ja kattavat yhteistyöverkostot Euroopassa. Kansainväliset verkostot ja järjestöt toimivat merkittävänä välineenä kansainvälisen tunnettuuden lisäämisessä ja profiilin kohottamisessa, minkä kautta päästään yhteistyön laadulliseen kehittämiseen. Verkottumisen kehittämisessä pääpaino on edelleen olemassa olevien yhteistyösuhteiden syventämisessä sekä yhteistyömuotojen monipuolistamisessa. Haetaan strategisia kumppanuuksia ja verkostoja eri tasoilla; koulutusaloittain, LAMK-tasoisesti ja FUASyhteistyössä. Partnerisuhteiden jatkuva arviointi on osa LAMKin laatutyötä ja tapahtuu säännöllisesti. Euroopan ulkopuolella haetaan strategisten painotusten mukaiset kontaktit ja niitä lisätään ensisijaisesti aluestrategioiden mukaisesti ja yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Kansainvälisen toiminnan FUAS-yhteistyölle asetetaan vuotuiset tavoitteet FUAS-liittoumastrategian pohjalta. KU Leuven Associationin kanssa solmitun strategisen partnerisopimuksen luomia mahdollisuuksia hyödynnetään kaikilla toiminnan tasoilla. Kriittiset menestystekijät: tuloksellinen verkostoituminen kansainvälisesti synergioiden synnyttämiseksi, osaamisen lisäämiseksi, tiedon saamiseksi ja laadun parantamiseksi Kehittämiskohteet partneriyhteistyön monipuolistaminen ja syventäminen strategiset partnerit, avainpartnerit erityisesti painoaloilla partnerisuhteiden systemaattinen ylläpito ja edelleen kehittäminen kansainvälisesti alueen toimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa 13

Osaamisen viennin kehittäminen Osaamisen vientiä kehitetään FUAS-yhteistyössä. Tavoitteena on yhteisen toiminnan kehittäminen Global Activities -konseptin alla kannattavan myynnin aikaansaamiseksi. Lahden seudun elinkeinoelämän ja kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa tehdään aktiivisesti yhteistyötä vientitoiminnan rakentamisessa. Kriittiset menestystekijät: tavoitteellinen ja kannattava myynti, luottamuksellinen yhteistyö FUAS-toimijoiden kesken, pitkäaikainen sitoutuminen toimintaan Kehittämiskohteet pitkäaikaisten asiakassuhteiden rakentaminen myynnin aikaansaaminen myytävien tuotteiden kehittäminen myynnin tukiorganisaation rakentaminen henkilöstön osaamisen lisääminen KOVIKE-hankkeessa aikaansaatujen tulosten hyödyntäminen 14

Henkilöstön kansainvälistyminen Henkilöstöltä edellytetään kattavampaa kvosaamista, jota hankitaan mm. liikkuvuuden ja hankkeiden avulla. Opettaja- ja muuta asiantuntijaliikkuvuutta tulee tehostaa, ja etenkin pitempiaikaisten vaihtojen määrää tulee lisätä TKI-toiminnan kansainvälistämisen varmistamiseksi. Osaava, kansainväliseen toimintaan kykenevä henkilöstö takaa korkean koulutuksen laadun. Henkilöstöltä odotettava kv-osaaminen kuvataan osaamisprofiilityön avulla. Osaamiskeskusteluiden kautta olemassa oleva kv-osaaminen tulee näkyväksi ja jaetaan yhteisöllisesti. Osaamisen varmistamista suunnitellaan ja toteutetaan osaamisprofiilityöntulosten perusteella. Henkilöstön kv-osaamisen varmistamiseen panostetaan osaamisen jakamisen ja yhteisöllisen oppimisen toimintamalleja kehittämällä. Kv-osaamiseen kiinnitetään huomiota henkilöstöä rekrytoitaessa. Vieraskielisessä koulutuksessa opettavan henkilöstön riittävä kielitaidon taso todennetaan ja sen varmistamisesta huolehditaan. Kriittiset menestystekijät: henkilöstön kv-osaamisen kuvaaminen, uudistumista edistävä kulttuuri, ennakoiva johtaminen, resurssien oikea kohdentaminen Kehittämiskohteet henkilöstön kv-osaamisen osaamisprofiilit ja osaamiskeskustelut henkilöstön osaamisen varmistaminen (osaamisen jakaminen, kv-työ näkyväksi ryhmä, kielikoulutus, monikulttuurinen pedagogiikka) henkilöstöliikkuvuuden lisääminen henkilöstöliikkuvuus osana kehityskeskusteluja kansainvälistymisosaaminen osana kehityskeskusteluja verkostojen hyödyntäminen ulkomaisen henkilöstön palkkaamiseksi Osaava, kansainväliseen toimintaan kykenevä henkilöstö takaa korkean koulutuksen laadun. 15

Kansainvälisen toiminnan talouden johtaminen ja tukipalvelujen kehittäminen Kansainvälisten toimintojen palveluja (liikkuvuuspalvelut, vieraskielisten tutkinto-opiskelijoiden edellyttämät palvelut, osaamisen viennin palvelut, kansainvälisen TKI-toiminnan palvelut) kehitetään yhä paremmin tavoitteita tukeviksi. Sisäisen synergian lisääminen takaa riittävät resurssit kaikkeen kansainvälistymistä edistävään toimintaan kaikilla koulutusaloille. Resurssien yhdenmukaistamiseen kiinnitetään huomiota opiskelijoiden tasa-arvon turvaamiseksi. Tukipalvelujen avulla luodaan erityisesti kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita tarkoituksenmukaisesti palveleva infrastruktuuri ja toimintatavat. Tukipalvelut kohdistuvat opintojen kaikkiin vaiheisiin opiskelijaksi hyväksymisestä valmistumiseen ja mahdollisiin jatko-opintoihin asti. Vieraskielisten tutkinto-opiskelijoiden palvelujen kehittäminen Lahden alueella tapahtuu yhteistyössä Lahden yliopistokeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Maahanmuuttajiin kohdistuvia palveluita kehitetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Kriittiset menestystekijät: uuden organisaatiomukaisen toiminnan vakiinnuttaminen kv-toiminnassa ja toimintakulttuurin muutoksen toteuttaminen, toimivat ja tehokkaat tukipalvelut, kvtoiminnan tarkoituksenmukainen organisointi, sisäisen synergian edistäminen Kehittämiskohteet painoalojen ja profiilien vahvistaminen prosessien tehostaminen resursoinnin yhdenmukaistaminen sisäisen synergian edistäminen 16

4. Kv-strategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Kansainvälisen toiminnan arviointi on osa LAMKin PDCA-ympyrän mukaista toimintaa. Kansainvälisen toiminnan strategian toteutumista seurataan vuosittain tekemällä väliarviointi ja strategiakauden päätyttyä loppuarviointi suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Kv-toiminnasta kerätään palautetta osana laatujärjestelmän menettelyitä; palautekyselyt (mm. koulutuksen laatupalaute, ISB) ja mahdolliset katselmukset. Yhteistyöverkoston arviointi tehdään säännöllisesti osana laatutyötä. Palautteiden pohjalta nousseet kehittämistoimenpiteet aikatauluineen ja vastuineen dokumentoidaan kehittämisen työkirjaan. Lisäksi kv-toiminnan prosessien benchmarkkaus ja yhtenäistäminen LAMK- ja FUAS-tasolla on keskeinen osa toiminnan arviointia ja kehittämistä. Kansainvälinen toiminta arvioidaan osana Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamaa FUASin laatujärjestelmän auditointia vuonna 2016. LAMK valmistautuu kansallisen korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian toteutumisen arviointiin v. 2016. Kansainvälisiä arviointeja hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Vuosittain osana LAMKin vuosikelloa asetetaan kv-toiminnan konkreettiset, strategiasta johdetut tavoitteet yhdessä koulutusalojen kanssa. Kansainvälistymisstrategian toteutuksen seuranta jakaantuu usealle taholle. 17

LIITE 1. TOIMINTAOHJELMAN MITTARIT STRATEGISET MITTARIT: Kansainvälisen toiminnan tulosmittarit, joita seurataan sekä opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien tavoitteiden kautta että Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja Lahden ammattikorkeakoulun omassa toiminnanohjauksessa ovat seuraavat: Ulkomaisten opiskelijoiden suorittamien tutkintojen osuus Vieraskielisessä koulutuksessa suoritetut opintopisteet, AMK ja YAMK Ulkomailla suoritettujen opintopisteiden osuus, AMK ja YAMK Opiskelijaliikkuvuus (saapuvat/lähtevät opiskelijat) Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus (min 5vrk)/päätoimiset opettajat ja t&k henkilöstö Kv-koulutuksen myynti; EU/ja ETAmaiden ulkopuoliset opiskelijat/ lukukausimaksukokeilu LAMK 2012 TS 2013 2014 2015 Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen osuus % 4,7 7,0 7,0 7,0 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kpl 306 300 300 300 Kv. vaihto-opiskelijoiden määrä kpl 426 375 410 410 Vieraskielinen opetus (suoritetut op:t) op 21610 18000 21000 21000 Ulkomailla suoritetut opintopisteet op 5602 6000 6000 6000 Osaamisen vienti eur 51000 300000 Henkilöstön liikkuvuus (opetus- ja tki-hlstö) % 1,0 1,0 1,1 1,1 18

LIITE 2. TUKIPALVELUJEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten toimintojen palveluja kehitetään yhä paremmin tavoitteita tukeviksi. Vieraskielisten tutkinto-opiskelijoiden palvelujen kehittäminen Lahden alueella tapahtuu yhteistyössä Lahden yliopistokeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa UrbanEnvirohankkeessa aikaansaatujen tulosten pohjalta. Tukipalvelujen avulla luodaan erityisesti kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita tarkoituksenmukaisesti palveleva infrastruktuuri ja toimintatavat. Tukipalvelut kohdistuvat opintojen kaikkiin vaiheisiin opiskelijaksi hyväksymisestä valmistumiseen ja mahdollisiin jatko-opintoihin. Malleja palvelujen järjestämiseen on haettu olemalla mukana HERA International -hankkeessa (laajan Metropolialueen kansainvälisten opiskelijoiden palvelut). Maahanmuuttajakysymyksissä on tehty tiivistä yhteistyötä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa sekä kolmen ammattikorkeakoulun kanssa HERA Competence -hankkeessa. Hera C -hankkeessa keskityttiin maahanmuuttajataustaisten korkeakouluopintojen edistämiseen kehittämällä mm. suomen kielen opetusta, valmentavia opintoja sekä kielitaidon testausta ja pääsykoekäytänteitä. Sisäistä tehokkuutta lisätään liikkuvuudessa hakemalla koulutusalojen välisiä synergiaetuja. Koulutusaloilla kv-toiminnan vastuut vaihtelevat. Liikkuvuudesta vastaavat kv-koordinaattorit. Muita merkittäviä kv-toimijoita ovat vieraskielisten koulutusohjelmien yliopettajat ja opintosihteerit sekä TKI-yliopettajat. Osaamisen viennin palveluja kehitetään FUASyhteistyössä tarkoituksenmukaisella tavalla. Opiskelijakunta LAMKOn ja koulutusalajärjestöjen kansainvälisyysvastaavat järjestävät ulkomaisille opiskelijoille ja harjoittelijoille vapaa-ajan toimintaa ja tutor-ohjausta sekä kehitettäessä ulkomaisten opiskelijoiden opintososiaalisia oloja. LAMKOn kv-tutorsihteeri osallistuu tutortoiminnan kehittämiseen ja osallistuu työryhmissä kv-toiminnan kehittämiseen. 19