Selvitys intensiivikurssien vaikuttavuudesta suomalaisissa korkeakouluissa. Selvityksen tuloksia

Transkriptio

1 Selvitys intensiivikurssien vaikuttavuudesta suomalaisissa korkeakouluissa Selvityksen tuloksia

2 Selvityksen taustaa Tekijä haettiin tarjouspyynnöllä: Vaasan yliopiston Levón-instituutti Menetelmänä teemahaastattelut ja monitahoarviointi 17 korkeakoulua / 76 henkilöhaastattelua: koordinaattoreita, kv-päälliköitä, opettajia

3 Selvityksen osa-alueet Intensiivikurssit ja korkeakoulun strategia Intensiivikurssit kansainvälistymisen näkökulmasta Intensiivikurssit koulutuksen ja opetuksen kehittämisen näkökulmasta Intensiivikurssien merkitys korkeakoulujen väliselle yhteistyölle Ohjelmakohtaiset erityiskysymykset: Nordplus ja Erasmus: kotikansainvälistyminen North-South-South: etelän korkeakoulujen välinen yhteistyö ja kehitysyhteistyönäkökulma FIRST: vaikutus asenteisiin ja liikkuvuuteen Venäjälle

4 Yhteys korkeakoulun strategiaan Ei mainita erikseen strategioissa, mutta edistävät strategian tavoitteita ja tulostavoitteiden saavuttamista Lyhytkestoista liikkuvuutta ei kuitenkaan huomioida liikkuvuustavoitteissa Opiskelija- ja opettajaliikkuvuuden edistäminen ja kvvalmiuksien kehittäminen, kv-osion toteuttaminen hopseissa, vieraskielisen opetuksen määrä Partneriyhteistyön syventäminen, partnereiden testaus AMK: alueellinen vaikuttavuus YO: opetuksen ja tutkimuksen kehittäminen

5 Opetusnäkökulma Pedagoginen kehittäminen, opetusmenetelmien ja sisältöjen testaaminen Uusimman tiedon tarjoaminen, eri partnereiden osaamisen kokoaminen Mahdollistaa monialaisuuden ja tiedonvaihdon eri alojen asiantuntijoiden välillä Päästään aina oppimisen tavoitteisiin, koska kurssi hyvin valmisteltu Teorian ja käytännön yhdistäminen: vierailut yrityksiin, opiskelijatyöt yritysten toimeksiannosta jne.

6 Erityiset kohderyhmät Aikuisopiskelijat (erit. YAMK): voi olla opiskelijoille liian pitkä aika irrottautua perheestä ja työstä Mutta soveltuu, mikäli kurssi räätälöity YAMKopiskelijoiden tarpeisiin Arat opiskelijat, jotka eivät valmiita lähtemään esim. pitkään opiskelijavaihtoon yksin Tietyt alat, kuten tekniikka, joissa pitkäaikainen vaihto ei suosittua Ei välttämättä lisää kiinnostusta pitkään vaihtoon, koska osallistujat valmiiksi kv-henkisiä tai opintojensa loppuvaiheessa -> opiskelijavalintakriteerit ohjaavat

7 Pitkäaikainen vaikuttavuus Vaikea erottaa, mikä syntyy intensiivikurssin pohjalta ja mikä muun kv-yhteistyön (kurssit osa kv-toiminnan kokonaisuutta) Vaatii systemaattista otetta yhteistyön kehittämiseen Rahoitusmahdollisuudet ohjaavat, mutta jos aihe tärkeä, sille allokoidaan myös omarahoitusta

8 Edellytykset onnistuneelle intensiivikurssille ja vaikutusten syntymiselle Edellytys Käytännön esimerkki Hyvät kumppanit - tuttuja aiemman yhteistyön kautta - osaaminen toisiaan täydentävää - opettajilla riittävä kielitaito Tarpeellinen aihepiiri - kaikille hyödyllinen aihe - aihe integroitavissa muuhun opetukseen - uutta luova aihe Sitoutuminen - opettajat mukaan alusta asti - innostuneet opettajat - hallintohenkilöstön ja johdon sitoutuminen Tiedon kulku - kumppaneiden välillä budjetista, hallinnosta ja kurssiohjelmasta - opiskelijoiden suuntaan kurssin sisällöstä Vastuun jakaminen Ohjelman suunnittelu Fyysiset olosuhteet - kurssin suunnittelu ja toteutus yhdessä - talousasioiden asianmukainen hoito kaikissa korkeakouluissa - aloitettava ajoissa - suunniteltava yhdessä - kurssin osien muodostettava selkeä kokonaisuus - kurssin menetelmät ja ryhmäjaot mietittävä etukäteen - ryhmän osaamistaso ja kielitaito oltava yhtenäisellä tasolla - ryhmäytymiseen panostaminen ja sosiaalinen ohjelma tärkeitä - toimiva majoitus ja ruokailu - opetusympäristö (sijainti ja toimiva tietotekniikka)

9 Anna Martin & Miia Mäntylä 2012: CIMOn rahoittamien intensiivikurssien vaikuttavuus suomalaisissa korkeakouluissa (pdf) su/cimo/embeds/cimowwwstructure/24530_intensiivik urssien_vaikuttavuusselvitys_web.pdf