Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen

Transkriptio

1 MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020-strategian valmistelu, Keskustelutilaisuus kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista Keskustelun pääkysymykset: Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen 1. Onko kohdennetulle opiskelijarekrytoinnille tarvetta? Tarvitaanko kohdentamista tietyille aloille tai alueille? Millaisia ovat opiskelijarekrytoinnin ja valinnan kestävät ratkaisut? 2. Integroituakseen suomalaiseen yhteiskuntaan kansainväliset opiskelijat tarvitsevat ohjausta ja tukea, kotimaisten kielten taitoa ja työelämäkokemuksia. Mitä oma organisaatiosi voi tehdä ja mitä eri toimijat voivat tehdä yhdessä a) tukitoimien saatavuuden lisäämiseksi, b) kielitaidon parantamiseksi ja c) työelämäkokemusten kartuttamiseksi? MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020-strategian valmistelu, Keskustelutilaisuus kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista Tausta-aineisto Maahanmuuttajaväestö Vuoden 2010 lopussa ulkomaan kansalaisten määrä oli Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuonna 2011 Suomeen muuttaneita oli henkilöä ja maasta muutti henkilöä. Muuttovoitto oli henkilöä, joka on suurin Suomen itsenäisyyden aikana. Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten määrä jatkaa kasvuaan merkittävästi myös tulevina vuosina ja on arvion mukaan vuonna 2020 noin , vuonna 2030 arviolta

2 Kuva 1. Ulkomaan kansalaisten määrä ja ennusteen mukaan vuoteen 2030 Maahanmuuton profiili Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan vuonna 2010 myönnetyistä ensimmäisistä oleskeluluvista 31 % myönnettiin perhesiteen perusteella, 25 % oleskeluluvista myönnettiin opiskelijoille, 17 % työntekijöille ja elinkeinonharjoittajille ja hieman yli 10 % oleskeluluvista myönnettiin kansainvälistä suojelua saaneille tai muutoin humanitaarisista syistä. Vuonna 2011 ulkomaisen työvoiman tarve väheni, joka heijastui luonnollisesti maahanmuuton profiiliin.

3 Vuonna 2010 (kaikki luvat) Vuonna 2011 (ei sisällä kansainvälistä suojelua saaneita) Vuonna 2011 myönnetyt oleskeluluvat hakuperusteittain Osaratkaisua ed.työnteko % Elinkeinonharjoittaminen 55 0 % Paluumuuttajat ja ent.suomen kansalaiset % Erit.asiantuntijat % Opiskelu % Muu työnteko % Perheside % Kuva 2. Myönnetyt oleskeluluvat oleskelulupaperusteen mukaan vuosina 2010 ja 2011 Kansainväliset opiskelijat Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä ja osuus opiskelijoista on kasvanut voimakkaasti luvulla. Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskeli vuonna 2001 yhteensä hieman alle ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Vuonna 2010 heitä oli yhteensä noin Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus on kasvanut suhteellisesti enemmän ammattikorkeakouluissa (2001: 2 814, 2010: 7 892) kuin yliopistoissa (2001: 4 063, 2010: 7 815). Tutkinto-opiskelijoita tulee entistä enemmän muualta kuin Euroopan maista. Vuonna 2001 ammattikorkeakoulujen ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista 47 prosenttia oli eurooppalaisia ja vuonna 2009 vastaava osuus oli 31 prosenttia. Yliopistoissa vastaavat osuudet olivat vuonna prosenttia ja vuonna prosenttia.

4 Ammattikorkeakouluissa lähes kaikki ulkomaalaiset opiskelijat opiskelevat ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli vain noin 100 ulkomaista opiskelijaa. Yliopistoissa ulkomaiset opiskelijat jakaantuvat tasaisemmin eri tutkintosykleille. Eniten ulkomaisia opiskelijoita oli ylempään korkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa (noin 4 500). Tohtoritutkintoa suoritti vajaat ulkomaista opiskelijaa ja alempaa korkeakoulututkintoa noin opiskelijaa. Kelan vuoden 2010/2011 opintoetuustilaston mukaan yhteensä ulkomaista opiskelijaa sai opintotukea korkeakouluopintoihinsa. Näistä opiskelijoista noin 880 oli EUmaista ja noin muista maista. Suurimman ryhmän EU-kansalaisista muodostavat Viron kansalaiset (237) ja EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevista Venäjän kansalaiset (405), Kiinan kansalaiset (147) ja Nigerian kansalaiset (105). Osa korkeakoulujen ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista on siis todennäköisesti Suomessa jo muutoin asuvia ja muilla perusteilla kuin opiskelutarkoituksessa maahantulleita. Kansainvälisten Suomessa tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden työllistyminen Suomeen Vuosittain noin ulkomaan kansalaista suorittaa Suomessa korkeakoulututkinnon. Esimerkiksi vuonna 2009 alemman tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suoritti 787 henkilöä ja yliopistotutkinnon suoritti henkilöä.

5 Tilastokeskuksen tietojen perusteella vuonna 2007 tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista 49 prosenttia työllistyi Suomeen vuoden kuluttua valmistumisestaan.

6 Koulutus ja tutkimus vuosina : Vahva kansainvälistyminen laadun turvaajana Kansainvälisyys on toistaiseksi näkynyt melko ohuesti korkeakoulujen strategioissa ja profiileissa. Suomen korkeakoulut eivät ole olleet riittävän houkuttelevia laadultaan, kooltaan tai tarjonnaltaan. Ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita ja tutkijakoulutettavia on korkeakouluissa vähän. Kansainvälinen yhteistyö on pirstaloitunut yksittäisiksi hankkeiksi, joiden vaikuttavuus jää vähäiseksi ja voimavaroja ei hyödynnetä tarkoituksenmukaisella tavalla. Tutkimuksen ja koulutuksen laadun parantaminen, osaamisperustan vahvistaminen ja koulutusviennin mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttävät kasvavaa kansainvälistä avautumista. Yhteistyötä lisätään johtavien tiedemaiden ja nousevista talouksista erityisesti Kiinan, Venäjän, Brasilian ja Intian kanssa. Korkeakouluista kehitetään aidosti kansainvälisiä koulutus- ja tutkimusyhteisöjä. Korkeakoulujen henkilöstön kansainvälisyys tukee opiskelijoiden kansainvälistymistä. Opiskelijoiden kansainvälisiä valmiuksia vahvistetaan laadukkailla liikkuvuusjaksoilla ulkomaille ja ulkomailta. Kansainvälisiä elementtejä sisältävää opetustarjontaa lisätään kotimaassa ja kansainvälisille opiskelijoille tarkoitetut laadukkaat, vetovoimaiset ohjelmat kytketään korkeakoulujen painoaloihin. Opintojen eteneminen tavoiteajassa edellyttää liikkuvuudelta ja vieraskieliseltä opetukselta suunnitelmallisuutta ja monipuolisten opetusvälineiden hyväksikäyttöä sekä alojen ja korkeakoulujen tiivistä yhteistyötä. - Korkeakoulut panostavat kohdemaiden kielten ja kulttuurin opetuksen ja tutkimuksen vahvistamiseen yhteistyön edellytysten luomiseksi. - Edistetään ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille kehittämälle heille suunnattua kotimaisten kielten opetusta. - Edistetään koulutusvientiä. Lukukausimaksukokeilu EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille arvioidaan. Arvioinnissa seurataan kokeilun vaikutuksia korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen ja vetovoimaan sekä vieraskielisen korkeakoulutuksen laatuun. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia : Toimeenpanon seuranta Kansainvälistymisstrategiassa asetetaan sekä määrällisiä ja laadullisia tavoitteita ja tehdään toimenpide-ehdotuksia. g=filinkki Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi korkeakouluja raportoimaan mennessä toimenpiteistä kansainvälistymisstrategian osana vuonna 2012 käytäviä ministeriön ja korkeakoulujen välisiä sopimuskauden neuvotteluja. Korkeakouluja pyydettiin arvioimaan kansainvälisen toimintansa nykytilaa, raportoimaan merkittävimmistä kansainvälisen toiminnan kehittämistoimista sekä kansainvälisen

7 toimintansa tukipalveluista että kansainvälisen toimintansa seurannasta ja käytetyistä indikaattoreista. Seuraavassa muutamia poimintoja raportoinnista: Erityisesti painotetaan johtavien tiedemaiden ja nousevien talouksien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä; Kiina, Intia, Venäjä ja Brasilia Erityisesti Kiina ja Venäjä nousivat esiin useiden korkeakoulujen vastauksissa. Euroopan johtavien tiedemaiden, Yhdysvaltojen sekä Japanin parhaimmat yliopistot ovat useiden suomalaiskorkeakoulujen kumppaneita. Myös Intiassa ja Brasiliassa on suomalaiskorkeakoulujen kumppanikorkeakouluja. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian yhtenä pääteemana on globaali vastuu. Globaalin vastuun määrittely näyttää haastavalta lähes kaikilla korkeakouluilla. Globaalia vastuuta edustavat usein osallistuminen erilaisiin ohjelmiin (kuten IKI HEI tai North-South- South) tai kestävän kehityksen integrointi korkeakoulun toimintaperiaatteisiin. UniPID verkosto mainitaan useissa raporteissa tärkeänä yhteistyökanavana. Edistetään ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille kehittämällä heille suunnattua kotimaisten kielten opetusta ja työharjoittelumahdollisuuksia. Erityisesti alueelliset yhteistyötoimet luovat raporttien mukaan synergiaetuja kaikille alueen toimijoille ja vahvistavat korkeakoulujen kotikansainvälistymistä ja arjen kansainvälistymistä. Yritysyhteistyö korostuu ammattikorkeakoulujen harjoittelujaksoilla ja luo yhteistyöpaineita useille toimijoille (kaupungit, alueet, korkeakoulukonsortiot). Kotimaisten kielten opiskelu nouseekin merkittäväksi integroijaksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Useilla korkeakouluilla, erityisesti yliopistoilla, on kieliohjelmia, joilla taataan toisaalta ulkomaisten opiskelijoiden ja henkilökunnan integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja toisaalta suomalaisten korkeakoulutettujen kyvyt toimia globaalissa maailmassa. Kaikki korkeakoulut eivät ole tunnistaneet kansainvälisten -opiskelijoiden valmistumisen jälkeisen vaiheen haasteita tai ainakaan raportoineet toimenpiteistä työelämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseksi. Kehityskohteiden tunnistaminen ja toimenpiteiden kehittäminen on selvästi eri vaiheessa korkeakouluissa. Keskeisimpinä haasteina mainitaan suomen kielen taito, puuttuvat verkostot ja työmarkkinoille pääsyn vaikeus erityisesti pienillä paikkakunnilla. Toimenpiteinä mainitaan mm. suomen ja ruotsin kielen ja kulttuurin opetustarjonta ulkomaalaistaustaisille, tutor-toiminta, tuettu harjoittelupaikkojen ja työpaikkojen etsintä, rekrytointi korkeakoulun omiin T&K -hankkeisiin sekä yhteistyö alueen viranomaisten kanssa. Vain osa korkeakouluista tunnistaa Suomessa jo asuvat maahanmuuttajat kohderyhmänä tai pohtii eri maista tulevien maahanmuuttajien erityistarpeita.