Tulevaisuuden suunnat Opetushallituksen näkökulmasta



Samankaltaiset tiedostot
Aulis Pitkälä Opetushallitus sekä koulun liikunta ja koululiikunta

Matti Pietillä Opetushallitus Oppimisen arviointi taide- ja taitoaineissa Liikunta

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

Matti Pietillä Opetushallitus OPS2016 Liikkuva koulu -seminaari Liikunnasta hyvinvointioppiaine

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Matti Pietilä Opetushallitus Sotkamo liikunnan haasteet ja mahdollisuudet

Luokat 1 2: Fyysinen toimintakyky

OPS Minna Lintonen OPS

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / LIIKUNTA 3-6

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS2016 Uudistuva perus- ja lisäopetus

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu

LIIKUNTA VL LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena. Martti Iivonen

Taitovalmentajakoulutus. Sami Kalaja

LIIKUNNAN VUOSISUUNNITELMA. Auran kunta - varhaiskasvatus

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

LIIKUNTA VUOSILUOKAT 3-6

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.

Hyvinvointi ja liikkuminen

Liikutaan yhdessä minäkäsitystä ja osallisuutta vahvistaen, taitoja soveltaen.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Monilukutaito, OPS, kirjastot ja koulu

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

LIIKKUVA KOULUPÄIVÄ - Turhaa vouhotustako vai keskeinen osa lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin tukemista

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

OPS2016 Koulu rakentaa tulevaisuutta

JYP Juniorit Kiekkokoulu

Aikuisten perusopetus

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Opetussuunnitelmasta opettajille Mikä muuttuu ja miksi?

Lahden kv-syyspäivät etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Matti Pietillä Opetushallitus OPS2016_Olympiakomitea/JKL sekä koulun liikunta ja koululiikunta

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

MIKAELIN KOULU LISÄYSEHDOTUKSET: 12.1 Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit KUVATAIDE Tavoitteet Kuntakohtainen / koulukohtainen 3.

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Terveystiedon uudistuva opetussuunnitelma perusopetuksessa

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

OPS2016 Koulu katsoo tulevaisuuteen

INNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ

OPS

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo

Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

Vuosiluokkien 7-9 lisävuosiviikkotunti siirretään 8. luokan taide- ja taitoaineiden valinnaisista tunneista 8. luokan valinnaisiin aineisiin.

Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus

AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

Opetushallituksen kuulumiset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

YSTÄVYYS, SUVAITSEVAISUUS JA KUNNIOITUS

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

MOVE! -tulokset syksy 2016

Pääjohtaja Timo Lankinen Opetushallitus Perusopetuksen liikunta

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

LiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa

LIIKUNNAN ARVIOINNISTA. Heikki Toivio

eops Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS

OPS2016 Koulu rakentaa tulevaisuutta

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

Transkriptio:

Tulevaisuuden suunnat Opetushallituksen näkökulmasta Petri Pohjonen Ylijohtaja DI, FT Tampere 17.3.2015

sekä koulun liikunta ja koululiikunta

Peruskoulun liikunnan keskeiset haasteet Jokaisen lapsen ja nuoren fyysinen toimintakyky ja hyvinvointi Riittämättömästi liikkuvien aktivointi Koulun arjen kehittäminen liikuntaan kannustavaksi (Liikkuva koulu hanke 2010-2012 ja LK ohjelma 2012-2015)

Liikunnan määrän vähentymisen seuraukset lapsilla ja nuorilla Suomessa Fyysinen toimintakyky heikkenee (etenkin kestävyys) Ylipainoisten lasten määrä kasvanut (diabetes lisääntynyt) Lasten luusto haurastunut Niska- ja hartiakivut lisääntyneet Lasten ja nuorten väsymys ja heikotus lisääntynyt Psykosomaattiset ja psyykkiset oireilut ovat lisääntyneet.

THL:n alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus Tulosraportti 2012 2014 www.terveytemme.fi/ath kyselytutkimus, satunnaisotos 95 000 suomalaisesta (osallistumisaktiivisuus 42-67 %,iäkkäämmät aktiivisempia osallistumaan) UKK-instituutti: http://www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka 13,6 % 20-74v suomalaisista ei kykene juoksemaan 100 metriä 20 54 vuotiaat Riittämättömästi kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua: 47,8 % (miehet 48,3 % ja naiset 47,3 %) Suositusten mukaisesti: 15,8 % (miehet 14,6 % ja naiset 17,0 %) 20 74 vuotiaat Vakituisesti useita tunteja kuntoliikuntaa 21,5 % (miehet 24,1 % ja naiset 19,0 %)

Fyysisen aktiivisuuden määrä eri ikäisillä suomalaisilla Lähde: pääsihteeri Minna Paajasen kalvoesitys 2013 / Valtion liikuntaneuvosto

KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen järjestäjän linjaukset Opetussuunnitelman perusteet 2004 22.12.2014 Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 28.6.2012 Perusopetuslaki ja -asetus 1998

Mikä opetussuunnitelmissa muuttuu? Opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan arvoperusta ja tehtävä Oppimisen ja osaamisen määrittely oppimiskäsitys, pedagogiikka, oppimisen arviointi, laaja-alainen osaaminen Tapa toimia toimintakulttuuri ja koulutyön käytännön järjestäminen Opetuksen yhtenäisyys ja opetuksen eheyttäminen esi- ja perusopetuksen jatkumo, esiopetus kokonaan eheytettyä perusopetuksessa vuosiluokkakokonaisuudet ja monialaiset oppimiskokonaisuudet lisäopetuksessa opiskelusuunnitelmaan perustuva opetus

Toimintakulttuuri perusteluonnoksessa 7. Vastuu ympäristöstä ja kestävään kehitykseen suuntautuminen 6. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo 2. Hyvinvointi ja turvallinen arki 1. Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä 5. Osallisuus ja demokraattinen toiminta 3. Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely 4. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Luku 4 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Toimintakulttuurin tulee tukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista koulutyössä. Koulu kasvattaa esimerkillään OPS2016 22.12.2014: Oppivassa yhteisössä ymmärretään fyysisen aktiivisuuden merkitys oppimiselle ja irrottaudutaan istuvasta elämäntavasta. Liikkuminen sekä mielen hyvinvointia edistävät yhteiset toiminnat ovat luonteva osa jokaista koulupäivää. Oppiva yhteisö tunnistaa oppimisen ja tiedon rakentumisen moninaisuuden ja toimii joustavasti. Se rohkaisee kokeilemiseen ja antaa tilaa eri ikäkausille ja oppijoille tunnusomaiselle toiminnallisuudelle, luovalle työskentelylle, liikkumiselle, leikille ja elämyksille.

Koululiikunta eli liikuntatunnit Koulun liikuntakasvatuksen kivijalka Oppilas kasvaa liikkumaan ja liikunnan avulla Liikuntatunnit tavoittavat myös ne oppilaat, joille liikunta kaikkein välttämättömintä Tehokas oppimisvalmiuksien luoja, koska liikunta stimuloi ja kehittää aivojen kognitiivisista toiminnoista vastaavia osia.

Yhteistyössä Suomen Olympiakomitea, Paralympiakomitea ja VALO ry: Liikunnanopetus lisää urheilijan liikunnan määrää ja parantaa LAATUA! Urheilevan lapsen urheilijaksi kasvun näkövinkkelistä katsottuna kaksi sisällöllistä toivetta liikunnan opetussuunnitelmaan

1. Perustaitojen painotus

2. Fyysisesti monipuolinen liikunta FYYSISTEN OMINAISUUKSIEN KANNALTA: Taitoa ja tekniikkaa monipuolisesti Nopeutta monipuolisesti Kestävyyttä monipuolisesti Liikkuvuutta monipuolisesti Voimaa monipuolisesti ELINJÄRJESTELMIEN KANNALTA: Hermostoa monipuolisesti kuormittaen Sydän ja verenkiertoelimistöä ja aineenvaihduntaa monipuolisesti kuormittaen Tuki- ja liikuntaelimistöä monipuolisesti kuormittaen

Motoriset perustaidot Gallahuen motoristen perustaitojen luokittelu Tasapainotaidot Liikkumistaidot Käsittelytaidot Staattinen ja dynaaminen tasapaino pystyasennot pää alaspäin asennot pyöriminen heiluminen pysähtyminen ja alastulo väistäminen koukistaminen ojentaminen kieriminen Perustaidot ja liikeyhdistelmät käveleminen juokseminen loikkiminen rytmissä hyppiminen hyppääminen kiipeäminen laukkaaminen liukuminen kinkkaaminen Itsestä poispäin tapahtuvat ja vastaanottavat liikkeet vierittäminen heittäminen potkiminen työntäminen lyöminen pomputtaminen kiinniottaminen Lajitaidot esimerkiksi uinnissa, joukkuepeleissä, voimistelussa, jääpeleissä, hiihdossa, yleisurheilussa, mailapeleissä, tanssissa jne.

Perustaitojen painotus eli mitä tapahtuu kun oppilas osaa motorisia perustaitoja? Osaa heittää esim. pesäpalloa, koripalloa, keilailua, amerikkalaista jalkapalloa, keihäänheittoa, kiekonheittoa, jne. Osaa juosta esim. jalkapalloa, koripalloa, tennistä, squashia, sulkapalloa, yleisurheilua, suunnistusta jne. Saa kiinni esim. pesäpalloa, koripalloa, lentopalloa, välinevoimistelua jne. Osaa uida esim. uintia, vesipalloa, uimahyppyjä, soutua, melontaa, sukellusta jne. From Dr. Istvan Balyi s LTAD Resource Papers - Canada

Move on maailmanlaajuisesti harvinainen järjestelmä ollen kytköksissä laajoihin terveystarkastuksiin ennaltaehkäisevän terveydenhuollon rakenneosa koulujen toimintakulttuurin liikunnallistamisen tuki (esim. vanhempainillat, oppilashuoltoryhmä jne.) Lasten ja nuorten arkielämässä fyysinen toimintakyky vaikuttaa heidän arjessa selviytymiseensä, kokonaisvaltaiseen jaksamiseensa ja päivittäiseen hyvinvointiinsa.

Uusimpia Move! uutisia 31.10.2013: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja valtion liikuntaneuvosto allekirjoittivat sopimuksen seurantajärjestelmän hallinnoinnista. Kansanterveyspäivät 9.12.2013: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) myönsi vuoden 2013 Kansanterveyspalkinnon valtakunnallisesti merkittävästä kansanterveyttä edistävästä toiminnasta Move! seurantajärjestelmälle ja Liikkuvalle koululle! OPS2016

Keskeiset sisältöalueet / S1 Fyysinen toimintakyky: Valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n mittaukset tehdään niin, että ne tukevat 5./8. vuosiluokalla koulussa järjestettäviä laajoja terveystarkastuksia. Oppilaan oppimisen arviointi liikunnassa: Move!-mittausten tuloksia ei käytetä oppilaan arvioinnin perusteena. Lisätietoa Movesta: www.edu.fi/move Lisätietoa 25.3.2015 alkavista valtakunnallisista Move-koulutuksista: https://www.jyu.fi/sport/laitokset/liikunta/taydennyskoulutus/koulutukset/move/movekoulutukset-2014-2015

Koululiikunnassa 1.8.2016 eteenpäin Vuosiluokat 1-2: Liikutaan yhdessä leikkien - havaintomotoristen taitojen ja motoristen perustaitojen oppiminen - yhdessä tekeminen ja sosiaalisten taitojen kehittäminen - liikuntaan liittyvien myönteisten kokemusten vahvistaminen Vuosiluokat 3-6: Liikutaan yhdessä toimien ja taitoja harjoitellen - motoristen perustaitojen vakiinnuttaminen ja monipuolistaminen - sosiaalisten taitojen vahvistaminen - luodaan valmiuksia liikunnalliseen elämäntapaan Vuosiluokat 7-9: Liikutaan yhdessä minäkäsitystä ja osallisuutta vahvistaen, taitoja soveltaen - perustaitojen monipuolinen soveltaminen - fyysisten ominaisuuksien harjoittamisen opiskelua eri liikuntamuotojen ja -lajien avulla - myönteisen minäkäsityksen vahvistaminen ja oman muuttuvan kehon hyväksyminen - opetus kannustaa terveyttä edistävään omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen.

Liikunnan ilo ja parhaansa yrittäminen!