ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 2 YLEISTÄ ARVIOINTIKERTOMUKSESTA 2 3 VUODEN 2013 ARVIOINTIKERTOMUS 2 3.1 Vuoden 2013 arviointikertomuksen käsittely 2 3.2 Vuoden 2013 arviointikertomuksesta aiheutuneet toimenpiteet 3 4 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 6 4.1 Yleistä taloudesta 6 4.2 Rauman kaupungin strategian Rauman Tarinan tavoitteet 7 4.3 Rauman kaupungin valtuustoryhmien yhteisen valtuustosopimuksen vuosille 2014-2017 toteutuminen vuonna 2014 8 4.3.1 Uusi toimintakulttuuri mahdollistaa 9 4.3.2 Palveleva rakenneuudistus 10 4.3.3 Yritysten kasvun mahdollistaminen 11 4.3.4 Mahdollisuuksien asuin- ja työpaikka 11 4.3.5 Huolehdittu ympäristö palvelee kaupunkilaisia 12 4.3.6 Vahva talous pitkäjänteisesti 12 4.4 Kaupunginhallitus, konsernihallinto 12 4.5 Kaupunginhallitus, työllisyydenhoito 13 4.6 Sosiaali- ja terveyslautakunta 14 4.7 Kasvatus- ja opetuslautakunta 17 4.8 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 18 4.9 Tekninen lautakunta 19 5 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 19 5.1 Taseyksiköt 19 5.1.1 Ruokapalvelut -taseyksikkö 19 5.1.2 Puhtauspalvelut -taseyksikkö 20 5.1.3 Pienvenesatamat -taseyksikkö 20 5.1.4 Winnova/SAMK -taseyksikkö 20 5.2 Liikelaitokset 20 5.2.1 Rauman satamaliikelaitos 20 5.2.2 Rauman vesi- ja viemäriliikelaitos 21 5.2.3 Rauman seudun jätehuoltoliikelaitos 22 6 KUNTAKONSERNIIN KUULUVAT YHTEISÖT 23 7 YHTEENVETO 24 8 ALLEKIRJOITUKSET 24
RAUMAN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA Kuntalain mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla kaupunginvaltuutettuja. Kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi. Arvioinnin tulokset annetaan valtuustolle arviointikertomuksena. Tilintarkastaja antaa valtuustolle erikseen tilintarkastuskertomuksen. Tarkastuslautakuntaan ovat tilivuonna 2014 kuuluneet seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet: Jäsen Irma Suonpää, puheenjohtaja Tomi Vainio, varapuheenjohtaja Klaus Kauko Marjut Lindgren Anu Sallinen Ahti Santaharju Hanna Selkämö Pasi Sihvonen Risto Vänttinen Varajäsen Annukka Mäkelä Vappu Laukkanen Kari Joutsa Heimo Törmä Merja Loutti Tommi Salonen Sami Tiittanen Pekka Mantere Anni Lähdemäki Lautakunnan sihteerinä on toiminut kaupunginreviisori Arto Suomela. Kaupungin tilintarkastuksesta on vastannut PwC Julkistarkastus Oy vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT Irma Kivilähde. Sisäisen tarkastuksen tehtävistä vastaa kaupunginreviisori tarkastussäännön mukaisesti. Lautakunta on pitänyt tilikautta 2014 koskevia kokouksia yhteensä 14 kertaa. Lautakunta osallistui myös 2.3.2015 ja 30.3.2015 järjestettyihin valtuuston arviointipäiville, joiden tavoitteena oli kuulla hallintokunnittain ja liikelaitoksittain vuoden 2014 tilinpäätös- ja tulosraportointiin pohjautuvat toiminnan kannalta merkittävimmät ja olennaisimmat asiat. 1
2 YLEISTÄ ARVIOINTIKERTOMUKSESTA Vuoden 2014 talousarviossa on esitetty kaupunginvaltuuston määrittelemät kaupunkikonsernia koskevat tavoitteet vuodelle 2014, jotka on johdettu vuonna 2013 hyväksytystä kaupungin strategiasta Rauman Tarina. Hallintokunnat ovat tulosalueittain määritelleet omat tavoitteensa vuodelle 2014 perustuen kaupunkikonsernin tavoitteisiin. Jotta seuranta ja arviointi olisivat mahdollisia, hallintokuntien tavoitteiden tulisi olla mitattavia ja selkeitä. Koska hyväksyttyjä tavoitteita on niin suuri määrä, ei tarkastuslautakunta arviointikertomuksessaan toista kaikkia tavoitteita, vaan keskittyy poikkeamiin ja muutoksiin. Kuntalain 65 :ssä todetaan mm. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Taloussuunnitelma vuosille 2014-2016 on hyväksytty vuoden 2014 talousarvion hyväksymisen yhteydessä. 3 VUODEN 2013 ARVIOINTIKERTOMUS 3.1 Vuoden 2013 arviointikertomuksen käsittely Kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan 26.5.2014 vuoden 2013 arviointikertomusta ja päätti kehottaa kaupunginhallitusta ottamaan huomioon arviointikertomuksessa esille tulleet asiat. Kaupunginhallitus päätti 9.6.2014 merkitä arviointikertomuksen vuodelta 2013 tietoonsa saatetuksi ja lähettää sen lautakunnille ja liikelaitosten johtokunnille lausunnolle kullekin omalta osaltaan. Kaupunginhallitus edellytti myös, että mikäli arviointikertomuksen arvio koskee useampaa lautakuntaa, tulee valmistelu tehdä yhdessä, mutta kunkin lautakunnan tulee esittää siitä silti oma lausuntonsa. Keskushallinnon edellytettiin kokoavan lausunnot ja tarkistavan, että kaikki vastaukset on saatu. Lausunnot tuli toimittaa talousjohtajalle viimeistään 31.8.2014. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 15.9.2014 antaa saadut lausunnot kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi lausunnot 29.9.2014. 2
3.2 Vuoden 2013 arviointikertomuksesta aiheutuneet toimenpiteet Arviointikertomus 2013 Toimenpiteet 2014 Tavoitteena ollutta kansalaisopiston, musiikkiopiston ja kuvataidekoulun tilakysymysten ratkaisua yhtenäiskouluratkaisun yhteydessä osana kampusselvitystä ei ole kyetty toteuttamaan. Tavoitteena oli varhaiskasvatuksen tilakysymysten ratkaisu Nyberginpuiston päiväkodin valmistuttua 2013. Ko. päiväkoti valmistuu syksyllä 2014. Muiden em. tilakysymysten ratkaisut ovat kesken. Tavoitteena olleet sosiaalisen luototuksen kehittäminen ja mielenterveys/psykiatrian raumalaisen palvelurakenteen ratkaisu eivät toteutuneet. Selvityksen tekeminen palkitsemistavoista tavoitteiden saavuttamisesta ei toteutunut. Rauman kaupungin omistajapoliittisen ohjauksen vaikutus sairaanhoitopiiriin ja koulutusorganisaatioihin on ollut puutteellista. Kaupungin käyttötalouden menokehitys on edelleen suurempaa kuin tulorahoituksen kasvu. Tuloveroprosentti oli edelleen alle maan keskiarvon (Rauma 18 %, koko maa 19.38 %). Kriisiviestintäsuunnitelman laatiminen siirtyi vuodelle 2014. Julkaisujärjestelmän (verkkopalvelu ja internet-sivusto) käyttöönotto siirtyi vuodelle 2014 Taloudelliset tavoitteet eivät toteutuneet sosiaali- ja terveyslautakunnan osalta. Ei ole toteutunut. Asia kesken. Ennallaan. Toteutunut osittain. Ennallaan. Huononi, vuosikate aleni 24,6 miljoonasta eurosta 17,2 miljoonaan euroon. Toteutui. (Rauma 19 %, koko maa 19,74 %) Ei ole vielä valmistunut. Toteutui vuoden 2014 lopulla, kotisivut ovat vielä keskeneräiset. KV myönsi 13.10.2014 sosiaali- ja terveyslautakunnalle 5,4 miljoonan euron lisämäärärahan, mikä jakaantui tulosalueille sosiaalipalvelut 1,1 miljoona euroa, vanhuspalvelut 0,7 miljoona euroa ja erikoissairaanhoitoon 3,6 miljoonaa euroa. Lisäksi määrärahan keskeisenä siirtona erikoissairaanhoitoon KH myönsi 1,0 miljoonaa euroa. Näiden määrärahalisäyksien jälkeen sosiaali- ja terveyslautakunta alitti uuden toimintakatteensa 0,8 miljoonalla eurolla. Puheterapiassa ei edelleenkään toteutunut hoidon saatavuustavoite. Tämä tilanne puheterapian suhteen on jatkunut monta vuotta ja tilanne on edelleen epätyydyttävä. Tutkimusjonossa (=jonottaa ensimmäistä puheterapeutin käyntiä) on 85 lasta, jonotusaika 9 kk (2013 13 kk), terapiajonossa (=arviokäynti on toteutunut ja päädytty terapiajaksoon) on 49 lasta (vuonna 2013 51 lasta), joista pisimpään odottanut 8 kk (vuonna 2013 12 kk) ja kontrollijonossa (=odottaa uutta puheterapeutin käyntiä, ei terapiajonossa) on 65 lasta (vuonna 2013 55 lasta) 3
Tilinpäätöksen mukaan päivystyksen keskimääräinen odotusaika ilmoittautumisesta vastaanoton alkuun oli 1 tunti 18 minuuttia (vuonna 2012 11 minuuttia enemmän). Keskimääräinen aika ilmoittautumisesta vastaanoton päättymiseen oli 3 tuntia 7 minuuttia, mikä oli 7 minuuttia vähemmän kuin vuonna 2012. Lääkäriaikojen saannin vaikeus avoterveydenhuollossa sekä erityisesti työterveydenhuollossa aiheuttaa turhaa painetta päivystykseen, mikä näkyy päivystyksen jonotusajoissa. Tarkastuslautakunta katsoo, että työterveyshuollon lääkäriaikojen saanti tulee saada kuntoon, jotta päivystyksen jonotusajat eivät muodostu kohtuuttomiksi. Vammaispalvelujen osalta palvelutakuu (7 vrk) palvelutarpeen selvityksestä toteutui vain 87,4 prosenttisesti. Keskimääräinen em. käsittelyaika oli kolme päivää. Naulan työkeskuksen toimitilakysymys tulee käsitellä pikaisesti. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien päivittäminen ei toteutunut. Perhekeskustoiminnan käynnistyminen on viivästynyt. Sijoitettuna olevien lasten määrä nousi vuoden 2012 148 lapsesta 154 lapseen vuonna 2013. Lastensuojelun toimintakate ylittyi alkuperäisestä talousarviosta 0,5 miljoonaa euroa. Tehostetun palveluasumisen ja vanhainkodin jonotustilanteesta on tilinpäätöksessä kerrottu ainoastaan terveyskeskussairaalan tilanne eli siellä odotti vuoden 2013 lopulla jatkohoitopaikkaa tehostettuun palveluasumiseen tai vanhainkotiin 26 potilasta. Vanhainkotien hoitohenkilöstön mitoitus/asukas on keskimäärin 0,61 hoitotyöntekijää /asukas. Sitä vastoin tehostetun palveluasumisen yksiköissä Sinisaaren Kotikaaressa on mitoitus 0,48 ja Marttilanmäen Ripissä 0,41 hoitotyöntekijää/asukas. Uusimmassa sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksessa ehdoton alaraja tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotien osalta on 0,50 hoitotyöntekijää asukasta kohden. Tilinpäätöksen mukaan: Valtakunnallisia laatusuosituksia tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotipaikkojen osalta ei ole mahdollista vielä toteuttaa. Terveyskeskussairaalaan ei ole pystytty ottamaan erikoissairaanhoidosta kaikkia tarjottuja potilaita ja siirtoviivemaksuja kertyi 123.540 euroa. Hoitajamitoitus on terveyskeskussairaalassa ollut osastoilla 0,76 hoitajaa/potilas. Päivystyksen keskimääräinen odotusaika ilmoittautumisesta vastaanoton alkuun oli 1 tunti 22 minuuttia (vuonna 2013 1 tunti 18 minuuttia) Keskimääräinen aika ilmoittautumisesta vastaanoton päättymiseen oli 3 tuntia 10 minuuttia, (vuonna 2013 3 tuntia 7 minuuttia). Tilanne on edelleen huono. Ei tietoa tilinpäätöksessä. Asia kesken. Asia kesken. Perhekeskuksen toimintamalli on hyväksytty kesäkuussa 2014 ja tavoitteena on toiminnan aloittaminen vuoden 2015 alussa. Sijoitettuna olevien lasten määrä laski vuoden 2013 154 lapsesta 144 lapseen vuonna 2014. Lastensuojelun toimintakate ylittyi kuitenkin alkuperäisestä talousarviosta 827.000 euroa. Ympärivuorokautiseen hoitoon odotti 23 asiakasta, joista 15 oli ollut jonossa yli 3 kuukautta. Kolmen kuukauden määräaika on vanhuspalvelulain mukaan ehdoton, joten tilanne on lainvastainen. Ympärivuorokautisen hoidon paikan on saanut alle kolmessa kuukaudessa noin 67 % asiakkaista. Tilinpäätöksen mukaan hoitotyötä tekevän henkilöstön / asukas suhdeluku on kaikissa yksiköissä vähintään 0,50. Siirtoviivemaksuja oli vain 5.220 euroa. Ei tietoa tilinpäätöksessä. 4
Palvelusetelin käyttöönotto kotisairaanhoidossa ei toteutunut. Vuoden 2013 lopussa Rauman aluesairaalassa jonot poliklinikoille tai leikkaukseen ovat hoitotakuun puitteissa lukuun ottamatta tekonivelkirurgiaa. Tavoite siirtymisestä erikoissairaanhoidon osastolta kuntoutukseen ei ole toteutunut raumalaisten potilaiden osalta. Hoitoketju terveydenhuollon ja vanhuspalvelujen välillä ei vielä toiminut saumattomasti. Tästä edellinen tarkastuslautakunta huomautti jo vuoden 2012 arviointikertomuksessa. Hoitoketjun toimiminen terveydenhuollon ja vanhuspalvelujen välillä on tärkeää sekä vanhusten, omaisten että kaupungin talouden kannalta. Hoitotakuun raportointi on sekä erikoissairaanhoidon että kaupungin omien toimintojen osalta edelleen varsin sekavaa ja puutteellista. Kansalaisopiston, musiikkiopiston ja kuvataidekoulun tilaratkaisuissa ei ole tehty päätöksiä vuoden 2013 aikana. Vuoden 2013 talousarviossa oli kaupunginjohtajan erityistavoite museotoimen osalta: Talousarviovuoden aikana tulee selvittää kaupungin oman museotoimen ja niiden museoiden, jotka saavat kaupungilta merkittävää taloudellista tukea, hallinnon ja toiminnan koordinoinnin toteuttamisen edellytykset. Tämä tavoite ei ole toteutunut. Satakunnan pelastuslaitoksen valvontatavoitteet Rauman osalta jäivät kauas talousarviossa olleista tavoitemääristä. Myös alle minuutin lähtövalmiusaikatavoite jäi toteutumatta ollen neljä sekuntia yli minuutin. Kaupunginhallitus keskeytti päätöksellään 23.9.2013 suunnitelman toimittaa pakatut kotihoitoateriat jäähdytettynä. Tavoite mitoittaa siivous- ja oheispalvelutöitä uudelleen sairaalan, vanhainkotien, kaupungintalon, terveysasemien ja hammashoitoloiden osalta toteutui vain sairaalan osalta. Syynä olivat hallinnon henkilöstön poikkeusjärjestelyt. Tavoite saada pienvenesatamien suunnittelu ja dokumentointi sähköiseen muotoon ei ole toteutunut. Hukkavesiprosentti oli kuitenkin edelleen korkea eli 21,0 % (vuonna 2012 19,4 %). Rauman seudun jätehuoltoliikelaitoksen osakaskuntia ovat Rauma ja Eurajoki. Eurajoki on ilmoittanut suuntautuvansa Porin suuntaan, mutta yhteistoimintasopimuksen purkaminen ei ole edennyt. Asiaa on selvitetty yhdessä Porin ja Eurajoen kanssa ja Eurajoen jätehuoltoviranomainen, Porin seudun jätelautakunta, on vuoden 2014 alkupuolella päättänyt, että kuljetusyritysten on tuotava Eurajoen alueelta Ennallaan. Ei tietoa tilinpäätöksessä. Siirtoviivemaksujen väheneminen on positiivinen muutos. Entisellään. Ei päätöksiä vuoden 2014 aikana. Ei toteutunut. Valvontatavoitteet toteutuivat ainoastaan opetusrakennusten ja päiväkotien sekä asuinrakennusten osalta. Kaupunginhallitus päätti 9.2.2015 hankkia kotihoidon aterioiden valmistuksen ja kuljetuksen Seniori Ateria Oy:ltä. Mitoitustyö on jäädytetty ja mitoittajan työpanos siirretty ostopalvelujen valvontatehtäviin hallinnon sairauslomien takia. Tekeillä. Vuonna 2014 edelleen korkea eli 21,1 %. Tilanne ennallaan. Turun hallinto-oikeus on joulukuussa 2014 hylännyt Porin seudun jätelautakunnan päätöksestä tehdyn valituksen. Päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallintooikeuteen. 5
kerätty sekalainen yhdyskuntajäte Rauman seudun jätehuoltolaitoksen vastaanottoon 1.5.2014 alkaen. Vuodelta 2013 Eurajoen jätteet, arviolta 1500 t, eivät tulleet Hevossuolle. Tästä aiheutui n. 190 000 tulon menetys. Rauman Energia Oy:n sijoitetun pääoman tuottoprosenttitavoite 7,0 % ei toteutunut vaan jäi vuonna 2013 3,6 %:tiin. Konsernin asunto- ja kiinteistöyhtiöille asetettu tavoite asuntojen käyttöasteesta jäi talousarviota (97,5 %) huonommaksi eli 95,6 prosenttiin. Myöskään hoitokulupoikkeamatavoite (budjetin pitävyys) +-4 % ei toteutunut vaan oli 11 %. Sijoitetun pääoman tuottoprosenttitavoite lähes toteutui vuonna 2014 ollen 6,9 %. Eri taloyhtiöille asetetut käyttöastetavoitteet (60-100 %) toteutuivat pääosin. 4 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 4.1 Yleistä taloudesta Kaupungin tuloslaskelman (sisältää peruskaupungin, taseyksiköt ja liikelaitokset) mukaan vuoden 2014 tilikauden tulos oli noin 15,2 miljoona euroa ylijäämäinen. Tuloksen sisältyy Satamaliikelaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä tehty omaisuudenluovutuksesta kirjattu satunnainen laskennallinen tuotto, joka oli noin 21 miljoona euroa. Ilman tuota kirjausta tulos olisi siis ollut noin 5,7 miljoona euroa alijäämäinen. Vuoden 2014 tilinpäätöksen tuloslaskelmassa on ensimmäistä kertaa otettu käyttöön tuloslaskelman oikaisuna ns. valmistus omaan käyttöön. Kirjaustavan muutos ei vaikuta toimintakatteeseen eikä tilikauden tulokseen. Oman käyttöön valmistuksen arvo oli vuonna 2014 22,4 miljoona euroa. Toimintakulut olivat 284,3 milj. euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen 1,7 % ja toimintatuotot 64,2 miljoona euroa (kasvua 2,2 %). Kaupungin vuosikate oli +17,2 miljoona euroa (+24,6 miljoona euroa vuonna 2013), mikä on 75 % poistojen määrästä (23 miljoona euroa). Vuosikatteen huononemisen merkittävin tekijä oli valtionosuuksien väheneminen 2,4 miljoonalla eurolla ja toimintakulujen suurempi kasvu suhteessa kokonaistuloihin. Verotulot (164,2 miljoona euroa) pysyivät lähes entisellään. Osuus yhteisöveron tuotosta väheni 0,65 miljoona euroa (21,8 milj. euroa). Kunnallisvero (136,2 miljoona euroa) pysyi ennallaan huolimatta kunnallisveron yhden prosentin korotuksesta. Kiinteistöveroa tilitettiin 6,0 miljoona euroa (lisäystä 0,7 miljoona euroa). Kaupungin rahat ja pankkisaamiset olivat vuodenvaihteessa 49,1 miljoona euroa, rahoitusarvopaperit 8,6 miljoona euroa ja saamiset 14 miljoona euroa. Talousarviolainoja oli 31.12.2014 jäljellä 0,4 miljoona euroa eli 10 euroa/asukas (1.1.2014 lainoja oli 0,56 miljoona euroa eli 14 euroa/asukas). Rauman kaupunkikonsernin toimintatuotot olivat 171,3 miljoona euroa (kasvua 10,0 %) ja toimintakulut 358,1 miljoona euroa (kasvua 5,7 %). Konsernin vuosikate oli 28,0 milj. euroa, joka 6,4 miljoona euroa huonompi kuin vuonna 2013. Vuosikatteen heikkenemisen taustalla on toimintakatteen heikkeneminen eli nettomenojen lisääntyminen 4,5 miljoonalla ja 2,3 miljoona euroa pienentyneet kaupungin valtionosuudet. Konsernin vuosikate 28,0 miljoona euroa ei aivan kattanut poistoja (30 miljoona euroa). Konsernin tilikauden 6
alijäämä oli 3,5 miljoona euroa (+ 5,1 miljoona euroa vuonna 2013). Konsernin lainamäärä oli 54,3 miljoona euroa eli 1.357 euroa/asukas (vuonna 2013 47,37 miljoona euroa ja 1.191 euroa/asukas; vuonna 2013 koko maa 5538 euroa/asukas). Konsernin lainamäärä jakaantui seuraavasti: asuntoliiketoiminta 34,9 miljoona euroa, energialiiketoiminta 5,7 miljoona. euroa, muu elinkeinotoiminta 10,7 miljoona euroa, kuntayhtymät 2,6 miljoona euroa ja peruskaupunki 0,4 miljoona euroa. Omavaraisuusaste (100*(Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma - saadut ennakot) mittaa vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Raumalla konsernin omavaraisuusaste oli vuonna 2014 65,3 %. Hyvänä kaupunkikonsernin omavaraisuusasteena pidetään yli 50 %:n omavaraisuutta. Tuloveroprosentti vuonna 2014 oli 19,00 prosenttia. Erillistilinpäätösten osalta satamaliikelaitoksen ylijäämä +4.089.968,63 euroa, vesi- ja viemäriliikelaitoksen ylijäämä - 41.422,05 euroa ja jätehuoltoliikelaitoksen ylijäämä 188.811,19 euroa on kirjattu taseen yli- /alijäämätileille. Kaupungin (mukaan lukien liikelaitokset) tilikauden ylijäämä 15.229.436.16 euroa (sisältää poistoeroa 63.542,38) euroa on siirretty taseen omaan pääomaan tilikauden yli/alijäämäriville. Vastaavasti kaupunkikonsernin tilikauden alijäämä 3.487.141 euroa on siirretty taseen omaan pääomaan tilikauden yli/alijäämäriville. 4.2 Rauman kaupungin strategian Rauman Tarinan tavoitteet Rauman Tarinassa oli kuusi keskeistä linjanvetoa eli tavoitetta: 1. Rauma on Suomen houkuttelevin työpaikka! Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2014 alussa Rauman telakka-alueen ostamisesta. Kaupungin virastoja velvoitettiin osallistumaan työllisyyden hoitoon. Rauman kaupungin strategian Rauman Tarinan tiimoilta järjestettiin esimieskoulutusta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden konserniohjaussäännön. 2. Rauma tuottaa palveluja ennakkoluulottomasti, ilman rajoja! Kaupunginhallitus on valmistellut lukion yläkouluverkon muutoksia. Yrityspalvelujen yhteistyöryhmä sekä elinkeinoelämän kanssa yhteinen hankintafoorumi ovat toimineet aktiivisesti. Terveyskeskussairaalassa on tehty rakennemuutos terveyskeskussairaalan ja vanhuspalvelujen välillä lopettamalla yksi terveyskeskussairaalan osasto. Aluesairaalan ja terveyskeskussairaalan osastot yhdistetään samalle tulosalueelle. Erinäisiä kuntarakenneselvityksiä on laadittu. Luottamushenkilöportaali on otettu käyttöön vuoden 2014 aikana. Lautakuntien jäsenille on hankittu ipad -tabletit ja datapakettiliittymät. Portaalin kautta jaetaan mm. sähköiset esityslistat. 3. Rauma on Lounais-Suomen yritysystävällisin kunta! Kaupunki on tehnyt telakka-alueen ja Lakarin logistiikka-alueen yhteismarkkinointia ja yrityshankintaa aktiivisesti. Lakarin alueen liikennejärjestelyyn liittyvän Luostarinkylän eritasoliittymän rakentamisesta on tehty päätös. Aboa Venture IV Ky pääomarahastoon osallistumisesta on tehty päätös. Kaupunki osallistuu lukuisiin yrityskehittämisiin liittyviin 7
projekteihin. SAMK:n ja Winnovan toimintojen keskittämistä Merikoulun ympäristöön on alettu toteuttaa. 4. Rauma on lounaisrannikon houkuttelevin yritys-, työ- ja asuinpaikkakunta! Kaivopuiston päiväkoti otettiin käyttöön elokuussa. Fåfängan suunnitteluvarauksen toisesta vaiheesta on tehty kaupungin ja kahden varaajan kanssa suunnitteluvaraussopimukset. Vuokra-asuntostrategian laatiminen on keskeytetty vuokra-asuntojen markkinatilanteen monimutkaistuttua. Keskustan puistoja ja leikkikenttiä on ehostettu edelleen. Ensimmäiset uudet yritysopasteet on pystytetty kaupunkialueen opasteet - projektin puitteissa. 5. Rauma on turvallinen ja ainutlaatuinen asuinpaikka! Kriisiviestintäsuunnitelman linjauksia on esitelty sidosryhmille. Yleiskaavaluonnoksen valmistelua on jatkettu. Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR-aineisto) on otettu käyttöön ja sen tietoja on hyödynnetty yleiskaavan perusselvityksissä. Tonttitarjonta on ollut riittävää. 6. Rauma kuuluu taloutensa osalta Suomen kuntien TOP 10:een! Rauman tuloveroprosentti 19 % on alle maan keskiarvon (19,74 %). Kaupunginjohtaja asetti poliittisen talouden sopeuttamisohjelmaa valmistelevan toimikunnan, jolle valmistellaan esitykset talouden sopeuttamiskohteista. Rauman Tarinan tavoitteet ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden toteutumisen arviointi on erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta. Useat keskeneräiset asiat uhkaavat strategian toteutumista. 4.3 Rauman kaupungin valtuustoryhmien yhteisen valtuustosopimuksen vuosille 2014 2017 toteutuminen vuonna 2014 Valtuustosopimuksen tarkoitus Valtuustosopimus on valtuustoryhmien laatima sopimus, jossa määritellään Rauman kaupungin keskeiset kehittämislinjaukset. Valtuustosopimus ei ole yksityiskohtainen toimenpideluettelo kaikista kohteista ja hankkeista, jotka valtuustokauden aikana on tarkoitus toteuttaa. Valtuustosopimus perustuu kaupunginvaltuuston 17.6.2013 hyväksymään Rauman kaupungin uuteen strategiaan, Rauman Tarina. Valtuustosopimuksen tarkoitus on konkretisoida Rauman Tarinaa niiksi keskeisiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi, joiden edistämisen ja toteuttamisen valtuustoryhmät näkevät tärkeiksi seuraavan neljän vuoden aikana. Valtuustosopimuksen aikajänne on kuluva valtuustokausi ja seuraavan valtuustokauden ensimmäinen vuosi. Uusi valtuusto laatii aina oman strategiansa ja valtuustosopimuksensa. Valtuustosopimus annetaan tiedoksi ja ohjeeksi koko kaupunkiorganisaatiolle. Valtuustosopimuksen 2014-2017 reunaehdot 8
Kevään 2013 strategiatyön yhteydessä sovittiin, että päästrategian toteuttamista ohjaamaan laaditaan vuosia 2014-2017 koskeva valtuustosopimus. Valtuustosopimus on tehty seuraavista lähtökohdista: - Kunnallisveroprosentti pidetään alle maan keskiarvon. - Kiinteistöveroa ei koroteta nykytasosta, ellei lainsäädäntö edellytä muuta. - Kaupungin hallintokuntien maksuja ja taksoja korotetaan vuosittain kustannusten nousua vastaavasti, mikäli säädökset sen sallivat. - Työllisyystilanne vastaa maan keskiarvoa ja työttömyysaste on alle maan keskiarvon. - Elinkeinorakenne monipuolistuu. - Muuttoliike kääntyy positiiviseksi. Valtuustosopimuksen rakenne Kaupunginvaltuuston 17.6.2013 hyväksymän Rauman strategian mukaisesti valtuustosopimus on jäsennelty seuraavien kuuden linjanvedon alle: 1. Uusi toimintakulttuuri mahdollistaa. 2. Palveleva rakenneuudistus. 3. Yritysten kasvun mahdollistaminen. 4. Mahdollisuuksien asuin- ja työpaikka. 5. Huolehdittu ympäristö palvelee kaupunkilaisia. 6. Vahva talous pitkäjänteisesti. 4.3.1 Uusi toimintakulttuuri mahdollistaa Kaupunki toimii siten, että kaupungin oma palvelutuotanto ja kaupungin palvelutuotannon keskeisten yhteistyökumppaneiden (yksityiset palvelutuottajat, kolmas sektori) toimintakulttuuri muuttuu edellytyksiä luovaksi ja mahdollistavaksi. - Rauma toimii aktiivisesti Rauman sosiaali- ja terveydenhuoltoalueen aikaansaamiseksi. Rauma on toiminut aktiivisesti vaikka ko. alueen toteutuminen edelleen avoin. - Kehitetään edelleen kaupungin terveyspalveluja, erityisesti terveyskeskuksen toimivuutta ja lääkäripalvelujen saatavuutta sekä laatua. Toteutus kesken. - Sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä tiivistetään ja raja-aitaa madalletaan. Kannustetaan innovatiivisiin ratkaisuihin lääkäripulan ratkaisemiseksi. Toteutus alkuvaiheessa. 9
- Oman sairaalan toimintaedellytykset tilojen ja henkilöstöresurssien osalta vastaavat nykyajan vaatimuksia laadukkaan hoidon turvaamiseksi. Asia kesken. - Turvataan terveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys Raumalla. Vielä on onnistuttu pitämään Raumalla. - Huolehditaan toimintansa aloittavalle perhekeskukselle riittävät resurssit. Alkuvaiheessa. - Hoidetaan nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteet ja tehostetaan kuntouttavaa työtoimintaa takuun toteutumiseksi. Asiaan on panostettu. - Parannetaan yli hallintokuntarajojen tehtävää yhteistyötä ennaltaehkäisevien käytäntöjen löytämiseksi ja varhaisen tuen antamiseksi. Alkuvaiheessa. - Jokaiselle vanhukselle turvataan hänen terveytensä ja turvallisuutensa mukainen hoito. Kotiin annettavat palvelut ja tehostettu palveluasuminen ovat ensisijaisia. Ei ole aina toteutunut riittävän nopeasti tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon osalta. - Kaupunki toimii vanhuspalveluiden järjestäjänä sekä ensisijaisena ja tärkeimpänä tuottajana. Palvelutuotannossamme myös muiden tuottamilla palveluilla on keskeinen rooli. Tehostettu palveluasuminen on kilpailutettu. Valvonnassa puutteita. - Koti- ja omaishoidon tarpeisiin varataan riittävästi henkilöstö- /taloudellisia resursseja siten, että vanhuspalveluita koskevat uudet laatusuositukset toteutuvat Raumalla. Ei täysin toteutunut. 4.3.2 Palveleva rakenneuudistus Rauman kaupunki tuottaa palveluitaan ennakkoluulottomasti, ilman rajoja. Ensisijaisia ovat kaupunkilaisille tuotettavat laadukkaat palvelut, kaupunkiorganisaation rakenteet eivät saa olla esteenä kokonaisvaltaisesti laadukkaalle palvelutuotannolle. - Koulutus ja osaaminen ovat keskeiset painopistealueet. - Raumalla kokeillaan joustavaa perusopetusta. Ei toteutunut säästöjen takia. - Tehostetaan terveysliikuntaan aktivointia yli hallintokuntarajojen. Kehitettävää. - Yhteistyötä peruskoulun, lukion ja ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen kesken tehostetaan. Huomioidaan toimitilojen ja yhteisten resurssien käyttömahdollisuudet sekä elinkeinoelämältä tulevat tarpeet. Asia kesken. - Mahdollistetaan yhtenäiskouluverkoston laajentaminen. Asia kesken. 10
- Edistetään IB-linjan saamista Rauman lukioon ja vahvistetaan kansainvälistä opetusta. Asia kesken. - Kaupungin omistamien tilojen käyttöä tehostetaan Valtuustokauden aikana käydään läpi kaupungin omistamien tilojen määrä, käytön tehokkuus ja uudistamistarve. Tilatoimikunta on nimitetty. Ratkaistaan opistojen tilatarve. Ratkaisematta. Ratkaistaan Pohjoisen alueen päiväkoti- ja kouluverkoston tarpeet. Asia kesken. 4.3.3 Yritysten kasvun mahdollistaminen Yritysten menestys maailmanmarkkinoilla on raumalaisen hyvinvoinnin keskeinen perusta. Kansainvälisyys on elinehtomme. Suhdanteille herkän vientiteollisuuden oheen pitää synnyttää uutta yritystoimintaa ja tukea erityisesti palvelualojen yrittäjyyttä sekä ylipäätään pieniä sekä keskisuuria yrityksiä. - Tavoitteena on olla maan vetovoimaisin paikkakunta yritysten sijoittumiseksi. Mm. Lakarin yritysalueeseen ja telakka-alueen hankintaan on panostettu. - Kasvuyrittäjyyden edistäminen nostetaan elinkeinopolitiikan tärkeäksi kärjeksi. - Maanhankinta on ennakoivaa ja kaavoitus sekä toimitilojen tarjoaminen on joustavaa ja nopeaa. Maanhankintaan sijoitettiin 1,4 miljoona euroa. - Yritykset, myös aivan pienet, otetaan vastaan ja palvellaan yksilöllisesti ja räätälöidysti kaikissa yrityksen elinkaaren vaiheissa. Yritysasiakas nähdään yhtenä Rauman strategian toteuttajana ja yhteistyökumppanina. 4.3.4 Mahdollisuuksien asuin- ja työpaikka Kaupungin menestys perustuu monipuoliseen ja uudistuvaan työpaikkatarjontaan. - Asuntopolitiikkamme tavoite on kohtuuhintaisen asumisen ja vuokra-asuntojen tarjonnan turvaaminen erityisesti pieni- ja keskituloisille. Ei merkittäviä asuntopoliittisia ratkaisuja. - Turvataan erityisryhmien asumisen tarpeet. - Työpaikkojen syntymiselle ja työllisyyden hoidolle annetaan erityinen paino kaupungin päätöksenteossa. Otetaan käyttöön työpaikkojen syntymistä edistävä nopeutettu rakentamislupaprosessi. - Turvataan kaavoituksella kaupungin eri osien tonttitarve, myös hajaasutusalueella. Ei ole toteutunut alueellisesti tasapainoisesti. 11
- Kaavoitus ottaa huomioon asukkaiden tarpeet (tulevaa yleiskaavaa noudattaen) ja rakennustapaohjeiden tulee olla joustavia. 4.3.5 Huolehdittu ympäristö palvelee kaupunkilaisia Tavoitteemme on toimiva ja ekologinen kaupunkirakenne. Ympäristöarvoja vaaliva Rauma on idyllinen ja turvallinen asumisen ja yritystoiminnan toimintaympäristö. - Kaupunki toimii niin, että kaupungin alueella ympäristökuormitus vähenee mm. hiilidioksidipäästöjen osalta 30 % vuoteen 2018 mennessä vuoden 2007 tasosta. - Valtuustokauden aikana tehdään päätökset Kuuskajaskarin ja Fåfangan alueen kehittämisestä sovittaen yhteen alueiden käytön tehostaminen sekä säilyminen kaupunkilaisten virkistys- ja vapaa-ajan käytössä. Asia kesken. - Huolehditaan katu- ja tieverkon kunnossapidosta esteettömyys huomioiden. 4.3.6 Vahva talous pitkäjänteisesti - Vahva talous on terveen palvelutuotannon perusta. Talous on ollut vahva, mutta on heikkenemässä. - Kaupungin veroprosentti pidetään maan keskiarvon alapuolella, tällä kunnallisverotasolla katetaan laadukkaat ja toimivat palvelut kaupunkilaisille. Toteutunut. - Maltillinen ja tavoitteellinen, talouden hoidonkin kannalta järkevä suhtautuminen palvelurakenneuudistuksiin ja kuntaliitoksiin sekä niiden tuomiin talous- ja synergiaetuihin. Toteutunut. - Investoinnit asetetaan tärkeysjärjestykseen, pysyviä työpaikkoja synnyttävät investoinnit oltava etusijalla. Toteutettu Lakarin yritysalue ja telakka-alueen hankinta. - Rauma ei ota lainaa käyttötalouden menoihin. Toteutunut. - Panostetaan nykyistä paremmin pidemmän aikavälin taloussuunnitelmaan vuosittaisen talousarviovalmistelun ohella. Toteutunut. - Kaupungin tuottavuutta ja tehokkuutta parannetaan (esim. omia yksikköhintoja tarkastelemalla). Osin toteutunut. 12
4.4 Kaupunginhallitus, konsernihallinto Rauman kaupungin henkilöstöraportti 2014 on julkaistu erillään tilinpäätöksestä. Vuoden 2014 lopussa Rauman kaupungin palveluksessa oli yhteensä 3117 henkilöä, joista vakinaisia 2412, määräaikaisia 646 ja työllistettyjä 59. Vuonna 2013 Rauman kaupungin palveluksessa oli yhteensä 3218 henkilöä, joista vakinaisia oli 2442, määräaikaisia 679 ja työllistettyjä 97. Henkilöstömäärä väheni yhteensä 101 työntekijää. Henkilöstön sairaslomapäivät olivat 47.848 päivää (46.635 päivää vuonna 2013). Sairaspäivien osuus työpäivistä nousi 6,5 prosenttiin (6,1 % vuonna 2013). Vuonna 2014 vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 48,6 vuotta (vuonna 2013 48,9 vuotta). Keskimääräinen eläköitymisikä nousi edelleen ja oli 63,1 vuotta (63 vuotta vuonna 2013). Kaupungin uudet internet-sivut julkaistiin vuoden 2015 alussa. Sivut ovat vielä varsin keskeneräiset ja toivottavasti ne ovat vielä kehitysvaiheessa. Sivujen toiminta mobiililaitteilla on epäjohdonmukaista ja epäselvää. Kriisiviestintäsuunnitelman laatiminen on vielä kesken. Vuonna 2014 on toteutettu laaja esimiesvalmennushanke, jonka tilaisuuksiin on osallistunut 120-140 esimiestä. Taloushallintoon on hankittu uusi taloussuunnittelu- ja seurantaohjelmisto, joka mahdollistaa laajemman käyttäjäkunnan ja paremman talouden seurannan. Kaupunginhallitus asetti 12.5.2014 toimikunnan selvittämään kaupungin yläkoulu- ja lukioverkkoa sekä näihin liittyvien toimintojen järjestämistä. Kaupunginhallitus asetti 26.1.2015 vastaavan uuden toimikunnan. Kaupungin kouluverkkoon liittyvä virkamiesvalmistelu ja päätöksenteko on ollut luvattoman hidasta ja sekavaa. Koulujen sekä opistojen (kansalaisopisto, musiikkiopisto ja kuvataidekoulu) toimipaikat on päätettävä pikaisesti ja saatava nykyinen jatkuva epävarmuus tilakysymyksissä ratkaistua. Pohjoisen alueen uuden koulun suunnittelu ja rakentaminen on aloitettava pikaisesti. Myös Naulan työkeskuksen tilatarve tulee ratkaista. 4.5 Kaupunginhallitus, työllisyydenhoito Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli vuonna 2014 vuosikeskiarvolukuna 12,8 % (11,5 % vuonna 2013). Työttömyysasteen nousun suurin yksittäinen tekijä on STX:n Rauman telakan lopettaminen. Rauman kaupunki ja Satakunnan TE -toimisto perustivat telakalta työttömiksi jäävien palvelemiseksi väliaikaisen ns. STX -toimipisteen TE -toimiston tiloihin. Kaupunki tuki myös Rauman seudun työttömät ry:n STX -väelle suunnattua Yhteen hitsautuneet -ryhmän ja kohtauspaikka Kipinän toimintaa. Lisäksi kaupunki on tukenut Rauman seudun 13
Katulähetyksen työ- ja koulutusyksikön toimintaa sekä yhdistyksen VALO - valmennusprojektia. Kaupungilla on velvollisuus järjestää kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavalla työtoiminnalla kaupunki voi säästää työmarkkinatuen maksuosuuksissa. Kaupunki on lisännyt kuntouttavaa työtoimintaa ja tehnyt muita aktivointitoimia. Näiden toimien ansiosta kaupungin maksama työmarkkinatuen maksuosuus väheni vuoden 2013 noin 1,5 miljoonaa eurosta 1,39 miljoonaan euroa vuonna 2014. Kuntouttavan työtoiminnan piirissä oli vuonna 2014 226 työtöntä työnhakijaa (vuonna 2013 189 henkilöä). Henkilöiden määrä, joista jouduttiin maksamaan työmarkkinatuen maksuosuutta, oli keskimäärin noin 355 henkilöä (vuonna 2013 noin 355 henkilöä). 4.6 Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakulut olivat 146.473.051 euroa (150.593.704 euroa vuonna 2013) ja toimintatuotot 20.070.402 euroa (23.699.988 euroa vuonna 2013). Toimintakate vuonna 2014 oli siten -126.402.649 euroa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvio petti myös vuonna 2014 kuten kolmena edellisenäkin vuonna. Kaupunginvaltuusto myönsi 13.10.2014 sosiaali- ja terveyslautakunnalle 5,4 miljoonan lisämäärärahan, mistä erikoissairaanhoidon osuus oli 3,6 miljoona euroa. Kaupunginhallitus esittää tilinpäätösjärjestelyissä lisäksi erikoissairaanhoidon tulosalueelle 0,6 miljoonan euron ylitystä. Erikoissairaanhoidosta on vuonna 2015 tulossa maksupalautusta vuoden 2014 osalta noin 1,1 miljoona euroa, mikä on kirjattu saamisiin. Toimintakatteen ylitys alkuperäiseen talousarvioon verrattuna oli sosiaali- ja terveyslautakunnan osalta 5,78 miljoona euroa, mistä erikoissairaanhoidon osuus oli 5,1 miljoona euroa. Toimintakatteissa suurimmat ylitykset alkuperäiseen talousarvioon verrattuna olivat päivystys 140.927 euroa(3,3 %), aikuis- ja perhetyö 356.418 euroa(14,0 %), lastensuojelu 833.126 euroa(14,0 %), vammaispalvelut 349.178 euroa(3,4 %), vanhuspalvelut, Kaunisjärven palvelualue 285.890 euroa(4,5 %) vanhuspalvelut, Linnavuori - Marttilanmäen palvelualue 114.659 euroa(2,9 %), vanhuspalvelut, Sinisaaren palvelualue 385.914 euroa(24,4 %), kotihoito 303.521 euroa(6,9 %), vanhuspalvelut, yhteiset toiminnat 262.717 euroa(4,9 %), sisätaudit 175.108 euroa(5,0 %), erikoissairaanhoito 5.132.898 euroa(16,6). Suurimmat toimintakatteen alitukset alkuperäiseen talousarvioon verrattuna olivat vastaavasti neuvolatoiminta -112.855 euroa(5,6 %), koulu- ja opiskeluterveydenhuolto - 102.676 euroa(8,6 %), lääkinnällinen kuntoutus -139.129 euroa(8,9 %), työterveyshuolto - 135.577 euroa(26,3 %), suun terveydenhuolto -146.439 euroa(3,9 %), päihdehuolto - 138.609 euroa(16,3 %), sairaalaosastot -642.266 euroa (10,4 %) ja leikkaus- ja anestesia - 718.489 euroa(14,4 %). 14
Em. poikkeamat alkuperäiseen talousarvioon verrattuna osoittavat budjetoinnin olevan edelleen vaikeaa sosiaali- ja terveyslautakunnan osalta. Esimerkkinä voidaan mainita vammaispalvelulain edellyttämä kuljetuspalvelu (kuuluu kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin), jonka määrärahatarve vuoden 2014 talousarviota laadittaessa arvioitiin vammaistyön toimesta 1.115.000 euroksi, oli talousarviossa 1.000.000 euroa ja todellinen käyttö vuonna 2014 oli 1.140.819 euroa. Talousarviovuodelle 2015 kuljetuspalveluihin on varattu 1.000.000 euroa kun nykyisen kulutuksen (kahden kuukauden laskutuksen jälkeen) mukainen arvio käytölle on 1.270.000 euroa. Ilahduttavaa sosiaali- ja terveystoimen osalta on se, ettei se käyttänyt kaikkea omaan toimintaansa annettua lisämäärärahaa vaan todellinen käyttö (ilman erikoissairaanhoitoa) jäi noin 1,6 miljoona euroa pienemmäksi kuin lisämäärärahojen jälkeinen sitova toimintakate. Sosiaali- ja terveystoimi on panostanut talousseurantaan; toivottavasti panostus näkyy pikaisesti myös käytännön toimissa. Taloudelliset tavoitteet eivät toteutuneet sosiaali- ja terveyslautakunnan osalta. Terveyskeskussairaalan yksi osasto lopetettiin kevään 2014 aikana. Määrärahasiirroilla kehitettiin avohoitoa. Asiakkaat, joilla ei ollut enää sairaalahoidon tarvetta, voitiin siirtää kustannuksiltaan edullisempaan palveluasumiseen tai kotihoitoon. Siirtoviivemaksuja erikoissairaanhoidosta kertyi vain yhdeksältä vuorokaudelta. Toisaalta vanhuspalveluissa odotti ympärivuorokautiseen hoitoon yhteensä 23 asiakasta, joista 15 oli ollut jonossa yli kolme kuukautta. Tilanne oli lainvastainen, koska vanhuspalvelulaki edellyttää, että hoitopaikka tulee saada kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä. Vanhuspalveluille tulee saada resurssit hankkia ympärivuorokautinen hoitopaikka kolmen kuukauden sisällä niille asiakkaille, joiden palvelujen tarve sitä edellyttää. Ei voida pitää hyväksyttävänä nykyistä lainvastaista tilannetta. Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt ottaa käyttöön palvelusetelin tehostetussa palveluasumisessa vuonna 2015. Rauman sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kokonaiskustannukset (3.971 euroa/asukas) olivat vertailukuntien kahdeksanneksi pienimmät. Kustannukset olivat 2,3 prosenttia keskimääräistä pienemmät. Ympäristöterveydenhuolto toimi talousarvion puitteissa alittaen alkuperäisen toimintakatteen 160.000 eurolla. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tilinpäätöspykälän liitteissä on käsitelty hoitotakuun piiriin kuuluvia tunnuslukuja. Niiden mukaan päivystyksen keskimääräinen odotusaika ilmoittautumisesta vastaanoton alkuun oli 1 tunti 22 minuuttia ja keskimääräinen odotusaika ilmoittautumisesta vastaanoton päättymiseen oli 3 tuntia 10 minuuttia. Molemmat luvut olivat samalla tasolla kuin vuonna 2013 eikä kumpaakaan lukua voida pitää kovin hyvänä. Puheterapiassa ei edelleenkään toteutunut hoidon saatavuustavoite. Ensimmäistä puheterapeutin käyntiä jonotti 85 lasta (110 vuonna 2013) ja jonotusaika oli 9 kuukautta (13 kuukautta vuonna 2013). Terapiajonossa (eli arviokäynti on toteutunut ja on päädytty 15
terapiajaksoon) oli 49 lasta (51 lasta vuonna 2013), joista kauimmin odottanut 8 kuukautta(12 kuukautta vuonna 2013). Kontrollijonossa (=odottaa uutta puheterapeutin käyntiä, ei ole asetettu terapiajonoon) on 65 lasta (55 lasta vuonna 2013). Lisäksi jatkoterapiaa odottaa 26 lasta. Tilanne puheterapian suhteen on uuden puheterapeutin myötä parantunut, mutta jonotustilanne on edelleen epätyydyttävä. Avoterveydenhuollon osalta hoitotakuu välittömässä yhteydensaannissa on toteutunut takaisinsoittojärjestelmän avulla. Myös hoidontarpeen arvioiminen (kolme päivää) on tapahtunut hoitotakuun puitteissa sekä lääkärien ja hoitajien vastaanotolla että suun terveydenhuollossa. Kiireettömään hoitoon pääsy on pääosin toteutunut hoitotakuun (kuusi kuukautta) rajoissa sekä suun terveydenhuollossa että lääkärien ja hoitajien vastaanotossa. Lääkäriaikojen saannin vaikeus avoterveydenhuollossa sekä erityisesti työterveydenhuollossa aiheuttaa edelleen turhaa painetta päivystykseen, mikä näkyy päivystyksen jonotusajoissa. Tarkastuslautakunta on huolissaan siitä, että työterveyshuollon lääkäriaikojen saanti on yhtä heikkoa kuin vuonna 2013. Sekä terveydenhuollon osalta että sosiaalipalvelujen osalta tilinpäätöksen tunnusluvuissa on esitetty lähes ainoastaan käyntien volyymilukuja. Palvelujen saavutettavuudesta eikä hoitotakuuajoista ei ole tunnuslukuja tilinpäätöksessä. Tilinpäätöksen tunnusluvuissa tulisi olla lakisääteisten vaatimusten (mm. hoitotakuu, käsittelyajat) toteutumaluvut kuten tarkastuslautakunta jo monesti aiemmin edellyttänyt. Sijoitettuna olevien lasten määrä laski vuoden 2013 154 lapsesta 144 lapseen vuonna 2014. Lastensuojelun toimintakate kuitenkin ylittyi alkuperäisestä talousarviosta 0,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 lastensuojelun laitoshoidon bruttomenot/hoitopäivä laskivat ollen 232 euroa/hoitopäivä (244 euroa/hoitopäivä vuonna 2013). Rauman sosiaaliasiamiehenä vuonna 2014 toiminut Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaaliasiamies Jari Mäkinen toteaa raportissaan Sosiaaliasiamies kirjasi asiakastapauksia Raumalta 47 kappaletta (38 kpl vuonna 2013). Yhteydenotoista 7 oli tulkittavissa pääasiassa tiedusteluluonteisiksi. Tehtäväalueittain tarkasteltuna tyytymättömyyttä liittyi eniten toimeentulotukeen (12) ja vammaispalveluun, ikääntyneiden asumis- ja kuljetuspalveluihin ja lastensuojeluun. Raumalla varsinkin perustoimeentulotuen tarve kasvoi vuoteen 2013 verrattuna. Toimeentulotukihakemusten käsittelyajaksi ilmoitetaan 2,3 5,59 päivää, mikä on asiallista tasoa. Uusimmassa sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksessa ehdoton alaraja tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotien osalta on 0,50 hoitotyöntekijää asukasta kohden. Tilinpäätöksen mukaan kaikki vanhainkotien yksiköt täyttävät tämän vaatimuksen. Tehostetun palveluasumisen yksikköjen sekä terveyskeskussairaalan hoitajamitoituksista ei tilinpäätöksessä ole tietoa. Vanhustyön strategisena tavoitteena vuoteen 2017 mennessä on, että yli 75-vuotiaista raumalaisista asuu omassa kodissaan (mukaan lukien ei-tehostetut palveluasunnot) vähintään 91 % (Raumalla 89,6 % vuonna 2014), tehostetussa palveluasumisessa 6 % (Raumalla 6,9 % vuonna 2014) ja laitoshoidossa enintään 2-3 % (Raumalla 4,0 % vuonna 2014). 16
Vanhustyön strategisena tavoitteena omaishoidon osalta oli vuoteen 2017 mennessä se, että omaishoidon piirissä on 75 vuotta täyttäneiden ikäluokasta 6-7 %. Tämä tavoite ei toteutunut, sillä vuonna 2014 omaishoidon piirissä oli 4,9 % ao. ikäluokasta. Kotihoidon osalta tavoitteena oli vuoteen 2017 mennessä, että yli 75-vuotiaista kotihoidon piirissä on 13-14 % ao. ikäluokasta. Vuonna 2014 kotihoidon piirissä em. ikäluokasta oli 19,7 %. Tehostetun palveluasumisen hinta (käyttömenot/hoitopäivä) suhteessa vanhainkotien hoidon hintaan (käyttömenot/hoitopäivä) on noussut vuoden 2011 57,1 %:sta vuoden 2014 77,1 %:iin. Tätä suhdetta on syytä seurata jatkossa. Vanhustyön yksityisten hoitopaikkojen valvonta on puutteellista ja siihen tulee kiinnittää kaupungin taholta erityistä huomiota ja varata siihen riittävästi aikaa ja resursseja. Kotihoidon asiakasmäärät ovat kasvaneet reilusti. Vuonna 2014 asiakkaita oli 1150 henkilöä (683 henkilöä vuonna 2013). Tunnusluvuissa tulee jatkossa esittää kotihoidon henkilöstön määrä suhteessa hoidettaviin. Samalla tulee seurata myös ruoan kotiinkuljetuksen ulkoistamisen vaikutusta varsinaisen hoitotyön resursseihin. Rauman aluesairaalan hoitotakuun toteutumisluvut eivät käy ilmi tilinpäätöksestä tai kaupungin internet-sivuilta. Satakunnan Sairaanhoitopiirissä on sairaanhoitopiirin internet-sivujen perusteella pääosin toimittu hoitotakuun puitteissa. 4.7 Kasvatus- ja opetuslautakunta Toimintakulujen toteutuma oli 60.233.860 euroa (61.131.874 euroa vuonna 2013) ja toimintatuottojen toteutuma 4.834.853 euroa (4.417.736 euroa vuonna 2013). Toimintakate -55.830.475 euroa ylitti alkuperäisen talousarvion 215.608 eurolla. Määrärahojen keskeisten siirtojen jälkeisen talousarvion toimintakatteen hallintokunta onnistui alittamaan varhaiskasvatuksen säästön ansiosta. Peruskoulut ja lukio ylittivät hieman talousarvionsa. Peruskoulujen väistö- ja lisätilat aiheuttivat ylimääräisiä kustannuksia hallintokunnalle. Kaivopuiston päiväkoti valmistui syksyllä 2014. Lapin päiväkodin Myllytontun laajennussuunnittelu alkoi syksyllä 2014. Rakentaminen on alkanut keväällä 2015. Tilinpäätöksessä ei ole enää varhaiskasvatuksen, peruskoulun eikä lukion paikkakohtaisia kustannustietoja. Peruskoulussa on valmistunut oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelma. 17
Koulunkäyntiohjaajien määrää karsittiin 11 henkilöllä syyslukukauden alusta. Peruskoulun oppilasmäärä aleni edelleen hieman. Oppilaita oli 3.207 (3.255 vuonna 2013). Vastaavasti lukion oppilasmäärä oli 722 (730 vuonna 2013). Iltalukion oppilasmäärä oli 319, josta tutkintoon tähtääviä 59. Lukion iltalinja päätettiin lopettaa syksystä 2105 alkaen. Perusteena lopettamiselle olivat talouden tasapainottaminen sekä Winnovan lopettama koulutusyhteistyö. Lukion sisäänoton keskiarvoraja päätettiin nostaa 7,00:sta 7,50:een syksystä 2016 alkaen. Perusteena päätökseen oli talouden tasapainottaminen sekä valtion rahoitusosuuden pienentyminen. 4.8 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan toimintakate oli -12.907.658 euroa (12.872.831 euroa vuonna 2013). Kaikki tulosyksiköt alittivat toimintakatteensa. Kansalaisopiston, musiikkiopiston ja kuvataidekoulun tilaratkaisuissa ei ole tehty päätöksiä vuoden 2014 aikana. Henkilöstön toimenkuvien päivitys on tekemättä museo- ja liikuntapalveluissa.. Rauman taidemuseon kävijämäärä laskisi 2013 20.979 kävijästä 9.402 kävijään vuonna 2014. Vuoden 2013 suuri kävijämäärä oli Kerttu Horilan näyttelyn suosion ansiota. Rauman kaupunginteatterin katsojamäärä oli 34.979 (41.790 vuonna 2013) ja täyttöaste 89,6 % (89,3 % vuonna 2013). Vuonna 2014 toteutettiin 5 ensi-iltaa. Rauman merimuseon kävijämäärä oli vuonna 2014 8.894 henkilöä (9.670 kävijää vuonna 2013). Kaupungin museon kävijämäärä oli vuonna 2014 33.995 kävijää (31.935 kävijää vuonna 2012), lisäksi Marelan Pakarissa olleessa Nypläämössä kävi kesällä arviolta 1560 asiakasta. Museossa oli yhteensä 11 erikoisnäyttelyä. Vuoden 2013 talousarviossa oli kaupunginjohtajan erityistavoite museotoimen osalta: Talousarviovuoden aikana tulee selvittää kaupungin oman museotoimen ja niiden museoiden, jotka saavat kaupungilta merkittävää taloudellista tukea, hallinnon ja toiminnan koordinoinnin toteuttamisen edellytykset. Tämä tavoite ei toteutunut myöskään vuonna 2014; asiasta on ainoastaan keskusteltu alustavasti. Lapin uusi lähikirjasto entisen kunnantalon tiloihin valmistui vuoden 2014 lopulla. Vuonna 2014 kirjastossa kävijöitä oli 379.933; vastaava luku vuonna 2013 oli 394.862. Lainamäärä hieman väheni 855.319 lainasta 832.484 lainaan vuonna 2014. Lainat/asukas suhdeluku Raumalla oli 20,8; koko maan keskiarvo vuonna 2014 oli vastaavasti 16,8. Kulttuuripalvelut on järjestänyt konsertteja (29 kpl) ja pitsiviikon tapahtumia. 18
Etsivä nuorisotyö on tavoittanut 147 nuorta (161 vuonna 2013). 183 nuorta on ollut työpajatoiminnassa vuonna 2014 (162 vuonna 2013). Uimahallin käyttäjämäärä 181.446 oli suurempi kuin vuonna 2013 (172.810 henkilöä). Muissa liikuntakohteissa kävijämäärät olivat seuraavat: jäähalli 36.973 ja harjoitusjäähalli 41.933 ja talviharjoitteluhalli 132.784 henkilöä. Musiikkiopiston viikkotuntimäärä oli 518 tuntia. Oppilasmäärä laski vuoden 2013 772 oppilaasta 766 oppilaaseen vuonna 2014. Vuoden 2014 alussa siirrettiin Länsi-Suomen kesäyliopiston (Länsi-Suomen Korkeakouluyhdistys ry) Rauman toimintapisteen koulutustoiminta kansalaisopiston yhteyteen. Kansalaisopistoon siirtyi kaksi työntekijää kesäyliopistosta. Kansalaisopiston oppitunnit vuonna 2014 olivat 16.013 tuntia (16.013 tuntia vuonna 2013). Vastaavasti opiskelijamäärä oli 5.672 (5.577 opiskelijaa vuonna 2013). Kursseja kansalaisopisto järjesti 779. Kansalaisopiston ilmoittautuminen ja kurssien maksaminen verkossa toimii hyvin. 4.9 Tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan toimintakulut olivat 47.470.375 euroa (49.647.045 euroa vuonna 2013) ja toimintatuotot 362.973.138 euroa (36.885.505 euroa vuonna 2013) eli toimintakate oli 14.497.237. Teknisen lautakunnan talousarvio toteutui hyvin. Kunnallistekniikan investoinneista toteutettiin 71,7 % ja talotoimen investoinneista 85,8 %. Talotoimen kohteista suurimpia olivat Lapin toimitilat, Kaivopuiston päiväkoti ja jäähalli. Koillinen teollisuusalue, keskustan kehittäminen, katu- ja liikennejärjestelyt, Pohjoiskehä sekä Pirttialho olivat puolestaan suurimmat kunnallistekniikan kohteet. Pientalotontteja luovutettiin vuokralle vuonna 2014 16 kpl ja yritystontteja 6 kpl. Vuoden 2014 lopussa oli varattavissa 85 omakotitonttia, 10 rivitalotonttia, 4 kerrostalotonttia sekä yritystontteja 21. Tonttitarjonta on ollut riittävää, mutta siltä osin puutteellista, että kaupungin eteläisessä osassa tontteja ei ole tarjolla. Tarkastuslautakunta haluaa kiinnittää erityistä huomiota rakennusten kunnossapitoon, koska rakennusteknisiä ongelmia esiintyy kaupungin eri kiinteistöissä huolestuttavissa määrin. Rakennusten ongelmakohteiden ennakointiin ja havaitsemiseen tulee kyetä nykyistä paremmin. Kaupungin isännöimien asuntojen käyttöaste on hieman laskenut ollen 96,2 % (vuonna 2013 97 %). Rakennus-, toimenpide- ja ilmoituslukujen määrä laski vuoden 2013 639 luvasta vuoden 2014 554 lupaan. 19
5 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 5.1 Taseyksiköt 5.1.1 Ruokapalvelut -taseyksikkö Ruokapalvelut -taseyksikön tulos oli 151.112 euroa ylijäämäinen (budjetoitu -190.607 euroa). Henkilöstökuluissa oli säästöä 354.460 euroa sekä materiaali- ja palvelukuluissa 296.777 euroa budjettiin verrattuna. Taseyksikkö saavutti tulostavoitteensa. Kotihoidon ateriapalvelut ja kuljetus kilpailutettiin vuoden 2014. Asiasta tehtiin päätös vuonna 2015. Vuoden 2014 lopulla tehtiin päätös liittymisestä KL- Kuntahankinta Oy:n puitesopimukseen. Puitesopimuksen ulkopuolelle jätettiin tuoteryhmistä leipä, peruna ja kala, joista tehdään oma kilpailutus. 5.1.2 Puhtauspalvelut -taseyksikkö Puhtauspalvelut -taseyksikön tulos oli 525.742 euroa ylijäämäinen tilikauden tulostavoitteen ollessa -133.765 euroa, joten taseyksikkö saavutti tulostavoitteensa. Liikevaihto oli 82.965 euroa budjetoitua suurempi ja henkilöstökuluissa säästettiin 563.854 euroa sekä materiaali- ja palvelukuluissa 137.906 euroa budjettiin verrattuna. Ostopalvelun osuus on 37 % siivottavasta kokonaispinta-alasta. Mitoitustyö on ollut jäädytettynä johtuen hallinnon sairauspoissaolojen aiheuttamista työjärjestelyistä. 5.1.3 Pienvenesatamat -taseyksikkö Tilikauden tulostavoite oli 91.770 euroa alijäämäinen. Taseyksikkö ei saavuttanut tulostavoitettaan alijäämän ollessa 147.728 euroa. Tulokseen vaikutti lähinnä materiaalija palvelukulujen ylittyminen 65.7451 eurolla johtuen mm. seuraavista ei budjetoiduista menoista: pohjatutkimus 28.000 euroa ja Kukoisten yksityistien peruskorjauksen maksuosuus (Sjölundinlahti). Investointirahaa lisättiin 115.000 euroa Syvärauman aallonvaimentimen rakentamisen siirryttyä syysmyrskyjen takia vuoden 2014 puolelle. 5.1.4 Winnova/SAMK -taseyksikkö Winnova/SAMK käytössä olevien kiinteistöjen taseyksikkö paransi negatiivisen tulostavoitteensa (-207.894 euroa). Tulos oli +287.148 euroa, joten taseyksikkö saavutti tulostavoitteensa. 20