Valtuustojen yhteinen seminaari 11.1.2012 Yleisötilaisuudet 12.1.2012 Tervetuloa!
Yhdistymistä ohjaavat säännökset ja ohjeet Kuntajakolaki 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta.
4 Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden (Valtioneuvosto voi päättää myös toisin erityisen Kuntajakoselvityksen perusteella)
Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuunottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Myöhemmin on kriteereihin mukaan otettu myös asiointialueet.
Elinvoimaisten kuntien rakentamiskriteerit (ei virallinen, julkisessa keskustelussa esille nousseet) Palvelutarpeen kehitys v 2030 Kuntatalouden kehitys v 2020 Alue ja yhdyskuntarakenteen kehitys Työssäkäynti ja asiointialueet Julkisten palveluiden järjestämisedellytykset Alueelliset erityispiirteet
Askelmerkit yhdistymiselle 30.01.2012 Hallitusten käsittely ja ehdotus esitykseksi 02.02. 05.03. 2012 Nähtävillä olo 02.04.2012 Hallitusten esitykset valtuustoille 13.04.2012 Lausunto VM:lle kuntarakennesuunnitelmasta 11.04.2012 Valtuustojen päätös
Päätöksenteon asiakirjat Yhdistymisselvitys Antaa taustatiedot kuntien nykytilasta ja tilanteesta yhdistyneenä kuntana Hahmottaa kuntien tulevaisuuskuvaa Arvioi yhdistymisen etuja ja haittoja Yhdistymissopimus Kuvaa miten yhdistyminen toteutetaan ja miten muutosprosessi viedään eteenpäin Määrittelee tarkemmin miten hallinto, talous ja palvelut järjestetään Määrittelee yhdistymisavustuksen käyttökohteet Määrittelee henkilöstön aseman Määrittelee Kiikoisten alueen kehittämisen osana Sastamalaa Perustelumuistio Perustelee Kuntajakolain 4 :n edellytysten täyttymisen
Tilanne tunnuslukujen 2010 valossa Väestö 1294 Kasvaa kohtuullisesti Kiikoinen Sastamala Kiik/Sast Huom! 24494 Kasvaa hieman 25788 Kasvaa lievästi Näkymä: Työikäisten määrä vähenee ja väestö vanhentuu. Kiikoinen +/ 0%, Sastamala 12 % Huoltosuhde % 71,8 63,1 63,5 Näkymä: Heikkenee edelleen Konsernin lainakanta /as 1167 (2,0 milj. ) 2387 (58,4 milj. ) 2342 (60,4 milj. ) Kiikoisissa lainat kohdistuvat yleiskatteisena investointeihin. Sastamalassa pääosin tila, vesi ja katuinvestointeihin Vero% 19,00 20,00 Kiikoinen nostanut v2012 20%:iin Vuosikate /as 261 483 472 Sastamalan vuosikatteeseen vaikuttaa edellinen yhd. av. 77 /as Ylijäämät /as 986 744 Sastamalan luvussa 4 milj. inv.varaus Verotulot /as 2109 2747 2715 Kiikoisen verontuottokyky on huomattavan pieni ja valtionosuusrippuvuus suuri
Työpaikat, pendelöinti ja asiointisuunnat Työpaikkaomavaraisuus % Omassa kunnassa työssäkäyvät % työllisistä Pendelöinti Sastamala 83/39 Pori 36/6 Lavia 20/17 Tre 17/2 Kokemäki 7/24 Asiointisuunnat (ei elintarvikeostot) V 2011 Kiikoinen Sastamala Huom 77,1 90,3 53,6 70,3 Oma kunta 61% (2005) Ei uutta tilastoa Saatavissa Tre 892/269 Nokia 398/208 Huittinen 303/277 Kiikoinen 39/83 Oma kunta 59,5 % 1.Muu asiointikeskus Tre 22,2% 2.Muu asiointikeskus Huittinen 5,9 Internet 5,9 % Pirkanmaan asiointien suuntautuminen ja vaikutusalueet 2011 Kooste Suuren Vaikutusaluetutkimuksen 2011 aineistosta
Vuosikate Tulevaisuuden kehitysnäkymiä 2012 2014 Kiikoinen Sastamala Huom! V 2012 ( 0,24 milj. ) Sen jälkeen lievästi positiivinen Noin +5 milj. koko suunnittelujakson aikana Taseen ylijäämä kauden lopussa n. 0,3 milj. n. 17,3 milj. Nettoinvestoinnit 4,8 milj. 23,2 milj. Suunnitelma Lainamäärä Investointien tulorahoitusaste Kasvaa voimakkaasti. Jos investointien tulorahoitusaste jää alhaiseksi, on suunnitellut investoinnit toteutettava pääosin lainarahalla Lainamäärä v 2010 oli 0,5 milj. v 2012/ 47,3 % v 2013/ 5,6 % v 2014/5,2 % Kasvaa v 2012 2013, jonka jälkeen kääntyy laskuun Lainakanta v 2010 Oli 42,6 milj. Koko suunnitelmakauden keskimäärin 77 % Investointiohjelma ratkaisee
Tulovero % Kiikoinen Sastamala Huom! 19 (v2011) 20 (v2012) Yleinen kiinteistövero 0,70 0,75 Vakituisen asunnon vero 0,35 0,45 Muu kuin vak. asunnon. vero 0,80 0,98 Nuorisotoimen kerhotoiminnan maksut Ei ole 20 /lukukausi Koulukuljetukset alle 5 km 1 3 luokat 1 2 luokat Kotipalveluateriat (v2012) 5,80 /ateria Kiikoisissa käyttäjiä n. 34 20 Kiikoisten tulos alijäämäinen >nostopaineita? Koulujen kerhotoiminta molemmissa kunnissa maksutonta 7,30 /ateria Hinta sisältää kuljetuksen. Keliakiakorvaus 13 /henkilö/kk Ei ole Etuudensaajia vähän Opiskelija avustus 200 /opiskelija/v Stipendirahasto Hankkeenaikainen rahoitus 8000 /hanke Rahoituslaitokset hoitavat Veteraanien ateriatuki Ei ole 2 x viikossa Lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisä Ei ole On
Yhdistymisen yhteiset edut Väestö Yhdistymisen myötä väestöpohja hieman laajenee Kunnat rakenteeltaan samanlaisia, maaseutukulttuuri tuttua, yhteinen strategia löydettävissä helpommin Yhtenäiset palvelujen tuottamistavat ja standardit parantavat palvelujen laatua ja tuottamistehokkuutta Vanhuspalveluiden kasvun rahoitus leveimmille harteille Uusi toimintaympäristö ja uudet toimintatavat voivat aiheuttaa alkuun tyytymättömyyttä
Palvelutarpeet ja palveluiden järjestäminen Suurimmat synergiahyödyt koulupalvelujen osalta, koko toiminta kunnan omaa toimintaa yhtenäiset testatut toimintamallit Vesi ja jätevesi investoinneille laajempi maksajakunta (1:20) Sote palvelut tuotetaan omasta kunnasta, turhat väliportaat pois Pidentyneet asiointimatkat joissain palveluissa aiheuttavat kuluja ja tyytymättömyyttä
Talous Yhteinen talous lähtökohtaisesti kohtuullisella tasolla Yhteinen tase on ylijäämäinen ja lainataso maltillinen Vero % alueen keskimääräistä tasoa Maksut ja taksat ympäristöön nähden melko kilpailukykyiset Yhdistymisen myötä lisäresursseja talouden seurantaan
Henkilöstö Viiden vuoden irtisanomissuoja Mahdollisuus uusiin tehtäviin ja vastuisiin kasvaa Sotesi ratkaisut tehty jo aiemmin ja osa henkilöstöstä siirtynyt Sastamalan isäntäkuntaan Vaarana, että moniosaaminen kaventuu Määräaikaisuuksien myötä voidaan menettää osaavaa henkilöstöä
Suuntautuminen ja vetovoima Mahdollisuus rakentaa vetovoimainen kunta kahden kaupunkikeskuksen välimaastoon Edunvalvonnassa suurempi kunta on painoarvoltaan parempi Suuntautumista Pirkanmaalle ja Tampereen kaupunkiseudulle puoltavat maakunnan vetovoimaisuus, monimuotoiset palvelut, vahvat yliopistot ja muut koulutuslaitokset, kehittyvät yliopistotasoiset erikoissairaanhoidon palvelut => kasvu, kehitys, mahdollisuus Tyytymättömyyttä voivat aiheuttaa totuttujen palvelujen vaihtuminen uusiin palveluihin Pirkanmaalle, mm. erikoissairaanhoidon palvelut ja siihen läheisesti liittyvät päivystyspalvelut.
Demokratia Luottamushenkilöiden rooli ja merkitys korostuvat yhdistyvässä kunnassa, erityisesti sen alkuvaiheessa, jolloin päätöksentekoon tulee uudenlaista sisältöä Uusi hallinto voisi houkutella uusia päättäjiä sekä uusia tekijöitä Kuntien yhdistyessä luottamushenkilöiden paikat vähenevät Osa nykyisistä Kiikoislaisista luottamushenkilöistä voi kokea vaikutusmahdollisuuksien heikentyvän ja tämän vuoksi luopua ehdokkuudestaan
Elinvoimaisuus Elinvoimaisuus syntyy toimivista palveluista, hyvästä infrastruktuurista, hyvistä elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä, kestävästä taloudenpidosta ja vetovoimaisesta imagosta. Yhdistynyt Sastamala pystyy vastaamaan näihin asioihin paremmin, kuin yksinään toimiva, resursseiltaan pieni kunta.
Yhdistymisen hyödyt ja haitat Kiikoisten näkökulmasta Kuntademokratia Kuntayhteistyö Elinkeinotoiminta Edunvalvonta Kuntalaisen arki Sastamala Kiikoinen Keh. mahd. ja kuntadynamiikka Palveluiden järjestäminen Maankäytön suunnittelu Henkilöstö Talous Asema Pirkanmaalla