Kunnanhallitus 280 17.10.2016 Valtuusto 45 10.11.2016 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle 2017 395/02.03.00/2016 KHALL 280 Hallintojohtaja Kuntalain 66 on seuraava: Viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on pää tet tävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden ve rojen perusteista. Verotusmenettelystä annetun lain 91 a :n mukaan kunnan tu lee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus Verohallitukselle viimeistään vero vuot ta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Taloudellinen kehys Koko kunnan toimintakulut ovat ensi vuonna n. 63,0 milj. euroa. Koko kunnan toimintakulut kasvavat 2,1 %. Toimintatuottoja ensi vuonna kertyy n. 14,8 milj. euroa, missä on lisäystä 1,4 % kuluvaan vuoteen. Edellä olevas ta joh tuen menojen ja tulojen erotus eli toimintakate kasvaa koko kunnas sa 2,3 %. Ve ro tu lo ja arvioidaan ensi vuonna kertyvän kaikkiaan nykyisellä tu lo ve ropro sen til la noin 25,3 milj. euroa ja uudella 19,75 tuloveroprosentilla 26,0 milj. euroa. Nykyisellä veroprosentilla verotuloja kertyy noin 0,7 milj. euroa eli -3,3 % vähemmän kuin kuluvana vuonna. Uudella ve ro pro sen til la verotulokertymä olisi hieman eli 0,2 % (0,062 milj. euroa) ku lu vaa vuotta suurempi. Verotuloennuste perustuu Suomen Kuntaliiton vero en nus te ke hik koon. Vuoden 2015 verotuksen valmistuttua syyskuussa vero en nus tet ta jouduttiin pienentämään n. 0,5 milj. eurolla. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän ensi vuonna kaikkiaan noin 23,4 milj. eu roa, mikä on n. 0,35 milj. euroa eli -1,5 % vähemmän kuin kuluvalle vuo del le ar vioi tu. Valtionosuusarviota jouduttiin syyskuussa pienentämään n. 0,3 milj. eurolla VM:n tarkistettua kuntien valtionosuuksia. Kunnanhallitus antoi 4.7.2016 ensi vuoden talousarvion sekä kahden seu raavan vuoden talous- ja toimintasuunnitelman laadintaohjeen, jossa oli läh detty siitä, että veroprosentit pysyvät nykyisinä ja verotulot ja val tion osuu det kertyvät nyt arvioitua 0,8 milj. euroa suurempina. Laadintaohjeen jäl keen valtioneuvosto päätti käynnistää Nellimin tien peruskorjauksen, jota kun ta on sitoutunut avustamaan kuluvana ja ensi vuonna yhteensä 0,8 milj. eurolla. Valtuusto käsitteli taloussuunnittelukehystä 12.9.2016 kokouksessaan. Val-
tuus ton kokouksessa ei ollut tiedossa em. verotulojen ja valtionosuuksien pie nen ty mis tä. Valtuustolle kerrottiin, että sosiaali- ja terveyslautakunta tulee esittämään Männikön palvelukodin peruskorjauksen väistötilojen kustan nuk siin ensi vuodelle 0,5 milj. euroa ja sivistyslautakunta Ivalon kou luhank kei siin vuosille 2018-2019 yhteensä arviolta vähintään 9,0 milj. eu ron in ves toin te ja, joiden suunnitteluun tarvitaan 0,15 milj. euroa. Kun nan hal litus on maaliskuussa päättänyt mm., että kiireellisesti käynnistetään toi mi tila oh jel man laatiminen, mutta sitä ei ole käynnistetty. Toteuttamiseen ei ole va rat tu määrärahoja. Sii hen tar vit ta neen 0,1 milj. euroa. Tiedossa oleva perus kun nan ensi vuoden ali jää mä oli tuolloin 0,3-0,6 milj. euroa. Las kel man muutosten ta lou del li sis ta vai ku tuk sis ta on ohessa. Erityisesti sosiaali- ja terveystoimen osalta voi ol la, että annettu kehys osoittautuu liian pie nek si. Talousarviota voidaan jou tua muuttamaan jo alkuvuodesta. Toiminta- ja taloussuunnittelussa on lähdetty siitä, että vuoden 2019 menois sa ja tuloissa on myös sosiaali- ja terveystoimi niin kuin se säilyisi kunnan toi min ta na. Valtioneuvoston päätösten mukaisesti vuoden 2019 alusta tu lee voi maan suuri sote-uudistus, jonka vaikutuksista on pyydetty ja saatu Per la con Oy:n laskelmat, jotka liitetään suunnitteluasiakirjaan mukaan. Kun ta toi mii aikanaan sote-asiassa valtion tekemien päätösten mukaisesti. Edellä olevat jo tiedossa olevat kertaluontoiset kustannukset (Nellimin tie, Män ni kön väistötilat) ovat n. 1,4 milj. euroa ja ennakoimattomat tulojen alituk set 0,8 milj. euroa eli yhteensä n. 2,2 milj. euroa. Yhden kun nal lis ve ropro sen tin tuotto on n. 1,0 milj. euroa. Lautakuntien ja toimielinten esitykset ensi vuoden talousarvioksi ja seu raavan kahden vuoden suunnitelmiksi saadaan 6.10.2016. Lautakuntien kä sit telys sä on valtuustossa 12.9.2016 esillä ollut taloussuunnittelukehys Ti la palve lun poistoja vastaavilla korotuksilla täydennettyä. Käyttötalouden ke hykseen ei ole lisätty Nordican johtokunnan esitystä. Kunnan taloudellinen tilanne aikaisempiin vuosiin verrattuna on hieman huo nom pi. Vuosikate vuoden 2015 tilinpäätöksessä oli 3,2 milj. euroa ja vuo den 2016 talousarviossa vuosikatteen on arvioitu olevan 2,3 milj. euroa (to teu tu ma-ar vio 3,0 milj. euroa). Vuosikate on suurempi kuin poistot, jot ka ovat noin 2,1 milj. euroa. Nyt lainoja lyhennetään n. 2 milj. euroa vuodessa. Pe rus kun ta on nyt n. 0,6 milj. euroa ali jää mäi nen. Johtoryhmässä on päädytty esittämään ensi vuodelle ja siitä eteenpäin ve ropro sen tik si 19,75 %. Korotus ei riitä ensi vuonna kattamaan kertaluonteisia me no ja, mutta pitkällä tähtäimellä korotus on riittävä. Ensi vuonna kunnan kas sa ti lan net ta joudutaan hoitamaan lyhytaikaisilla lainoilla. Suunnittelukauden (2017-2019) investointien nettomäärä oli valtuustossa 12.9.2016 kaikkiaan 13,9 milj. euroa. Investointien taso on liian korkea eikä esi tet ty jä investointeja sellaisenaan voida toteuttaa ilman että kunnan lai na-
mää rä kasvaa liiaksi. Kunnan nettoinvestoinnit vuosina 2015-2016 ovat olleet n. 3 milj. euroa, mitä on pidetty liian korkeana tasona. Vuoden 2016 inves toin ti ta so 1,1 milj. euroa on kohtuullinen. Lautakuntien käsittelyn jälkeen rakennustarkastuksesta on esitetty vuosille 2017-2018 yhteensä n. 0,1 milj. euroa rakennusvalvontajärjestelmän investointiin ja muutos Saari se län kunnallistekniikan rakentamiseen. Jotta investointiohjelma saataisiin kohtuulliselle tasolle, on ta lous suun nit telus sa lähdetty siitä, että Ivalon iso kouluhanke toteutetaan käyt tö ta lous hankkee na. Tilapalvelu liikelaitoksen kehykseen esitetään ensi vuodelle kou lu jen kun to sel vi tyk seen 0,1 milj. euroa, suunnitteluun 0,15 milj. euroa sekä vuodel le 2018 ja siitä eteen päin 20 seuraavaksi vuodeksi 0,7 milj. euron vuokra ku lu ja. Suun nit te lun lähtökohtana on ollut kouluhankkeiden to teut ta mi nen leasing- tai muuna vastaavanlaisena vuokrahankkeena. Kun nan hal li tuk ses sa esillä ol lut elinkaari- tai vuokraushankkeen vuotuiset kustannukset oli si vat n. 1,6 milj. euroa. Rakennuksen laadun heikentämisellä vuok raus kus tan nuksia voi daan pienentää. Taloussuunnittelussa on varauduttu em. investointien rahoittamiseksi ot tamaan suunnittelukaudella lainaa 3,9 milj. euroa. Ensi vuonna varaudutaan 1,2 milj. euron tilapäislainaan. Kunnan kassatilanne pysyy ensi vuotta lukuun ottamatta hyvänä ja vakaana. Ohessa on kehysesitys ensi vuoden talousarvion sekä suunnitteluvuosien 2018-2019 tulos- ja rahoituslaskelmaksi sekä investointiohjelmaksi. Joh toryh mä esittää Ivalon kouluhankkeen toteuttamista leasing-rahoitteisena eli käyt tö ta lous hank kee na. Näi den poh jal ta laaditaan ensi vuoden talousarvio se kä talous- ja toi min ta suun ni tel ma vuosille 2017-2019. Ohessa on perusteluja ja vaihtoehtoisia laskelmia veroprosenttikäsittelyyn. Tuloslaskelmia on esitelty sekä tu lo ve ro pro sen tin korotuksella että ny kyi sellä veroprosentilla. Tuloveroprosentti Tuloveroprosentti on tällä hetkellä 19,00 %. Tuloveroprosentti esitetään nos tet ta vak si 19,75 %:iin. Vireillä oleva laaja sosiaali- ja terveystoimen uudis tus muuttaa tilanteen vuonna 2019 ja tästä eteen päin veroprosentti putoaa 6,70-7,45 %:iin. Yksi tuloveroprosentti tuottaa kunnalle noin mil joo na eu roa. Taloussuunnittelussa ja talousarvion laadintakehyksissä on lähdetty siitä, että kunnallisverotuloa (tuloveroprosentin tuottoa) kertyy ensi vuonna 19,75 tu lo ve ro pro sen til la n. 19,6 milj. euroa, mikä on 0,2 % enem män kuin ku luvan vuoden arvioitu kunnallisveron tuotto. Koko maassa kun nal lis ve ro tuo-
ton arvioidaan pienenevän -1,5 %. Viimeksi valmistuneessa verotuksessa vuodelta 2015 kunnallisveroa on vero en nus te ke hi kon mukaan pantu maksuun 18,9 milj. euroa, mi kä on -0,5 % vä hem män kuin edellisenä vuonna (edellisenä vuonna kunnallisveroa kertyi 0,7 % enemmän). Koko maas sa kunnallisverotuotto kasvoi 1,8 %. Valtionosuuksiin kuuluvalla verotulojen tasauksella on merkittävä vaikutus kun nan talouteen. Ensi vuonna verotulojen tasauksen määrä laskee hieman eli kuluvan vuoden 2,4 milj. eurosta 2,2 milj. euroon. Inarin tuloveroprosentti on korotuksen jälkeenkin alhaisempi kuin kes kimää rin Lapissa ja kaikissa koko maan kunnissa. Kuluvana vuonna Lapissa tu lo ve ro pro sent tien keskiarvo on 20,75 ja Manner-Suomessa 19,98. Ensi vuoden talousarvion laadinnassa on lähdetty siitä, että tu lo ve ro pro sent ti nousee 19,75 %:iin. Kiinteistöveroprosentit Kiinteistöverolain (1266/2001) 11 :n 2. mom. mukaan "Kunnanvaltuusto mää rää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain etukäteen samal la, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiin teis tö vero pro sen tit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella". Voimassa olevat kiinteistöveroprosenttien rajat ovat seuraavat: Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,86-1,80. Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,39-0,90. Muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä 0,86-1,80 vaih te lu vä lin rajoissa enintään 1,00 prosenttiyksikköä kor keam mak si kuin pääasiassa vakituiseen asu mi seen käytettävien ra ken nus ten ve ropro sent ti tai jos näin laskettu veroprosentti on kun nan val tuus ton mää räämää yleistä kiinteistöveroprosenttia alempi, enintään kun nan val tuus ton mää rää män yleisen kiinteistöveroprosentin suu rui sek si. (SK: 1291/2015, HE:26/2015). Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 1,00-4,00. Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti voi olla yleistä ve ropro sent ti alhaisempi, alaraja on 0,00. Alle 10 me ga volt ti am pee rin voimalaitoksiin sovelletaan yleistä kiin teistö ve ro pro sent tia. Vuodelle 2014 vakinaisten asuntojen veroprosenttia pudotettiin 0,60:stä 0,55:een ja muiden kuin vakinaisten asuntojen veroprosenttia 1,20:stä 1,15:een. Inarin kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat:
yleinen kiinteistöveroprosentti 1,35 vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,55 muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,15 rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,00 yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,00 voimalaitosten veroprosentti on yleinen kiinteistöveroprosentti. Vuodelle 2017 uusi lakimuutos an taa mah dol li suuden nostaa mui den kuin asuinrakennusten veroprosenttia jo pa 1,35 %:iin ilman, että va ki nais ten asuntojen veroprosenttia korotetaan. Kiinteistöverolaki antaa mahdollisuuden päättää yleishyödyllisten yh tei sö jen kiinteistövero esimerkiksi 0,00 %:iin. Tätä mahdollisuutta on Inarin kun nassa käytetty ensimmäisen kerran vuoden 2006 verotuksessa. Yleis hyö dyl listen yhteisöjen kiinteistöjen verotusarvot ovat verraten pienet, joten kiin teistö ve roa kertyisi yhteisöiltä muutamia tuhansia euroja. Kiinteistöveron tuotto Inarin kunnassa on kasvanut tasaisesti vuoden 2002 1,261 milj. eurosta kuluvan vuoden 4,186 milj. euroon. Nyt kiin teis tö ve roker ty mä näyttäisi pysähtyneen. Vuosina 2016-2018 Kuntaliitto arvioi kiinteis tö ve ro ja kertyvän yhtä paljon kuin kuluvana vuonna. Yleinen kiinteistövero on Lapissa keskimäärin 1,23 ja Inarissa ja Sallassa 1,35 (Manner-Suomi 1,00 %). Vakituisten asuntojen kiin teis tö ve ro pro sent ti on Lapissa 0,55 ja keskimäärin koko maan kunnissa 0,47. Pelkosenniemen, Po sion, Rovaniemen, Sallan, Savukosken ja Utsjoen vakituisten asuntojen kiin teis tö ve ro pro sen tit ovat korkeammat kuin Inarissa. Muiden kuin va kituis ten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti on Lapissa keskimäärin 1,15 % ja muissa Manner Suomen kunnissa 1,11 %. Inaria korkeammat mui den kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentit ovat Lapis sa Kemijärvellä, Pelkosenniemellä, Rovaniemellä, Sallassa, Sa vu kos kel la ja Utsjoella. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti on Inaria korkeam pi Kemissä, Keminmaassa, Pelkosenniemellä, Rovaniemellä ja So danky läs sä. Ensi vuoden talousarvion laadinnassa on lähdetty siitä, että kiin teis tö ve ropro sen tit py sy vät nykyisinä. Yhteisövero Kunnan osuus yhteisöverotulosta on vuonna 2015 ollut noin 2,4 milj. eu roa. Vuon na 2003 yhteisöveron tuotto oli vain noin 0,5 milj. euroa. Tämän jälkeen yhteisöveron tuotto on lähtenyt nousemaan. Kuluvalle vuodelle yh teisö ve ron tuottoa arvioitiin kertyvän noin 1,9 milj. euroa, mutta sitä näyt täi si ker ty vän hieman enemmän eli noin 2,2 milj. euroa. Kuntaliiton verokehikossa arvioidaan ensi vuonna yhteisöverotuoton hie-
man nousevan. Yhteisöveron tuot toon vai kut taa suurimmalta osin val ta kunnal li nen yhteisöverokertymä. Val ta kun nal li seen yhteisöverokertymään ja jako-osuuk siin kunta ei voi suo raan vai kut taa. Yhteisövero on vero, johon koko Suomen taloudellinen ti lan ne vai kut taa. Kuntaliiton ennusteen mukaan yh tei sö ve ron tuotto vuosina 2018-2019 arvioidaan nykyisestä hieman nouse van. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle vuodelle 2017 vahvistettavaksi 1. tuloveroprosentiksi 19,75 2. seuraavat kiinteistöveroprosentit: - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,35 - vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,55 - muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,15 - rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,00 - yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,00 - voimalaitosten veroprosentti on yleinen kiinteistöveroprosentti. Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa. Käsittely: Vs. kunnanjohtaja esitteli talous- ja toimintasuunnittelua ja eri vaihtoehtojen vaikutuksia veroprosentteihin. Esitys on ohessa. Kouluhankkeen vaihtoehtojen 3. tai 4. mukaan (lisäselvitys ja varautuminen hankkeen toteuttamiseen 2018-2019 investointina tai käyttötaloushankkeena) Kunnanjohtajan muutettu päätösehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle vuodelle 2017 vahvistettavaksi 1. tuloveroprosentiksi 19,00 2. seuraavat kiinteistöveroprosentit: - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,35 - vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,55 - muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,15 - rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,00 - yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,00 - voimalaitosten veroprosentti on yleinen kiinteistöveroprosentti. Kouluhankketta valmistellaan vaihtoehtojen 3. tai 4. perusteella. Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen kohdasta 2 ja ehdotuksen muutoksen tuloveroprosentiksi. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa.
VALT 45 Valtuustolle Lisätietoja: vs.kunnanjohtaja Pentti Tarvainen, puh. 0400 317 552 Oheismateriaalina perusteluja ja vaihtoehtoja veroprosenttikäsittelyyn. Kunnanhallituksen ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle vuodelle 2017 vahvistettavaksi 1. tuloveroprosentiksi 19,00 2. seuraavat kiinteistöveroprosentit: - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,35 - vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,55 - muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,15 - rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,00 - yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,00 - voimalaitosten veroprosentti on yleinen kiinteistöveroprosentti. Käsittely: Vs. kunnanjohtaja esitteli talous- ja toimintasuunnittelua ja eri vaih to eh to jen vaikutuksia veroprosentteihin. Päätös: Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen päätösehdotuksen. Lisätietoja: vs. kunnanjohtaja Pentti Tarvainen, puh. 0400 317 552