Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle 2015

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle / /2014 KHALL 411 Hallintojohtaja Kuntalain 66 on seuraava: Viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Verotusmenettelystä annetun lain 91 a :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus Verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Taloudellinen kehys Toiminta ja taloussuunnittelu pohjautuu vuonna 2013 hyväksyttyyn hallitun menokasvun ohjelmaan (HMK-ohjelma) lukuun ottamatta erikseen päätettyjä ajankohtaisia asioita (esim. Ivalon ala-asteeseen liittyvät toimet). Koko kunnan toimintakulut ovat ensi vuonna n. 53,7 milj. euroa. Koko kunnan toimintakulut kasvavat 2,3 %. Toimintatuottoja ensi vuonna kertyy n. 8,3 milj. euroa, missä on li säystä 15,0 % kuluvaan vuoteen. Lisäys johtuu pääosin Saariselän kehittä misrahaston tuotoista. Edellä olevasta johtuen menojen ja tulojen erotus eli toimintakate kasvaa koko kunnassa 0,2 %. Palkkakustannusten yksittäisinä suurimpina menoerinä arvioidaan kasvavan 1,1 %. Verotuloennuste pohjautuu Suomen Kuntaliiton veroennustekehikkoon, jossa verotulokertymän arvioi daan pysyvän samantasoisena kuin kuluvana vuonna. Ohessa on yhteenveto veroennustekehikosta. Kuntaliiton veroennuste kehi kossa to sin ve ro tu lo ja ku lu va na vuon na arvioidaan kertyvän lähes 1,3 milj. euroa eli 5,4 % enem män kuin mitä on budjetoitu. Ensi vuonna kun nallisve roa ar vioi daan kerty vän 25,1 milj. euroa, mikä on vain hieman enemmän kuin ku lu vana vuonna. En si vuoden talousarvio sekä talous- ja toiminta suunnitelma on laadittu ny kyis ten ve ro prosenttien pohjalta. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän ensi vuonna kaikkiaan noin 22,4 milj. euroa, mikä on hieman vä hemmän kuin kuluvalle vuodelle arvioitu. Valtionosuuksien arviointia vai keuttaa vuonna 2015 voimaan tuleva valtionosuusuudistus. Saariselän kehittämisrahaston tuotoista johtuen vuosikate kasvaa edelliseen vuoteen verrattuna 85,6 %. Vuosikate on n. 2,4 milj. euroa. Kunnan taloudellinen tilanne aikaisempiin vuosiin verrattuna on hieman huonompi. Vuosikate vuoden 2013 tilinpää töksessä oli 4,7 milj. euroa ja vuoden 2014 talousarviossa vuosikatteen on arvioitu olevan 1,3 milj. euroa. Vuosikate on Saariselän kehittämisrahaston tuotot huomioon ottaen suurempi kuin poistot. Koko kunnan ensi vuoden ylijäämä on 0,648 milj. euroa, mutta peruskunta on vain hieman ylijäämäi nen. Kunta joutuu n. 3,5 milj. euron nettomääräisten investointimenojen kattamiseksi ottamaan ensi vuonna lainaa

2 3,2 milj. euroa, josta valtaosa (1,7 milj. euroa) kohdistuu Saariselän kehittämiseen. Kunnan kassatilanne ny kyisestä tulee hieman heikkenemään. Tuloveroprosentti Tuloveroprosentti on tällä hetkellä 19,0 %. Tu lo ve ro pro senttia ei esi te tä nos tet ta vak si vuo del le Il meis tä on, että ko ro tus ei lä hivuosi na ole tarpeen, jos kiin teis tö vero pro sentteja ei las keta tai val tion osuus pohjassa ei tapahdu mer kit täviä muu tok sia. Yksi tu lo vero pro sentti tuottaa kunnalle noin miljoo na eu roa. Taloussuunnittelussa ja talousarvion laadintakehyksissä on lähdetty siitä, että kunnallisverotuloa (tulo veroprosentin tuottoa) kertyy ensi vuonna nykyisellä tuloveroprosentilla n. 18,9 milj. euroa, mikä on 0,3 % vä hem män kuin kuluvan vuoden ar vioitu kunnallisveron tuotto. Viimeksi valmistuneessa verotuksessa vuodelta 2013 kunnallisveroa alustavan maksuunpanotilitysten mukaan on pantu mak suun 18,479 milj. eu roa, mikä on 3,3 % enemmän kuin edellisenä vuonna (vuo delta ,7 %). Koko maassa vastaava nousu oli noin 3,68 % (vuon na ,6 %). Valtionosuuksiin kuuluvalla verotulojen tasauksella on merkittävä vaiku tus kunnan ta louteen. En si vuonna verotulojen tasauksen määrä nousee ku luvan vuoden 1,201 milj. eu rosta 2,320 milj. euroon. Luvut eivät valtion osuusuudistuk sesta johtuen ole vertailukelpoisia. Inarin tuloveroprosentti on maakunnan alhaisin ja alhaisempi kuin keskimäärin kaikissa koko maan kunnissa. Ku lu va na vuonna La pis sa tuloveropro sent tien kes ki ar vo on 20,58 ja Man ner-suo mes sa 19,75. Kiinteistöveroprosentit Kiinteistöverolain (1266 / 2001) 11 :n mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosent tien suuruuden laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukä teen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiin teistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Kuntaliitto on sähköpostillaan mm todennut kiinteistöverolain muutoksesta seuraavaa: Kiinteistöverolaki on muuttumassa verovuodelle Eduskunta on hy väksynyt hallituksen esitykset 158/2014 (hyväksytty eduskunnassa ) sekä 188/2014 (hyväksytty eduskunnassa ) liittyen kiinteistöveroprosenttien vaihteluväleihin. Lakiesitykset vahvistetaan ja ne ovat voimassa vuoden 2015 kiinteistöverotuksessa joten ne tulee huomioida kunnan kiinteistöveroprosentteja määrättäessä. Hallituksen esityksen 158/2014 perusteella muutetaan kiinteistöverolain 11 :ä siten, että kunnan ylei sen kiinteistöveroprosentin ala- ja yläraja nousee 0,20 prosenttiyksiköllä jolloin uudeksi vaihteluväliksi muodostuu 0,80-1,55 %. Kiinteistöverolain 12 :ä muutetaan siten, että vakituisten

3 asuinraken nusten kiinteistöveropro sentin ala- ja ylärajaa nostetaan 0,05 prosenttiyk sik köä jolloin uudeksi vaih teluväliksi muodostuu 0,37-0,80 %. Hallituksen esi tyksessä 158/2014 oli virhe kiinteistöverolain 13 :n muotoilussa. Tämä virhe korjattiin hallituk sen esityksessä 188/2014. Hallituksen esityksen 188/2014 mukaisena voi maan tulevan 13 :n mukaan muiden asuinraken nuksien veroprosentti voi daan vuodelle 2015 määrätä erikseen uuden vaih teluvälin 0,80-1,55 % ra joissa enintään 0,60 prosenttiyksikköä vakituisen asuinrakennuksen vero prosenttia korkeammaksi. Jos kuitenkin näin laskettu veroprosentti on kun nanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveropro senttia alempi, niin vero prosentti voidaan määrätä enintään kunnanval tuus ton määräämän yleisen kiinteistöveroprosentin suuruiseksi." Voimassa olevat kiinteistöveroprosenttien rajat ja muuttuvat rajat suluissa kursiivilla ovat seu raa vat: Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,60-1,35 (0,80-1,55). Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,32-0,75 (0,37-0,80). Muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan edelleen mää rätä 0,60-1,35 vaihteluvälin rajoissa enintään 0,60 prosenttiyksik köä korkeam maksi kuin pääasiassa vaki tuiseen asumiseen käytettävien ra kennusten ve ropro sentti. (Jos kuitenkin näin laskettu veroprosentti on kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia alempi, niin veroprosentti voidaan määrätä enintään kunnanvaltuuston määräämän yleisen kiinteistöveroprosentin suuruiseksi). Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 1,00-3,00. Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosen tin alaraja on 0,00. Voimalaitosten veroprosentin yläraja on 2,85, al le 10 mega volttiampeerin voimalaitoksiin sovelle taan kuitenkin yleistä kiin teistöveroprosenttia. Eduskunnan hyväksymä muutos antaisi mahdollisuuden palauttaa muiden asuin ra ken nus ten ve ro prosentti vuoden 2013 edeltävälle tasolle eli 1,20 %:iin tai nos taa se jo pa 1,35 %:iin. Veron palauttamisesta entiselle ta solle ei kun nassa ole keskusteltu, joten lienee viisainta siirtää asian käsitte ly vuoden 2016 vero prosenttien käsittelyyn. Inarin kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: yleinen kiinteistöveroprosentti 1,35 vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,55 muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,15 rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,00 yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,00 voimalaitosten veroprosentti on yleinen kiin teistöveropro sentti. Kiinteistöverolaki antaa mahdollisuuden päättää yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero esimerkiksi 0,00 %:iin. Tätä mahdollisuutta on Inarin kunnassa käytetty ensimmäisen kerran vuoden 2006 verotuksessa. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöjen verotusarvot ovat verraten pienet, joten kiinteistöveroa kertyisi yhteisöiltä muutamia tuhansia euroja. Kiinteistöveron tuotto Inarin kunnassa on kasvanut tasaisesti vuoden ,261 milj. eurosta kuluvan vuoden 4,094 milj. euroon. Nyt kiinteistöverokertymä näyttäisi pysähtyvä. Vuosina Kuntaliitto ar vioi

4 kiinteistöveroja kertyvän yhtä paljon kuin kuluvana vuonna. Taloussuunnittelussa on lähdetty siitä, että kiinteistöveroprosentit säilytetään nykyisellä tasolla. Yleinen kiinteistövero on Lapissa keskimäärin 1,15 ja Inarissa, Rovaniemellä ja Sallassa 1,35 (Manner-Suomi 0,94 %). Vakituisten asuntojen kiinteis tö ve ro prosentti on Lapissa ja keskimäärin koko maan kunnissa 0,43. Pelko sennie men, Sal lan, Savukosken ja Utsjoen vakituisten asuntojen kiinteistö vero prosentit ovat kor keam mat kuin Inarissa. Muiden kuin vakituisten asuinra kennusten kiin teis töveroprosentti on Lapissa keskimäärin 1,03 % ja muissa kunnissa 1,05 %. Inaria korkeam mat muiden kuin vakituisten asuinraken nusten kiin teis töve ro prosentit ovat Lapissa samoissa kunnissa kuin Inaria korkeammat asuinra kennusten vero prosentit. Yhteisövero Kunnan osuus yhteisöverotulosta on vuonna 2013 ollut noin1,8 milj. euroa. Vuon na 2003 yhteisöveron tuotto oli vain noin 0,5 milj. euroa. Tämän jälkeen yh tei söveron tuotto on läh tenyt nousemaan. Kuluvalle vuodelle yhteisöve ron tuottoa arvioitiin kerty vän noin 1,9 milj. euroa, mutta sitä näyttäisi ker ty vän hie man enemmän eli noin 2,0 milj. euroa. Kuntaliiton verokehikossa arvioidaan ensi vuonna yhteisövero tuottoa kertyvän 2,1 milj. eu roa eli vain hieman enemmän kuin kuluvana vuonna. Yhteisö ve ron tuot toon vaikuttaa suu rim malta osin val ta kun nalli nen yhteisöveroker tymä. Val takun nalliseen yh tei sövero kerty mään ja ja ko-osuuksiin kunta ei voi suo raan vai kuttaa. Yh tei sö vero on vero, jo hon ko ko Suomen taloudelli nen ti lanne vai kuttaa. Kuntaliiton ennusteen mukaan yhteisöveron tuotto vuosina on nykyistä pienempi. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle vuodelle 2015 vahvistettavaksi 1. tuloveroprosentiksi 19,00 2. seuraavat kiinteistöveroprosentit: - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,35 - vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,55 - muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,15 - rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,00 - yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,00 - voimalaitosten veroprosentti on yleinen kiinteistöveroprosentti. Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan ehdo tuksen. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa. Valtuustolle Lisätietoja: hallintojohtaja Pentti Tarvainen, puh

5