Kaupunginhallitus Vuoden 2017 veroprosenttien määrääminen 202/ /2016 KHAL

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Vuoden 2017 veroprosenttien määrääminen 202/ /2016 KHAL Kaupunginkamreeri: Kuntalain 111 :n mukaan kaupunginvaltuusto päättää vii meis tään talousarvion hyväksymisen yhteydessä kunnan tu lo ve ro pro sen tis ta, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen pe rus teis ta. Verotusmenettelystä annetun lain (1558/95) 91 a :n (muutettu 520/2010) mukaan kunnan tulee ilmoittaa Verohallinnolle vii meis tään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä tu lo ve ro prosen tin suuruus. Jos ilmoitusta ei tehdä, verohallinto so vel taa ennakkoperinnässä edellisen vuoden tuloveroprosenttia. Tu lo ve ropro sent ti on ilmoitettava neljännesprosentin tarkkuudella. Vuoden 2016 veroprosentiksi on vahvistettu 20,5 prosenttia. Nurmek sen veroprosentti on alittanut vuodesta 2014 maakunnan kes kiar von. Koko maan verotettavilla tuloilla painotettu keskiarvo oli 19,87 prosenttia ja Pohjois-Karjalan kuntien 20,83 prosenttia. Ko ko maan korkein veroprosentti on 22,5 ja alhaisin 16,5. Poh jois-kar ja lan korkein on 22,25 ja alhaisin 20,25. Vuoden 2015 verotus valmistuu marraskuussa. Ennusteen mu kaan vuoden 2015 kunnallisveron maksuunpano on 20,528 mil joo naa euroa ja yhteisöveron maksuunpano 2,288 miljoonaa eu roa. Kiinteistöveron maksuunpano syksyllä 2015 oli 1,696 mil joo naa euroa. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä tilitysten mukaisesti kun nal lisve ron tuotoksi kirjattiin 21,347 miljoonaa, yhteisöveron tuo tok si 2,246 miljoonaa ja kiinteistöveron tuotoksi 1,679 mil joo naa euroa eli yhteensä 25,272 miljoonaa. Vuoden 2016 ti li tys en nus te kunnallisveron osalta on 20,148 miljoonaa, yhteisöveron 2,332 miljoonaa ja kiinteistöveron 1,71 miljoonaa eli yhteensä 24,19 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden veroennuste on 1,082 mil joo naa heikompi kuin vuoden 2015 tilinpäätöksen verotulos, mut ta noin euroa enemmän kuin vuoden 2016 ta lous ar vion veroennuste. Kilpailukykysopimuksessa on sovittu erinäisistä palkansaajien maksui hin liittyvistä muutoksista vuosina Maksujen muu tokset vaikuttavat kunnallisverotuloja alentavasti. Pal kan saa jien työttömyysvakuutusmaksujen ja työeläkemaksun korotuksien ar vioidaan vuonna 2017 vähentävän kunnallisveron tuottoa yh teen sä 120 milj. eurolla. Päivärahamaksun korotuksen arvioidaan vä hen tä vän kunnallisveron tuottoa lähes 160 milj. eurolla. Sai raan hoi to mak sun alentaminen siirtää verosta tehtäviä vä hen nyk siä nykyistä enemmän

2 tehtäväksi kunnallisverosta vähentäen kun nal lis ve ron tuottoa lähes 50 miljoonalla eurolla vuonna Mak su jen muutoksista johtuen kunnallisverojen arvioidaan siten jää vän vuonna 2017 noin 330 miljoonaa euroa pienemmiksi. Li säk si palkkojen nollakorotuksien, julkisen sektorin lomarahojen leik kauk sien ja työajan vastikkeettoman pidentämisen arvioidaan vä hen tä vän kunnallisveron tuottoja noin 130 miljoonalla eurolla. Kilpailukykysopimuksen yhteydessä alennetaan yritysten mak sa mia maksuja, joka vähentää yritysten kustannuksia. Tämän ole te taan lisäävän vastaavasti yritysten verotettavaa tuloa ja siten myös kuntien saamaa yhteisöveron tuottoa. Muu tok sen ennakoidaan koko maassa lisäävän kuntien yh tei sö ve ro tu lo ja noin 60 miljoonaa euroa. Palkansaajien ostovoiman turvaamiseksi maan hallitus linjasi ke ventä vän sä ansiotuloverotusta 515 miljoonalla eurolla osana kil pai lu kyky so pi mus ta. Suurin osa kevennyksestä toteutetaan ko rot ta mal la työtulo- ja tulonhankkimisvähennystä. Eläkeläisten ve ro tus ta kevennetään eläketulovähennystä korottamalla. Näiden muu tos ten on arvioitu vähentävän kunnallisveron tuottoa noin 270 mil joo naa euroa vuonna Nurmeslaisten yhteenlasketut ansiotulot ennen veroja vuonna 2017 ennakoidaan olevan 150,4 miljoonaa. Näistä palkkatuloja ar vioi daan olevan 74,4 miljoonaa, eläketuloja 56,1 miljoonaa, maa- ja metsätalouden tuloja 3,1 miljoonaa, elinkeinotoiminnan tu lo ja 4,9 miljoonaa sekä työttömyysturva- ja muita so si aa li etuuk sia 11,74 miljoonaa. Arvio pohjautuu vuoden 2014 mak suun pa no tie toi hin ja arvioituun tulokehitykseen väestömuutoksilla. Palkansaajien maksamien työn sivukulujen korotus vähentää Nurmek ses sa verotettavia tuloja euroa ja elä ke tu lo vä hen nyksen korotus euroa. Lisäksi työtulovähennyksen ko ro tus syö verotettavia tuloja euroa. Verovähennysten ja an sio tu lo jen pienentymisen yhteenlaskettu muutos vähentää ve ro tet ta via tuloja Nurmeksessa 1,39 miljoonalla eurolla. Näin ollen ar vioi tu kunnallisveron kertymä on ensi vuonna 19,9 miljoonaa eu roa eli -3,4% tämän vuoden kertymästä. Vuoden 2015 efektiivinen kunnallisvero oli 13,78% Nurmeksessa se laskee vuonna ,68 %:iin ja edelleen vuonna ,23 %:iin. Koko maan efektiivinen veroprosentti vuonna ,94 laskee vuonna ,86 prosenttiin ja edelleen vuonna ,42 prosenttiin. Vuoden 2017 talousarvion valmistelussa lähtökohta oli kaupungin net to toi min ta me no jen (toimintakatteen) nousun rajoittaminen puoleen prosenttiin. Kilpailukykysopimuksen antamien palkkakuluja hil lit-

3 se vien vähennysten ja Siun soten raamipäätöksen takia ta voi te on hyvin realistinen. Valtio on luvannut budjetissaan kompensoida verotulomenetyksiä val tion osuuk si na. Nurmeksen osalta vuoden 2017 ve ro tu lo me ne tysten kompensaatio, mukaanlukien kilpailukykysopimuksen kom pensaa tio on euroa. Verotulomenetysten kompensaatio ei ole asukaslukuperusteinen, vaan vaihtelee kuntalaisten an sio ta so jen mukaisesti. Pienemmän ansiotason kuntiin vähennyksien korottaminen vaikuttaa suhteellisesti enemmän. Nurmeksessa kompensaatio on 89 euroa asuk kaal ta, Helsingissä 59 euroa asukkaalta. Valtionosuuden en na koi daan kasvavan Nurmeksessa poikkeuksellisen paljon vuo del le 2017, suurimmat selittäjät muutokselle ovat asukasluvun pie ne ne mi nen, ikäihmisten määrän nousu sekä vuoden 2015 val tion osuus jär jes tel mä muu tok sen tasaus. Esitän vuoden 2017 kunnallisen tuloveroprosentin pitämistä en nallaan 20,5 %:ssa. Kiinteistöverolain (654/92) 11 :n (muutettu 1266/2001) mukaan kau pun gin val tuus to määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruu den vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa va rain hoi tovuo den tuloveroprosentin. Veroprosentit määrätään prosentin sa dasosan tarkkuudella. Kiinteistöverolain vahvistetut muutokset korottavat yleisen ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttien vaih telu vä lien ala- ja ylärajoja verovuodelle Yleisen kiin teis tö ve ro prosen tin vaihteluväli nousi 0,80 1,55 prosentista 0,86 1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten vaih te lu vä li 0,37 0,80 prosentista 0,39 0,90 prosenttiin. Uudessa hallituksen esityksessä, joka on tulossa voimaan ve ro vuodel le 2017, esitetään lisäkorotuksia yleisen ja vakituisen asuin ra kennuk sen veroprosenttien alarajoihin. Esityksen mukaan ylei sen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli olisi siten 0,93 1,80 pro sent tia ja vakituisten asuinrakennusten vaihteluväli 0,41 0,90 pro sent tia. Rakentamattoman rakennuspaikan erillisen kiinteistöveron osalta esitetään vaih te lu vä lin ala- ja ylärajoja korotettavaksi nykyisestä 1,00 4,00 pro sen tis ta 2,00 6,00 prosenttiin. Rakentamattoman rakennuspaikan erillisen kiinteistöveron asettaminen on kunnille edelleen vapaaehtoista. Vuoden 2016 yleinen kiinteistöveroprosentti on Nurmeksessa 1,04, vakituisen asunnon veroprosentti 0,47, muiden asuntojen ve ro prosent ti 1,04 ja voimalaitosten 2,85 ja yleishyödyllisten yh tei sö jen 0,0. Rakentamattomalle rakennuspaikalle ei ole Nur mek ses sa määritelty erillistä veroprosenttia.

4 Maan ja Pohjois-Karjalan keskimääräiset kiinteistöveroprosentit vuon na 2016 ovat: yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 ja 1,04, va kitui sen asunnon veroprosentti 0,47 ja 0,47, muiden asuntojen ve ropro sent ti 1,11 ja 1,02. Nurmeksen vuoden 2012 kiinteistöveroprosenttien määrittelyssä otet tiin viitearvoksi Pohjois-Karjalan vuoden 2011 keskiarvo. Si dos on parantanut verotuksen vakautta siten, että kiinteistöveroon ei tule suuria kertamuutoksia ja toiseksi taso on vuoden verran al le maakunnan keskiarvon. Vuoden 2015 Pohjois-Karjalan kiin teis tö vero pro sent ti pää tös ten perusteella Nurmeksen tulisi pitää kiin teis tö veron sa ennallaan. Nurmeksessa on toteutunut lähivuosien aikana runsaasti uusia maata lous in ves toin te ja ja muita suuria, ei asuinrakennuksiin, poh jau tu via tuotannollisia investointeja. Näitä investointeja koskee yleinen kiinteistövero. Konsernin talousarviokeskusteluiden pohjalta esitän yleisen kiinteistöveron laskemista 1,00 prosenttiin, va ki nai sen asunnon osalta säilyttämistä 0,47 prosentissa ja muun asuin ra ken nuk sen osalta 1,04 prosentissa. Lisäksi esitän, että kau pun ki pa laut taa voimalaitosten erillisen veroprosentin, vaikka tällä het kel lä Nurmeksessa ei erillistä veroa maksavia voimalaitoksia ole. Rakentamattomien rakennuspaikkojen erillistä kiinteistöveroa ei ole aluetaloudellisesti järkevää Nurmeksessa määrätä. Yleisen kiinteistöveron muutos laskee verotulojen ennakkoa eurolla. Muutokset muuttavat kiinteistöveron tuottoarvion vuodelle ,706 miljoonaan euroon, mikä on euroa tämän vuoden talous ar vio ta vähemmän. Yhteisöveron jako-osuus vuodelle 2017 määräytyy vuosien 2014 ja 2015 yhteisövero-osuuksien keskiarvon perusteella. Vuoden 2017 yhteisöverokanta on 20 %. Kuntaryhmäosuus alenee vii del lä prosenttiyksiköllä 30,92 prosenttiin. Kaupungin osuus kun ta ryh män osuudesta oli vuonna ,53 promillea. Vuonna 2017 en na koi dun osuuden on arvioitu pysyvän ennallaan. Vuoden 2017 ar vioi tu tilitettävä jako-osuus on 2,371 miljoonaa eu roa, mikä on euroa kuluvan vuoden ennustetta enem män ja eu roa enemmän kuin vuoden 2016 ta lous ar vios sa. Valtuusto on päättänyt , ettei vuodelta 2000 ja sen jäl keisil tä vuosilta peritä koiraveroa.

5 Vuoden 2017 talousarvion verotulokohta on edellä esitetyillä pe rusteil la yhteensä 23,926 miljoonaa euroa. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupun gin val tuus to päättää vuoden tuloveroprosentiksi 20,5 - yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 1,00 - vakituisen asunnon prosentiksi 0,47 - muiden asuntojen prosentiksi 1,04 - voimalaitoksien prosentiksi 2,85 - yleishyödyllisten yhteisöjen prosentiksi 0,00 Kaupunginhallitus: Ehdotus hyväksyttiin.