KOKKOLASSA PARASTA KASVUN JA OPPIMISEN AIKAA

KOKKOLA KARLEBY KOKKOLASSA PARASTA KASVUN JA OPPIMISEN AIKAA Kuvataideopetus

HYVÄPAHAKUVA Kuvataiteen aiheet käsittelevät oppilaan elämysmaailmassa olevia asioita. Identiteettijuliste Mäntykankaan koulu 6. luokka, Aleksi Katila. 2

1 KUVATAIDEOPETUS Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Oppilasta ohjataan itsenäiseen ongelmaratkaisuun, johon hän harjoittuu tekemällä omia valintoja. Opettaja ei päätä etukäteen lopputulosta tai anna valmista mallia. Tärkeää on myös taiteen ennalta arvaamattomuus. Kuva 1. Reunahuomautukset luonnossa pysäyttävät kulkijan Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa: taidetta, mediaa ja ympäristöä. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen. Pelkällä malliaskartelulla tämä suhde ei kehity. Vaikka taiteen tekeminen edellyttää aina taitoja, on taiteen ja taidon käsitteellinen ero tärkeää. (Kts esim. Räsänen 2006,13.) Uuden koulun haasteeksi on noussut kädentaitojen ja ajattelutyön yhdistäminen. Taiteessa on kyse ennen muuta merkitysten luomisesta, ja taito on alisteista tälle metatavoitteelle. Taide on ymmärtämistä ja kokemusten muuttamista kuviksi. Sen avulla oppijan ajatukset ja asenteet syvenevät tai muuttuvat. Taiteen tekeminen ja tulkinta laajentavat ymmärrystämme, sillä ne auttavat näkemään maailman uudella tavalla. Tätä voitaisiin pitää yhtenä keskeisenä perusteluna määriteltäessä eroa taiteen ja irrallisten taitojen kehittämisen tai askartelun välillä. Vaikka käsillä tekemisen nautinto liittyy molempiin, voidaan taiteesta puhua vasta kun oppilaan tekemään työhön liittyy kognitiivista toimintaa eli havaitsemista, tunnetta ja ajattelua. Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Oppilaan halutaan tutkivan monikulttuurisessa yhteiskunnassamme esiintyviä erilaisia ajattelutapoja. Kuvataiteen opetuksessa kehitetään taitoja, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Tätä harjoitellaan jatkuvalla läpäisyperiaatteella: valitaan mahdollisimman vähän luontoa kuormittavat materiaalit ja pyritään eettisesti ja esteettisesti hyvään, kestävään lopputulokseen. Pohditaan materiaalivalintoja myös opetuksessa ja taidekeskustelussa. Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta ja edistää oppilaiden luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Aihepiirit kytketään oppilaalle merkityksellisiin kokemuksiin. Kuvataiteen opetuksessa tulee ottaa huomioon oppiaineen sisäinen integraatio (opetetaan kuvataiteen eri alueita samassa tehtävässä: esim. värioppia, sommittelua ja eri kulttuurien taidekuvien tarkastelua käsitellään samassa tehtävässä), jolloin ilmaisulliset, taidolliset ja tiedolliset tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti kuvallisissa harjoituksissa. Kuvataiteen keskeisiä sisältöalueita (1. Kuvailmaisua ja kuvallista ajattelua, 2. taiteen tuntemusta ja kulttuurista osaamista, 3. ympäristöestetiikkaa, arkkitehtuuria ja muotoilua sekä 4. mediaa ja kuvaviestintää) voidaan käsitellä samassa tehtävässä. Tärkeää on prosessi, joka harjaannuttaa edellä mainittuihin tavoitteisiin ja vähentää opetuksen sirpaleisuutta. Samaa aihetta työstetään monella oppitunnilla suunnittelun, luonnostelun, havainnoinnin, toteutuksen ja arvioinnin avulla. Oppiaineelle on ominaista teemallisuus, joka mahdollistaa kiireettömän ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn. 3

2 KUVATAIDEOPETUS VUOSILUOKILLA 1-4 Kuvataiteen opetuksessa vuosiluokilla 1 4 tulee harjoittaa monipuolisesti aistihavaintojen tekoa ja mielikuvituksen käyttöä. Lähestymistapa on leikinomainen. Kuvailmaisun perustaidot sekä kuvataiteelle ominaisten työtapojen ja materiaalien käyttö ovat opetuksen perussisältöä. Opetuksessa painotetaan kuvataiteellista prosessia, jonka osia ovat suunnittelu, luonnostelu, työn toteuttaminen ja arviointi. Oppilasta kannustetaan töidensä viimeistelyyn ja niiden säilyttämiseen. Suunnitelmat ja luonnokset kootaan portfolioksi esimerkiksi vihkoon tai kansioon. Kuva 2. 1-2 E-luokkalaisten prinssit ja prinsessat kokosivat Ihmisenäkasvamisen teemaa. Opetussuunnitelman laatija professori Sirkka Laitinen toteaa seuraavaa: Jotta prosessia voidaan arvioida, se täytyy tehdä näkyväksi. Prosessista täytyy siis jäädä jälkiä: pieniä luonnoksia ja harjoitelmia. Oppilas oppii, ettei työskentely ole sellaista, että yhtäkkiä syntyy inspiraatio ja sen pohjalta tehdään hyvä työ. Se voi olla viikkokausien harjoittelun tulosta, että saadaan aikaan yksi hyvä työ. Sitä on edeltänyt monta pientä treenausta, ja ne kaikki treenauksen jäljet kootaan yhteen. Portfolion muoto on kiinni opettajasta. Siihen voi liittää sanallistakin pohdintaa, mutta Laitinen ei käyttäisi kirjoittamiseen paljon aikaa kuvataidetunneilla. Varsinkaan pienillä oppilailla prosessin arviointi ei ole hänen mukaansa kirjoittamista. Vuosiluokilla 1-4 kuvataiteen opetuksen lähestymistapa on leikinomainen. Kuvataiteesta voi antaa kotiläksyä ihan kuin muistakin aineista tai jatkaa prosessointia esimerkiksi äidinkielen tunnilla. Tähän nimenomaan luokanopettajilla on mahdollisuus. Niikko määrittelee portfolion oppijan töistä koostuvaksi opiskelu- tai oppimispäiväkirjaksi, joka kertoo oppilaan tai opiskelijan työskentelystä, edistymisestä ja saavutuksista yhdellä tai useammalla alueella. Portfolion kautta voi ymmärtää kasvatus- ja oppimisprosesseja sekä oppijan että ryhmän näkökulmasta. Opettajalle se on keino ymmärtää oppimisen prosessia yksittäisen oppijan tasolla. Se on myös väline rohkaista oppilasta ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja toiminnastaan. Niikon mukaan portfoliossa voi olla sekä eksplisiittisiä että implisiittisiä sisältöjä. Eksplisiittiset sisällöt voivat muodostua esimerkiksi opettajan antamista tehtävistä. Implisiittisestä sisällöstä voidaan puhua, kun oppilas tarkastelee portfoliossaan, mitä hän pitää hyvänä oppimisena. UTavoitteet vuosiluokilla 1-4 Oppilas oppii kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja: havaintojen tekoa, mielikuvien prosessointia, kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja, esteettisten valintojen tekoa ja niiden perustelua sekä omien tavoitteiden asettelua. kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen taitoja ja materiaalin tuntemusta. Mm. koulupiha on kolmiulotteinen oppikirja, jota kannattaa hyödyntää. 4

tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä harjoitellen kuvataiteen peruskäsitteiden käyttöä sekä arvostamaan erilaisia näkemyksiä taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä. tuntemaan oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien kuvallista perinnettä, nykytaidetta, suomalaista rakennusperinnettä sekä oman kotipaikkakuntansa tärkeitä rakennuksia ja luonnonympäristöjä, arkkitehtuuria ja muotoilua arvioimaan ympäristönsä esteettisiä arvoja, viihtyisyyttä ja toimivuutta tarkastelemaan eri medioiden merkitystä omassa elämässään kuvallisen viestinnän välineiden käyttöä ja ymmärtämään todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja. UKeskeiset sisällöt vuosiluokilla 1-4 Kuvataiteen oppisisällössä käsitellään kaikilla luokka-asteilla oppilaan tason mukaisesti kaikkia neljää osa-aluetta: 1. Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Kuvalliset ilmaisutavat, tekniikat ja materiaalit: piirtäminen, maalaaminen, muovailu, kolmiulotteinen rakentaminen ja grafiikka (esim. materiaalipainanta on käyttökelpoista: halpaa ja helppoa! Samassa tehtävässä aineen sisäisen integraation periaatetta noudattaen voidaan tutustua paitsi grafiikan periaatteeseen, opitaan esim. luonnostelua, sommittelua, taidekuvien tai nykytaiteen (tällä hetkellä elävien taiteilijoiden tuotantoa) tarkastelua, valmistaa painetusta materiaalista esine tai tekstiili, jonka käyttöominaisuuksia ja onnistumista tarkastellaan yhdessä. Luonnokset ja arvioinnit kerätään portfolioon.) Materiaalien ominaisuuksien tutkiminen ja valinta. Kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, väri, viiva, pinta, muoto, tila, liike, aika ja viiva. Kuvien tarkastelua ja arviointia yhdessä, parittain tai ryhmissä. Harjoitellaan kuvataiteen käsitteitä kuvista keskusteltaessa Kuva 3. Kolmasluokkalaisten omia tulkintoja Helen Schjerfbeckin maalauksesta Toipilas. Aineen sisäisen integraation avulla opeteltu tulkinnan lisäksi lyijykynä- ja hiilipiirustusta, sommittelua sekä valoa ja varjoja. 5

2. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oman paikkakunnan museo- ja taidenäyttelyvierailut K.H. Renlundin museo, galleriat ja Taideleipomo. Joka luokka käy ainakin kerran taidenäyttelyssä / museossa, jotta oppilaat oppivat kriittisiksi taiteen kuluttajiksi Kouluille valitaan kuvisvastaava tai kuvistiimi, kuvataiteen opetuksen kehittämisestä vastaava työryhmä, joka pitää yhteyttä toisten koulujen kuvistiimeihin, ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa sekä esittelee esimerkiksi sopivia tarjolla olevia näyttelyitä sekä ideoi koulun omia oppilastyönäyttelyitä. Taiteilijan työhön tutustuminen. Oppilaiden vanhemmista tai opettajan tuttavapiiristä löytyy varmasti yhteistyöhaluinen kuvantekijä Ota yhteyttä esim. Taideleipomoon tai Läänin taidetoimikuntaan. Koulut voivat sopia taiteilijavierailuista myös museon / gallerian avulla Taidekuvien tarkastelua tekemällä omia kuvia ja keskustelemalla kuvista. Muun muassa eri tunnetiloihin löytyy paljon kuvamateriaalia: esim. Hugo Simberg osoittautunut lapsia kiehtovaksi. Taidekuvan voi näyttää päivänavauksen yhteydessä tai uskonto-/ äidinkielen tunnilla. Mikset näyttäisi laadukasta taidekuvaa vaikka yllin tunnilla ja palaisi teemaan kuvataiteen oppisisältöä opettaessasi? Alkuopetusluokat ovat mestareita kuvasta puhumisessa. Taito jostain syystä unohtuu ylemmille luokille mentäessä, jos sitä ei pidetä yllä. Kuvaa voidaan myös esittää liikkeillä ja tehdä siihen liittyviä eläytymisharjoituksia: Kuka kuvan henkilöstä olisit? Kenelle rakennus on voinut kuulua? Mikään tulkinta ei ole väärä, vasta katsojan kokemus tekee kuvan valmiiksi. Muista 1-4- luokilla leikinomainen lähestymistapa! 3. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Luontoon, rakennuksiin ja rakennusperintöön tutustumista ja niiden kuvaamista, sekä ympäristön muutosten tunnistamista. Esineiden tarkastelua, suunnittelua ja valmistamista sekä kolmiulotteista rakentelua, ympäristösuunnitelmien tai pienoismallien valmistamista. Arkkitehtuurikasvatus alkaa lapsen omasta ympäristöstä! Koulun pihaa voi suunnitella oikeasti. Pihan viihtyvyyteen voi vaikuttaa esim. lumiveistoksilla. Alueen kaavaa kannattaa tutkia ja ottaa siihen kantaa. kaavoittajan voi kutsua keskustelemaan koululaisten kanssa. Professori Laitisen mukaan uusi kuvataiteen opetussuunnitelma haastaa koulun yhteistyöhön myös koulun ulkopuolisten tahojen, kuten kaavoittajan ja arkkitehdin kanssa. Lapset ovat oman elinympäristönsä parhaita asiantuntijoita. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää alueen todellisten käyttäjien kuulemista iästä riippumatta. 6

U 4. Media ja kuvaviestintä Kuvakerronnan perusteita: tarinasta kuvaksi, lähikuva ja yleiskuva, kuvan ja tekstin yhdistäminen. Kuvitus, sarjakuva mainoskuva, valokuvaus, video ja digitaalinen kuva Television, tietokonepelien, elokuvien, sarjakuvien ja mainonnan visuaalisten viestien kriittistä tarkastelua ja tutkimista. Kuva 4. Neljäsluokkalaisia muovailuvaha-animaation teossa. Mediakasvatuksen käsitteet eivät ole vakiintuneita. Muun muassa Härkönen erottelee viestintäkasvatuksen mediakasvatukseen ja ilmaisukasvatukseen. Suoranta ja Ylä-Kotola puolestaan jakavat mediakasvatuksen mediapedagogiikkaan ja mediadidaktiikkaan. Mediapedagogiikka viittaa tällöin kasvatusfilosofisiin periaatteisiin, jotka vaikuttavat opettajan työn taustalla. Mediadidaktiikka sisältää ne käytännölliset ratkaisut, joiden selvittämiseen vaaditaan opettajan oman ajattelun tuloksia (Suoranta ja Ylä-Kotola 2000, 10 24.) Suoranta ja Ylä-Kotola näkevät kuvataiteen lisäksi mediakasvatuksen ydinaineiksi äidinkielen, musiikin ja käsityön. Keskeistä peruskoulun mediakasvatuksessa on oppia ymmärtämään mediaa ja sen vaikutuksia, sekä tuottaa median avulla erilaisia mediatuotteita. Median käyttötaitoja nimitetään medialuku- ja mediakirjoitustaidoiksi. Issakaisen suomalaisille opettajille tekemässä kyselyssä opettajat painottivat perinteisiä kuvan tekemisen muotoja vielä yläasteellakin. Opettajat eivät Issakaisen mukaan liittäneet tiedollisia tavoitteita kuvataiteen opiskeluun peruskoulussa ja vastustivat tiedon valtatie-hanketta kuvataideopetuksessa tieto-käsitteen takia. Oppilaat toivoivat Issakaisen tutkimuksen mukaan perinteisiä piirustus- ja maalaustehtäviä, koska olivat niihin tottuneet ja arvostavat niitä asioita, joista heillä on henkilökohtainen kokemus. Visuaalisen kulttuurin koko kirjon tuleminen yhä selvemmin kuvataiteen opetuksen kentäksi on Pohjakallion väitöskirjan mukaan väkisinkin muuttanut oppimisen tapoja ja sisältöä. Opettaja joutuu usein miettimään omien kauneus-, eettisyys- ja makukäsityksiensä oikeutusta. (Pohjakallio 2005, 2005) 7

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. Luokan päättyessä Oppilas osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muuntaa havaintojaan kuviksi osaa sommittelun perusteita kuvan tekemisessä ja tilan rakentamisessa sekä ymmärtää materiaalin ominaisuuksia osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä käyttää luonnostelua työskentelynsä apuna osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia taidemieltymyksiään ja käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä tietää, mitä taiteilijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä sekä taiteen parissa eri yhteyksissä osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tunnistaa ja arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa tietää, mitä arkkitehdit ja muotoilijat tekevät, ja tuntee joitakin arkkitehtien ja muotoilijoiden töitä osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökantojaan osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä osaa työskennellä yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. 8

3 KUVATAIDEOPETUS VUOSILUOKILLA 5-9 Opetus syventää ja laajentaa 1-4-luokilla saatua opetusta kaikista neljästä kuvataiteen osa-alueesta. Kuvataiteen opetuksessa 5 9 luokalla painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä sekä kuvallisen ilmaisun perusteiden ja tekotapojen sekä mediateknologian hallintaa. Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian tuntemusta sekä kuvantulkintataitoja kuvallisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys eri kulttuureista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta kehittyy. Luokassa, koulussa ja monikulttuurisessa ja moniarvoisessa kaupungissamme löytyy helposti vieraiden kulttuurien edustusta myös koulun kuvataideopetukseen. Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaikutukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa oma työskentely, työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä toisten kanssa kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen prosesseista ja tukevat kuvallisen ajattelun kehittymistä ja taiteellista oppimista. UTavoitteet Oppilas oppii tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan nauttimaan omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä ymmärtämään taiteellisen prosessin ominaislaatua taltioidessaan oman työskentelynsä kulkua arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja, kuten sisällöllisiä, kuvallisia ja teknisiä ratkaisuja, sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon hankinnan ja elämysten lähteinä tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään keskeisiä kuvaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa. Projekti on tyypillinen menetelmä uuden opetussuunnitelman kuvataidekasvatukselle. Kuvataiteen projektin voi toteuttaa hyvin myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kohdassa 7.1. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet mainittujen tavoitteiden mukaisesti. Projektityössä tarvitaan asian hallinnan ohella myös tunnetason ja sosiaalisten taitojen hallintaa, jotka ovat olennainen osa myös kuvataidekasvatuksen päämääriä. Projekti merkitsee Pirkko Anttilan mukaan sekä ideaa, menetelmää jonkin tavoitteen ja tuloksen saavuttamiseksi (kuten ongelmaratkaisu tai tiedonhankinnan tapa) että myös sitä työtä, jonka avulla tulos voidaan saavuttaa. 9

UKeskeiset sisällöt vuosiluokilla 5-9 1. Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä, kuvallisen ajattelun syventäminen Kuvasommittelun perusteita: perspektiivi, tasapaino, jännite, rytmi, muoto, väri, tila, liike, aika ja viiva Kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa Omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin Kuva 5. Tuliveistoksen kehikkoa valmistamassa Kuva 6. Tuliveistos Kirkonmäen asukasyhdistyksen järjestämään pääsiäistapahtumaan syntyi Isokylän koulun kuudesluokkalaisten ja erityisopetuksen yhteistyönä 2. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa Ohjattuja näyttely- tai museovierailuja, taiteilijan työhön tutustumista ja tietoverkon kulttuuripalvelujen hyödyntämistä Kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja taidekritiikkiä Oma kulttuuriympäristö lähtökohtana: esim. Kokkola merikaupunkina, Vanha kaupunki, kaupunkielämä, museot, julkinen taide, Kaarlelan kotiseutumuseo jne. 3. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua, rakennusperinnön tutkimista sekä erilaisten ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta Arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista, Suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista Tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista, muotoiluprosessiin tutustumista, materiaalin ja käyttötarkoituksen yhteyden tarkastelua 10

4. Media ja kuvaviestintä Kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemista mediassa, mediaesitysten rakenteellista ja sisällöllistä analyysia Valokuvausta tai video- ja digitaalista kuvausta (opetuksessa voidaan käyttää apuna mm. mediaassistenttiharjoittelijoita) Kuvakerronnan muotoja: kuvituksen, sarjakuvan ja liikkuvan kuvan erityispiirteitä Graafista suunnittelua: kuvan ja sanan yhdistämistä, typografian ja taiton perusteita Mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja Elokuvien ja televisio-ohjelmien analysointia Vinkkejä kuvan tarkasteluun KUVAN JA KATSOJAN SUHDE kuvan vaikuttavuus, viihdyttävyys kuvaan eläytyminen ja samastuminen kuvan esteettiset arvot KUVAN RAKENNE värit viivat muodot tila sommittelu KUVA KUVAN KULTTUURINEN TAUSTA kulttuuriset piirteet tyylit vertauskuvat ja merkit KUVAN TEKEMINEN tekniset keinot, kuvan tuottamisen ja välittämisen keinot 11

UPäättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin kulttuuripalveluja erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassa työskentelyssään osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä. 12

Kuvataideopetuksen tavoite: VISIO HENKILÖKOHTAISEN TAIDESUHTEEN SYNTYMINEN AJA- TUS Lumipalloilmiö. Innostava ja ajanmukainen opetus kutsuu muut mukaan! Yhteistyö puolittaa vaivan ja moninkertaistaa resurssit. STRATEGISET TAVOITTEET KOULUJEN KUVISTIIMIT ideoivat ja valmistelevat esityksen teemoista, hankinnoista, projekteista, vierailuista, koulutuksesta KOULUN JA YMPÄRISTÖN SUHDE (Ulos luokasta, ympäristö oppimisympäristöksi! Esim. arkkitehtuuri ja ympäristökasvatus) MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ(esim. museot, kaavoittaja, arkkitehti, taiteilijat, galleristit, ikääntyvien yliopisto, laitokset ja virastot) KOULUN SISÄINEN YHTEISTYÖ (esim. yhteistyö erilaisten oppilaiden kanssa, opettajavaihto, yhteiset projektit ja näyttelyt) OPETTAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS Kuviksen yhdysopettaja Lyhyilläkin virikekursseilla voi olla merkittävä vaikutus opetuksiin. Ainekohtaiset VESO-päivät. KOULUJENVÄLINEN YHTEISTYÖ kuten naapurikoulut (myös ruotsinkieliset ja maahanmuuttajat), yläkoulut ja lukiot, oppimisreitin sisäinen yhteistyö, kuvataidekoulu, Pohjoismainen taidekoulu, Chydenius Instituutti, AKK TOIMINTATAPA TIETO TUTKIMUS ANALYSOINTI KOULUTUS OPETUSSUUNNITELMAN AVAUS PROJEKTIT JATKUVA OPS- TYÖ kuntakohtainen -, reittikohtainen - ja koulukohtainen ops OPPIMISEN LAADUN HALLINTA REFLEKTIO VERKOTTUMI- NEN YHTEISKUN- TASUHDE Kuvataideopetuksen uuden opetussuunnitelman mukainen toimintakulttuuri Kokkolassa. Opetussuunnitelma vaatii toteutuakseen tulevaisuuden näkymiä ja konkreettisia toimenpiteitä sekä jatkuvaa täydennyskoulutusta. Strategiset tavoitteet ja toimintatavat on hyväksyttävä yhteisesti ennen kuin todellista muutosta koulujen kuvataidekasvatuksessa voidaan odottaa. Myös kuvataiteen koulukohtainen opetussuunnitelmatyö alkaa arvokeskustelusta. 13

ULinkkejä Opetussuunnitelma OPH:n ylläpitämä sivusto Avauksia opsiin. HTUwww.edu.fiUTH (perusopetus kuvataide avauksia opsiin) Mene googlen kautta hakusanalla avauksia opsiin, niin saat muutakin todella käyttökelpoista. OPH:n internet-sivut aihekokonaisuuksista. HTUhttp://www.edu.fiUTH (Perusopetus Aihekokonaisuudet Viestintä ja mediataito) Projektit Ympäristö- ja yhteisötaiteen projekteihin löytyy hyviä ohjeita mm. Media Hhttp://ace.ulapland.fi/yty/index.htmlH Esimerkki kokkolalaisesta koulukohtaisesta taideprojektista löytyy: HTUhttp://ace.ulapland.fi/Projects/lapland/koko_kokko/kokko.htmlUTH Mediakasvatus Mediametka ry järjestää koulutusta ja mediapajoja sekä lapsille että aikuisille: HTUwww.mediametka.fiUTH Mediametkalla Noin 10 askelta materiaalit : Noin 10 askelta elävään kertomiseen, noin 10 askelta mainontaan, noin 10 askelta mediavanhemmuuteen, noin 10 askelta peleihin, noin 10 askelta turvalliseen median käyttöön, noin 10 askelta ääneen HTUwww.mediametka.fiUTH (oppimateriaalit skriini noin kymmenen askelta materiaalit) Mediakompassi. HTUhttp://www.yle.fi/opinportti/mediakompassiUTH MEDIAKOMPASSI on mediakasvatuksellinen kokonaisuus televisiossa ja verkossa. Siihen kuuluu kymmenosainen kasvattajille suunnattu MEDIAKOMPASSI ohjelmasarja, joka pureutuu kysymyksiin, joiden parissa opettajat ja vanhemmat painivat lasten ja nuorten median käyttöä seuratessaan. Oppilaille suunnattu MEDIAKOMPASSI on median ymmärtämistä ja mediataitoja kehittävä Koulu-tv:n viisiosainen ohjelmasarja, joka on suunnattu erityisesti alle neljäsluokkalaisille. Mediamuffinssi -materiaali HTUhttp://www.mediamuffinssi.fiUTH. Mediamuffinssi on pienten lasten ja heidän kasvattajiensa mediataitojen kehittämiseen tähtäävä kansallinen hanke. Mediamuffinssi kutsuu mukaan mediakasvatuksen maailmaan tarjoamalla kasvattajille materiaalia kahdeksanvuotiaiden ja sitä nuorempien mediakasvatuksen tueksi. Hiiripiiri HTUhttp://www.pela.fi/hiiripiiriUTH. Hiiripiiri on 6-12-vuotiaiden lasten tieto- ja viestintätekniikkataitojen sekä media- ja nettitaitojen maksuton oppimisaineisto. Tietoturvakoulu HTUhttp://www.tietoturvakoulu.fiUTH. Tietoturvakoulu sivusto on tehty tietoturvaoppimisen tueksi kaikille peruskoululaisille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen. Omat osiot oppilaille, opettajille ja vanhemmille. HTUhttp://www.kopiraitti.fiUTH Kopiraitti reitti tekijänoikeuteen. Kopiosto ry:n ja opetusministeriön tuottama tekijänoikeusopas, joka keskittyy kouluopetukseen liittyviin tekijänoikeuksiin. Elokuvakontaktista saa luvallisia ja sopivia DVD-levyjä pienten katsottavaksi esim. iltikseen. HTUhttp://www.elokuvakontakti.fi/UTH Aikakauslehti opetuksessa HTUhttp://www.aikakaus.fiUTH. Artikkelipankissa on artikkeleita opetuskäyttöön, Onnen erämaa -materiaali on opiskelumateriaali yläluokille, lukioon ja ammatillisiin oppilaitoksiin. (Aikakauslehdet opinnoissa materiaalit) Juniorijournalisti HTUhttp://www.edu.fi/oppimateriaalit/juniorijournalistiUTH. Ensisijaisesti kouluikäisille suunnattu palvelu, jonka tarkoituksena on tutustuttaa sanomalehden 14

tekemiseen ja avata samalla silmiä oikean sanomalehden uudenlaiselle lukemiselle. Mahdollisuus oman lehden tekemiseen. Suomen kirjastoseuran mediakasvatusaineisto HTUhttp://www.kirjastot.fi/fi- FI/mediakasvatusaineistoUTH. Sivustoon on koottu verkko- ja painettuja aineistoja, joiden avulla kirjastoissa, kouluissa, päiväkodeissa ja muissa paikoissa voi toteuttaa mediakasvatusprojekteja. Kuluttajaviraston internet-sivut opettajille (opetusaineistoja ja ideoita oppitunneille, tietoa mainonnasta, nuorten jutut). HTUhttp://www.kuluttajavirasto.fiUTH ( opettajalle) Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeussivut eli Kuvasto ry:n sivut HTUhttp://www.kuvastory.fiUTH Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry. HTUhttp://www.teosto.fiUTH Tietoa tekijänoikeuksista OPM. HTUhttp://www.kopiosto.fiUTH HTUhttp://www.pegi.infoUTH Pan european Gama Information - Yleiseurooppalainen pelitieto Valtion elokuvatarkastamon sivut: HTUhttp://www.vet.fiUTH Tukea vanhemmille lasten mediakasvatukseen ja ideoita vanhempainiltoihin saa mm. Mannerheimin lastensuojeluliitosta: HTUhttp://jkk.mll.fiUTH ( Lapset ja media) Sarjakuvan piirtäminen opetuksessa: Kupla-akatemia. HTUhttp://www.kupla.net/akatemiaUTH Käsityötä opettavan kannattaa käydä myös käspaikka-sivuilla! video- ja audioleikekokoelma sekä verkkomateriaalia kuvataiteeseen ja muihin oppiaineisiin liittyen. HTUwww.yle.fi/klaffiUTH. ( kuvataide) Kuvataiteen ystävien, tekijöiden ja toimivien gallerioiden yhteinen kohtaamispaikka verkossa. HTUwww.galleria.netUTH. Malli toiminnallisesta vanhempainillasta löytyy osoitteesta: HTUhttp://www.kerhokeskus.fi./UTH 15

UKirjallisuutta Adams, Eileen: Public Art. People, projects, process. AN Publications, Leeds and Leicester, 1997. Anttila, Pirkko: Se on projekti - vai onko? Kulttuurialan tuotanto- ja palveluprojektin hallinta. Akatiimi, Hamina 2001. Culture and learning: creating arts and heritage education projects. Arts Council England, London 2002. [Saatavana myös pdf-muodossa 5.6.2005] HTUhttp://www.artscouncil.org.uk/documents/publications/288.pdf UTH. Etäpelto, Anneli & Rasku-Puttonen, Helena: Projektioppimisen haasteet ja mahdollisuudet. Teoksessa Oppiminen ja asiantuntijuus. Toim. Anneli Etäpelto & Päivi Tynjälä. WSOY, Juva 1999, 181-205. Hakkarainen, Kai: Tutkiva oppiminen käytännössä. Matkaopas opettajille. WSOY, Helsinki 2005. Henderson, Paul & Thomas, David N.: Skills in Neighbourhood Work. Routledge, London 2000. Jokela, Timo & Hiltunen, Mirja: Art Pedagogical Projects in Northern Wilderness and Villages. Lifelong Learning in Europe 2/2003, 26-31. Webster, Mark & Buglas, Glen: Community Arts Workers. Finding Voices, Making Choices. Educational Heretics Press, Nottingham 2005. Media-muffinssi- paketti. OPH:N kustantama materiaalipaketti on lähetetty kouluille. Se sisältää käyttökelpoista toiminnallista mediakasvatusmateriaalia esikouluun, iltikseen ja alkuopetukseen. Ideana on, että mediakasvatus alkaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja mm. pelottavista asioista keskustellaan yhdessä. Aineistossa on ideoita harjoituksiin, jotka eivät ole totta, joissa huijataan ihmistä. Jo se, että lapsi kokee itsensä tekijänä, on voimauttava kokemus. Yhteinen kokeminen ja kokemuksen jakaminen on siis välineenä mediataitoihin: kriittiseen medialukutaitoon, kyseenalaistamiseen ja kysymiseen, omien valintojen tekoon, osallistumiseen ja median käyttöön omien tarpeiden pohjalta. Lapsen on opittava, että hän hallitsee mediaa, eikä media häntä. Muffe ja kadonnut avain. Mediakasvatus tulisi olla sidoksissa päivittäiseen toimintaan ja kulloiseenkin teemaan. Kirja Muffe ja kadonnut avain selostaa perunvarsia myöten pienten mediakasvatustehtäviä, joten esim. Iltiksen vetäjät selviävät tunnista sen avulla. Mediametkaa. Kirjassa on avattu mediakasvatuksen keskeisiä sanoja: mediakulttuuri, media, mediakasvatus, mediakasvattaja, mediaesitys ja teksti, medialukutaito ja kriittinen medialukutaito. Varsinaiseen perusopetukseen Mediamuffinssin paras anti oli Koulukino- esitysten hankkiminen koululaisille. Oppituntien aiheet, vinkki mediapäiväkirjan pitämiseen, elokuva-analyysin ohjeet ja muu valmis oppimateriaali helpolla saatavana Koulukinon sivuilta. Kuinka hankin koulukinoesityksen? 1. Ottamalla yhteyttä Koulukinoon. Filmihillo. Koulukinon internet-sivut: http//:www.filmihillo.fi 16

2. Ottamalla yhteyttä www. elokuvanystavat.org. Heillä -arkistosarja elokuvia ja lehti Kahier. Järjestö antaa neuvoja ja auttaa käytännön järjestelyissä, jos koulu haluaa järjestää koulukinoa. 3. www, filmcentrun.fi, jonka yhteistyökumppaneita ovat www.walhalla.fi ja www.kinoscreen.fi : tarjoavat laadukkaita pohjoismaisia lastenelokuvia Disneyn vaihtoehdoksi. Anttila pirkko: Se on projekti vai onko? Artefakta. Akatiimi. Baer, S & Heikkinen, M & Issakainen, T: Hattiaisen mediakirja. Viestintäkasvatuksen opas. Lasten keskus. Inovaara, M & Leppäjärvi, A: Tehdään lehti. Opas opettajille ja kerho-ohjaajille. Sanomalehtien liitto Issakainen, A-M 2004: Tietoverkot taideväylänä- lupaus vai lunastus: Tietoverkkojen käyttö kuvataiteen tuntemuksen opetuksessa. Hki: TaiK A 45 Kunnas, M & Kunnas,T Etusivun juttu. Eli kuinka sanomalehti syntyy. Otava. Lehtipuu, U: Ruuturitari ja digidonna. Lapsi matkalla mediaan. WSOY. Liukko, S & Kangassalo, M :Mediaa muruille. Kirjayhtymä. Pohjakallio, P 2005. Miksi kuvista? Koulun kuvataideopetuksen muuttuvat perustelut. TaiK A60 Palosaari, A. Minustako muutosagentti? Toimintatutkimus kuvataiteen opetussuunnitelman käyttöönotosta Kokkolassa. Suoranta, J. & Ylä-Kotola, M. 2000. Mediakasvatus simulaatiokulttuurissa. Hki. WSOY. 17