.... PllLITIEN PAIVAKODIN VARHAISKASVATUS.SUUNNITELMA
PORIN PÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS Päivähoidon toiminnan tarkoituksena on vastata joustavasti erilaisiin päivähoidon tarpeisiin Porin muuttuvissa olosuhteissa monipuolisin ja laadukkain toimintamuodoin. Päivähoito huomioi lasten yksilölliset varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja erityisen tuen tarpeet sekä tukee perheitä heidän kasvatustehtävässään ja vanhemmuudessaan. PllLITIEN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS E i pienet puut vielä myrskystä tiedä. Ei pienet puut vielä myrskyä siedä. on suojana myrskyssä suuri puu, pian pienellä juuret vahvistuu. 'Pian pienikin myrskyyn valmis on, ja on jäntevä, taittumaton..././\ '.--.......,,. - --- - -- ---- -- ----- - Mirjami LähteenKorva TURVALLISUUS KllREETTÖMYYS TASAPUOLISUUS YKSILÖLLISYYS MYÖNTEINEN ILMAPIIRI ''Turvall ine.n olo" "Aikaa leikkiä" "Tasapuolisesti "Minut huomioidaan" "Meillä on mukavaa" tarpeen mukaan"
PORIN PÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS PllLITIEN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS 1. KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT JA-TAVOITTEET 1.1. Arvoperusta 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon tavoitteet 2. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 2.1. Fyysinen ympäristö 2.2. Psyykkinen ympäristö 2.3. Sosiaalinen ympäristö 3. KASVATTAJA VARHAISKASVATUKSESSA 4. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA 4.1. Leikkiminen 4.2. Liikkuminen 4.3. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen 4.4. Tutkiminen 4.5. Kielellinen ilmaisu ja kommunikointi 5. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT 5.1. Matemaattinen orientaatio 5.2. Luonnontieteellinen orientaatio 5.3. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio 5.4. Esteettinen orientaatio 5.5. Eettinen orientaatio 5.6. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio 6. KASVATUSKUMPPANUUS 7. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA 8. YHTEISTYÖTAHOT 9. VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITTELU JA ARVIOINTI 10. TIIVISTELMÄ
1. KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT JA-TAVOITTEET 1.1. Arvoperusta Pyrimme vastaamaan vuorohoitoa tarvitsevien perheiden tarpeisiin tasapuolisesti käytössä olevien resurssien mukaan. Pidämme tärkeänä turvallisuuden huomioimista toiminnassamme. Haluamme tarjota lapsille kiireettömän ja myönteisen ilmapiirin sekä yksilöllisiä tarpeita huomioon ottavan päivähoidon. 1.2. Hvvinvoiva lapsi Hyvinvoiva lapsi on tyytyväinen, leikkivä lapsi. Hän tuntee olonsa turvalliseksi, tulee huomioiduksi ja kuulluksi sekä uskaltaa näyttää tunteitaan. Hän saa olla vuorovaikutuksessa yhdessä toisten kanssa, ja hänen kasvuaan ja kehitystään tuetaan lapsen tarpeet huomioon ottaen. Vuorohoidossa lapsen elämänrytmi on usein epäsäännöllinen ja vaihteleva vanhempien työstä johtuen. Hoitopäivät alkavat eri vuorokauden aikoina ja hoitopäivien pituus vaihtelee. Vuoropäivähoidossa lapsi kohtaa hoitopäivänsä aikana useita eri aikuisia ja lapsiryhmissä kaveritkin ovat vaihtelevasti paikalla. Vanhempien vuorotyö ja vuorohoitoryhmässä oleminen ovat lapsen kannalta haastavampaa ja kuormittavampaa tavalliseen päivähoidossa olemiseen verrattuna. Päiväkodissa pyrimme helpottamaan lapsen epäsäännöllistä rytmiä pitämällä päiväkodin päivärytmin selkeänä ja riittävän säännöllisenä. Viikko- ja päivärytmin sekä eri toimintojen hahmottamisen tukena käytämme monipuolisesti erilaisia kuvia. Vanhemmat voivat tukea lapsensa sopeutumista vuorohoitoon eri tavoin. On tärkeää huomioida, että lapsen hoitopäivät ovat kohtuullisen mittaisia. Yli 10 tunnin päivät ovat lapselle raskaita.hoitoviikon aikana lapsella on oikeus kahteen vapaapäivään. Lapsi tarvitsee myös aikuisen tavoin lomia ja vapaita, ja suositus on, että lapsi lomailee silloin, kun vanhempikin on lomalla. Toimimalla yhdessä lapsen edun mukaisesti vanhemmat ja päiväkodin henkilökunta voivat tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä kotona että hoitopaikalla. 1.3. Päivähoidon tavoitteet Tavoitteenamme on lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen yhteistyössä vanhempien kanssa. Toimimme suunnitelmallisesti lapsen yksilöllisyyden ja lapsiryhmän tarpeet huomioon ottaen. Tuemme lasta kehittymään sekä yksilönä että vertaisryhmän jäsenenä. Kannustamme lasta omatoimisuuteen ja iloitsemaan osaamisestaan.
2. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 2.1. Fyysinen ympäristö Piilitien päiväkodissa lapset ovat vuorohoidossa, jolloin he voivat olla päiväkodissa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tällöin kodinomainen ympäristö on mielestämme erityisen tärkeä lapsille. Vuoropäiväkodissa monilla lapsilla hoitopäivien alkamis- ja päättymisajankohdat vaihtelevat, ja he ovat epäsäännöllisesti paikalla eri aikoina. Jotta lasten olisi helpompi hahmottaa hoitopäivänsä sisältöä ja ajan kulumista, kaikissa ryhmissä on käytössä kuvitettu päiväjärjestys. Päiväkodissamme toimii kolme ryhmää: Naperot (1-2v), Nunnut (2-4v) ja Nappulat (4-6v). Jokaisella ryhmällä on omat ruokailu- ja lepohuoneet, joiden lisäksi meillä on erilaisia pieniä tiloja (esim. kotileikki ja verstas) sekä kaikkien ryhmien yhteisessä käytössä oleva sali. Iltaisin ja viikonloppuisin hoidossa olevat lapset käyttävät pääsääntöisesti Naperoiden tiloja. Aamuisin kaikki hoidossa olevat lapset ovat Nunnujen tilo issa, joista muut ryhmät siirtyvät omiin tiloihinsa aamupalaan mennessä. Päiväkotimme toimintaympäristö on viihtyisä, valoisa ja kodikas. Erilaiset tilat ja nurkkaukset antavat mahdollisuuden monipuoliseen leikin ja toimintahetkien toteuttamiseen sekä pienissä että suuremmissa ryhmissä tarpeen mukaan. Kiinnitämme huomiota ympäristön turvallisuuteen ja siihen, että toimintavälineet kuten lelut, pelit, askartelutarvikkeet ja liikuntavälineet ovat lasten saatavilla. Huolehdimme ympäristön siisteydestä ja viihtyisyydestä yhdessä lasten kanssa. Päiväkodin piha luo mahdollisuuksia monipuoliseen leikkiin ja ulkoiluun. Puut ja pensaat sekä pienet mäet yhdessä rakennetun ympäristön kanssa antavat meille hyvät puitteet. Päiväkodin piha-alue on jaettu kahteen osaan, mikä mahdollistaa sen, että lapsiryhmät voivat tilanteen mukaan ulkoilla eri puolilla pihaa. Iltaisin ja viikonloppuisin hoidossa olevat lapset ulkoilevat samassa pihassa. Yhtenäiset pihasäännöt luovat turvallisen perustan ulkoilullemme. Hyödynnämme toiminnassamme lähiympäristön mahdollisuudet, esimerkiksi Noormarkun urheilutalon ja Yhtenäiskoulun liikuntapaikat. Talvella käytössämme ovat sekä koulun luistelukenttä että päiväkodin viereisellä pellolla olevat koululaisten hiihtoladut. Vuoden ympäri retkeilemme kauniilla ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla Ahlströmin alueella (puistot, metsät ja hevostallit). 2.2. Psyykkinen ympäristö Pyrimme yhteisesti sovittujen sääntöjen ja toimintatapojen avulla luomaan päiväkotiin turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin, jossa niin lasten kuin aikuistenkin on hyvä olla. Yritämme elää mahdollisimman kiireetöntä, mutta samalla virikkeellistä arkea vuorohoidon vaihtelevissa olosuhteissa. 2.3. Sos iaalinen ympäristö Tuemme lasten vuorovaikutustaitoj en kehittymistä sekä toisten lasten että aikuisten kanssa. Tavoitteenamme on myönteinen ja kannustava ilmapiiri, jo ssa jok ainen tulee hyväksytyksi omana itsenään. Opettelemme ymmärtämään erilaisuutta ja toimima an erilaisissa tilanteissa yhdessä toisten kanssa. Kiusaamis- ja ristiriitatilanteet selvitetään,
ja niistä keskustellaan lasten kanssa. Vuorohoidossa lapsi on hoitopäivänsä aikana tekemisissä useiden eri aikuisten ja lasten kanssa. Sosiaalisten kontaktien runsaudesta johtuen kiinnitämme erityistä huomiota vuorovaikutussuhteiden turvallisuuteen ja myönteisyyteen. Pyrimme perheiden kanssa avoimeen ja luottamukselliseen yhteistyöhön sekä kasvatuskumppanuuteen. 3. KASVATTAJA VARHAISKASVATUKSESSA Päivähoidon henkilökunnan tehtävänä on turvata lapsen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi lapsen ollessa päivähoidossa. Haluamme olla luotettavia ja turvallisia aikuisia, joiden lähelle tai syliin lapsi on aina tervetullut. Kasvattajien tehtävänä on luoda lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle suotuisat edellytykset. Kasvattajalla tulee olla taitoa ja herkkyyttä huomioida lapsen erilaiset kehitysvaiheet ja muuttuvat tarpeet sekä kykyä reagoida niihin. Varhaiskasvatus on tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, jota päiväkodin aikuiset toteuttavat omaa ammatillista osaamistaan hyödyntäen. Pyrimme toimimaan johdonmukaisesti yhdessä sovittujen sääntöjen ja toimintatapojen mukaisesti. Vuorohoidon vaihtuvissa olosuhteissa pidämme erityisen tärkeänä turvallista, lämminhenkistä ja kiireetöntä ilmapiiriä,jonka luomisessa aikuiset toimivat esimerkkeinä lapsille. Yhteistyö päiväkodin henkilökunnan ja lapsen vanhempien välillä antaa parhaat mahdollisuudet lapsen yksilöllisen kasvun ja kehityksen tukemiselle. Vastuu toimivan kasvatuskumppanuussuhteen luomisesta on päiväkodin aikuisilla. Olemme vanhempien tukena heidän kasvatustyössään. Tarvittaessa ohjaamme perheitä muiden tuki- ja yhteistyöpalveluiden pariin. Kiinnitämme erityistä huomiota ammatilliseen työotteeseen ja työhön sitoutumiseen. Erilaisiin muutoksiin sopeutuminen, ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen sekä koulutuksiin osallistuminen on tärkeää. Arvioimme ja kehitämme sekä henkilökohtaisia että päivähoitoryhmän toimintatapoja säännöllisesti. Teemme yhteistyötä muiden vuorohoitopäiväkotien kanssa yhtenäisten käytänteiden luomiseksi ja ylläpitämiseksi.
4. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA 4.1. Leikkiminen Leikki on lapselle ominainen tapa toimia ja suuri ilon lähde. Leikin avulla lapsi opettelee hahmottamaan maailmaa. Samalla hän työstää ja käy läpi erilaisia tunteita. Aluksi lapsen leikki on vahvasti esinesidonnaista ja se tapahtuu vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa. Lapsi oppii leikkimään jäljittelemällä aikuisten ja muiden lasten tekemisiä. Vähitellen lapsen leikki muuttuu rinnakkaisleikiksi toisten kanssa. Leikkitaitojen kehittyessä lapsi oppii leikkimään roolileikkejä ja sääntöleikkejä yhdessä toisten kanssa. Leikeissä opitaan esimerkiksi sosiaalisia ja liikunnallisia taitoja sekä kehitetään kieltä ja mielikuvitusta. Kasvattajien tehtävä on luoda mahdollisuuksia erilaisiin leikkeihin lasten ikä, kehitysvaihe sekä erilaiset kiinnostuksen kohteet huomioon ottaen. Pidämme tärkeänä monipuolista ja vaihtelevaa leikkiympäristöä, joka aktivoi ja innostaa lapsia leikkimään. Annamme aikaa leikille, ja tuemme sen pitkäkestoisuutta. Havainnoimme aktiivisesti lasten leikkejä, ja tuemme leikkitaitojen ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Erilaisten ohjattujen leikkien avulla voimme opetella uusia asioita lapsia motivoivalla tavalla. Lapsella on halutessaan mahdollisuus leikkiä ja puuhailla myös omassa rauhassa. 4.2. Liikkuminen Lapsella on luontainen tarve liikkua. Suositusten mukaan alle kouluikäisen lapsen tulisi liikkua vähintään kaksi tuntia päivässä. Osa päivittäisestä liikunnantarpeesta toteutuu lapsen hoitopäivän aikana päiväkodin toiminnan puitteissa (esim. ulkoilu, liikuntatuokiot) ja osa liikkkumisen tarpeesta jää kotona toteutettavaksi ulkoilun, harrastusten tai perheen yhteisen liikkumisen merkeissä. Päivähoidon tehtävänä on mahdollistaa, että lapsi saa liikkua monipuolisesti ja omalle kehitykselleen sopivalla tavalla hoitopäivänsä aikana. Liikunta kuuluu päivittäiseen toimintaamme. Osa liikunnasta on suunnitelmallista ja ohjattua toimintaa, ja osa on lasten omaehtoista liikkumista. Liikkuessa hyödynnämme päiväkodin sisätiloja, pihaa sekä lähiympäristön mahdollisuuksia. Liikunnallista toimintaa suunnitellessamme huomioimme myös vuodenaikojen vaihtelun. Aikuisten esimerkki ja mukana oleminen kannustaa lapsia liikkumaan ja tekee siitä mukavaa yhdessäoloa. Päiväkodissamme on monipuolisesti erilaisia liikuntavälineitä sekä sisä- että ulkokäyttöön. Osa välineistä on päivittäin lasten saatav illa omaehtoista liikkumista varten. Osallistumme vuosittain erilaisiin liikunnallisiin tapahtumiin, esimerkiksi valtakunnalliseen "Varpaat Vauhtiin" -liikuntakampanjaan.
4.3. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taidekasvatus on olennainen osa päiväkodin toimintaa. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen tukevat lapsen taitojen monipuolista kehittymistä ja antavat mahdollisuuden oman luovuuden ja itseilmaisun kehittymiselle. Musiikki, kuvataide ja erilaiset kädentyöt kuuluvat jossain muodossa viikottaiseen toimintaamme. Erilaiset teemat, vuoden kiertokulku ja juhlapyhät muodostavat punaisen langan taiteellisen toiminnan suunnittelulle. Laulut, lorut, rytmit ja riimit sekä musiikin kuuntelu antavat lapsille vaihtelevia musiikillisia kokemuksia. Musisoimme yhdessä soittamalla erilaisia soittimia (esim. marakassia ja kapuloita) sekä kehosoittimia. Jokaisessa lapsiryhmässä pidetään säännöllisesti suunniteltuja laulu- ja musiikkihetkiä joiden lisäksi laulamme spontaanisti lasten kanssa sopivissa tilanteissa, esim. siirtymä- ja odottelutilanteissa. Sovituin väliajoin kokoonnumme saliin koko päiväkodin yhteisten lauluhetkien merkeissä, jolloin eri-ikäiset lapset pääsevät nauttimaan musiikillisesta kokemisesta yhdessä. Toisinaan osallistumme konsertteihin tai saamme vierailevia musiikkiesityksiä päiväkotiin. Kuvataiteessa ja kädentöissä harjoitellaan erilaisten materiaalien ja välineiden käyttöä monipuolisesti lasten ikätaso huomioon ottaen. Samalla lapsi saa ilmaista luovuuttaan tekemisensä välityksellä. Kiinnitämme huomiota oikeanlaisten tekniikoiden käyttöön välineiden kohdalla (esim. kynät, sakset, siveltimet). Erilaiset materiaalit, kuten värikynät, sakset, vesivärit, muovailuvahat ovat monipuolisesti lasten saatavilla omaehtoista taiteellista tekemistä varten. Lasten töitä arvostetaan laittamalla niitä esille sekä tallentamalla kasvun kansioihin. Erilaiset keppinukke- ja nukketeatteriesitykset joko lasten tai aikuisten esittäminä antavat mahdollisuuksia itseilmaisuun ja taiteelliseen kokemiseen. 4.4. Tutkiminen Lapsi on yleensä luontaisesti utelias ja kiinnostunut erilaisista asioista. Hän haluaa tutkia, kokeilla ja tehdä asioita itse. Kiireettömässä ilmapiirissä meillä on aikaa pysähtyä lapsen kysymyksiin ja ihmetellä asioita yhdessä. Pyrimme tarttumaan lapsen spontaaneihin kiinnostuksen kohteisiin, ja mahdollisuuksien mukaan teemme havaintoja, tutkimme ja pohdimme asioita yhdessä muun lapsiryhmän kanssa. Päiväkotimme sijainti vaihtelevassa luonnonympäristössä antaa mahdollisuuden erilaisten havaintojen tekemiseen vuodenajat ja luonto huomioon ottaen. Metsäretkillä pääsemme tutkimaan ja ihmettelemään kaikkia aisteja hyödyntäen. Luonnon tutkimista varten meillä on käytössä myös erilaisia välineitä, esim. luuppeja. Toimintaa suunnitellessamme muistamme, että lapsi oppii asioita parhaiten itse tekemällä ja tutkimalla. 4.5. Kielellinen ilmaisu ja kommunikointi Kieli on lapselle tärkeä itseilmaisun ja vuorovaikutuksen väline, joka tukee ajattelutoimintojen kehittymistä. Kielen avulla lapsi pystyy toimimaan ryhmän jäsenenä, ja rakentamaan kuvaa häntä ympäröivästä maailmasta. Pieni lapsi oppii kieltä jäljitt elemällä ja matkimalla muita. Päiväkodissa voimme tukea lapsen kielellistä kehittymistä monin eri tavoin. Erityisen tärkeää on puhua lapsille selkeästi ikätasoon sopivalla tavalla. Erilaiset sadut, lorut ja riimit ovat luonteva osa eri-ikäisten
lasten päivittäistä toimintaa. Isompien lasten kanssa keskustellaan ja pohditaan monenlaisia asioita yhdessä. Tarpeen mukaan käytämme puheen ja ohjeiden tukena kuvia. Jokaisella ryhmällä on käytössään mm. kuvitettu päiväjärjestys. Ryhmässä ollessaan lapsella on tarve myös aikuisen jakamattomaan huomioon ja kahdenkeskiseen vuorovaikutukseen. Pidämme tärkeänä jokaisen lapsen yksilöllistä huomioimista lapsen hoitopäivän aikana. Luontevia hetkiä tällaiselle vuorovaikutukselle ovat pienillä lapsilla perushoitotilanteet ja isommilla lapsilla esim. pukemis- ja riisumistilanteet sekä lepohetken jälkeinen "hiljainen toiminta-aika". Kielen kehittyminen on aina yksilöllistä, mutta toisinaan lapsella voi ilmetä erityisen tuen tarvetta. Tällöin keskustelemme asiasta vanhempien kanssa, ja tarvittaessa konsultoimme kiertävää erityislastentarhanopettajaa sekä ohjaamme perheen muiden tukitoimien pariin, esim. puheterapeutin vastaanotolle (puheen kehityksen viivästyminen, äänteiden oppiminen). Ifoveneet 'l(o(me f?.g.unista venettä punainen, Ctainen, vifireä seifaifeeniiurumere(cii. 'l(aik,issa niissä on fastina maai(man fapsi([e ifoa, l(jf?.g.tusta ja naurua. Soutajia vain tarvitaan veneet rantaan ofijaamaan, että ifo pääsisi maai(maan. Pia <PerRjö
Sisällölliset orientaatiot eli sisältöalueet. joihin päiväkodissa tutustutaan Histori allis-yhteiskunnallinen orientaatio - kotiseutuun, kulttuuriin ja perinteisiin tutustuminen Noormarkun alueella - perinneleikit ja laulut - sadut, lorut ja runot - konsertit, näyttelyt, teatteri, museot - kalenterivuoden juhlat - juhliin ja merkkipäiviin liittyvät kädentyöt - lapsen syntymäpäivän huomioiminen - Noormarkku-viikko ) ) Eettinen orientaatio - toisten ihmisten, eläinten ja elinympäristön kunnioittaminen - oikean ja väärän eron opettelu - rehellisyyteen pyrkiminen - anteeksipyytäminen ja antaminen - hyvät käytöstavat - yhteiset säännöt - erilaisuuden hyväksyminen - itsetuntemuksen ja itsetunnon kehittäminen - aikuiset toimivat esimerkkeinä - kiusaamisen ennalta ehkäisy ja tilanteisiin puuttuminen / \ / Esteettinen orientaatio - ympäristön viihtyisyys ja siisteys - tilojen kodinomaisuus - ympäröivän luonnon kauneus eri vuodenaikoina - erilaiset kädentyöt ja kuvallinen ilmaisu Matemaattinen orientaatio omien ja toisten tuotosten arvostaminen - lasten töitä arvostetaan ja laitetaan esille \ ) - pelit ja rakennussarjat ovat lasten 1 Luonnontieteellinen orientaatio - luonnon kunnioittaminen - vuodenaikojen ja säätilan havainnointi - erilaisiin eläimiin ja kasveihin tutustuminen - retket metsään ja lähiympäristöön - elämysten kokeminen kaikilla aisteilla - laulut, lorut ja leikit - luonnonmateriaalien käyttö kädentöissä päivittäisessä käytössä - lorut, riimit, laululeikit - matemaattisten käsitteiden käyttäminen ja havaintojen tekeminen arjen tilanteissa - ongelmanratkaisua sekä syy- ja seuraussuhteiden harjoittelua päiväkodin arjessa - lelujen kerääminen ja luokittelu päivittäin J - liikuntaleikit / / - kuvitettu päiväjärjestys ja kalenteri Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio - perheiden erilaisten vakaumusten kunnioittaminen - yleiset kirkollispyhät huomioidaan päiväkodin toiminnassa Uoulu, pääsiäinen) - joulukirkko ; pääsiäiskirkko, kevätkirkko - seurakunnan työntekijän vierailut päiväkodissa - hengelliset laulut ja virret - esikoululaisten siunaaminen koulutielle / I ) \ }
5. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Sisällölliset orientaatiot muodostavat päiväkodin toiminnan kehyksen, jonka tavoitteena on lapsen valmiuksien lisääminen monimuotoisen elämän ymmärtämisessä. (Stakes, 2006. Varhaiskasvatus. Tietoa pienten lasten vanhemmille.) Sisältöalueita toteutetaan päivittäin arjen eri tilanteissa. Kasvattajien tehtävänä on huomioida kullekin lapsiryhmälle tarpeelliset painotukset ja huolehtia siitä, että kaikki osaalueet toteutuvat sopivassa määrin jokaisen lapsen kohdalla. 5.1. Matemaattinen orientaatio Tavoitteenamme on, että matematiikka on luontevasti mukana lapsen päivittäisessä arjessa ja perushoitotilanteissa, esimerkiksi ruokailussa sekä pukemis- ja riisumistilanteissa. Erilaiset pelit, leikit, musiikki ja liikunta kehittävät lasten matemaattisia taitoja ja valmiuksia. Leikeissään lapset harjoittelevat huomaamattaan luku- ja aikakäsitteitä, muotoja ja suuntia. Lapset vertailevat erikokoisia leluja, päättelevät leluista erilaisia asioita ja laskevat niiden lukumääriä. Aikuisten tehtävänä on tukea näiden taitojen kehittymistä sekä ohjata lapsia tekemään erilaisia havaintoja arjen eri tilanteissa. Pienten lasten kanssa voidaan esimerkiksi laskea sormien ja varpaiden lukumääriä, ja isompien kanssa opetellaan hahmottamaan ajan kulkua, viikonpäiviä ja kuukausia päiväjärjestyskuvien avulla. Päivittäin leluja luokitellaan ja kerätään omille paikoilleen yhdessä lasten kanssa. 5.2. Luonnontieteellinen orientaatio Toteutamme luonto- ja ympäristökasvatusta hyödyntämällä monipuolisesti päiväkotimme sijaintia kauniissa luonnonympäristössä. Lähistöllä on peltoa, puistoja, metsää sekä kulttuurihistoriallinen Ahlströmin alue hevostalleineen ja laitumineen. Päiväkodin pihalla kasvavat omenapuut, pihlajat, havupuut ja pensaat mahdollistavat erilaisten havaintojen tekemisen päivittäisessä arjessa. Seuraamme lasten kanssa myös lähistöllä pesivien ja elävien lintujen puuhia. Säännöllisesti toteutettavat metsäretket kehittävät lasten tunnesuhdetta luontoon, ja antavat tilaisuuksia havainnoida ja tutkia luontoa kaikkia aisteja hyväksi käyttäen. Vuoden kiertokulku sekä luonto eläimineen ja kasveineen ovat keskeinen osa toimintaamme ympäri vuoden. Kävelyretkillä tutustumme päiväkodin lähialueen rakennettuun ympäristöön, ja hyödynnämme liikunnassa urheilutalon sekä Noormarkun Yhtenäiskoulun urheilukentän ja talviurheilupaikkojen tarjoamat mahdollisuudet. 5.3. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Tutustumme lasten kanssa omaan kotiseutuun, kulttuuriin ja perinteisiin. Tavoitteenamme on, että Noormarkun ominaispiirteet, historia ja perinteet, kuten Noormarkku-viikko tulevat lapsille tutuiksi ikätasoon sopivalla tavalla. Toiminnassamme huomioidaan myös kalenterivuoden erilaiset juhlat, esim. joulu, pääsiäinen, äitienpäivä, isänpäivä, ystävänpäivä ja Kalevalanpäivä. Tarinat, keskustelut, museokäynnit sekä vanhoihin esineisiin ja tapoihin tutustuminen antavat lapsille kokemuksia ja tietoa entisaikojen ihmisten elämästä. Vierailemme vaihtelevasti lähialueen museoissa, esim. Kaharin kotiseutumuseossa tai Porin museoissa, ja osallistumme erilaisiin kulttuuri-tapahtumiin, konsertteihin, näyttelyihin ja teatteriesityksiin. Esikoululaiset voivat käydä tutustumassa Korsmanin talon väen
elämään Porissa. Toimintavuoden aikana vietetään erilaisia juhlia, joista osaa vietetään päiväkodin väen kesken ja osaan kutsutaan lasten vanhemmat ja läheiset mukaan. Lisäksi huomioimme jokaisen lapsen oman syntymäpäivän lapsiryhmän omien tapojen mukaisesti. Mahdollisuuksien mukaan tutustumme erilaisiin ammatteihin. Voimme esimerkiksi kutsua eri ammattien edustajia päiväkotiin vierailulle tai pyytää lasten vanhempia kertomaan omasta työstään. 5.4. Esteettinen orientaatio Tavoitteenamme on tarjota lapsille viihtyisä, turvallinen ja kodinomainen ympäristö lapsen hoitopäivän ajaksi. Vuorohoidossa kodinomaisuuden tarve on korostunut lasten ja heidän perheidensä vaihtelevasta elämänrytmistä johtuen. Huolehdimme toimintaympäristömme viihtyisyydestä ja siistiydestä yhdessä lasten kanssa. Opettelemme siivoamaan tavarat omille paikoilleen leikkien jälkeen. Pidämme lasten tekemiä töitä tärkeinä, ja laitamme niitä esille sekä tallennamme niitä lasten omiin kasvunkansioihin. Opettelemme arvostamaan sekä omia että toisten tuotoksia, ja huomioimme, että "kauneus on katsojan silmissä". Tarjoamme lapsille erilaisia esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä luonnon kauneutta ja vaihtelevuutta unohtamatta. Korostamme arjen ja juhlan eroavaisuutta kiinnittämällä huomiota tilojen koristeluun juhla-aikoina. 5.5. Eettinen orientaatio Eettisiä kysymyksiä pohdimme yhdessä lasten kanssa arjen eri tilanteissa. Asioita käsitellään kullekin lapsiryhmälle sopivilla tavoilla esimerkiksi keskustelemalla, päivittäisiä tilanteita läpikäymällä sekä ohjaamalla lapsia johdonmukaisesti yhteisiä sääntöjä noudattaen. Toisinaan eettistä kasvatusta toteutetaan suunnitelmallisesti satuja, pieniä esityksiä ja eläytymistä hyödyntäen. Käymme lasten kanssa keskusteluja hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, totuudesta ja valheesta. Opettelemme hyviä käytöstapoja, toisten kunnioittamista, erilaisuuden hyväksymistä, rehellisyyttä, anteeksi antamista ja anteeksi saamista pienestä pitäen. Pyrimme ennalta ehkäisemään kiusaamista, ja kaikkiin kiusaamistilanteisiin puututaan ja ne käydään läpi yhdessä lasten kanssa. Eettisissä kysymyksissä koemme erityisen tärkeäksi kodin ja päivähoidon välisen yhteistyön toimivuuden. Aikuisten esimerkillä on suuri vaikutus lasten ajattelun ja toiminnan kehittymiselle. 5.6. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Kunnioitamme perheiden erilaisia vakaumuksia ja kuuntelemme heidän toiveitaan. Lapsen osallistumisesta päiväkodin uskontokasvatukseen sovitaan yhdessä vanhempien kanssa lapsen aloittaessa päivähoidossa. Päiväkodin uskontokasvatusta toteutetaan yhteistyössä Noormarkun seurakunnan kanssa. Seurakunnan työntekijä vierailee päiväkodissamme muutaman kerran vuodessa. Toiminnassamme huomioimme kirkolliset juhlat (joulu, pääsiäinen) ja keskustelemme niistä lasten kanssa aiheeseen sopivia tarinoita ja Lasten Raamatun kertomuksia hyödyntäen. Osallistumme lasten kanssa seurakunnan järjestämään päivähoidon joulu- ja pääsiäiskirkkoon, ja laulamme päiväkodissa lasten virsiä ja hengellisiä lauluja. Kevätkirkossa esikoululaiset siunataan koulutielle,ja lapset voivat osallistua kirkkoon yhdessä vanhempiensa kanssa.
6.KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja päivähoidon henkilökunnan välistä yhteistyötä, jossa molemmat osapuolet sitoutuvat tukemaan lapsen kehitystä, kasvatusta ja oppimista. Vanhemmat tuntevat oman lapsensa parhaiten, ja heillä on ensisijainen kasvatusvastuu. Henkilökunnan tehtävänä on toimia vanhempien kumppanina ja tukea lapsen kokonaisvaltaista kehittymistä oman koulutuksensa ja osaamisensa mukaan. Kasvatuskumppanuus edellyttää molemminpuolista luottamuksellista ja avointa vuorovaikutusta. Kasvatuskumppanuus alkaa siitä, kun vanhemmat ilmoittavat ottavansa lapsen hoitopaikan vastaan. Tämän jälkeen sovitaan tutustumiskäynneistä, jotka ovat vanhemman ja lapsen yhteistä tutustumista päiväkotiin. Päiväkodissa voi aluksi viipyä lyhyen ajan ja vähitellen pidempään. Muutaman yhteisen käynnin jälkeen voi sopia päivän, jolloin lapsi jää yksin päiväkotiin harjoittelemaan. Tutustumiseen käytetty aika ja käyntien määrä ovat aina yksilöllisiä. Kasvatuskumppanuus toteutuu erityisesti henkilökunnan ja lapsen vanhempien välisissä päivittäisissä vuorovaikutustilanteissa lasta päivähoitoon tuotaessa tai kotiin haettaessa. Vuorohoidon luonteesta johtuen kasvatuskumppanuuden merkitys korostuu. Päivittäinen ja viikottainen vuorovaikutussuhteiden määrä on sekä lapsilla että vanhemmilla moninkertainen tavalliseen päiväkotiin verrattuna. Molemminpuolinen luottamus ja avoin vuorovaikutus ovat tällöin ensiarvoisen tärkeitä. Päivittäisen vuorovaikutuksen lisäksi kasvatuskumppanuutta toteutetaan vähintään kerran syksyllä ja kerran keväällä pidettävissä varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa. Keskustelun pohjalta lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu), johon kirjataan lapsen kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa sillä hetkellä olevat ajankohtaiset asiat. Samalla pohditaan yhteisiä tavoitteita ja toimintatapoja lapsen kokonaisvaltaisen kehittymisen tueksi sekä sovitaan mahdollisista jatkotoim enpiteistä. Kasvatuskumppanuutta ovat myös päiväkodissa järjestettävät vanhempainillat, erilaiset tapahtumat ja retket, joihin toivomme vanhempien osallistuvan aktiivisesti. Lapsen hoitosuhteen jatkuessa kasvatuskumppanuus syvenee asteittain.
7. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Jokaisen lapsen kehitys etenee omaan yksilölliseen tahtiinsa. Lapsen kasvaessa voi tulla eteen vaiheita, jolloin hänen kehityksensä on joko jollain osa-alueella tai kauttaaltaan viivästynyttä ikätasoon nähden. Myös jonkun yksittäisen taidon oppiminen voi olla lapselle haasteellista. Tällaisessa tilanteessa hänellä on oikeus saada erityistä tukea varhaiskasvatuksessa. Tuen tarpeen voivat havaita joko lapsen vanhemmat tai päivähoidon henkilökunta. Toivomme, että vanhemmat tuovat rohkeasti esille sellaiset asiat, jotka huolestuttavat heitä lapsensa kehityksessä. Kun erityisen tuen tarve tulee esille, lapsen päivähoitoryhmän aikuiset keskustelevat asiasta vanhempien kanssa. Tarpeen mukaan voidaan erikseen sopia keskusteluaika, jolloin kartoitetaan tilannetta. Keskusteluun voidaan kutsua mukaan myös päivähoidon kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto), joka voi ohjeistaa lapsen vanhempia ja päiväkodin henkilökuntaa toimimaan tilanteeseen sopivalla tavalla. Vanhempien luvalla kelto voi tulla lapsiryhmään havainnoimaan lasta. Lisäksi lapselle voidaan hoitoajan puitteissa järjestää mahdollisuus työskennellä hänen kanssa kahden kesken tai pienryhmässä. Tilanteen mukaan kelto voi yhdessä päivähoitohenkilökunnan kanssa suositella lapselle jatkotoimenpite itä, esimerkiksi puheterapeutin tai psykologin tutkimuksia. Tarvittaessa lapselle laaditaan henkilökohtainen toiminta- ja kuntoutussuunitelma, jonka tekem iseen osallistuvat lapsen vanhemmat, päivähoitoryhmän henkilökunta ja kelto sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita esimerkiksi puheterapeutti. Suunnitelmaan kirjataan lapsen vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet, vaikeudet ja tuen tarpeet, tavoitteet ja sopimukset sekä sellaiset kasvatukselliset keinot ja järjestelyt, jotka edesauttavat tavoitteiden saavuttamista. Samalla sovitaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä ja seuraavan tapaamisen ajankohdasta. Suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti, keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. Kuntoutussuunnitelma sitouttaa päivähoidon henkilökunnan ja lapsen vanhemmat toimimaan siinä sovitulla tavalla. Lapsen kannalta on tärkeää, että hän saa tarvitsemaansa tukea mahdollisimman varhain ja niin pitkään kuin on tarvetta. Näin pystytään tarjoamaan lapselle suotuisat kasvun ja kehityksen edellytykset hänen yksilöllisyytensä huomioon ottaen.
8. YHTEISTYÖTAHOT Laadukkaan, monipuolisen ja yksilölliset tarpeet huomioonottavan varhaiskasvatuksen järjestämisen tukena päivähoidolla on eri yhteistyötahoja. Ensisijaisia yhteistyökumppaneitamme ovat päivähoidossa olevien lasten vanhemmat, joiden kanssa olemme sitoutuneita kasvatuskumppanuuteen jokaisen lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen turvaamiseksi. Yhteistyötä vanhempien kanssa toteutetaan päivittäisen vuorovaikutuksen, vasu-keskusteluiden, vanhempainiltojen, juhlien, retkien ja erilaisten päiväkodissa järjestettävien tapahtumien avulla. Vanhempien lisäksi toimimme yhteistyössä sekä lasten kehitystä tukevien yhteistyökumppaneiden että päivähoidon sisältöä rikastuttavien yhteistyökumppaneiden kanssa. 8.1. Lapsen kehitystä tukevat yhteistyökumppanit: kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) Noormarkun lastenneuvola terveyskeskuspsykologi puheterapeutti perheneuvola lastensuojelu Noormarkun lähikoulut (tarvittaessa yhteistyötä on myös muiden koulujen kanssa) Noormarkun muut päivähoitoyksiköt Kiertävä erityislastentarhanopettaja käy päiväkodissa keskimäärin 2 kertaa kuukaudessa. Hän käy seurailemassa lapsiryhmien toimintaa, konsultoi päiväkodin henkilökuntaa, tekee vanhempien luvalla yksittäisten lasten kanssa tehtäviä yksilöllisen tuen tarpeen arvioimiseksi sekä osallistuu tarpeen mukaan erilaisiin palavereihin ja keskusteluihin. Lastenneuvolan kanssa teemme yhteistyötä esimerkiksi 4-vuotistarkastusten yhteydessä. Päiväkodissa täytetään "havaintoja 4-vuotiaasta lapsesta" -lomake, jonka vanhemmat vievät neuvolaan sen jälkeen, kun asioista on ensin keskusteltu vanhempien kanssa. Päiväkodissa odotamme palautetta vastavuoroisesti neuvolalta. Tarvittaessa päiväkodin henkilökunta voi vanhempien luvalla olla yhteydessä neuvolaan lapsen kehitykseen liittyvissä asioissa. Kun lapsen kehityksessä ilmenee erityisen tuen tarvetta, päiväkodin henkilökunta voi yhteistyössä keiton kanssa ohjata perheitä yhteistyöhön psykologin tai puheterapeutin kanssa. Puheterapeutin vastaanotolle pääsemiseksi tarvitaan neuvolan lähete. Lapsen kehityksen turvaamiseksi ja erilaisten perhetilanteiden vaatiessa voimme tehdä yhteistyötä myös perheneuvolan ja lastensuojelun kanssa. Lapsen siirtyessä päivähoidosta kouluun on erityisen tärkeää, että tietoa hänen kehityksestään ja yksilöllisistä tarpeistaan välitetään tulevalle opettajalle. Jokaisesta esikoululaisesta täytetään "lapsen esiopetuksen suunnitelma "-lomake, jonka sisällön mukaisesti esiopetusta toteutetaan erilaiset tarpeet huomioon ottaen. Lomakkeen pohjalta vanhempien kanssa käydään esiopetussuunnitelmakeskustelu syksyllä ja keväällä, jonka
jälkeen vanhemmat toimittavat lomakkeen opettajalle kouluuntutustumispäivänä. Tämän lisäksi esiopetusryhmän lastentarhanopettajat ja lähikoulujen opettajat pitävät keväällä tiedonsiirtopalaverin, jossa välitetään lapsen koulunkäynnin kannalta olennaista tietoa Tiedonsiirtopalavereista informoidaan vanhempia ja niihin kysytään lupa. Lastentarhanopettajilla on lainmukainen velvollisuus ja oikeus tiedonsiirtoon sellaisissa asioissa,jotka liittyvät lapsen opetuksen järjestämiseen. Tarvittaessa olemme yhteydessä muidenkin koulujen kanssa (esim. erityiskoulut). Teemme yhteistyötä myös muiden Noormarkun alueen päivähoitoyksiköiden kanssa. Yhteistyötämuotoina toimivat erilaiset vierailut, tapahtumat ja retket. Esimerkiksi esikoululaiset ovat päässeet tutustumaan tuleviin koulukavereihinsa ennen virallista tutustumispäivää yhteisessä tapaamisessa sekä luistelukoulussa. 8.2. Päivähoidon sisältöä rikastuttavat yhteistyökumppanit: Noormarkun alueen kulttuuritarjonta Porin kulttuuritoimi kirjastoauto Noormarkun seurakunta vapaa-aikavirasto ulkopuoliset yhteistyökumppanit Tavoitteenamme on hyödyntää Noormarkun alueen omaa kulttuuritarjontaa. Kaharin kotiseutumuseo, kulttuurihistoriallinen Ahlströmin alue, Uotin käsityökeskus, Myllykartano ja Nokun teatteriesitykset tarjoavat hyvät puitteet päiväkodin toiminnan rikastuttamiseen. Perinteisellä Noormarkku-viikolla on usein ollut päivähoidolle suunnattua omaa ohjelmaa. Mahdollisuuksien mukaan osallistumme Porin kaupungin keskustassa tapahtuvaan kulttuuritoimintaan kuten Taidemuseon työpajoihin ja Satakunnan museon näyttelyihin. Voimme tehdä vierailuita Luontotalo Arkkiin ja Satakunnan pääkirjastoon, ja lisäksi esikoululaiset voivat osallistua Korsmanin talolla järjestettävään ohjattuun tuokioon. Porin kaupunki tarjoaa päiväkoteihin myös kiertäviä esityksiä kuten työpajoja, konsertteja, nukketeatteriesityksiä ja satuja, jotka palvelevat erityisesti vuorohoidon tarpeita. Päiväkodin edustalla käy joka toinen viikko kirjastoauto, jonka palveluita hyödynnämme säännöllisesti. Vapaa-aikavirasto rikastuttaa päivähoidon toimintaa järjestämällä erilaisia tapahtumia kuten Lasten Olympialaiset ja huolehtimalla esikoululaisten uimaopetuksesta. Lisäksi voidaan järjestää alueellisia liikuntaturnauksia. Yhteistyössä muiden tahojen kanssa vapaa-aikavirasto järjestää myös koulutusta päivähoidon henkilökunnalle liikuntakasvatuksen monipuolistamiseksi. Näiden ohella päiväkodilla on mahdollisuus tarjota lastenkulttuurielämyksiä ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden palveluita ostamalla. Tällaisia ovat esimerkiksi Porin teatterin lastennäytelmät, erilaiset kiertävät teatteriesitykset ja luistelunäytökset. Erilaisiin tapahtumiin osallistumista helpottaa Porin Linjojen kanssa tehtävä yhteistyö, joka mahdollistaa maksuttoman paikallisbussien käytön päiväaikaan. Osa lastenkulttuuritoiminnasta on ilmaista, mutta joidenkin retkien, tapahtum ien ja kuljetusten kustannusten kattamiseksi keräämme rahaa lasten vanhemmilta.
Vuoropäiväkodissa lapsilla ei aina ole mahdollisuutta osallistua kaikkiin retkiin, mutta osa tapahtumista on sellaisia, joihin kaikki voivat osallistua hoitoajasta riippumatta. Niistä informoimme vanhempia erikseen. 9. VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITTELU JA ARVIOINTI Varhaiskasvatuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi pohjautuu valtakunnalliseen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2003, tarkistettu versio 2005). Porin kaupunki on laatinut sen perusteella oman päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelman (2006), jonka jälkeen jokaiselle päivähoitoyksikölle annettiin tehtäväksi oman varhaiskasvatussuunnitelman (vasun) työstäminen. Päiväkodin oma vasu on tärkeä työväline henkilökunnalle toiminnan suunnittelun ja arvioinnin toteuttamisessa. Päiväkotikohtaisessa vasussa ilmenee päiväkodin omaleimaisuus, ja ne olosuhteet ja toimintatavat, joilla pyritään käytännössä tuomaan sitä esille. Piilitien päiväkodin erityispiirre on vuoropäivähoito, joka luo toiminnallemme omanlaisensa haasteet ja tavoitteet. Lapsiryhmien toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon päiväkotikohtaisen vasun lisäksi lapsiryhmässä olevien lasten henkilökohtaisten vasujen asettamat tavoitteet. Näiden pohjalta päiväkodin henkilökunta laatii syksyisin uuden toimintakauden alussa ryhmäkohtaisen toimintasuunnitelman, jossa huomioidaan ryhmän yksilölliset tarpeet. Suunnitelmaa arvioidaan ja muokataan tarvittaessa säännöllisin väliajoin. Jokaisen lapsiryhmän aikuisilla on viikottain tiimipalaveri toiminnan suunnittelua ja lapsiryhmän tilanteen arviointia varten. Tämän lisäksi koko päiväkodin henkilökunnalla on yhteisiä suunnittelupäiviä 1-2 kertaa vuodessa sekä kuukausittain iltapalaveri, jossa suunnitellaan, arvioidaan ja kehitetään toimintaa yhdessä. Vanhemmat voivat koska tahansa antaa palautetta henkilökunnalle päiväkodin toiminnan kehittämiseksi. Tietyin väliajoin vanhemmat saavat vastattavakseen asiakaspalautelomakkeen, jonka pohjalta saadulla tiedolla voidaan arvioida ja kehittää toimintaa.
10. TllVISTELMA Haluamme tarjota vuorohoitoa tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen laadukasta varhaiskasvatusta kiireettömässä ja turvallisessa hoitopaikassa. Tavoitteenamme on lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen yhteistyössä vanhempien kanssa. Toimimme vanhempi :m kasvatuskumppaneina lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi sekä tuemme vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Toimintamme pohjautuu valtakunnalliseen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Porin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Toimimme suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti lasten erilaisuuden ja ryhmän tarpeet huomioon ottaen. Tuemme lasta kehittymään sekä yksilönä että vertaisryhmän jäsenenä. Kannustamme häntä omatoimisuuteen ja iloitsemaan osaamisestaan. Pyrimme toimimaan johdonmukaisesti yhteisten sääntöjen ja toimintatapojen mukaisesti. Tavoitteenamme on myönteinen ja kannustava ilmapiiri, jossa jokainen tulee hyväksytyksi omana itsenään. Opettelemme ymmärtämään erilaisuutta ja toimimaan erilaisissa tilanteissa yhdessä toisten kanssa. Toiminnan suunnittelussa huomioimme vuoden kiertokulun, erilaiset juhlapyhät sekä päiväkodin lähiympäristön ja Noormarkun alueen omaleimaisuuden. Kiinnitämme huomiota siihen, että toimintamme on monipuolista ja lapselle ominaisten toimintatapojen mukaista. Lapselle ominaisia toimintatapoja ovat leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen, tutkiminen sekä kielellinen ilmaisu ja kommunikointi. Haluamme luoda lapsille mahdollisuuksia erilaisiin leikkeihin tarjoamalla monipuolisen ja vaihtelevan leikkiympäristön. Tuemme lasten leikkitaitojen kehittymistä,ja annamme aikaa pitkäkestoiselle leikille. Huomioimme toiminnassamme myös lapsen päivittäisen liikkumistarpeen mahdollistamalla monipuolisen liikkumisen sekä ohjatusti että omatoimisesti. Hyödynnämme liikunnallisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa sisätiloja, pihaa ja lähiympäristöä. Erilaisia liikuntavälineitä on lasten saatavilla päivittäin. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen tukevat lapsen taitojen kehittymistä,ja ne kehittävät hänen luovuuttaan. Musiikki, kuvataide ja erilaiset kädentyöt kuuluvat jossain muodossa viikottaiseen toimintaamme. Haluamme tukea lapsen luontaista uteliaisuutta ja kiinnostusta erilaisiin asioihin pysähtymällä lapsen kysymyksiin ja antamalla hänen tutkia, kokeilla ja tehdä asioita itse. Kieli on lapselle vuorovaikutuksen ja ajattelutoimintojen väline. Tuemme päivittäisessä toiminnassamme lapsen kielen kehittymistä sekä hänen luontaista tarvettaan olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Toimintamme sisältöalueita ovat matemaattinen orientaatio, luonnontieteellinen orientaatio historiallis-yhteiskunnall inen orientaatio, esteettinen orientaatio, eettinen orientaatio ja uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio. Näitä sisältöalueita toteutetaan päivittäin arjen eri tilanteissa kullekin lapsiryhmälle sopivat painotukset huomioon ottaen. Suunnittelemme, kehitämme ja arvioimme toimintaamme eri tavoin toimintakauden aikana. Päiväkodin oma varhaiskasvatussuunnitelma sekä jokaisen ryhmän oma toimintasuunnitelma ovat tärkeitä työvälineitä toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. Jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, jota päivitetään kaksi kertaa vuodessa yhdessä vanhempien kanssa.