Suomen luonnonsuojeluliiton 25.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/320/04.08/2010. ASIA: Vapo Oy:n Rimminnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kuortane ja Lapua Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry (jäljempänä piiri) on on yksi Suomen luonnonsuojeluliittoon kuuluvasta viidestätoista alueellisesta piiristä. Pohjanmaan piirin toimialueeseen kuuluu vanhan Vaasan läänin alue. Piirin tarkoituksena on edistää luonnonsuojelua ja ympäristön tilan säilymistä mm. ottamalla kantaa ympäristöä muuttaviin hankkeisiin. Yksi voimakkaasti ympäristöä muuttavia toimia on ojittamattomien soiden käyttö turpeenottoon ja tuotannon jätevesien laskeminen vesistöön. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry jättää Rimminnevan turpeenottohankkeesta seuraavanlaisen muistutuksen: Vapo omistaa Rimminnevan alueelta noin 48 ha suota, joka on käytännöllisesti katsoen ojittamatonta suoalaa. Suolla on reunaojituksia, jotka ovat kuivattaneet ainakin suon reunaosia. Hankealue ei rajaudu olemassa oleviin turpeenottoalueisiin. Rimminevan lähialueilla on ojitettua metsämaata sekä ojittamattomia, luonnontilaisia soita. Rimminneva muodostaa yhdessä Mikonnevan, Peränevan, Tausnevan ja Kaulalammennevan kanssa laajan suokokonaisuuden, joka toimii useille luonnonlajeille erämaisena alueena ja tärkeänä elinympäristönä ja reviirinä. Natura-alueen laajentuminen tulevaisuudessa näille luonnontilaisille ja osin ennallistettaville soille on mahdollista.
Rimminneva on maakotkan saalistusalue ja aktiiviset kolme pesää sijatsevat 1-1,5 km:n etäisyydellä Rimminnevan ympärillä ilmansuunnissa; kaakko, lounas ja länsi-luode. Turpeenkuljetusreitiksi suunniteltu uusi tie on noin 500 metrin päässä, näköetäisyydellä pesästä, jota maanomistaja erityisesti vaalii. Pesintä alueella on alkanut v. 1998 ja myös vuonna 2010 pesintä tuotti lentopoikasen. Alueella esiintyy myös karhu ja ilves, satunnaisesti susi ja ahma. Hirvikanta on runsas. Usean metsästysseuran v. 2010 kiintiöt kaadettiin seudulta kahden viikonlopun aikana. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan turvetuotannon suunnittelumääräys I on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa samansuuntaisia. Kummassakin määräyksessä korostetaan, että turvetuotantokäyttöön tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja tai sellaisia soita joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Lisäksi Lapuanjoen valuma-alueella on voimassa maakuntakaavan suunnittelumääräys III, jonka mukaan turvetuotannon vesistökuormituksen kokonaistaso pysyisi enintään nykyisellä tasolla. Turvetuotannon yksityiskohtaisemman suunnittelun ohjaamiseksi on kaavaan otettu suunnittelumääräykset. Keskeisenä ajatuksena on tuoda esiin kaavaehdotuksessa EU:n vesipuitedirektiivin tavoite pinta- ja pohjavesien hyvän tilan saavuttamisesta vuoteen 2015 mennessä. Samoin valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tulee mukaan tavoite keskittää turvetuotanto ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin ja jo ojitetuille soille. Suotyyppien osalta suolta on kasvillisuusselvityksessä löydetty vaarantuneita ja silmällä pidettäviksi luokiteltuja suotyyppejä. Niistä on Suomen luontotyyppien uhanalaisuusraportin mukaan alueellamme silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltuja suotyyppejä oli 5; kuiva kangas, rimpineva, kangasräme, tupasvillaräme ja isovarpuräme. Vaarantuneeksi (VU) suotyypeiksi on alueelta kartoitettu 2 suotyyppiä; sararäme ja lyhytkorsiräme. Näitä uhanalaisiksi luokiteltuja suotyyppejä tavataan hankealueella laajasti, lähes puolet pinta-alasta. Tyypiltään suon keskialue vastaa tällä hetkellä karua lyhytkortista rämettä ja nevaosat ovat lyhytkortista kalvakkarahkasammalnevaa. Suon keskialueella on myös kangasrämettä, rimpinevaa ja sararämettä. Reunaojituksista huolimatta, suon keskiosaa tulee pitää suotyypeiltään arvokkaana kokonaisuutena. Lintulajien osalta suolta on tavattu 15 lajia ja 29 lintuparista. Niistä EU:n lintudirektiivin I-liitteen mukaisia vastuulajeja ovat kurki, teeri, kapustarinta ja liro. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa mainitut linnut ovat käki ja teeri. Valtakunnallisesti silmälläpidettäviä tai uhanalaisia lajeja ovat liro ja käki. Pohjanmaan alueella alueellisesti uhanalaisiksi lajeiksi katsotaan olevan liro. Suomen erityisvastuulajeina (kansainvälisesti uhanalaisia ja taantuneita lajeja, joiden levinneisyys on keskittynyt Suomeen) ovat alueella
teeri ja liro. Linnustoselvityksen osalta on mainittava, että se on tasoltaan heikko. Selvityksessä ei mainita kartoitukseen käytettyä suoritusaikaa. Tarkka lajien selvittäminen vaatisi useita käyntejä ja tehokasta seurantaa, joten tässä minimitietona saatu selvityksen tulos on osaltaan vain viite suon lintulajistosta. Lisäksi suon kuvaus ojituksen haittavaikutuksesta osoittaa tarkoitushakuisuutta tilaajalle. Vähäisestä lintujen selvittämisestä huolimatta suolta tavattiin kolme kapustarintaparia, joka on erinomainen määrä suon kokoon nähden. Lähistön Suppelonnevan lähes 10-kertaa suuremmalla Natura-alueella on viime vuosina on pesinyt kaksi kapustarintaparia. Vesiensuojelun osalta Lapuanjokeen johdettavat jätevedet kulkisivat pintavalutuskentän kautta läpi vuoden. Pintavalutuskenttä sijaitsee etäällä, noin 800 m päässä Rimmennevasta metsäalueella. Pintavalutusalueesta ei ole tehty minkäänlaista luonto- tai linnustoselvitystä. Jätevedet johdetaan metsäojaan ja siitä edelleen Mikonnevalta alkunsa saavaan Koukkuluomaan. Koukkuluoma laskee Tiistenjokeen Ylikylässä. Hakemuksessa olevien selvitysten mukaan Koukkuluoma on vedenlaadullisesti huomattavasti parempi, kuin Koivuluoma, joka on toinen Tiistenjoen ylähaaroista. Koukkuluoma on myös geologisesti luonnontilaisempi. Koukkuluoma näyttää olevan perkaamaton ja sinänsä luonnontilainen vesistö. Rimmennevan kuormitus johdetaan Koukkuluomaan jo yläosalta saakka, jolloin se kuormittaa pienvesistöä sen herkimmistä alueista lähtien. Koukkuluoma on yhden vesinäytteen antaman tiedon mukaan vedenlaadullisista parametreistaan jopa sellainen, että siinä saattaa elää jopa lohikala. Kun huomioidaan Lapuanjoen Tiistenjoen alueen taimen- ja kirjolohiistutukset, voidaan alapuolista vesistöä pitää lohikaloille sopivana vesistönä. Tiistenjoelta on tavattu taimenkantaa tehtyjen selvitysten perusteella (Hannu Lehtovuori, MMM, 1997). Hakijan olisi tullut laatia alapuolisesta vesistöstä luotettava kalataloudellinen selvitys, niin Koukkuluoman kuin Tiistenjoen alueelta, johon Rimminnevan turpeenoton katsotaan vaikuttavan. Pelkkä kalastuskysely ei ole riittävä, sillä harvat paikalliset ja kalastusharrastajatkaan huomioivat luonnonkalakantojen tilaa, jos alue on istutusten varaan rakennettu. Istutukset huomioiden aluetta tulee pitää tärkeänä kalastuksellisessa ja virkistyksellisessä mielessä. Istutusmääränä noin 1000 kg istutus ei ole vähäinen ja Tiistenjoen alueen virkistyksellistä arvoa tulee pitää suurena. Koukkuluoman pieneen virtaamaan suon kuivatus ja kuormitus tulee aiheuttamaan muutoksia. Vuosittainen noin 600kg kiintoaineskuormitus yhdessä äärevöityvien virtaamien kanssa tulevat muuttamaan Koukkuluoman
ekologiaa. Lapuanjoen kuormitustavoitteen alentaminen on EU:n vesienhoidon toimenpideohjelmien osalta 50%. Vesienhoidon toimenpidesuunnitelmassa on esitetty, että joen ravinne- ja kiintoaineskuormitusta pyritään alentamaan tavoiteohjelman mukaisesti. EU:n luontodirektiiviä noudatettaessa olisi Rimminnevan alueen muistakin luontoarvoista kuin kasvillisuudesta ja linnustosta olla luotettava selvitys. Hyönteisselvitys (erityisesti perhoset) ovat jääneet huomioimatta. Muuta uhanalaislajistoa ei ole selvitetty lainkaan (matelijat, lepakot, nisäkkäät ym.). EU:n luonto- ja lintudirektiivi koskettaa kaikkia lajiryhmiä ja selvitykset olisi tullut tehdä koko vaikutusalueen ja lajiryhmät kattavasti. Siten hakemusta tulee pitää puutteellisena eikä voida vakuuttua siitä, että hanke ei vaarantaisi EU:n suojelemia lajiryhmiä ja lajien suotuisan suojelutason saavuttamista. Vesistökuormituksen lisääntyminen ennestään turpeenkaivusta haitattomalle vesistölle, Etelä-Pohjanmaan viimeisen laajan erämaisen alueen tuhoutuminen, uhanalaislajin pysyvän elinpiirin hävittäminen, ovat seikkoja jonka vuoksi; Esitämme, että Rimminnevalle edellä olevien perusteluiden pohjalta ei myönnetä turpeenottolupaa. Seinäjoella 25.10.2010 Seppo J Ojala Puheenjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Teemu Tuovinen Aluesihteeri LIITTEET Karttaliite LINKKI http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html? map.x=277&map.y=286&e=311318&n=6968876&scale=16000&tool=siirra&styles=normal&l ang=fi&mode=rasta&tool=siirra&lang=fi&mode=rasta
KARTTALIITE Kartta 1. Rimminnevan peruskartta. Hankealueella ei ole kuin vähäisiä reunaojituksia. Kartta 2. Rimminnevan ilmakuva. Hankealueella ei näy ojituksia vähäisiä itä- ja eteläosan reunaojia enempää.