UusiKunta Sivistyspalveluiden i l id toimikunta ik t Arvo Ilmavirta Päijät-Hämeen koulutuskonserni k toimitusjohtaja 19.3.2010
Suomen koulutusjärjestelmä Ylemmät 5 Tri Lis. Ylemmät AMK -tutkinnot kk-tutkinnot Alemmat kk-tutkinnot Yliopistot 4 3 2 1 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulut 4 3 2 1 Työkokemus Lahden ammattikorkeakoulu Ylioppilastutkinnot Ammatilliset Työkokemu Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot Koulutuskeskus Salpaus Ylioppilastutkinnot Lukiot Ammatilliset perustutkinnot Ammatilliset oppilaitokset ja oppisopimuskoulutus 10 ikä 16 Op 3 2 1 3 2 1 us Työkokemus Salpaus Perusopetus 9 8 7 6 5 4 16 15 14 13 12 11 ppivelvollisuu Esiopetus 4 3 2 1 10 9 8 7 6 uskoulutus
Jäsenkunnat ja toimialue Ammatillisen koulutuksen maakunnallinen palvelurakenne toteutettu v. 1996 Artjärvi Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Kuhmoinen Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Pertunmaa Sysmä Kuhmoinen Padasjoki Sysmä Asikkala Hollola Hämeenkoski Lahti Kärkölä Hartola Nastola Heinola Orimattila Artjärvi Pertunmaa Toimipisteet Salpaus LAMK Tuoterengas
OPETUSTOIMEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄ Yksikköhintojen muutos 20,00 % 18,0 % teen % Muutos ed. vuot 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % Lukiokoulutus, euroa/opiskelija Ammatillinen peruskoulutus, euroa/opiskelija Ammattikorkeakoulut, euroa/opiskelija 00% 0,0 2010 2009 2008 2007 Vuodet (Lähde: www.oph.fi)
Opetustoimen rahoitusjärjestelmä vuonna 2010 Lukion, ammatillisen ja ammattikorkeakoulutuksen rahoitus SUOMEN KUNNAT OPETUSMINISTERIÖ KUNNAT 18mrd 1,8 mrd. = 343 /asukas 3,1 mrd VALTIO 1,3 mrd. lähde: www.oph.fi
Opetustoimen rahoitusjärjestelmä vuonna 2010 Lukion, ammatillisen ja ammattikorkeakoulutuksen rahoitus OPETUSMINISTERIÖ 3,1 mrd yksikköhinta ( /opiskelija) x 343 euron jakautuminen opiskelijamäärä Tilaaja-tuottaja -suhde KUNNAT YLLÄPITÄJÄT KUNTAYHTYMÄT YKSITYISET lähde: www.oph.fi
Talous kunnossa Ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuuden osuus toteutuneista käyttökustannuksista t k t omistajatyypeittäin t ittäi vuosina 2000 2008 Vaikuttaako omistajapohja tehokkuuteen? 110 100 90 80 98 92 87 88 80 82 101 101 99 100 95 96 94 93 91 89 89 85 103 100 102 98 93 94 105 103 98 70 60 % 50 40 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Yksityinen Kunta Kuntayhtymä Lähde: Opetushallitus
Talous kunnossa Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät omistajatyypeittäin vuosina 2007 ja 2008 sekä muutos 2007-2008 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 Opiskelijoit ta 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1,2 % 2007 2008 1,6 % 0,8 % 2,3 % Yksityinen Kunta Kuntayhtymä Yhteensä Yhteensä sisältää myös valtion ammatillisen peruskoulutuksen. Lähde: Opetushallitus
Talous kunnossa Ammatillisen peruskoulutuksen yksikkökustannukset maakunnittain vuosina 2007 ja 2008 sekä muutos 2007 2008 13 000 8,3 % 12 000 10,4 % 11 000 10 000 5,3 % 72% 7,2 Päijät-Häme yksi tehokkaimmista 8,5 % 15,4 % 8,8 % 9,2 % 6,5 % 6,2 % 65% 0,9 % 6,5 11,1 % 11,6 % % %9,7 4,7 %7,4 9,1 % 2,3 % 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 Euroa/opiskelija 4 000 2007 2008 3 000 2 000 1 000 0 Uusimaa Varsinais Suomi Itä Uusimaa Satakunta Kanta Häme Pirkanmaa Päijät Häme Kymenlaakso Et elä Karjala Etelä Savo Pohjois Savo Pohjois Karjala Keski Suomi Pohjanmaa Etelä Pohjanmaa Keski Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa Kainuu Lappi Lähde: Opetushallitus
Talous kunnossa Päijät-Hämeen koulutuskonsernin talouden tunnuslukuja Tuotot ovat riittäneet toiminnan kustannuksiin, rahoitukseen ja investointeihin TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2009 2008 2007 2006 Vuosikate / toimintatulot % 8,2 8,5 9,7 8,9 Bruttoinvestoinnit / toimintatulot % 6,8 5,9 6,4 4,2 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus % 122 144 152 210 Kassavarat 31.12. (1 000 ) 14 358 12 874 6 446 6 240 Kassan riittävyys (pv) 44 41 21 23 TASEEN TUNNUSLUVUT Suhteellinen velkaantuneisuus 17,1 18,6 20,2 25,3 Lainakanta 31.12., 1000 5 720 6 964 8 946 12 968
Talous kunnossa
Jatkuva uudistuminen Opiskelija- ja henkilöstömäärän kehittyminen Tilinpäätös 2009 Opiskelijat Henkilöstö 13 000 12 800 12 600 12 400 12 200 12 000 11 800 11 600 11 400 11 200 11 000 12 768 1 593 TP 2003 TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TA 2010 1 800 1 750 1 700 1 650 1 600 1 550 1500 Opiskelijamäärä Henkilöstömäärä
Jatkuva uudistuminen Osaamisfoorumi Osaamisfoorumissa on vuoden 2007-2009 aikana ollut 68 asiakasta. Toiminnan painopisteenä on työkyky- ja organisaatiomuutoksiin liittyvät tukitoimenpiteet. Henkilöstösuunnittelun ja rekrytointilupamenettelyn avulla on tehostettu rekrytointien suunnittelua. Osaamisfoorumin toimenpiteillä saavutettuja säästöjä: Työkyvyn tukeminen Kuntoutustuki ja työolosuhteiden järjestelytuet Kuntien eläkevakuutuksesta ja TE-keskuksesta n. 100 000 euroa Varhe-maksujen välttäminen aktiivisten asiakkaiden kohdalta n. 960 000 euroa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 5 hlöä, keski-ikä 56,8 vuotta (2008) Vanhuuseläkkeelle siirtyneitä 27, keski-ikä 64 vuotta (2008) Sairauspoissaolot Esimerkki 1, siivooja Poissaolokustannusten muutos 6 500 euroa/vuosi, sijaiskustannukset 6500 euroa, säästö 13 000 /v Esimerkki 2, opettaja Poissaolokustannusten muutos 15 000 euroa/vuosi, sijaiskustannukset 15 000 euroa, säästö 30 000 /v Organisaatiomuutokset Organisaatiomuutoksissa sijoitettu vakituista henkilöstöä uusiin tehtäviin 20 hlöä vuosina 2008-2009
Kalvo Soininvaaran esityksestä Nastolassa 8.3.2010 Toisen asteen opetus Koulutuskonserni kunnan omistukseen Nettobudjetoituna, joustavana yksikkönä Lukioiden ja ammattikoulujen yhteys Ammattikorkeakoulun asema päätetään yhdistymishallituksen aikana ottaen huomioon erilaiset i valtakunnalliset lli t kehityssuunnat t ja paineet Kunnan lukiot koulutuskonsernin yhteyteen Tukipalvelut kuntakonsernille (Seuraavissa kalvoissa analysoidaan em. esitystä)
Soininvaara: Toisen asteen opetus Koulutuskonserni kunnan omistukseen Nettobudjetoituna, joustavana yksikkönä Myös Lahden kaupunki: Jos ammatillinen koulutus siirtyy UusiKunta nettoyksiköksi, tulee toisen asteen koulutus olla samalla vastuualueella yhteisen johdon alla mutta kumpikin, ammatillinen ja lukiokoulutus omina palveluyksiköinään Yhden omistajan mallista seuraa: 1. Muiden omistajien ulos ostaminen 2. UusiKunta on koulutuksen järjestäjä 3. UudenKunnan säännöstö ja käytänteet t t 4. Palkkojen harmonisointi 5. 5 vuoden työsuhdeturva 6. Ei ole nyt päällekkäisyyksiä, k iä ei synny säästöjä, joita muulla yhteistoiminnalla t i i ei saavutettaisi 7. Toiminnan uudelleen järjestäminen (etu vai haitta?) 8. Työnjakojen uudelleen arviointi (etu vai haitta?) 9. Koulutukseen käytetty yksikköhintarahoitus saattaa ohjautua muihin toimintoihin, jolloin opetuksen laatu ja vetovoima kärsivät 10. Ei OPM:n tai OPH:n linjan mukainen ratkaisu
Soininvaara: Toisen asteen opetus Koulutuskonserni kunnan omistukseen Nettobudjetoituna, joustavana yksikkönä 1. Kuntalain säännösten ja perussopimuksen mukaan kuntayhtymän purkaminen on mahdollista vain kaikkien jäsenkuntien valtuustojen kuntayhtymän y purkamisen hyväksymisen koskevalla päätöksellä. 2. Jäsenkunta voi erota kuntayhtymästä omasta halustaan, mutta kuntayhtymä joutuu maksamaan peruspääoman osuuden eroavalle (seuraavassa kuvassa PHKK:n omistajien nettovarallisuus 31.12.2009). 3. Jäsenkunnan erottaminen ei ole mahdollista. 4. Kuntayhtymää ei saa puretuksi, jos vähintään kaksi jäsenkuntaa haluaa jatkaa yhteistoimintaa. t i i t 5. Jos löytyy perustellusti joustavampi ja tehokkaampi tapa järjestää toiminta, niin silloin muutosta kannattaa pohtia. 6. Esitys purkaa koulutuskonsernin (vrt. jäljempänä LAMK). 7. Demokratia toteutuu nykyisessä mallissa yhtä hyvin kuin peruskunnassa (mm. prof. Aimo Ryynänen). 8. On mielekästä ensin tutkia, mitä lisäarvoa muutosesityksillä on mahdollista saavuttaa ja vasta sitten tehdä päätöksiä. 9. Ennen kuin on tieto UusiKunnan muodostavista kunnista, on syytä pidättäytyä päättämästä kuntayhtymän y kohtalosta yhdistymissopimuksessa. y
Soininvaara: Toisen asteen opetus Koulutuskonserni kunnan omistukseen Nettobudjetoituna, joustavana yksikkönä Mallista seuraa muiden omistajien ulos osto ja koulutuskonsernin k purku Jäsenkunta Nettovarallisuus % 31.12.200912 2009 Artjärvi 469 982 0,45 Asikkala 3 497 457 3,33 Hartola 827 503 0,79 Heinola 8 618 908 8,19 Hollola 8 038 697 7,64 Hämeenkoski 693 241 0,66 Kuhmoinen 194 704 0,19 Kärkölä 1 070 956 1,02 Lahti 59 463 717 56,53 Nastola 13 168 037 12,52 Orimattila 5 970 619 5,68 Padasjoki 1 323 314 1,26 Pertunmaa 275 378 0,26 Sysmä 1 572 188 1,49
Usean omistajan mallit Vaihtoehtoiset mallit: - Kuntayhtymä - Osakeyhtiö
Usean omistajan mallit Kuntayhtymä Mallista seuraa: - Kuntayhtymä on koulutuksen järjestäjä - Ei palkkojen harmonisointia i - Ei 5 vuoden työsuhdeturvaa - Ei muiden omistajien ulos ostamista - Perussopimuksessa muutetaan t mm. omistussuhteet t ja päätäntävalta - Nykyisenkaltaisen toiminnan jatkuvuus turvattu - Ei päällekkäisyyksiä peruskuntien toimintojen kanssa - Työnjako jo organisoitu maakunnallisesti - Joustava päätöksenteko - OPM:n ja OPH:n linjan mukainen ratkaisu
Usean omistajan mallit Osakeyhtiö Mallista seuraa: - Osakeyhtiö on koulutuksen järjestäjä - Osakassopimuksella voidaan sopia samoista toimintaperiaatteista kuin kuntayhtymässä - Ei palkkojen harmonisointia - Ei 5 vuoden työsuhdeturvaa - Keva, voidaan säilyttää - Ei muiden omistajien ulos ostamista - Nykyisenkaltaisen toiminnan jatkuvuus turvattu (tulokset puhuvat puolestaan) - Ei päällekkäisyyksiä peruskuntien toimintojen kanssa - Työnjako jo organisoitu maakunnallisesti - Joustava päätöksenteko - OPM:n ja OPH:n linjan mukainen ratkaisu
Soininvaara: Lukioiden ja ammattikoulujen yhteys Kunnan lukiot koulutuskonsernin yhteyteen Myös Lahden kaupunki: Jos toisen asteen ammatillinen koulutus ei siirry yhteisen kunnan nettoyksiköksi, pyritään lukiokoulutus kokoamaan yhteisen koulutuksenjärjestäjän alaisuuteen 1. Maakunnan lukioista voisi tehdä viidennen tulosalueen koulutuskonserniin, jolloin varmistettaisiin kaikkien lukioiden ja ammatillisen ja ammattikorkeakoulutuksen tiivis yhteistyö UusiKunta-ratkaisusta riippumatta. 2. Joka tapauksessa voitaisiin i ii tehostaa t yhteistyötä t tilankäytön, tö yhteisten t opettajien jne. kautta. 3. Uskon, että valtakunnallinen yksikköhinta riittää myös lukiokoulutuksen toteuttamiseen. Pääsääntöisesti ei näin nyt ole. Ylläpitäjät (=kunnat) rahoittavat yksikköhinnan lisäksi lukiokoulutusta (esim. vuonna 2007 noin 4 M yksikköhinnan lisäksi Päijät-Hämeessä). 4. Voidaan säilyttää pääosin nykyinen y lukioverkko ottamalla käyttöön PHKK:n yhteiset palvelut ja muut tehokkaat prosessit sekä toiminnanohjausjärjestelmä. 5. Ammatillisen koulutuksen siirtäminen UusiKunta nettoyksiköksi tai joksikin muuksi vastaavaksi purkaa koulutuskonsernin. 6. Ennen kuin on tieto UusiKunnan muodostavista kunnista, on syytä pidättäytyä päättämästä kuntayhtymän kohtalosta yhdistymissopimuksessa.
Soininvaara: Ammattikorkeakoulun asema päätetään yhdistymishallituksen aikana ottaen huomioon erilaiset valtakunnalliset kehityssuunnat ja paineet 1. Lahden ammattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Salpaus, Tuoterengas sekä yhteiset t palvelut l muodostavat t tiiviin, yhdessä toimivan i kokonaisuuden. k Jotain tulosaluetta ei ole järkevää irrottaa tästä kokonaisuudesta aiheuttamatta suurta vahinkoa koko konsernin toiminnalle. 2. Yhteiset palvelut (305 henkilöä, 30 M ) on muodostettu siten, että siellä ei ole erikseen LAMKin ja erikseen Salpausta palvelevia osia, vaan ne ovat yksi ja sama kokonaisuus. Se on meidän ehdoton vahvuus verrattuna muihin vastaaviin organisaatioihin. 3. LAMKin asema ja rooli riippuu FUAS-yhteistyön kehittymisestä ensi sijassa ja tämän jälkeen Lahden yliopistokeskuksen roolista Lahdessa. 4. LAMKiin liittyvät muutokset johtavat perussopimuksen muutokseen ja se tapahtuu kaikkien omistajakuntien i valtuustojen yhtäpitävillä ä illä päätöksillä. 5. Ennen kuin on tieto UusiKunnan muodostavista kunnista, on syytä pidättäytyä päättämästä kuntayhtymän kohtalosta yhdistymissopimuksessa.
Soininvaara: Tukipalvelut kuntakonsernille 1. Tukipalvelut ovat kiinteä osa PHKK:ta. Niitä ei voi siirtää jonnekin muualle aiheuttamatta vakavaa haittaa ammatilliseen koulutukseen. 2. PHKK:n yhteiset palvelut on osallistunut aktiivisesti seutuhankkeisiin, viimeksi se tuotti tti Heta-hankkeen loppuraportin (14.1.2010). 1 Meillä on kehitetty tt ja käytössä ä monia prosesseja ja toimintoja, joista olisi omistajakunnillemme suurta hyötyä. Kunnat pitäisi saada vain niistä innostumaan. Yhteisten palveluiden siirtäminen UusiKunnan kuntakonserniin ei ole tämän edellytys vaan aktiivinen molemminpuolinen yhteistyö. 3. On mielekästä ensin tutkia, mitä lisäarvoa muutosesityksillä on mahdollista saavuttaa ja vasta sitten tehdä päätöksiä. 4. Yhteistyötä voitaisiin lisätä siivouksen, ravintolapalveluiden, strategiatyön, HR:n jne. osalta. Yhteistyötä tehdään nytkin todella paljon. 5. Muutkin kuntayhtymän purkamiseen liittyvät aiemmat huomiot pätevät.
Osaamisväylät vahvuutemme Opiske elijat, he enkilöst tö Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Hallintopalvelut (henkilöstöjohtaja, talousjohtaja) Kiinteistöpalvelut (kiinteistöjohtaja) Ravintolapalvelut (ravintolapalvelujohtaja) Tietohallintopalvelut (tietohallintojohtaja) Tieto- ja kirjastopalvelut (tietopalvelujohtaja) Tuoterengas Viestintä- ja markkinointipalvelut (viestintä- ja markkinointijohtaja) Verkko-opetus (koulutuspäällikkö) Työe elämä, yhteisty yökump ppanit Toimitusjohtaja
Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on maakunnallinen koulutuksen järjestäjä, kehittäjä ja ylläpitäjä. Koulutuskonserni johtaa ja koordinoi jäsenkuntiensa (14) puolesta ammattikorkeakoulutusta (Lahden ammatti- korkeakoulu), lukio- ja ammatillista koulutusta, oppisopimuskoulutusta (Koulutuskeskus Salpaus) sekä kuntoutusta ja työhönvalmennusta (Tuoterengas). Päijät-Hämeen koulutuskonserniin kuuluvat tulosalueet Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Yhteiset palvelut Hallintopalvelut Kiinteistöpalvelut Ravintolapalvelut Tietohallintopalvelut Tieto- ja kirjastopalvelut Viestintä- ja markkinointipalvelut
Tunnuslukuja 31.12.2009 OPISKELIJAMÄÄRÄ TASEEN LOPPUSUMMA 126,4 milj. Päätoimiset opiskelijat yhteensä 12 467 Koulutuskeskus Salpaus 8 449 (ammatillinen koulutus, palvelutoiminta, oppisopimus- ja lukiokoulutus) Lahden ammattikorkeakoulu 4 018 (ammattikorkeakoulutus) HENKILÖSTÖ 1 642 Koulutuskeskus Salpaus 797 Lahden ammattikorkeakoulu k k 419 Tuoterengas 121 Konsernin Yhteiset palvelut 305 TOIMINTATUOTOT 119,0 milj. OPETUSTILAT 176 000 m 2
Johtopäätös Edellä olevasta seuraa, että nykyinen kuntayhtymä on edelleen järkevin PHKK:n toiminnan organisointimuoto riippumatta siitä, montako kuntaa muodostaa UusiKunnan. Jos tämä ei jostain syystä ole mahdollista, niin PHKK voidaan muuttaa osakeyhtiömuotoon. Kuntaliitosten jälkeen äänivalta voitava muuttaa omistusosuuksien mukaiseksi.