Perussopimus 2 (9) I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Nimi ja kotipaikka

Transkriptio

1

2 2 (9) I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Lahden kaupunki. 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Asikkalan kunta, Hartolan kunta, Heinolan kaupunki, Hollolan kunta, Hämeenkosken kunta, Kuhmoisten kunta, Kärkölän kunta, Lahden kaupunki, Nastolan kunta, Orimattilan kaupunki, Padasjoen kunta, Pertunmaan kunta ja Sysmän kunta. Jäsenkunnista Hartolan kunta, Heinolan kunta, Kuhmoisten kunta, Pertunmaan kunta ja Sysmän kunta eivät ole osallisina aikuispalvelutoiminnassa (suojatyötoiminnassa). Jäsenkunnista Heinolan kaupunki, Hollolan kunta, Lahden kaupunki, Nastolan kunta ja Orimattilan kaupunki eivät ole osallisena ammattikorkeakoulutoiminnassa. (PHKK:n yhtymäkokous ) 3 Kuntayhtymän tehtävät Kuntayhtymän tehtävänä on toimia lainsäädännön mukaisena koulutuksen ylläpitäjänä ja tässä tarkoituksessa johtaa ja koordinoida sen jäsenkuntien puolesta joko suoraan tai tytäryhteisöjensä kautta ammattikorkeakoulutusta ja toisen asteen koulutusta sekä aikuisten ammatillista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta. (PHKK:n yhtymäkokous 14) Kuntayhtymä voi toimia myös alueen korkea-asteen koulutuksen koordinoijana. Kuntayhtymä voi olla osakkaana yhteisöissä, jotka toteuttavat kuntayhtymän tarkoitusperiin liittyviä toimintoja. Lisäksi kuntayhtymä voi myydä toimialansa palveluja. Kuntayhtymän tarkoituksena on kehittää koulutusta alueen kannalta tehokkaasti, tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Koulutuksen tarjonnalla pyritään samalla tukemaan omistajakuntien alueella olevan yritystoiminnan kehittämistä ja elinkeinorakenteen monipuolistumista.

3 3 (9) II KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET YHTYMÄKOKOUS 4 Jäsenten lukumäärä Jäsenkunnat käyttävät päätösvaltaansa yhtymäkokouksessa. Yhtymäkokoukseen jäsenkunnat valitsevat edustajia seuraavasti: Kunnan asukasluku edellisen vuoden alussa Edustajien lukumäärä tai vähemmän tai enemmän 7 Lisäksi kullekin yhtymäkokousedustajalle tulee valita henkilökohtainen varaedustaja. 5 Äänivalta Jäsenkuntien edustajilla on äänivalta vain niitä asioita käsiteltäessä, joiden osalta kunta on toiminnassa mukana. Kuntien edustajilla on yhteensä kaksisataa (200) ääntä. Tämä äänimäärä jakautuu yhtymän jäsenkuntien asukaslukujen suhteessa kuitenkin niin, että yhden jäsenkunnan äänimäärä voi olla enintään 45 % kaikkien jäsenkuntien valitsemien edustajien yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Investointipäätöstä yhtymäkokouksessa käsiteltäessä edellytetään vähintään kolmen jäsenkunnan edustajien hyväksyvän päätöksen. Kunnan valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. 6 Päätösvaltaisuus Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään puolet päätösvaltaisista jäsenkunnista on kokouksessa edustettuina ja niiden edustajat edustavat vähintään kahta kolmannesta päätöksentekoon oikeutettujen jäsenkuntien yhteenlasketusta äänimäärästä. 7 Kokoukset Yhtymäkokous on pidettävä kaksi kertaa vuodessa, kevätkokous toukokuun 15. päivään ja syyskokous lokakuun 31. päivään mennessä. 8 Koollekutsuminen Kokouskutsut on vähintään kolme viikkoa ennen kokousta lähetettävä yhtymäkokousedustajille ja jäsenkuntien kunnanhallituksille.

4 4 (9) 9 Yhtymäkokouksen tehtävät Sen lisäksi mitä kuntalaissa, erityislainsäädännössä tai tässä sopimuksessa toisaalla yhtymäkokouksen tehtävistä määrätään se: 1. hyväksyy kuntayhtymän talousarvion ja -suunnitelman siten kuin kuntalain 65 :ssä säädetään, 2. päättää kuntayhtymän toiminnan oleellisesta laajentamisesta ja muuttamisesta, 3. vahvistaa kuntayhtymän tilinpäätöksen, 4. päättää vastuuvapaudesta, 5. valitsee hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi, 6. asettaa johto- ja lautakunnat sekä valitsee niihin jäsenet ja varajäsenet sekä määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi, 7. valitsee tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajat, 8. antaa tarkastussäännön, 9. hyväksyy oman työjärjestyksensä. Muut tehtävät kuuluvat hallitukselle. Asiat valmistelee, esittelee ja panee täytäntöön hallitus. 10 Kokousmenettely Menettelystä yhtymäkokouksessa määrätään yhtymäkokouksen työjärjestyksessä. 11 Jäsenkuntien yhtymäkokoukselle esittämät asiat Jäsenkunnalla on oikeus saada haluamansa asia yhtymäkokouksen käsiteltäväksi, jos sitä kirjallisesti vaaditaan hallitukselta kolme kuukautta ennen yhtymäkokousta. HALLITUS 12 Hallituksen kokoonpano Kuntayhtymässä on yhtymäkokouksen kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan valitsema hallitus, johon kuuluu yksitoista (11) jäsentä sekä kullakin henkilökohtainen varajäsen. 13 Hallituksen tehtävät Hallituksen tehtävistä määrätään kuntayhtymän hallintosäännössä. Muissa kuin tämän perussopimuksen 9 :ssä ja muualla tässä perussopimuksessa erikseen määrätyissä asioissa, kuntayhtymän valmistelu-, päätäntä- ja toimeenpanovaltaa käyttää hallitus. Hallitus päättää kuntayhtymän tulosaluejaosta.

5 5 (9) Hallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa yhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset hallintosäännön mukaisesti. Kuntayhtymän nimenkirjoittamisesta määrätään hallintosäännössä. 14 Toimitusjohtaja Kuntayhtymällä on toimitusjohtaja, jonka ottaa ja erottaa kuntayhtymän hallitus. 15 Muu hallinto Konsernin ylläpitämien liikelaitosten hallinto määritellään hallintosäännöllä tai liikelaitosten johtosäännöillä. III KUNTAYHTYMÄN TALOUS 16 Peruspääoma Peruspääoma muodostetaan vuoden 1996 tilinpäätöksen käyttöpää-omasta vuoden 1997 aloittavaan taseeseen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseohjeen mukaisesti. Peruspääoman määrän vahvistaa yhtymäkokous. Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi vuoden 1996 tilinpäätöksen omistusosuuksien suhteessa. Taseen liitteessä peruspääoma ilmoitetaan jäsenkuntien osuuksina, osajäsenyyksien edellyttämällä tarkkuudella. Uuden jäsenkunnan ja osajäsenyyttään laajentaneen kunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta omasta pääomasta päättää yhtymäkokous. Peruspääomalle ei makseta korkoa. 17 Jäsenkuntien osuudet ja vastuut Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyy peruspääomaosuuksien suhteessa. Kuntayhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista. Rekisterissä on eriteltävä peruspääomaosuudet osajäsenyyksittäin. 18 Jäsenkuntien maksuosuudet Kuntayhtymän toiminta rahoitetaan toiminnasta saaduilla myyntituloilla, joiksi katsotaan myös opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa tarkoitetut valtion ja kuntien osuudet.

6 6 (9) Koulutuksen jota varten on vahvistettu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukainen oppilaskohtainen yksikköhinta, toiminta ja investoinnit rahoitetaan yksikköhinnan mukaisella rahoituksella, valtionosuudella ja opetus- ja muiden palveluiden myynnistä saatavilla ja muilla tuloilla. 19 Talousarvio ja -suunnitelma Hallitus laatii esityksen talousarvioksi ja -suunnitelmaksi. Jäsenkunnille varataan tilaisuus esityksen tekemiseen ja lausunnon antamiseen kuntayhtymän toiminnan ja hallinnon kehittämisestä ja lausunnon antamiseen toiminnan oleellisesta laajentumisesta ja muuttumisesta. Yhtymäkokous hyväksyy seuraavan kalenterivuoden talousarvion ja -suunnitelman viimeistään edellisen vuoden lokakuun 31. päivään mennessä. Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien ja tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelujen käytön tai talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin. 20 Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymäkokous. 21 Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus Suoritehinnoittelun perustana on omakustannushinta, joka sisältää toiminnan välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset. Mikäli riittävän oman pääoman turvaaminen, korvausinvestointeihin varautuminen tai pitemmällä aikavälillä terve ja tasapainoinen taloudenhoito edellyttävät jälleenhankintahintaisten poistojen käyttöä palvelusuoritteiden hinnoittelussa, voidaan se toteuttaa yhtymäkokouksen päätöksellä. Jäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Jollei jäsenkuntien ja kuntayhtymän kesken muuta sovita, tulee laskusta käydä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet. 22 Investointien pääomarahoitus Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenkunnan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamishankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen. 23 Rahastojen perustaminen Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymäkokous.

7 7 (9) 24 Kustannusosuuksien ennakot Mahdollisten kustannusosuuksien ennakoiden perinnästä päättää yhtymäkokous. 25 Viivästyskorko Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain mukaisen viivästyskoron. 26 Tilinpäätös, sen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Varainhoitovuoden tilinpäätös on annettava tilintarkastajien tarkastettavaksi viimeistään seuraavan maaliskuun 31. päivään mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja esittelijä. Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymäkokous päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Tilinpäätös on hyväksyttävä toukokuun 15. päivään mennessä. 27 Muut määräykset Tarkempia ohjeita ja määräyksiä kuntayhtymän taloudesta ja hallinnosta annetaan johtosäännöillä. IV HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTAMINEN 28 Tarkastuslautakunta Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa (365/95) ja määrätty kuntayhtymän tarkastussäännössä. Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja neljä jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen. V MUUT MÄÄRÄYKSET 29 Uuden jäsenkunnan ottaminen Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi tulee tehdä siitä ilmoitus kuntayhtymälle. Kunta voidaan hyväksyä kuntayhtymän jäsenkunnaksi nykyisten jäsenkuntien yhtäpitävillä päätöksillä. Kunta voi lunastaa peruspääomaosuuksia jäsenkunnilta kuntien sopimalla tavalla tai sijoittaa kuntayhtymään sovittavan peruspääomaosuuden.

8 8 (9) Uuden jäsenkunnan oikeudet ja velvollisuudet alkavat 1. mom. tarkoitettua jäsenkuntien päätöstä seuraavan kalenterivuoden alusta. 30 Jäsenkunnan eroaminen Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, siirtyy osajäsenyyteen tai aikaisempaa suppeampaan osajäsenyyteen, sille suoritetaan osuus peruspääomasta ja ylijäämästä tai osa siitä, siten kuin yhtymäkokous päättää. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta maksetaan tasasuuruisina erinä kolmen vuoden aikana eron voimaantulosta lukien, ellei yhtymäkokous päätä toisin. Jäsenyys päättyy yhtymäkokouksen päätöstä seuraavan kalenterivuoden lopussa ellei yhtymäkokous päätä toisin. (PHKK:n yhtymäkokous 14) 31 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymä on purettava, jos sen tehtävät on siirretty toisen kuntayhtymän tai kuntien muutoin hoidettavaksi. Kuntayhtymän purkamisesta päätetään samoin kuin perussopimuksen hyväksymisestä. Kuntayhtymän hallitus huolehtii loppuselvityksestä elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset maksamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. 32 Välimiesmenettely Tästä sopimuksesta aiheutuvat riitaisuudet ratkaistaan välimiesmenettelyssä. Välimiesten valinta annetaan Suomen Kuntaliiton tehtäväksi. 33 Sopimuksen voimaantulo Tämä perussopimus tulee voimaan, kun kaikkien jäsenkuntien valtuustot ovat sen hyväksyneet. Vuoden 1999 taloudenhoidossa ja tilinpäätöksessä sekä tilintarkastuksessa noudatetaan hyväksytyn perussopimuksen määräyksiä.

9 9 (9) Kuntien allekirjoitukset Lahdessa 3. syyskuuta päivitetty PHKK:n yhtymäkokous , jäsenkuntien päätökset 2 3. mom. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöityminen - päivitetty PHKK:n yhtymäkokous 14, jäsenkuntien päätökset 3 1. mom. Invalidien suojatyötoiminnan poistaminen tehtävistä - päivitetty PHKK:n yhtymäkokous 14, jäsenkuntien päätökset 30 Jäsenkunnan eroaminen, peruspääoman ja ylijäämien palauttaminen Artjärven kunta Asikkalan kunta Hartolan kunta Heinolan kaupunki Hollolan kunta Hämeenkosken kunta Kuhmoisten kunta Kärkölän kunta Lahden kaupunki Nastolan kunta Orimattilan kaupunki Padasjoen kunta Pertunmaan kunta Sysmän kunta