OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI

Transkriptio

1 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja koulutustarjonnan mitoitus sopimuksissa Johtaja Hannu Sirén Opetusministeriö

2 Koulutus- ja tutkimus Luonnos "Ammattikorkeakoulujen rahoitusta kehitetään nykyistä kannustavammaksi siten, että rahoitus määräytyy nykyistä enemmän tutkintotavoitteiden ja suoritettujen tutkintojen määrän perusteella." Tutkintotavoitteet? Edelleen sopimuksen kautta määrittyvä laajuustekijä? Koulutuksen/toiminnan laatu? Voidaanko jotenkin määrittää rahoitusperusteeksi? 2

3 Koulutus- ja tutkimus Luonnos "Ammattikorkeakoulujen ohjausta joustavoitetaan siten, että se mahdollistaa tutkintotavoitteiden puitteissa resurssien kohdentamisen vapaasti nuorten tai aikuisten tutkintoon johtavaan koulutukseen." Mitä sopimuksiin ja kuinka esitettynä? Nyt nuorten tutkintoon johtava koulutus koulutusaloittain aloituspaikkoina. Nyt aikuiskoulutus yhtenä ammattikorkeakouluittain ilmaistuna kokonaisopiskelijamääränä. Voisiko olla siten, nuorten ja aikuisten ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus sekä ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtava koulutus muodostaa yhden kokonaisuuden? Aloittajat, aloituspaikat, opiskelijamäärä, tutkintotavoitteet koulutusaloittain? Entä erikoistumisopinnot? Entä avoin ammattikorkeakouluopetus? 3

4 Koulutus- ja tutkimus Luonnos "Opetusministeriö uudistaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ohjausjärjestelmät suunnittelukaudella painottaen opetuksen ja tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Ohjauksen osana kehitetään korkeakoulujen toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seurantaa ja siihen liittyvää palautemenettelyä." 4

5 Valtionosuusuudistus vuonna 2010 Hallitusohjelman mukaan valtionosuusjärjestelmä uudistetaan 2010 alusta ja siitä tehdään nykyistä yksinkertaisempi, selkeämpi ja läpinäkyvämpi. Järjestelmää kehitetään nykyistä kannustavampaan suuntaan. Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään. Yhdistäminen koskee opetusministeriön hallinnonalalta esiopetusta ja perusopetusta, kirjastoa sekä kuntien kulttuuritoimen ja taiteen perusopetuksen asukaskohtaisia valtionosuuksia. 5

6 Valtionosuusuudistus vuonna 2010 Lukion, ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen, ammattikorkeakoulujen, vapaan sivistystyön, tuntiperusteisen taiteen perusopetuksen, museoiden, teatterien, orkesterien sekä kuntien liikuntatoimen ja nuorisotyön rahoitus säilyy opetusministeriön hallinnonalalla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslainsäädännön piirissä. Ylläpitäjäjärjestelmä säilytetään lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen osalta. Negatiivisella valtionosuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus on suurempi kuin valtionosuusperusteiden mukaan laskettu rahoitus. Tällaisissa tapauksissa kunta ei saa valtionosuutta, vaan joutuu maksamaan erotuksen valtiolle. 6

7 Valtionosuusuudistus vuonna 2010 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmästä kunnille maksetut valtionosuudet olivat vuonna 2006 yhteensä milj. euroa. Kunnista 55:lle (13 %) valtionosuuspäätös oli negatiivinen. Mikäli kunnan rahoitusosuus säilytetään prosentuaalisesti ennallaan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmässä ns. negatiivisten valtionosuuksien ongelma laajenee koskemaan nykyistä useampia kuntia perusopetuksen ja kirjaston rahoituksen irtautuessa opetus- ja kulttuuritoimen kokonaisuudesta. 7

8 Valtionosuusuudistus vuonna 2010 Mikäli kunnan rahoitusosuus opetusministeriön rahoitettavaksi jääviin toimintoihin olisi sama kuin vuonna 2006 ja kuntarakenne säilyisi ennallaan, niin kunnista 384:lle opetusministeriön valtionosuuspäätöksen arvioidaan olevan negatiivinen. Jos oletetaan, että kunnanosuutta pienennettäisiin (eli valtionosuusprosenttia nostettaisiin) edelleen opetusministeriön hallinnonalalta rahoitettavien toimintamuotojen osalta, tilanne muuttuisi jossain määrin. Kunnanosuusprosentin ollessa esimerkiksi 25 negatiivisen valtionosuuden saajakuntien määrä olisi 210 (51 %). Negatiivisen valtionosuuspäätöksen saajia ei olisi lainkaan, jos kunnanosuus poistettaisiin ja valtionosuus käyttökustannuksiin olisi 100 prosenttia. 8

9 Ammattikorkeakoulujen yksikköhinta vuonna 2008 Tutkintojen lkm Yksikköhinta Muutos-% Muutos-% Arcada-Nylands svenska yhs ,3-0,2 6336, ,21 9,1 Diakonia-amk ,3 3,5 7443, ,74 10,3 Etelä-Karjalan amk 1735,3 1702,5-1,9 6258,4 6905,55 10,3 EVTEK-amk 2999,3 2741,8-8,6 6316, ,59 6,5 HAAGA-HELIA amk 5571,3 5532,3-0,7 6146, ,26 11,0 Helsingin amk 5131,3 4933,5-3,9 6574, ,96 8,0 Humanistinen amk 934,5 1014,5 8,6 9073, ,38 12,1 Hämeen amk 4404,5 4022,3-8,7 6913,9 7266,11 5,1 Jyväskylän amk 4029,3 4120,3 2,3 6788, ,69 9,7 Kajaanin amk 1170,5 1091,5-6,7 5716, ,4 12,8 Kemi-Tornion amk 1597,3 1642,3 2,8 6183, ,01 11,6 Keski-Pohjanmaan amk ,5 3,0 6365, ,06 11,6 Kymenlaakson amk ,8-1,2 6576,4 7384,18 12,3 Lahden amk ,5 9,0 6957, ,86 8,2 Laurea amk 4164, ,6 6265, ,67 12,1 Metropolia amk 7675,3 7285,15 Mikkelin amk 2770,8 2734,3-1,3 6594, ,32 10,5 Oulun seudun amk ,3-4,4 6262, ,63 7,9 Pirkanmaan amk 2258,5 2367,8 4,8 6684, ,94 12,8 Pohjois-Karjalan amk 2322,3 2336,5 0,6 6474, ,32 11,1 Rovaniemen amk 1811,3 1711,5-5,5 6134, ,32 8,8 Satakunnan amk 3490,5 3405,5-2,4 6133, ,93 10,3 Savonia amk 4337, ,5 6579, ,2 9,1 Seinäjoen amk 2601,5 2835,8 9,0 6445, ,96 13,8 Svenska yhs 951,8 943,8-0,8 6553, ,18 9,4 Tampereen amk 3402, ,0 6580, ,76 11,2 Turun amk 5571, ,2 6485, ,87 10,7 Vaasan amk 1865,5 1881,5 0,9 5875, ,95 11,5 Yhs Novia ,57 Yhs Sydväst 848,3 807,3-4,8 6906, ,23 6,4 9