KARSTULAN KUNTA TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA

KARSTULAN KUNTA TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2019 Kunnanhallitus 7.12.2015 Kunnanvaltuusto 14.12.2015

1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 2 Suunnitelmien yleiset perusteet ja kehitysnäkymät 2 Kuntastrategia ja palveluorganisaatio 3 Talousarvion laadintaperusteet 4 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kunnan edustajille tytäryhteisöissä 8 2. KÄYTTÖTALOUSOSA 12 Kunnanvaltuusto 12 Kunnanhallituksen päävastuualue 13 Sosiaali- ja terveystoimen päävastuualue 30 Sivistystoimen päävastuualue 33 Teknisen toimen päävastuualue 48 Päävastuualueiden talousarviot yhteensä 60 3. TULOSLASKELMAOSA 61 4. INVESTOINTIOSA 62 5. RAHOITUSOSA 63 6. YHTEENVETOLASKELMA TALOUSARVIOSTA VUODELLE 2016 64 LIITTEET: Liite 1: Henkilöstösuunnitelma 65 Liite 2: Hyvinvointisuunnitelma 71 Liite 3: Tilastoja 72 Liite 4: Investointiohjelma 76 1

1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT SUUNNITELMIEN YLEISET PERUSTEET JA KEHITYSNÄKYMÄT Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017 2019 taloussuunnitelmaa laaditaan aikana, jota voidaan pitää kuntien näkökulmasta historiallisena. Viimeisten vuosien aikana on ollut menossa useita merkittäviä kuntien toimintaan ja talouteen keskeisesti vaikuttavia uudistuksia. Kuntien rahoitukseen keskeisesti vaikuttava valtionosuusuudistus tuli voimaan vuoden 2015 alusta, mikä vaikutti merkittävästi monien kuntien rahoitukselliseen asemaan. Karstulan kunta oli valtakunnallisesti kymmenen eniten menettävän kunnan joukossa ja uudistuksen siirtymäaika kestää vuoteen 2019 saakka. Valtionosuusuudistusta merkittävämpi ja valtionosuusjärjestelmän taas uudelleen muuttava uudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, joka tulee eduskunnan käsittelyyn keväällä 2016. Uudistus muuttaa merkittävästi kunnan tehtäväkenttää, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu siirtyy kokonaan pois kunnilta maakunnallisten itsehallintoalueiden vastuulle. Vielä ei ole selvillä, tuleeko itsehallintoalueiden rahoitus valtiolta vai niille myönnettävän verotusoikeuden kautta. Joka tapauksessa uudistus tulee vaikuttamaan merkittävästi myös kuntien rahoitusjärjestelmään. Valtion vetäytyminen omasta osuudestaan kansalaisten palveluiden rahoituksessa valtionosuuksia leikkaamalla, on siirtänyt rahoitusvastuuta entistä enemmän kunnille. Tämä on johtanut aiempina vuosina merkittävään kunnallis- ja kiinteistö-verojen korottamiseen koko maassa. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on iskenyt erityisen kovasti Karstulaan. Kunta on nostanut veroprosentteja kahtena vuonna peräkkäin, kunnallisveroa yhteensä 1,5 prosenttiyksikköä. Karstulan veroprosentit ovat säilyneet kuitenkin edelleen erittäin kilpailukykyisinä verrattuna Keski-Suomen kuntiin ja erityisesti saman kokoluokan verrokkikuntiin koko maassa. Vuodelle 2016 veroprosentteja ei koroteta. Toukokuussa 2015 tuli voimaan uusi kuntalaki, joka vahvistaa kuntakonsernin kokonaisuuden huomioon ottamista sekä toiminnan ja talouden suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Uusi laki pyrkii myös vahvistamaan kunnan johtamista ja selkiyttämään poliittisen ja ammatillisen johdon työnjakoa. Kunnallisvaalit siirtyvät syksystä kevääseen. Siten seuraavat kunnallisvaalit siirtyvät vuoden 2016 syksystä kevääseen 2017 ja nykyisen valtuuston toimikausi pitenee vastaavasti. Merkittävä osa uuden lain säännöksistä astuu voimaan vuonna 2017, kun uusi valtuusto aloittaa toimikautensa. Karstulan kunnan toimintaa on kehitetty pitkäjänteisesti ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Toiminnan menoja on pystytty pienentämään ja henkilöstöä sopeuttamaan eläköitymisiä hyödyntäen. Talouden haasteet ja tulevien vuosien merkittävä eläköityminen edellyttävät jatkossakin panostusta toiminnan kehittämiseen. Työtä on tehtävä yhdessä koko henkilöstön kanssa. Edellä kuvatuista epävarmuustekijöistä ja rahoitushaasteista huolimatta vuoteen 2016 lähdetään toisaalta myös toiveikkain ja luottavaisin mielin. Kunnassa on yleisestä talouden tilanteesta ja työttömyydestä huolimatta vireää ja kehittyvää yritystoimintaa. Vuonna 2015 ainakin syyskuuhun saakka muuttoliike on ollut positiivista ja asuintonttien kysyntä vilkasta. Myös kiinteistökauppa on käynyt. Kunnan keskusta on muuttunut osaltaan uuden K-kaupan myötä ja tapahtumatorin tuleva rakentaminen täydentää keskustan ilmettä. Merkittävä periaatepäätös uuden koulun rakentamisesta antaa myös positiivisen tulevaisuudennäkymän. Karstulan kunta haluaa omalta osaltaan aktiivisesti vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin. Hyvinvoiva Karstunen toimintaohjelman ja sitä tukevan Heikin Tuvan toiminta on ollut vilkasta. Hyvinvointiohjelman tavoitteena on ensisijaisesti edistää kuntalaisten hyvinvointia ja sitä kautta myös ennaltaehkäisevästi vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää pienentävästi. Osittain epävarmojen, mutta tulevaisuuteen positiivisesti katsovien näkymien keskellä Karstulan kunnan talousarviota vuodelle 2016 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2017 2019 on valmisteltu siitä lähtökohdasta, että kunnan palvelut tullaan edelleenkin säilyttämään laadukkaina ja korkeatasoisina. Jatkossakin Karstula on hyvinvoiva ja elinvoimainen, kokoaan suurempi maineensa veroinen kunta. 2

KUNTASTRATEGIA JA PALVELUORGANISAATIO Keskeisin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja on kuntastrategia. Sen pohjalta kullekin hallintokunnalle, palvelukeskukselle ja palveluyksikölle on hyväksytty oma strategiansa. Uusi kuntalaki korostaa kuntastrategian merkitystä ja taloussuunnittelua ohjaavaa vaikutusta. Uuden kuntalain kuntastrategiaa koskevat säädökset tulevat voimaan vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. Karstulan voimassa oleva kuntastrategia on hyväksytty 6.6.2011 ja strategian päivitystyö on meneillään. Uusi strategia on tarkoitus laatia uuden kuntalain edellytysten mukaiseksi ja hyväksyä vuoden 2016 aikana. KARSTULASTRATEGIA 2015 Kunnanvaltuusto 6.6.2011 PERUSTEHTÄVÄ (Minkä vuoksi Karstulan kunta on olemassa? Mikä on Karstulan kunnan olemassaolon oikeutus?) PÄÄMÄÄRÄ (Miten Karstulan kunnan perustehtävä suoritetaan? Miten turvataan karstusten hyväksyntä Karstulan kunnan olemassaololle ja tarjotaan muun kuntavaihtoehdon omaavalle / sitä harkitsevalle kilpailukykyinen vaihtoehto?) VALITUT STRATEGIAT 2011-2015 (Miten Karstulan kunnan päämäärään päästään? Millaisin periaattein kunta toimii?) TOIMINTALINJAT (Miten kuntapalvelujen keskeiset kehittämistoimet suunnataan vuosina 2011-2013) TARJOAMME TYÖN TEKEMISEEN JA YRITTÄMISEEN KANNUSTAVAN SEKÄ ASUMISEEN JA VAPAA-AIKAAN VIIHTYISÄN MAASEUTUMAISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN! TUOTAMME KUNTAPALVELUT KUNNAN OMANA PALVELUNA TÄYDENNETTYNÄ KUNTIEN YHTEISILLÄ, YRITYSTEN JA KOLMANNEN SEKTORIN PALVELUILLA. TOIMIMME TULEVAISUUSLÄHTÖISESTI, YRITTÄJÄMÄISESTI, TALOUDELLISESTI JA AKTIIVISEN VUOROVAIKUTTEISESTI VIESTIEN. OLEMME KUNTASEKTORIN EDELLÄKÄVIJÄ (VISIONÄÄRI). VAHVISTAMME ELINKEINOELÄMÄN, KOLMANNEN SEKTORIN JA KUNNAN YHTEISTYÖTÄ. TOTEUTAMME KARSTUSTEN YHTEISTÄ TAHTOA STRATEGIAMME MUKAISESTI. HUOLEHDIMME TYÖN TEKEMISEN JA YRITTÄJYYDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN AJANMUKAISUUDESTA MONIPUOLISTAMME ASUMISEN JA VAPAA-AJAN MAHDOLLISUUKSIA EDISTÄMME KUNTALAISTEN OMAEHTOISTEN HYVINVOINTIPALVELUJEN TARJONTAA KEHITÄMME PAIKALLISIA PERUS- JA 2.ASTEEN KOULUTUSPALVELUITA HUOLEHDIMME PAIKALLISISTA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISTA PALKKAAMME STRATEGIAN TOTEUTTAMISEN EDELLYTTÄMIIN KUNTAPALVELUIHIN TARVITTAESSA UUTTA HENKILÖSTÖÄ Karstulan kunnan palveluorganisaatio luottamustoimielinten osalta esitetään seuraavassa kaaviossa. Palkatun henkilöstön organisaatio esitetään talousarvion liitteenä olevassa henkilöstösuunnitelmassa. Työnjaosta ja päätösvallasta annetut määräykset sisältyvät kunnanvaltuuston hyväksymiin johtosääntöihin. 3

KUNNANVALTUUSTO KUNNAN TOIMINTA JA TALOUS = KUNTASTRATEGIA, JÄRJESTETTÄVÄT KUNTAPALVELUT, ORGANISOITUMISEN JA KONSERNIOHJAUKSEN PERIAATTEET, TALOUDEN PERIAATTEET, KESKUSVAALILAUTAKUNTA, VAALILAUTAKUNTA JA -TOIMIKUNTA KUNTALAKI JA VAALILAKI TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNTALAKI 9 LUKU KUNNANHALLITUS JÄRJESTETTÄVIEN KUNTAPALVELUJEN ORGANISOINTI SEKÄ KONSERNIJOHTO JA OHJAUS/TOIMINTA JA TALOUS, Konserniohjaus ja -talous, kunnan edunvalvonta, elinkeino- ja työllisyysasiat, maaseutupalvelut, asuntopalvelut, kaavoitus- ja maapolitiikka, kiinteistöt, ruokahuolto, hankinnat, Kunnanhallituksen jaostoille ja lautakunnille johtosäännöillä siirretyt sekä toimikunnille annetut tehtävät ja konsernipalvelut KSL KVA OY KS OY Henkilöstöjaosto Työnantajapalvelut Sosiaali- ja terveysjaosto Sosiaali- ja terveyspalveluiden konserniohjaus Viestintäjaosto Sisäinen ja ulkoinen tiedotus, tietoverkot Maaseutujaosto Lomitus- ja maaseutupalvelujen ohjaus KLV OY PLE OY SHP KY, SOTE KY, APS PK-SVP SIVISTYSLAUTAKUNTA JOHTOSÄÄNNÖLLÄ LTK:LLE SIIRRETYT TEHTÄVÄT Päivähoito, esi- ja perusopetus, lukio ja muu 2. aste, kansalaisopisto, kirjasto, kulttuuri, nuoriso, liikunta, TEKNINEN LAUTAKUNTA JOHTOSÄÄNNÖLLÄ LTK:LLE SIIRRETYT TEHTÄVÄT Viranomais-, tila-, kunnallistekniikka, palo- ja pelastus-, jätehuolto- ja yksityistiepalvelut SAMMAKKOKANGAS OY POKE PK-S MUSIIKKIOPISTO ALUEELLINEN PALO- JA PELASTUSLAITOS JÄTELAUTA- KUNTA KUNTAPALVELUJEN KÄYTTÄJÄT Palvelufoorumit TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET Talousarvion sitovia eriä ovat kuntalain 65 :n mukaisesti valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tavoitteet ja mittarit Talousarvion tavoiteasettelussa pyritään kuvaamaan niiden sitovuutta valtuusto- ja lautakuntatasolla. Tavoitteiden ja mittareiden kehittämistä jatketaan edelleen sekä luottamustoimielinten että päätöksiä valmistelevien viranhaltijoiden osalta. Käyttötalousosassa esitetään vertailutietoina kuntien talous- ja toimintatilaston tunnuslukuja vuodelta 2014. Tilastotietojen kokoamistapa ja vertailtavuus on kuvattu tarkemmin liitteessä 3. Palkat ja henkilöstömenot Palkat on budjetoitu talousarvioon varaamalla laskennallisesti olevalle henkilöstölle heinäkuussa 2015 tehdyn kunta-alan neuvottelutuloksen mukainen lisäys henkilöstömenoihin. Neuvottelutulos noudattaa työmarkkinakeskusjärjestöjen 15.6.2015 sopimaa pöytäkirjaa työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisusta. Kunta-alan neuvottelutulos koskee ajanjaksoa 1.1.2016 31.1.2017 ja sen kustannusvaikutus 13 kuukauden sopimusjaksolla on 0,59 prosenttia. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2017 saakka. Kunnan henkilöstömenojen arvioidaan olevan vuonna 2016 kaikkiaan 11 828 659 euroa. Kuntayhtymät ja muu yhteistyö Kunnan käyttötalouden menoihin sisältyvät seuraavat merkittävät maksuosuudet kuntayhtymille ja muille yhteistyökumppaneille: 4

SoTe kuntayhtymä - Perusturvaliikelaitos Saarikan oma toiminta - Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keski-Suomen liitto Jyväskylän kaupunki, palo- ja pelastustoimi Viitasaaren kaupunki, - ympäristöterveydenhuolto - eläinlääkintähuolto Pihtiputaan kunta, maaseutuhallinto Suomen Kuntaliitto ry Maaseudun kehittämisyhdistys Viisari ry, Leader-ohjelma 11 612 604 euroa 4 927 910 euroa 40 500 euroa 344 445 euroa 44 805 euroa 102 477 euroa 67 102 euroa 13 500 euroa 23 500 euroa Avustusmäärärahat Talousarvioon on sisällytetty avustusmäärärahat seuraaviin jo aikaisemmin käytössä olleisiin tukijärjestelmiin: Uudisasukkaan asumistuki. Tukijärjestelmässä myönnetään tuki yksityiselle ensiasunnon hankkivalle henkilölle tai perheelle, joka rakentaa tai ostaa itselleen ensimmäisen omistusasunnon Karstulassa ja joka asuu pysyvästi tässä hankkimassaan asunnossa kunkin vuoden alussa 1.1. Tuen määrä on 250 euroa tuen kohteena olevassa kiinteisössä ao. vuonna 1.1. asunutta ja pysyväksi asukkaaksi henkikirjoitettua henkilöä kohti. Tukiaika on kolme vuotta (kolme vuotuiserää). Tukijärjestelmästä aiheutuva kustannus vuoden 2016 talousarviossa on arviolta 65 000 euroa. Maksuton päivähoito tai kotihoidon kuntalisä. Tukijärjestelmässä 31.12.2016 mennessä syntyville karstusille lapsille järjestetään 12 kuukauden ajan maksuton päivähoitopaikka tai vaihtoehtoisesti maksetaan kotona tai yksityisessä hoidossa hoidettaville alle 3-vuotiaille kotihoidon tuen kuntalisää 100 euroa kuukaudessa. Em. 12 kuukauden jakso voi muodostua yksinomaan päivähoidosta, kotihoidosta, yksityisestä hoidosta tai näiden eri hoitomuotojen yhdistelmästä. Tukijärjestelmästä aiheutuva kustannus vuoden 2016 talousarviossa on arviolta 43 000 euroa. Vanhusten siivouspalvelujen oston tukeminen. Tukijärjestelmässä tuetaan yli 80-vuotiaiden kuntalaisten siivouspalvelujen ostamista siivouspalveluyrityksiltä. Kunta maksaa yli 80-vuotiaiden kuntalaisten siivouspalvelujen käytöstä yritykselle 10 euroa kuukaudessa taloutta kohti eli enintään 120 euroa vuodessa taloutta kohti. Käytännössä siivouspalveluyritykset laskuttavat yli 80-vuotiaiden kuntalaisten ostamasta siivouspalvelusta kuntaa em. tuen osuuden ja ylimenevän osuuden asiakkaalta. Tukijärjestelmästä aiheutuva kustannus vuoden 2016 talousarviossa on arviolta 10 000 euroa. Sotaveteraanien ateria- ja siivouspalvelut. Tukijärjestelmässä kunta järjestää kunnan alueella kotona asuville sotaveteraaneille ateriapalvelut viitenä päivänä viikossa ja siivouspalvelut noin kaksi tuntia kerran kuukaudessa. Ateriapalvelut on perusteltua järjestää myös sotaveteraanin kanssa samassa taloudessa asuvalle puolisolle. Sotaveteraanilla tarkoitetaan Kelan rintamalisää saavaa henkilöä. Kela maksaa rintamalisää Suomessa asuvalle miehelle tai naiselle, jolla on rintamasotilastunnus tai naisille myönnetty rintamapalvelutunnus tai rintamatunnus tai veteraanitunnus. Lisä maksetaan myös miinanraivaajille, joille Sota-arkisto on antanut todistuksen osallistumisesta miinanraivaustehtäviin vuosina 1945 52. Tukijärjestelmästä aiheutuva kustannus vuoden 2016 talousarviossa on arviolta 30 000 euroa. Oppisopimustuki. Tukijärjestelmän mukainen kunnallinen oppisopimustuki myönnetään kunnan lisätukena valtion tukemaan oppisopimukseen, joka on tehty sellaisen karstulalaisen ensisijaisesti alle 25-vuotiaan henkilön kanssa, joka on ammatillista peruskoulutusta vailla tai ammatillisen peruskoulutuksen omaava mutta työpaikan saanti edellyttää työpaikkakoulutusta. Tuki myönnetään Karstulassa toimivalle pk-yritykselle. Tuen määrä on 84 252 euroa kuukaudessa, keskimäärin tuki on 168 euroa kuukaudessa. Tukiaika on enintään puolet (50 %) oppisopimusajasta. Tuki maksetaan jälkikäteen samoin perustein kuin valtion maksama oppisopimuksen koulutuskorvaus. Lisäksi edellytetään, että oppisopimustuen saava yritys ei saa tuen saamiseksi lomauttaa tai irtisanoa nykyistä työvoimaa. Tukijärjestelmästä aiheutuva kustannus vuoden 2016 talousarviossa on arviolta 10 000 euroa. Nuorten kesätyöllistäminen yrityksissä tai yhteisöissä. Tukijärjestelmässä kunta myöntää avustusta Karstulassa sijaitseville yrityksille ja yhteisöille karstusten 16 25 -vuotiaiden nuorten työllistämiseen kuukauden mittaiseen työsuhteeseen kesäkaudella 2.5. 30.9. Avustus on suuruudeltaan 270 euroa kesätyöntekijää kohti. Avustukset myönnetään yritysten ja yhteisöiden hakemusten perusteella ja maksetaan jälkikäteen edellyttäen selvitystä työn- 5

antajalle kuuluvien velvoitteiden hoitamisesta. Tukijärjestelmästä aiheutuva kustannus vuoden 2016 talousarviossa on arviolta 15 000 euroa. Yksityistieavustukset. Kunta myöntää avustusta yksityisteiden perusparannus- ja kunnostushankkeisiin sekä yksityisteiden kunnossapitoon teknisen lautakunnan päättämien periaatteiden mukaan. Avustuksiin varattu määräraha vuoden 2016 talousarviossa on 98 000 euroa. Avustukset kansalais-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoiminnalle. Kunta myöntää toiminta- ja kohdeavustuksia, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoiminnalle. Harkinnanvaraisista avustuksista päättää sivistyslautakunta kunnanhallituksen hyväksymän avustussäännön periaatteiden mukaan. Avustuksiin varattu määräraha vuoden 2016 talousarviossa on 35 000 euroa. Tuki maksullisen lomituspalvelun käyttöön. Kunta myöntää tukea maksullisen lomituspalvelun käyttöön. Tuki on 3 euroa / tunti ja sitä maksetaan enintään 30 tunnilta vuodessa lomaoikeutettua henkilöä kohti. Tuki vähennetään lähetettävästä laskusta. Avustuksiin varattu määräraha vuoden 2016 talousarviossa on 4 000 euroa. Verotulot Kunnan tuloveroprosentiksi vuodelle 2016 on määrätty 20,0 %. Kiinteistöveroprosenteiksi vuodelle 2016 on määrätty - yleinen kiinteistövero 0,85 % - vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero 0,45 % - muiden asuinrakennusten kiinteistövero 1,00 % - voimalaitosten kiinteistövero 1,00 % - yleishyödyllisen yhteisön kiinteistövero 0,00 %. Talousarvioon on budjetoitu seuraava arvio verotuotoista: Tuloveron (kunnallisveron) tuotto Kiinteistöveron tuotto Yhteisöveron tuotto Verolajien tuotot yhteensä Verotuotot, /asukas (31.12.2016 asukaslukuennuste 4 170) 9 930 000 euroa 940 000 euroa 970 000 euroa 11 840 000 euroa 2 839,33 euroa Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (1704/2009) sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus, harkinnanvarainen valtionosuuden korotus ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatio. Peruspalvelujen alustava valtionosuusprosentti vuodelle 2016 on 25,47 % ja kunnan omarahoitusosuus on 3 642,26 euroa/asukas. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen (1705/2009) euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluille. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus jne.) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopistot, museot, teatterit, orkesterit, nuorisotyö jne.). Talousarvioon on budjetoitu seuraava arvio valtionosuuksista: Valtionosuudet yhteensä Valtionosuudet, /asukas (31.12.2016 asukaslukuennuste 4 170) 15 240 000 euroa 3 654,68 euroa 6

Maksut ja muut toimintatuotot Maksut ja muut toimintatuotot ovat monilta osin lainsäädännön määrittämiä. Niiltä osin kuin päätösvalta on kunnalla, maksut ja muut toimintatuotot pyritään pitämään kohtuullisina. Lainanottoperiaatteet ja maksuvalmiuden ylläpitäminen Lainanotto on viime vuosina tapahtunut kuntatodistuksilla, koska lyhytaikaisten (1 3 kk) kuntatodistusten korkotaso on ollut todella matala ja vaihdellut viimeisten parin vuoden aikana noin 0,03-0,2 prosentissa. Näillä näkymin tällaista lainanottoperiaatetta on tarkoitus jatkaa. Mikäli korkotasossa kuitenkin tapahtuu tai näyttää tapahtuvan oleellisia muutoksia, on siihen syytä reagoida tilanteen edellyttämällä tavalla. Kunnanhallitus voi markkinatilanteen muuttuessa muuttaa lyhytaikaisia lainoja pitkäaikaisiksi lainoiksi ilman kunnanvaltuuston erillistä päätöstä enintään puolet kunnan kokonaislainamäärästä. Kunnanhallitus voi lisäksi ryhtyä toimiin korkosuojausten ottamiseksi kunnan lainoihin valtuuston hyväksymän erillisen valtuutuksen mukaisesti. Kunnalla on ns. Valo-rahoja sijoitettuna tätä talousarviota laadittaessa noin 4 miljoonaa euroa, joista 2 miljoona on määräaikaistalletuksena ja 2 miljoonaa vähäriskisessä korkorahastossa. Sijoitusten tuotto on ollut pitkään selkeästi lainoista maksettua korkoa suurempi. Viimeisen kolmen vuoden ajan sijoitusten tuotto on ollut alhaista, mutta myös korkotaso on ollut erittäin alhainen. Kunnan sijoitusten ja lainamäärän suhdetta on jatkuvasti syytä tarkastella sijoitusten tuoton ja lainojen korkotason muutosten kannalta. Samalla tulee kiinnittää huomiota kunnan lainamäärään. Sijoituksia hoidetaan valtuuston hyväksymien sijoitustoiminnan periaatteiden mukaisesti. Taloussuunnitelma Talouden pitemmän aikavälin suunnittelu ja taloussuunnitelman laatiminen vuosille 2017 2019 on erittäin haasteellista. Erityisiä haasteita on tuonut valtionosuusuudistus, jonka johdosta Karstulan kunnan valtionosuudet ovat pienentyneet ja tulevat vielä pienenemään merkittävästi. Toinen erittäin merkittävä tekijä kuntien tulevaisuuden rahoituksen ja talouden kannalta on sote-uudistus ja siihen liittyvän rahoitusjärjestelmän muutos. Edellä mainittujen lisäksi valtakunnallinen ja kansainvälinen taloustilanne luo merkittäviä haasteita kuntien omille verotuotoille, mutta myös paineita valtiolle tervehdyttää edelleen valtiontaloutta kuntien rahoitusta leikkaamalla. Hallitusohjelman mukaan uusia tehtäviä ja velvoitteita kunnille ei annettaisi. Kunnan verotulojen kehitys on hyvin riippuvaista yleisen taloustilanteen kehityksestä, mutta merkittävää vaikutusta on myös paikallisilla investoinneilla ja elinkeinoelämän vireydellä. Kunta voi omilla toimillaan vaikuttaa suunnitelmavuosien talouteen vain rajallisesti. Merkittävimmin voimme vaikuttaa ylläpitämällä yleistä elinvoimaa ja kuntalaisten hyvinvointia muun muassa Hyvinvoiva Karstunen -ohjelman toimenpitein. Edellä mainituista syistä taloussuunnitelma vuosille 2017 2019 on varsin ohjeellinen ja tarkentuu myöhemmin varsinaisen talousarviovuoden aikana sekä sote-uudistuksen valmistelun edetessä. Talousarvion sitovuus ja tilivelvollisuus Kunnanvaltuusto vahvistaa taloussuunnitelman ensimmäisen vuoden 2016 talousarviona sitovana noudatettavaksi ja taloussuunnitelman 2017 2019 ohjeellisena noudatettavaksi. Kunnanhallitus saattaa vahvistetun talousarvion täytäntöönpano-ohjeineen lautakuntien noudatettavaksi. Erillisiä käyttösuunnitelmia ei tehdä. Talousarvio on valtuustoon nähden sitova seuraavilla talousarviokokonaisuuksilla: - kunnanhallitus - sosiaali- ja terveystoimi - sivistystoimi - tekninen toimi - tuloslaskelma - investoinnit - rahoituslaskelma. Kunnanvaltuusto päättää määrärahat ja tuloarviot sekä tavoitteet tehtäväalueittain. Investointimäärärahat myönnetään hankkeittain. Talousarvio on kunnanvaltuustoon nähden sitova nettomääräisenä käyttötalouden ulkoisten erien osalta päävastuualueittain ja investointien osalta hankkeittain. Rahoituslaskelman eristä pitkäaikaisten lainojen ja lyhytaikaisten lainojen yhteismäärän muutos ja antolainojen lisäys on valtuustoon nähden sitova. 7

Käyttötalouden osalta talousarvio on kunnanhallitukseen ja lautakuntiin nähden sitova kustannuspaikoittain. Sitovuustasona menoihin ja tuloihin nähden ovat nettomenot. Henkilöstömenoja tai niiden säästöjä ei saa käyttää muiden menolajien katteeksi. Määrärahojen riittävyydestä, tuloarvioiden ja tavoitteiden toteutumisesta vastaavat - tilivelvolliset luottamushenkilöt: kunnanhallituksen, lautakuntien, johtokuntien ja toimikuntien jäsenet - tilivelvolliset viranhaltijat: kunnanjohtaja ja palvelukeskusten johtajat. TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN KONSERNIJOHDOLLE JA KUNNAN EDUSTAJILLE TYTÄRYHTEISÖISSÄ Kuntalaki korostaa valtuuston vahvaa asemaa ja kokonaisvastuuta toiminnasta ja taloudesta. Kuntalain 13 :n mukaan valtuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Lisäksi valtuusto päättää myös kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Myös uusi kuntalaki, jonka toimielimiä ja johtamista koskevat luvut tulevat voimaan vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien, korostaa koko kuntakonsernin roolia ja ohjausta. Vuoden 2016 aikana Karstulan kuntakonsernin taloushallinnon palveluita kootaan yhteen talous- ja hallintopalvelukeskukseen. Kunnanvaltuuston 14.12.2009 hyväksymällä konserniohjeella on annettu toimintaohjeet ja periaatteet Karstulan kuntakonserniin kuuluville tytäryhteisöille. Edellä olevassa luottamushenkilöorganisaatiokaaviossa on virallisesti kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen lisäksi esitetty muutkin sellaiset yhteisöt, joiden toiminta on kunnan kannalta merkittävää ja joiden konserniohjaus on näin ollen tärkeää. Konserniohjauksen sisältö on määritelty konserniohjeissa ja vastuutus kunnanvaltuuston hyväksymillä johtosäännöillä. Kunnanhallitus esittää talousarviossa 2016 ja taloussuunnitelmassa 2017 2019 kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi seuraavat kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet ja konserniohjauksen periaatteet: Kunnanvaltuuston hyväksymä kulloinkin voimassaoleva kuntastrategia on kunnan toiminnan ja talouden keskeinen lähtökohta. Kunnan taloutta hoidetaan edelleen niin, että tavoitteena on olla riiittävän vahva peruskunta järjestämään tarvittavat kuntapalvelut kuntalaisille. Tavoitteiden toteutumista seurataan tilinpäätöksen mukaisen vuosikatteen ja muiden tunnuslukujen avulla, laatimalla keskeisistä päätöksistä strategiavaikuttavuuden arviointi sekä tarkastelemalla, miten aiemmat, keskeisten päätösten strategiavaikuttavuuden arvioinnit ovat toteutuneet. Kunnanvaltuusto hyväksyy talousarviossa vuosittain konserniohjauksen periaatteet kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden ja yhteisöjen osalta. Konserniohjauksen periaatteiden toteutumista arvioidaan tilinpäätöksen ja erillisten infotilaisuuksien tietojen pohjalta. 8

KARSTULAN KUNTAKONSERNI TYTÄRYHTEISÖT KUNTAYHTYMÄT OSAKKUUSYHTEISÖT Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy 100 % Karstulan Lämpöverkko Oy 100 % Karstulan Vuokra-asunnot Oy 100 % As Oy Vuokrakelsa 100 % As Oy Vuokrakarstu 68 % Puulaakson Energia Oy 59 % SoTe kuntayhtymä 30,59 % Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 2,21 % Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä 4,2 % Keski-Suomen liitto 1,4 % Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy Yhtiön toimialana on Karstulan kunnan elinkeinoelämän edistäminen ja sen rakenteen monipuolistaminen. Tässä tarkoituksessa yhtiö voi toimia yhteistyössä myös Karstulan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Kunta omistaa 100 % yhtiön osakkeista. Yhtiökokousasiat käydään läpi kunnanhallituksessa toimitusjohtajan selostuksen pohjalta ja annetaan ohjeet yhtiökokousedustajalle. Elinkeino- ja yritysasioita yleensä käsitteleviä infoja pidetään ajankohtaisten hankkeiden yhteydessä kunnanhallitukselle yhtiökokousasioiden lisäksi 2 3 / vuosi sekä kunnanvaltuustoinfo vähintään 1 / vuosi. Puulaakson Sijoituksen neuvottelukunta toimii ohjeensa mukaisesti yhteistyöelimenä. Yhtiö kehittää yrittämisen toimintaympäristöä kilpailukykyisemmäksi sekä edistää asiakkaidensa kannattavan liiketoiminnan kehittymistä, rahoituksen järjestymistä ja osaamista. Työpaikkaomavaraisuus Yritysten määrä Työpaikkaomavaraisuus 100 %. Yritysten määrä entisellä tasolla. Yhtiö toimii arvojensa mukaisesti: luottamuksellisuus, nopeus, yritysja asiakaslähtöisyys, joustavuus ja ennakkoluulottomuus. Yhtiön toiminta on tehokasta ja taloudellista. Asiakastyytyväisyyskyselyt Tilikauden tulos Asiakastyytyväisyys keskimäärin hyvä. Nollatulos. 9

Karstulan Vuokra-asunnot Oy Yhtiön toimialana on rakennuttaa, omistaa ja hallita kiinteistöjä ja vuokratonteilla olevia rakennuksia, ostaa ja vuokrata alueita, rakennuksia ja huoneistoja, antaa vuokralle kiinteistöjä ja huoneistoja sekä harjoittaa kiinteistöjen ja vuokratonteilla olevien rakennusten isännöinti- ja huoltotoimintaa. Kunta omistaa 100 % yhtiön osakkeista. Kunnanhallitus nimeää yhtiön hallituksen jäsenet. Yhtiökokousasiat käydään läpi kunnanhallituksessa toimitusjohtajan selostuksen pohjalta ja annetaan ohjeet yhtiökokousedustajalle. Yhtiön keskeisistä asioista annetaan infoa kunnanhallitukselle yhtiökokousasioiden käsittelyn yhteydessä. Yhtiö tarjoaa monipuolista ja viihtyisää vuokra-asumisympäristöä karstulalaisille ja kuntaan muuttaville. Asuntojen kuntoonpano Asuntohakemusten käsittelyaika Asuntojen kunnostuksesta on alle 10 vuotta 30 % asunnoista, 10-20 vuotta 60 % asunnoista. Päätöksen saa 1 viikon kuluessa asuntohakemuksen jättämisestä. Vuokra-asunnot ovat käyttötarkoi- Vuokrausaste Vuokrausaste vähintään 85 % tuksensa mukaisessa käytössä. Yhtiön toiminta on taloudellisesti kannattavaa vuokratuloihin perustuen. Tilinpäätös Tilikauden tulos positiivinen. Vieraan pääoman määrä taseessa vähenevä. Vuokrasaamiset < 5 % liikevaihdosta. Karstulan Lämpöverkko Oy Yhtiön toimialana on kaukolämmön siirto- ja jakeluverkon sekä siihen liittyvien lämpölaitosten omistaminen ja käyttäminen, kaukolämmön myyminen ja välittäminen. Kunta omistaa 100 % yhtiön osakkeista. Kunnanhallitus nimeää yhtiön hallituksen jäsenet. Yhtiökokousasiat käydään läpi kunnanhallituksessa toimitusjohtajan tai yhtiön hallituksen puheenjohtajan selostuksen pohjalta ja annetaan ohjeet yhtiökokousedustajalle. Mahdollisten periaateratkaisujen yhteydessä pidetään infoja kunnanhallitukselle sekä kunnanvaltuustolle. Mahdollisimman moni yhtiön kannalta taloudellisesti liitettävissä oleva kiinteistö tulee kaukolämmön piiriin. Vuotuiset ja yhteenlasketut liittyjätiedot Alueellisesti kilpailukykyisellä asiakashinnalla pienehkön osingon jakaminen omistajille. Hintavertailut Tilinpäätöstiedot Puulaakson Energia Oy Yhtiön toimialana on prosessihöyryn, prosessilämmön, kaukolämmön ja sähkön tuottaminen, osakassopimuksen mukaisesti puupohjaisen polttoaineen avulla omakustannushintaan osakkaille. Kunta omistaa vuoden 2015 lopulla tapahtuvan osakeannin jälkeen yhtiöstä 37,3 % ja Karstulan Lämpöverkko Oy 36,8 %. Kunnan suora ja välillinen omistus yhtiöstä on yhteensä 74,1 %. Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajat yhtiön hallituksen jäseniksi. Yhtiökokousasiat käydään läpi kunnanhallituksessa toimitusjohtajan tai yhtiön hallituksen puheenjohtajan selostuksen pohjalta ja annetaan ohjeet yhtiökokousedustajalle. Mahdollisten periaateratkaisujen yhteydessä pidetään infoja kunnanhallitukselle sekä kunnanvaltuustolle. 10

Yhtiö tuottaa osakassopimuksen Omakustannushinnan kehitys mukaisesti omakustannusperiaatteella kaukolämpöenergiaa Karstulan Lämpöverkko Oy:lle Yhtiö toimii taloudellisesti kannattavasti ja pystyy vastaamaan käyttö- sekä investointikustannuksistaan. Hintavertailu Tilinpäätöstiedot Muut Karstulan kunnan kannalta keskeiset yhteisöt Karstulan kunnan konserniohjaukseen ja -talouteen sekä edunvalvontaan liittyen keskeisiä, viralliseen kuntakonserniin kuulumattomia yhteisöjä ovat mm. Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ky, SoTe ky, Karstulan Asumispalvelusäätiö, Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelu Oy, POKE, Pohjoisen Keski-Suomen musiikkiopisto, Sammakkokangas Oy ja jätelautakunta, Keski-Suomen Verkkoholding Oy ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy sekä Keski-Suomen palo- ja pelastuslaitos. Näiden yhteisöjen osalta konserniohjauksesta vastaava luottamushenkilötoimielin on määritelty johtosäännöillä. Keskeinen periaate toiminnan ja talouden ohjauksessa on Karstulastrategia 2015 sekä yleinen toiminnallistaloudellisuus. Konserniohjauksessa tulee huomioida riittävä ja säännöllinen yhteistyö asianomaisten yhteisöjen hallinnossa mukana erityisesti Karstulasta olevien henkilöiden kanssa. 11

2. KÄYTTÖTALOUSOSA KUNNANVALTUUSTO Toimielimet: KUNNANVALTUUSTO, KESKUSVAALILAUTAKUNTA, TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimielinten tehtävät: Kunnanvaltuusto on kunnan ylin päättävä elin, joka vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta.valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, konserniohjauksen periaatteista sekä hallinnon järjestämisen, talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista. Valtuusto hyväksyy kunnan talousarvion ja tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta. Lisäksi valtuusto huolehtii, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Keskusvaalilautakunta on lakisääteinen lautakunta, jonka kunnanvaltuusto asettaa toimikaudekseen. Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on huolehtia kunnallisvaalien ja valtiollisten vaalien järjestämisestä kunnassa vaalilainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tarkastuslautakunta on lakisääteinen lautakunta, jonka kunnanvaltuusto asettaa toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastusta varten. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan tehtävät on määritelty kunnan tarkastussäännössä. Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kunnanvaltuuston kustannuspaikalle varataan määräraha kunnanvaltuuston toimintaan. Vaalien kustannuspaikalle ei varata määrärahaa, koska vuonna 2016 ei järjestetä säännönmukaisia vaaleja. Tilintarkastuksen kustannuspaikalle varataan määräraha tarkastuslautakunnan toimintaan sekä ulkoisen tarkastuksen eli tilintarkastuksen ostopalveluun auktorisoidulta JHTT-tilintarkastusyhteisöltä. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Vastuuhenkilöt: kunnanjohtaja Eino Nissinen, hallintojohtaja Salla Manni 011200 Kunnanvaltuusto (EN) TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -34 594-32 680-32 900-220 -0,7 Toimintakate -34 594-32 680-32 900-220 -0,7 Tulos -34 594-32 680-32 900-220 -0,7 010000 Vaalit (SM) TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 7 032 7 100 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -8 438-10 021 Toimintakate -1 406-2 921 0 Tulos -1 406-2 921 0 011100 Tilintarkastus (EN) TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -13 234-13 180-13 500-320 -2,4 Toimintakate -13 234-13 180-13 500-320 -2,4 Tulos -13 234-13 180-13 500-320 -2,4 011250 Kokousjärjestelmä (EN) TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -26 847-25 166-24 193 973 3,9 Toimintakate -26 847-25 166-24 193 973 3,9 Tulos -26 847-25 166-24 193 973 3,9 12

KUNNANHALLITUKSEN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: KUNNANHALLITUS Kunnanhallituksen tehtävänä on vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus vastaa valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti kunnan järjestämisvastuulla olevien kuntapalvelujen organisoinnista, konsernijohdosta ja -ohjauksesta, kunnan edunvalvonnasta, kunnanhallitukselle määrätyistä tehtäväalueista sekä yhteensovittaa lautakuntien sekä niiden alaisina toimivien palvelukeskusten toiminnan kunnanvaltuuston taloudellisesti kestävällä tavalla määrittämien voimavarojen mukaisesti. Palvelukeskukset: KUNTAKONSERNIN PALVELUKESKUS huolehtii, että kunnan ja kuntakonsernin hallinnossa, taloudenhoidossa sekä muussa toiminnassa noudatetaan kunnanvaltuuston hyväksymää kuntastrategiaa. Lisäksi palvelukeskus järjestää kuntakonsernin keskitettyjä palveluita. HALLINTO- JA TALOUSPALVELUKESKUS tukee kunnan muiden palvelukeskusten palvelutuotantoa tuottamalla näiden tarvitsemia asiantuntija- ja tukipalveluja. Lisäksi palvelukeskus huolehtii joidenkin kunnan yleishallinnon viranomaistehtävien järjestämisestä. Palveluja tuotetaan sopimusperusteisesti myös kuntakonsernille ja kuntaorganisaation ulkopuolelle. LOMITUSPALVELUKESKUS toimii sopimusperusteisena Melan paikallisyksikkönä järjestäen maatalousyrittäjien lomituspalvelut pohjoisen Keski-Suomen kahdeksan kunnan alueella. Tilivelvolliset viranhaltijat: kunnanjohtaja Eino Nissinen, hallintojohtaja Salla Manni, lomituspalvelujohtaja Kyllikki Vuorinen KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2016 KUNNANHALLITUKSEN PÄÄVASTUUALUE ulkoinen ja sisäinen TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatuotot 10 217 613 9 156 630 8 973 407-183 223-2,0 % Myyntituotot 7 167 109 6 398 761 6 008 667-390 094-6,1 % Maksutuotot 591 742 390 000 519 000 129 000 33,1 % Tuet ja avustukset 136 358 59 820 215 000 155 180 259,4 % Muut toimintatuotot 2 322 404 2 308 049 2 230 740-77 309-3,3 % Toimintakulut -10 565 112-9 709 415-9 644 908 64 507 0,7 % Henkilöstökulut -6 717 204-6 091 698-6 130 919-39 221-0,6 % Palvelujen ostot -1 894 772-1 822 847-1 728 809 94 038 5,2 % Aineet, tarvikkeet, tavarat -1 284 754-1 230 660-1 232 130-1 470-0,1 % Avustukset -505 714-455 000-447 500 7 500 1,6 % Muut toimintakulut -162 668-109 210-105 550 3 660 3,4 % TOIMINTAKATE -347 498-552 785-671 501-118 716-21,5 % Poistot ja arvonalentumiset -888 658-985 605-1 045 472-59 867-6,1 % TILIKAUDEN TULOS -1 236 156-1 538 390-1 716 973-178 583-11,6 % Kunnanhallituksen päävastuualueen talousluvuissa on mukana edellä kuvattu kunnanvaltuuston toiminta (kunnanvaltuuston, vaalien ja tilintarkastuksen kustannuspaikat). 13

Päävastuualueen toimintatuotot Päävastuualueen toimintakulut Myyntituotot Tuet ja avustukset Maksutuotot Muut toimintatuotot Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut Palvelujen ostot Avustukset KUNNANHALLITUS Toimielimet: KUNNANHALLITUS, KUNNANHALLITUKSEN JAOSTOT (HENKILÖSTÖJAOSTO, SOSIAALI- JA TERVEYSJAOSTO, VIESTINTÄJAOSTO, MAASEUTUJAOSTO), VANHUSNEUVOSTO, TOIMIKUNNAT Toimielinten tehtävät: Kunnanhallitus toteuttaa valtuuston hyväksymää strategiaa toiminnassaan ja päätöksenteossaan sekä arvioi strategian toteutumista kaikissa kunnan toiminnoissa ja toiminnan tasoilla. Kunnanhallitukselle kuuluvien lakisääteisten tehtävien lisäksi erityisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että kunnan strategiaprosessi on toimiva ja että kunnanvaltuustolla on riittävät mahdollisuudet strategian käsittelyyn sekä välineet raportoinnin ja seurannan varmistamiseen. Kunnanhallitus ohjaa, johtaa, valvoo ja sitouttaa järjestelmällisesti kunnan omaa organisaatiota sekä omistajaohjauksen ja muun yhteydenpidon kautta keskeisiä yhteistyöverkostoja. Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto huolehtii, että kuntapalveluja tuottava palkatun henkilöstön palveluorganisaatio toimii kuntastrategian mukaisella tavalla tulevaisuuslähtöisesti, yrittäjämäisesti ja taloudellisesti, ja että kunnan työnantaja-asemasta ja kunta-alan sopimuksista aiheutuvista velvoitteista huolehditaan asianmukaisesti. Kunnanhallituksen sosiaali- ja terveysjaosto seuraa ja valvoo kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä kuntastrategian mukaisesti ja toimintaympäristön muutokset huomioiden. Jaosto vaikuttaa konserniohjauksella siihen, että kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään laadukkaasti ja taloudellisesti, edistävät kuntalaisten hyvinvointia ja huomioivat palvelukysynnän muutokset. Kunnanhallituksen viestintäjaosto huolehtii, että kuntaviestintä vahvistaa kuntastrategiassa määriteltyä mielikuvaa Karstulasta. Kunnanhallituksen maaseutujaosto huolehtii, että lomituspalvelukeskuksen henkilöstö toimii lomituslain ja Melan asetusten ja ohjeiden mukaisesti, ja toimii hallintohenkilöstön tukena päätöksissä. Jaosto valvoo maaseutuhallinnon yhteistoiminta-aluetta koskevan kuntien välisen sopimuksen toteutumista. Vanhusneuvosto on perustettu kunnanhallituksen päätöksellä 8.3.2012 / 71 kunnan ja sen alueella asuvien ja toimivien ikäihmisten ja heidän järjestöjensä yhteistyöelimeksi. Toimikunnat ovat kunnanhallituksen ja lautakuntien määrätyn tehtävän hoitamiseksi asettamia toimielimiä. Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kustannuspaikoille varataan määrärahat toimielinten toimintaan. Kunnanhallituksen kustannuspaikalle kirjataan myös kunnanjohtajan ja osin hallintojohtajan palkkauskulut. Toimikuntien kustannuspaikalle kirjataan myös kustannuksia osallistumisista nimettynä kunnan edustajana seudullisiin ym. yhteisiin toimikuntiin. 14

KUNNANHALLITUS Strategian mukainen aktiivinen ja ennakoiva kotikunnan kehittäminen. Kunnan elinvoimaisuuden ja suhteellisen kilpailukyvyn säilyttäminen Päätösten strategianmukaisuus Kunnassa olevien työpaikkojen ja yritysten määrän sekä muiden keskeisten elinvoimatekijöiden kehitys Strategiavaikuttavuuden arviointi keskeisistä päätöksistä. Elinvoimatekijät eivät heikkene. KUNNANHALLITUKSEN HENKILÖSTÖJAOSTO Kunnalla on toimiva palveluorganisaatio ja hyvä työnantajamaine, jota rakennetaan henkilöstöjaoston strategian mukaisesti. Henkilöstöjaoston strategian osaalueiden toteutuminen. Palvelutuotannon muutostarpeiden sekä henkilöstö- ja osaamisrakenteiden muutosten ennakoiminen. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Kunnan palkkausjärjestelmä on taloudellisesti kestävä ja kannustava. Toteutetut toimenpiteet Työn vaativuuden ja työsuorituksen arviointiin perustuvan palkkausjärjestelmän kehittäminen edelleen. KUNNANHALLITUKSEN SOSIAALI- JA TERVEYSJAOSTO Sosiaali- ja terveyspalvelujen omistajaohjauksen toimivuus Annettujen kannanottojen ja ohjeiden vaikutus lopullisiin päätöksiin. Kunta saa omat näkemyksensä esitettyä selkeästi sosiaali- ja terveystoimen sidosryhmille. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Hyvinvoiva karstunen -kokonaisuus Hyvinvoiva karstunen -ohjelman toteuttaminen Eteneminen suunnitelman mukaan ja ohjelman ja suunnitelman päivittäminen tarvittaessa. KUNNANHALLITUKSEN VIESTINTÄJAOSTO Kuntaviestintä vahvistaa myönteistä kuntakuvaa. Positiivinen ja laajalle levinnyt kuntakuva KUNNANHALLITUKSEN MAASEUTUJAOSTO Melan toimeksiantosopimuksen ja maaseutuhallinnon yhteistoimintasopimuksen toteutuminen Sopimusten asianmukainen toteutuminen. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Jaosto toimii yhteisten asioiden kanavana maatalousyrittäjien, hallinnon, Melan, ELY-keskuksen ja Mavin kanssa. Kunta saa omat näkemyksensä esitettyä selkeästi yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. 15

VANHUSNEUVOSTO Vanhusneuvosto tuo ikäihmisten näkökulmaa päätöksiin ja palveluihin. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Vanhusneuvoston oman toimintasuunnitelman mukaiset tavoitteet TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Vastuuhenkilöt: kunnanjohtaja Eino Nissinen, hallintojohtaja Salla Manni, lomituspalvelujohtaja Kyllikki Vuorinen, hyvinvointivastaava Mirka Oinonen 011300 Kunnanhallitus (EN) TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 458 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -162 813-191 583-194 369-2 786-1,5 Toimintakate -162 355-191 583-194 369-2 786-1,5 Tulos -162 355-191 583-194 369-2 786-1,5 011320 Henkilöstöjaosto (SM) TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -3 996-5 450-5 000 450 8,3 Toimintakate -3 996-5 450-5 000 450 8,3 Tulos -3 996-5 450-5 000 450 8,3 011330 Sote-jaosto (EN) TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -4 646-6 500-5 100 1 400 21,5 Toimintakate -4 646-6 500-5 100 1 400 21,5 Tulos -4 646-6 500-5 100 1 400 21,5 011340 Viestintäjaosto (EN) TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -12 736-27 650-23 350 4 300 15,6 Toimintakate -12 736-27 650-23 350 4 300 15,6 Tulos -12 736-27 650-23 350 4 300 15,6 011360 Maaseutujaosto (KV) TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -1 484-3 930-2 450 1 480 37,7 Toimintakate -1 484-3 930-2 450 1 480 37,7 Tulos -1 484-3 930-2 450 1 480 37,7 011350 Vanhusneuvosto (MO) TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 202 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -12 045-5 300-5 000 300 5,7 Toimintakate -11 844-5 300-5 000 300 5,7 Tulos -11 844-5 300-5 000 300 5,7 011310 Toimikunnat (EN) TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -1 837-3 030-3 000 30-1,0 Toimintakate -1 837-3 030-3 000 30-1,0 Tulos -1 837-3 030-3 000 30-1,0 16

Tehtäväalue: ELINKEINOT JA KEHITTÄMINEN Tehtäväalueen tarkoitus: Kuntastrategian mukaisesti tarjota työn tekemiseen ja yrittämiseen kannustava sekä asumiseen ja vapaa-aikaan viihtyisä maaseutumainen toimintaympäristö. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Eino Nissinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Elinkeinotoimi vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin ja yleiseen elinvoimaan kunnassa. Kustannuspaikalle varataan määräraha elinkeinopalvelujen ostoon Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy:ltä ja rahoitusosuuksiin EUprojekteihin ja muihin hankkeisiin osallistumiselle sekä kunnanvaltuuston ja -hallituksen erikseen päättämiin avustuksiin. Lisäksi kustannuspaikka sisältää kunnan tuen maatalousyrittäjien maksullisen lomituspalvelun käyttöön. Viisarin LEADER-ohjelman rahoitusosuuden määräraha varataan omalle kustannuspaikalleen. Kuntamarkkinointia toteutetaan monipuolisesti sähköisen median, kunnan kotisivujen ja yleisen suhdetoiminnan avulla, näille varataan määrärahat omille kustannuspaikoilleen. Tukimuodot: Avustus uudisasukkaan asumistukeen ja maksuttomaan päivähoitoon/kotihoidon kuntalisään sekä oppisopimuskoulutuksen tukemiseen varataan omille kustannuspaikoilleen. Hyvinvoiva karstunen -kokonaisuudelle on varattu määräraha, jota käytetään hyvinvointivastaavan palkkauskuluihin ja ohjelman mukaisen toiminnan koordinointiin. Yrittäjyyden ja elinkeinotoiminnan aktiivinen edistäminen Kunnassa olevien työpaikkojen ja yritysten määrän sekä muiden keskeisten elinvoimatekijöiden Elinvoimatekijät eivät heikkene. Tulomuutto ja uudisrakentaminen kehittyvät kunnassa myönteisesti. kehitys. Väestön ja rakentamisen kehitys. Tukijärjestelmien toimivuus: tehtyjen päätösten määrä, rakennuslupien määrä. Muuttovoittoinen väestönkehitys KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Kuntaan syntyy uutta yritystoimintaa. Uusien yritysten määrä Aloittavien yritysten määrä on suurempi kuin lopettavien. Keskusta-alueen vetovoimaisuuden kehittäminen positiivisesti. Karstulassa asiointi ja ajanvietto lisääntyvät. Tapahtumatori rakenne- Vapaaehtois- ja järjestötoiminta aktivoituu. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Heikin Tuvan tapahtumat taan vuoden 2016 aikana. Järjestötoimintaa tuetaan. Heikin Tuvan toiminta on aktiivista. 016000 Elinkeinotoimi TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -306 258-312 120-305 602 6 518 2,1 Toimintakate -306 258-312 120-305 602 6 518 2,1 Tulos -306 258-312 120-305 602 6 518 2,1 016300 Viisari Leader TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -100-20 000-23 500-3 500-17,5 Toimintakate -100-20 000-23 500-3 500-17,5 Tulos -100-20 000-23 500-3 500-17,5 17

016010 Hyvinvoiva karstunen TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 26 787-26 787 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -30 379-74 775-67 069 7 706 10,3 Toimintakate -30 379-47 988-67 069-19 081-39,8 Tulos -30 379-47 988-67 069-19 081-39,8 016100 Asumistuki / kuntalisä TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -127 697-109 000-108 000 1 000 0,9 Toimintakate -127 697-109 000-108 000 1 000 0,9 Tulos -127 697-109 000-108 000 1 000 0,9 016600 Oppisopimustuki TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -6 728-10 000-10 000 Toimintakate -6 728-10 000-10 000 Tulos -6 728-10 000-10 000 016400 150 v juhlavuosi TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -27 000 Toimintakate -27 000 Tulos -27 000 012100 Suhdetoiminta, edustus TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -56 251-13 800-13 800 Toimintakate -56 251-13 800-13 800 Tulos -56 251-13 800-13 800 18

Tehtäväalue: TYÖLLISYYS JA YHTEISPALVELU Tehtäväalueen tarkoitus: Työllisyyden edistäminen ja yhteispalvelu Tehtäväalueen vastuuhenkilö: työllisyyspäällikkö Perustelut ja informatiiviset tiedot: Uusi tehtäväalue, johon keskitetään työllisyyttä edistävät ja työllistämistoimenpiteitä toteuttavat kunnan toiminnot sekä yhteispalvelu. Keskittämisen tavoitteena on kokonaisvastuu työllisyyden hoitamisesta, työllistämistä koskevan asiantuntemuksen ja hallinnoinnin kokoaminen yhteen sekä työllistämistoimien ja työttömyydestä kunnalle aiheutuvien kustannusten parempi seurattavuus. Osana kokonaisuutta on nuorille ja pitkäaikaistyöttömille suunnattu työpajatoiminta ja uudelleensijoitus kunnan palvelutuotannon työkohteisiin. Lisäksi huolehditaan nuorten kesätyöllistämisestä kunnan omissa työkohteissa ja kesätyöavustuksella paikallisissa yrityksissä ja yhteisöissä. Yhteispalvelu on tapa tarjota julkishallinnon palveluja keskitetysti yhdestä paikasta kunnan ja valtion palveluntuottajien yhteistyöllä. Yhteispalvelu sisältää asiakirjojen vastaanottamista ja luovuttamista, asioiden vireillepanoon ja käsittelyyn liittyvää neuvontaa sekä valtion viranomaisten etäpalvelua. Yhteispalvelun toiminnan vakiinnuttaminen osaksi kunnassa tarjottavia palveluita edistää samalla ajatusta julkisten palvelujen tarjoamisesta yhden luukun periaatteella. Työllisyys kehittyy kunnassa myönteisesti. Pitkäaikaistyöttömyyden kehitys. Nuorten työllistymisen kehitys. Työllisyysaste kehittyy myönteisesti. Pitkäaikaistyöttömyyden kustannusten väheneminen. Nuorisotakuun toteutuminen. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Työllistämistoimenpiteillä edistetään niihin osallistuvien asemaa työmarkkinoilla, ehkäistään syrjäytymistä ja parannetaan elämänhallintaa. Toimenpiteisiin osallistuneiden määrä ja sijoittuminen työllistämisjakson jälkeen. Työllistämistoimenpiteisiin osallistuu vuositasolla 25-30 eri henkilöä. Toimenpiteet kohentavat jokaisen osallistuneen elämäntilannetta. Julkisen hallinnon palvelut ovat monipuolisesti saatavilla yhteispalvelupisteessä. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Saatavilla olevien palvelujen käyttö ja asiakasmäärät. 012200 Työllistäminen TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 13 870 13 000 165 000 152 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -75 701-88 846-313 808-224 962 Toimintakate -61 831-75 846-148 808-72 692 Tulos -61 831-75 846-148 808-72 692 012210 Nuorten työpajatoiminta/okm TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 115 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -199 260 Toimintakate -84 260 Tulos -84 260 012700 Yhteispalvelu TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 8 083 5 500 5 500 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -66 805-54 262-51 268 2 994 5,5 Toimintakate -58 722-54 262-45 768 8 494 15,7 Tulos -58 722-54 262-45 768 8 494 15,7 19

Tehtäväalue: MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN Tehtäväalueen tarkoitus: Kuntastrategian mukaisesti tarjota työn tekemiseen ja yrittämiseen kannustava sekä asumiseen ja vapaa-aikaan viihtyisä maaseutumainen toimintaympäristö. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Eino Nissinen, tekninen johtaja Marko Savola Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kaavoituksen osalta ajantasaiset tiedot kaavoitustilanteesta esitetään kunnan kotisivuilla ja kunnanvaltuuston käsittelyyn vuosittain tulevassa kaavoituskatsauksessa. Kaavoituksen tavoitteena on turvata riittävät maa-alueet kunnan kehittymisen kannalta keskeisiin tarpeisiin. Muita kaavoitukseen liittyviä tavoitteita esitetään teknisen toimen päävastuualueen tehtäväalueella Aluearkkitehtitoiminta. Käynnissä olevia kaavoitusprosesseja ovat itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava, Humpin teollisuusalueen asemakaavan tarkistaminen ja keskustan asemakaavan ajantasaistaminen. Lisäksi varaudutaan muihin mahdollisiin käynnistyviin kaavahankkeisiin. Asuntotoimen tehtävänä on kunnan vuokra-asuntojen vuokraus- ja kunnossapitotoiminnasta huolehtiminen sekä asumiseen liittyvien valtionavustusten viranomaistehtävät. Maa- ja metsätilojen osalta tehtävänä on huolehtia kunnan omistamista maa- ja metsätiloista. Metsätilojen osalta vuotuiset päätehakkuut ja hoitotoimenpiteet tehdään metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Viihtyisää maaseutumaista asuinja toimintaympäristöä tukeva kaavoitus. Tonttitarjonta Kysynnän mukainen tonttitarjonta, omakoti- ja rivitalotonttien saatavuus 100 %. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Maan- ja metsänomistuksesta ker- Myyntitulojen määrä Talousarvioon suunniteltujen tulojen tyy myyntituloa. Metsien hoito tuottaa hyvän kasvun kestävän metsänhoidon periaatteiden mukaisesti. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Vastuuhenkilöt:kunnanjohtaja Eino Nissinen, tekninen johtaja Marko Savola toteutuminen. Metsänhoitoa toteutetaan metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. 019000 Kaavoitus (EN) TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -98 228-91 491-84 021 7 470 8,2 Toimintakate -98 228-91 491-84 021 7 470 8,2 Tulos -98 228-91 491-84 021 7 470 8,2 017500 Asuntotoimi (EN) TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 44 478 22 700-22 700 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -61 674-49 802-10 420 39 382 79,1 Toimintakate -17 196-27 102-10 420 16 682 61,6 Tulos -17 196-27 102-10 420 16 682 61,6 018000 Maa- ja metsätilat (MS) TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 125 389 60 000 60 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -45 592-28 023-22 650 5 373 19,2 Toimintakate 79 797 31 977 37 350 5 373 16,8 Tulos 79 797 31 977 37 350 5 373 16,8 20

Tehtäväalue: IT-PALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Kunnan palvelutuotantoa tukevien IT-palvelujen keskitetty hoitaminen Tehtäväalueen vastuuhenkilö: IT-suunnittelija Kaija Tupamäki Perustelut ja informatiiviset tiedot: IT-palvelujen keskeisenä tehtävänä on laitteiden ja ohjelmistojen asennus- ja ylläpitotehtävät, järjestelmien ja tietoverkkojen suunnittelu ja toteuttaminen, laitteistojen hankinta sekä käyttäjien opastaminen. Osana kokonaisuutta huolehditaan myös puhelin- ja viestintäratkaisuista. IT-palvelut tukee osaltaan toimintaprosessien sähköistämistä ja ohjelmistojen täyttä hyväksikäyttöä, mitä kuntapalvelujen tuottavuuden lisääminen edellyttää. Kustannustehokkuutta tuovat myös videoneuvotteluyhteyksien hyödyntäminen palavereissa ja asiakaspalvelussa sekä verkon vikatilanteiden väheneminen hyvien kuituyhteyksien rakentamisen vuoksi. Vuoden 2016 aikana aloitettavia ja jatkettavia isompia projekteja ovat seudullisen palvelinhotellin käyttöönoton ja verkkolaitteiden uusimisen edellyttämät toimenpiteet sekä wlan-tukiasemien uudiminen. Lisäksi pyritään muutoinkin tehostamaan tietohallintoa ja tietoturvaa sekä jatkuvasti vahvistamaan henkilöstön valmiuksia ohjelmistojen käyttöön. Tavoitteena on myös yhdessä Pohjoisen Keski-Suomen Seutuverkko Oy:n kanssa huolehtia kunnan omistaman taajamaverkon ja kuntaan rakentuvan valokuituverkon hyödyntäminen laajakaistayhteyksien toteuttamisessa. IT-palvelut tukevat osaltaan kunnan palvelutuotannon sujuvuutta ja tehokkuutta. Työprosessien sujuvuus Vikatilanteet Keskeisten järjestelmäkokonaisuuksien jatkuvan toimivuuden varmistaminen. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET IT-palvelujen kehittämisellä tuetaan Uusien IT-pohjaisten kehittämis- Useita toimintaprosesseja on kehitetty toimintaprosessien kehittämistä. Sähköisen asianhallintajärjestelmän käytön tukeminen ja kehittäminen. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN ratkaisujen määrä Asianhallintajärjestelmässä hoidettavien asioiden määrä IT-ratkaisujen avulla. Kaikki keskeiset asiat ja asiakirjat on viety asianhallintajärjestelmään. 011010 IT-palvelut TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 124 971 127 221 124 192-3 029-2,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -124 971-125 697-124 400 1 297 1,0 Toimintakate 0 1 524-208 -1 732 Tulos -1 524 0-208 -208 21

Tehtäväalue: KIINTEISTÖT Tehtäväalueen tarkoitus: Kaikki kunnan omistamat kiinteistöt ovat talousarviossa kunnanhallituksen päävastuualueella. Muut hallintokunnat ovat tilojen sisäisiä vuokralaisia. Perusturvaliikelaitos Saarikka vuokraa kunnalta toimintojensa tarvitsemat tilat. Talousarviossa kiinteistöt on jaotelty niiden keskeisen käyttötarkoituksen perusteella neljään ryhmään: teollisuus-, sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä muut kiinteistöt. Vuoden 2016 aikana laaditaan kiinteistöstrategia kiinteistöjen pitkän tähtäien suunnittelun toteuttamiseksi. Tehtäväalueen vastuuhenkilöt: kunnanjohtaja Eino Nissinen, tekninen johtaja Marko Savola. Kunnassa on tarjolla elinvoimaisen Tilojen vuokrausaste Vuokrausaste 100 %. elinkeinoelämän tarpeisiin soveltuvia teollisuustiloja. Kiinteistöjen ylläpito ja kunnostus hoidetaan hyvin ja taloudellisesti. Tilinpäätös Kustannuksia vastaavat yhtenäiset vuokraperusteet. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tilojen käyttöä, kunnossapitoa ja tarvittavia investointeja suunnitellaan pitkäjänteisesti. Kiinteistöstrategia laaditaan vuoden 2016 aikana. Vuokranantajan ja vuokralaisen vastuu- ja tehtäväjako on selkeä. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN TEOLLISUUSKIINTEISTÖT, vastuuhenkilö kunnanjohtaja Eino Nissinen Ajantasaiset ja selkeät vuokrasopimukset. 016101-016118 TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 485 521 457 400 448 960-8 440-1,8 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -259 620-189 118-165 737 23 381 12,4 Toimintakate 225 902 268 282 283 223 14 941 5,6 Tulos -177 281-198 293-153 965 44 328 22,4 SIVISTYSTOIMEN KIINTEISTÖT, vastuuhenkilö tekninen johtaja Marko Savola 017000-017070 TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 415 812 409 791 373 340-36 451 8,9 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -415 812-421 191-381 040 40 151 9,5 Toimintakate 0-11 400-7 700 3 700 32,5 Tulos -10 204-23 685-17 225 6 460 27,3 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KIINTEISTÖT, vastuuhenkilö tekninen johtaja Marko Savola 017100-017105 TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 1 113 254 1 113 250 1 113 250 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -315 411-322 233-323 974-1 741-0,5 Toimintakate 797 842 791 017 789 276-1 741-0,2 Tulos 664 041 659 017 646 748-12 269-1,9 22

MUUT KIINTEISTÖT, vastuuhenkilö tekninen johtaja Marko Savola 017200-017235 TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 281 151 288 621 283 190-5 431-1,9 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -309 287-300 157-299 358 799 0,3 Toimintakate -28 135-11 536-16 168-4 632-40,2 Tulos -178 127-156 842-185 257-28 415-18,1 MUITA KUSTANNUSPAIKKOJA Kunnallisverotuksen kustannuspaikalle kirjataan kunnan maksuosuus verohallitukselle kunnallisverotuksen suorittamisesta. Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Eino Nissinen. 012000 Kunnallisverotus TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -105 865-103 000-103 000 Toimintakate -105 865-103 000-103 000 Tulos -105 865-103 000-103 000 Muut yleishallinnon kustannukset kustannuspaikalle kirjataan Kuntaliiton, Kuntien eläkevakuutuksen ja Keski- Suomen liiton kuntaosuudet. Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Eino Nissinen. 012500 Muut yleishallinnon kust. TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -65 221-60 500-64 700-4 200-6,9 Toimintakate -65 221-60 500-64 700-4 200-6,9 Tulos -65 221-60 500-64 700-4 200-6,9 Maaseututoimen kustannuspaikalle kirjataan kunnan maksuosuus yhteistoiminta-alueelle 1.1.2013 siirtyneestä maaseutuhallinnosta isäntäkunta Pihtiputaalle. Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Eino Nissinen. 013000 Maataloustoimi TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 1 444 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -63 101-71 272-71 012 260 0,4 Toimintakate -61 657-71 272-71 012 260 0,4 Tulos -61 657-71 272-71 012 260 0,4 Asioimisliikenteen kustannuspaikalle kirjataan kunnan ostopalvelusopimuksin hankkima osin kutsuohjattu asiointiliikenne, joka palvelee erityisesti vanhempien ja toimintaesteisten henkilöiden tarpeita. Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Salla Manni. 012600 Asioimisliikenne TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -26 851-26 000-30 000-4 000-15,4 Toimintakate -26 851-26 000-30 000-4 000-15,4 Tulos -26 851-26 000-30 000-4 000-15,4 23

Tehtäväalue: HENKILÖSTÖHALLINTO Tehtäväalueen tarkoitus: Toimeenpanna kunnanhallituksen henkilöstöjaoston linjauksia ja tavoitteita sekä huolehtia kunnan työnantaja-asemasta johtuvista yhteistoiminta- ym. velvoitteista. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: hallintojohtaja Salla Manni Perustelut ja informatiiviset tiedot: Henkilöstöhallinnon kustannuspaikalle varataan määräraha yhteisen henkilöstöhallinnon toimintaan, yhteisten henkilöstökoulutusten järjestämiseen sekä yhteisten henkilöstöhallinnon työkalujen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Kustannuspaikka sisältää erillisen määrärahan työhyvinvoinnin kehittämiseen laadittavan suunnitelman mukaisesti. Henkilöstön terveydenhuollon kustannuspaikalle kirjataan kustannukset työterveyshuoltosopimuksen mukaisesta lakisääteisestä työterveyshuollosta (ennalta ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta) sekä yleislääkäritasoinen sairaanhoito työterveyspalvelujen piiriin kuuluvalle henkilöstölle. Työsuojelun kustannuspaikalle kirjataan lakisääteisen työsuojelun toimintaorganisaation toiminnan kustannukset ja yhteiset työsuojeluun liittyvät kustannukset. Työmarkkina-kustannuspaikalle kirjataan yhteistoimintajärjestelmän mukaiset luottamusmiestoiminnan kustannukset. Kunnalla on toimiva palveluorganisaatio ja hyvä työnantajamaine. Henkilöstöjaoston strategian osaalueiden toteutuminen. Palvelutuotannon muutostarpeiden sekä henkilöstö- ja osaamisrakenteiden muutosten ennakoiminen. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Esimiestyön tukeminen ja esimiestaitojen Toteutetut toimenpiteet vahvistaminen. Työhyvinvoinnin, ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja työturvallisuustyön kehittäminen. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Toteutetut toimenpiteet Esimiestyötä ja henkilöstösuunnittelua tukevien työkalujen ja toimintatapojen jatkuva kehittäminen: Kuntarekry, WebAGS käyttöönottojen jatkaminen ja käytön tuki, yhteiset esimieskoulutukset. Työsuojelun toimintaohjelman ja työkyvyn varhaisen tuen toimintamallin toteuttaminen. Riskien arvioinnin ajantasaisuus työyksiköissä: RiskiArvi ja Turvallisuusilmoitus -työkalujen käyttöönottojen jatkaminen ja käytön tuki. Työhyvinvoinnin edistämistä koskevan suunnitelman laatiminen kevään 2016 aikana. 012140 Henkilöstöhallinto TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 3 316 2 000-2 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -36 584-37 644-43 279-5 635-15,0 Toimintakate -33 268-35 644-43 279-7 635-21,4 Tulos -33 268-40 644-43 279-2 635-6,5 012120 Henkilöstön terveydenhuolto TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 33 339 35 000 35 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -61 124-65 000-65 000 Toimintakate -27 785-30 000-30 000 Tulos -27 785-30 000-30 000 24

012135 Työsuojelu TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -18 647-11 897-18 879-6 982-58,7 Toimintakate -18 647-11 897-18 879-6 982-58,7 Tulos -18 647-11 897-18 879-6 982-58,7 012130 Työmarkkina TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -15 056-14 346-12 900 1 446 10,1 Toimintakate -15 056-14 346-12 900 1 446 10,1 Tulos -15 056-14 346-12 900 1 446 10,1 Tehtäväalue: TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Tarjota keskitetysti kuntakonsernin talouspalveluja ja kunnan yleishallinnon palveluja varmistaen talous- ja hallintotehtävien lakisääteisten velvoitteiden täyttyminen kuntakonsernin organisaatiossa. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: hallintojohtaja Salla Manni Perustelut ja informatiiviset tiedot: Talous- ja hallintopalvelut huolehtii kunnan ja kuntakonsernin kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluista, taloushallinnon ja laskutuksen toimintojen koordinoinnista ja sisäisestä valvonnasta, asianhallinnan ja arkistoinnin toimintojen koordinoinnista. Yksikkö huolehtii kunnan keskushallinnossa tarvittavista asiantuntija- ja toimistotehtävistä sekä joidenkin kunnan yleishallinnon viranomaistehtävien järjestämisestä. Talousarviovalmistelun yhteydessä on käynnistetty konsernin taloushallinnon kokoaminen yhteen. Sähköisen asianhallinnan ja arkistoinnin kehittäminen. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Toteutetut toimenpiteet Kuntakonsernin taloushallinto hoidetaan Kustannukset ja niiden kehitys tehokkaasti, taloudellisesti ja ammattitaitoisesti. Kunnan yleishallinto toimii sujuvasti ja asianmukaisesti. Asioiden käsittelyajat KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Sähköisten taloushallinnon järjestelmien käytön kehittäminen. Toteutetut toimenpiteet Työprosessien jatkuva kehittäminen. Talousohjeistuksen ja sisäisen valvonnan ohjeistuksen mukainen toiminta. Kaikki keskeiset asiat ja asiakirjat käsitellään asianhallintajärjestelmässä. Suunnitelma sähköisesti arkistoinnista on tehty. 011000 Talous- ja hallintopalvelut TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 8 627 7 000 25 000 18 000 257,1 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -167 521-185 341-220 243-34 902-18,8 Toimintakate -158 893-178 341-195 243-16 902-9,5 Tulos -158 893-178 341-195 243-16 902-9,5 25

Tehtäväalue: HENKILÖSTÖYKSIKKÖ Tehtäväalueen tarkoitus: Tarjota palkanlaskentapalveluja ja henkilöstöhallinnon asiantuntijapalveluja kunnalle ja sopimusperusteisesti palkanlaskentansa ulkoistaneille SoTe kuntayhtymälle ja lähikunnille. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: vastaava palkkasihteeri Liisa Taipale Perustelut ja informatiiviset tiedot: Henkilöstöyksikön tehtävänä on osaltaan huolehtia kunnan ja yhteistyöorganisaatioiden työnantaja-asemasta ja kunta-alan sopimuksista aiheutuvien velvoitteiden asianmukaisesta hoitamisesta. Palvelutuotanto perustuu palvelusopimuksiin ja suoriteperusteiseen hinnoitteluun. Yhteistyösopimusten irtisanomisaika on yksi kalenterivuosi. Vuoden 2016 suoritemääräksi arvioidaan 25 093 ja suoritehinnaksi15,55 (muutos edelliseen -1,3 %). Suunniteltu sote-alueiden perustaminen ja lomituspalvelujen muutokset vaikuttavat osaltaan palkkahallinnon palvelutuotantoon. Muutenkin varaudutaan suoritemäärien vähenemiseen. Palvelut järjestetään yhteistyösopimusten mukaisesti. Asiakastyytyväisyys Palvelut toteutuvat sopimusten mukaisina. Palkkahallinnon palvelut toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Suoritemäärät ja niiden kehitys Suoritehinnat ja niiden kehitys Hinnoittelun kustannusvastaavuus. Suoritehinta laskeva. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Hyödynnetään tietojärjestelmien mahdollisuuksia palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon työprosessien jatkuvaan kehittämiseen. Toteutetut toimenpiteet Käytössä olevien tietojärjestelmien ominaisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 011020 Henkilöstöyksikkö TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 374 944 355 300 323 200-32 100-9,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -450 288-419 766-390 825 28 941 6,9 Toimintakate -75 344-64 466-67 625-3 159-4,9 Tulos -75 344-64 466-67 625-3 159-4,9 26

Tehtäväalue: RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Tukea kunnan muiden palvelukeskusten palvelutuotantoa tuottamalla näiden tarvitsemia ateria- ja siivouspalveluita. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: ruokapalvelupäällikkö Kaija Hakala Perustelut ja informatiiviset tiedot: Ruoka- ja siivouspalvelujen suurimmat sisäiset asiakkaat ovat perusopetus, lukio ja päivähoito.yksikkö myy ateriapalveluja sopimusperusteisesti myös kuntaorganisaation ulkopuolelle Perusturvaliikelaitos Saarikalle sekä järjestää kokous- ja henkilöstöruokailussa tarvittavat ateriapalvelut. Ruokapalvelut toteutetaan kahden valmistuskeittiön mallilla, mikä takaa jatkuvan toimintavalmiuden. Tolppilan valmistuskeittiö huolehtii Tolppilan koulun, Laaksolan koulun ja lukion, Tippamäen päiväkodin, Rantakylän koulun, Rantakylän perhepäiväkodin, Himmelin henkilökunnan ja Poken rakennusalan opiskelijoiden ruokailut, Himmelin tilavaraukset ja kokoustarjoilut sekä Kruukkilan tilavaraukset. Arvio vuoden 2016 suoritemäärästä on 145 000, suoritehinta 3,30. Terveysaseman valmistuskeittiö huolehtii terveysaseman osastojen ja Uusjokelan ateriapalveluista, kanttiinin toiminnasta, ryhmäperhepäiväkodin ateriapalveluista sekä kuljetettavista ateriapalveluista. Arvio vuoden 2016 suoritemäärästä on 150 000, suoritehinta 4,20. Vuoden 2016 alusta määräykset ateriapalvelujen sisällön (mm. ravintosisällöt) informoinnista asiakkaille tiukentuvat. Suunniteltu sotealueiden perustaminen voi osaltaan vaikuttaa ruokapalvelutuotantoon. Suoritemäärien vähenemiseen on varauduttava. Siivouspalvelut huolehtii Tolppilan koulun, Rantatien koulun, Laaksolan koulun ja lukion, kirjaston, Tippamäen päiväkodin, ryhmäperhepäiväkoti Rypäleen, Rantakylän koulun, liikuntahallin, Tolppilan asuntolan, hyvinvointituvan, puhdistamon, nuorisotalon ja liikuntapaikkojen pukutilojen puhtaanapidosta (yhteensä noin 12 300 m²) siivoustyön mitoituksen mukaisena. Siivouspalvelut toteutetaan pääsääntöisesti omana palvelutuotantona hyödyntäen lisäksi sopivissa kohteissa ostopalvelua alan yrityksiltä. Siivouspalvelujen tuottaminen ja kaikki siivouksen ostopalveluhankinnat keskitetään samalle tehtäväalueelle tehokkaan suunnittelun, sopimushallinnan ja siivousmitoituksen mukaisen laatutason varmistamiseksi. Ruoka- ja siivouspalvelut toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Suoritemäärät ja niiden kehitys Suoritehinnat ja niiden kehitys Siivoustyön hinta ja sen kehitys Suoritemäärä työntekijää ja työtuntia kohti maan keskitasossa. Suoritehinta alle maan keskitason KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Ruoka- ja siivouspalvelujen laatutaso on suositusten mukainen. Ruoka- ja siivouspalvelut toteutetaan palvelusopimusten mukaisina. Eri-ikäisten ravitsemussuositukset Ruokapalvelujen tuotannolle asetettujen vaatimusten täyttyminen Mitoituksen mukainen siivous Asiakastyytyväisyys Ikäryhmien suosituksia vastaavat ateriapalvelut. Kaikissa kohteissa siivoustyö on mitoituksen mukainen: mitoituksen jatkuva ajantasaistaminen muutosten mukaan. Asiakastyytyväisyyskyselyt kaikille asiakasryhmille. Kaikkien asiakkaiden kanssa on tehty ajantasainen palvelusopimus, tilaukset päivitetään muutosten mukaan. 27

TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 015000 Terveysaseman keittiö TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 851 257 718 083 638 624-79 459-11,1 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -732 263-683 899-601 809 82 090 12,0 Toimintakate 118 995 34 184 36 815 2 631 7,7 Tulos 84 090 0 2 815 2 815 015200 Kouluruokailu TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 515 058 495 780 516 377 20 597 4,2 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -501 774-483 056-489 417-6 361-1,3 Toimintakate 13 284 12 724 26 960 14 236 Tulos -10 005-9 739 8 760 18 499 015300 Siivoustoimi TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 388 204 383 300 322 800-60 500-15,8 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -363 832-382 032-322 800 59 232 15,5 Toimintakate 24 372 1 268 0-1 268 Tulos 23 104 0 0 28

Tehtäväalue: LOMITUSPALVELUKESKUS Tehtäväalueen tarkoitus: Lomituspalvelukeskus toimii sopimusperusteisena Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) paikallisyksikkönä järjestäen maatalousyrittäjien lomituspalvelut Karstulan, Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Pihtiputaan, Saarijärven ja Viitasaaren alueella. Tehtäväalueen tilivelvollinen viranhaltija: lomituspalvelujohtaja Kyllikki Vuorinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Lomituspalvelujen paikallisyksikön tehtävänä on huolehtia maatalousyrittäjien vuosiloma-, sijaisapu- ja maksullisen lomituksen toiminnasta järjestämällä maatalouslomittaja tilalle em. tarpeen mukaan. Maatalousyrittäjien määrä alueella on vähenemässä, mikä vähentää tuotettavien lomituspäivien ja samalla lomituspalvelujen hallintoon käytettävissä olevan hallintorahan määrää. Lomituspalvelulakiin valmistellaan muutoksia mm. yrittäjän vuosilomaoikeuden määräytymisestä ja sijaisapulomituksen kestosta. Toteutuessaan nämä lakimuutokset vähentäisivät tuotettavien lomituspäivien määrää. Muutoksia valmistellaan myös lomituspalvelujen hallinnoinnin järjestämiseen ja mahdollisesti nämä muutokset johtavat toimeksiantosopimuksen päättymiseen. Sopimuksen irtisanomisaika on yksi kalenterivuosi. Syksyllä 2015 lomaoikeutettuja yrittäjiä on 469 ja tiloja 317. Tiloista 95 % käyttää kunnallista lomituspalvelua ja 5 % on itsejärjestetyssä lomituksessa. Edellisvuodesta yrittäjien määrä on vähentynyt 7 % ja tilojen määrä 8 %. Arvio vuonna 2016 tuotettavien lomituspäivien määrästä on 8 000 päivää vuosilomalomitusta, 5 600 päivää sijaisapulomitusta ja 2 000 päivää tuettua maksullista lomitusta, yhteensä 15 600 lomituspäivää (muutos -6 500 lomituspäivää). Lomituspalvelut järjestetään Melan toimeksiantosopimuksen mukaisesti. Melan tuloskortissa asetetut mittarit Melan tuloskortissa asetettujen tavoitearvojen toteutuminen. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Lakisääteisten lomituspalvelujen järjestäminen asiakkaille. Lomituspäivien määrä suhteessa kysyntään. Yrittäjien vuosilomaoikeus ja sijaisapupyynnöt toteutuvat. Asiakkaat ovat tyytyväisiä lomitus- Asiakastyytyväisyyskysely Kyselyssä vastausprosentti >50 ja palveluihin ja hallintoon. Ammattitaitoinen ja työhönsä sitoutunut lomitushenkilöstö. Lomituspalvelut järjestetään tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Työtapaturmien ja sairauspoissaolojen määrä. Lomituspäivän hinta asiakastyytyväisyys >4. Työtapaturmien ja sairauspoissaolojen määrä vähenevä. Ammattitaitoa ja työturvallisuutta tukevan koulutuksen järjestäminen. Lomituspäivän hinta poikkeaa valtakunnallisesta keskiarvosta enintään 10 %. Lomittajien määrä vastaa lomituspalvelujen kysyntää. 014000 Lomitushallinto TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 362 463 332 241 342 744 10 503 3,2 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -334 074-318 601-290 045 28 556 9,0 Toimintakate 28 389 13 640 52 699 39 059 Tulos 28 389 13 640 52 699 39 059 014100 Lomituspalvelut TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 5 031 258 4 302 056 4 081 230-220 826-5,1 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset 5 029 526-4 302 056-4 081 230 220 826 5,1 Toimintakate 1 732 0 0 Tulos 1 732 0 0 29

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: KUNNANHALLITUS, SOSIAALI- JA TERVEYSJAOSTO Palvelukeskukset: KUNTAKONSERNIN PALVELUKESKUS Tilivelvollinen viranhaltija: kunnanjohtaja Eino Nissinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostamisen jälkeen ns. laajan perusturvan sosiaali- ja terveystoimen palvelut toteutetaan ostopalveluina SoTe kuntayhtymältä (perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi) ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä (erikoissairaanhoito). Ympäristöterveydenhuolto ja elänlääkintähuolto ovat yhteistoiminta-alueen hoidettavina, ko. kustannuspaikoille kirjataan isäntäkunta Viitasaarelle maksettava osuus. Päävastuualueen talousarvio sisältää lisäksi kunnan vastuulle edelleen kuuluvia sosiaali- ja terveystoimen eläkemenoperusteisia maksuja, joihin on varattu määräraha sosiaali- ja terveystoimen eri kustannuspaikoille. Muun toiminnan kustannuspaikalle kirjataan tilastoinnissa sosiaalihuoltoon kuuluva osuus oppilashuoltotyöstä (koulukuraattoripalvelun järjestämisen kustannukset ja tulot naapurikunnilta). Vanhusten kotipalvelun kustannuspaikalle on varattu avustusmääräraha vanhusten siivouspalvelujen oston tukemiseen sekä sotaveteraanien ateria- ja siivouspalvelujen järjestämiseen. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset Sosiaali- ja terveyspalvelujen omistajaohjauksen toimivuus. Annettujen kannanottojen ja ohjeiden vaikutus lopullisiin päätöksiin. Kunta saa omat näkemyksensä esitettyä selkeästi sosiaali- ja terveystoimen sidosryhmille. Maaseutukuntien keskitaso KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2016 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE ulkoinen ja sisäinen TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatuotot 32 203 96 034 27 000-69 034-71,9 % Myyntituotot 26 563 92 034 27 000-65 034-70,7 % Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 5 640 4 000 Toimintakulut -16 864 950-17 324 305-17 004 369 319 936 1,8 % Henkilöstökulut -275 555-301 352-269 894 31 458 10,4 % Palvelujen ostot -16 584 229-17 022 753-16 734 275 288 478 1,7 % Aineet, tarvikkeet, tavarat -949-200 -200 Avustukset Muut toimintakulut -4 217 TOIMINTAKATE -16 832 747-17 228 271-16 977 369 250 902 1,5 % Poistot ja arvonalentumiset -8 436 TILIKAUDEN TULOS -16 841 184-17 228 271-16 977 369 250 902 1,5 % 30

Päävastuualueen toimintakulut Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet, tavarat Palvelujen ostot TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2014 Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, alin Verrokit, ylin Vanhusten laitospalvelut, / asukas 325 114 138 163 489 Vanhainkotihoito, / hoitopv 151 149 145 131 161 Kotipalvelut, / asukas 208 128 207 128 404 Perusterveydenhuollon avohoito, / asukas 597 394 490 368 839 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, / asukas 310 186 268 159 514 Hammashoito, / asukas 115 79 94 54 119 Erikoissairaanhoito, / asukas 1 133 1 165 1 264 1 120 1 549 Lastensuojelun laitos- ja perhehoito, / asukas 78 124 90 13 227 TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 021000 Perusterveydenhuolto TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 65 034 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -11 406 024-11 930 240-11 612 604 317 636 2,7 Toimintakate -11 406 024-11 865 206-11 612 604 252 602 2,1 Tulos -11 406 024-11 865 206-11 612 604 252 602 2,1 021100 Erikoissairaanhoito TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -4 856 760-4 856 711-4 927 910-71 199-1,5 Toimintakate -4 856 760-4 856 711-4 927 910-71 199-1,5 Tulos -4 856 760-4 856 711-4 927 910-71 199-1,5 021200 Ympäristöterveydenhuolto TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -48 967-46 000-44 805 1 195 2,6 Toimintakate -48 967-46 000-44 805 1 195 2,6 Tulos -48 967-46 000-44 805 1 195 2,6 31

021210 Eläinlääkintähuolto TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -112 679-108 300-102 477 5 823 5,4 Toimintakate -112 679-108 300-102 477 5 823 5,4 Tulos -112 679-108 300-102 477 5 823 5,4 024400 Muu toiminta TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 27 000 27 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -46 090-52 403-6 313-13,7 Toimintakate -19 090-25 403-6 313-33,1 Tulos -19 090-25 403-6 313-33,1 022500 Vanhusten kotipalvelu TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -154 397-75 000-40 000 42 000 33,6 Toimintakate -154 397-75 000-40 000 42 000 33,6 Tulos -154 397-75 000-40 000 42 000 33,6 020000- Eläkemenoperusteiset TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -234 604-261 964-224 170 37 794 14,4 Toimintakate -234 604-261 964-224 170 37 794 14,4 Tulos -234 604-261 964-224 170 37 794 14,4 32

SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistyslautakunnan tehtävänä on - vastata lautakunnan alaisuuteen kuuluvan oman ja ostetun palvelutuotannon laadusta ja saatavuudesta - valvoa ja huolehtia eri tahoilta tulleiden voimassa olevien määräysten ja velvoitteiden toteutumista palvelutuotannossa - valvoa kunnan omien päätösten ja linjausten toteutumista. Palvelukeskukset: SIVISTYSPALVELUKESKUS Sivistyspalvelukeskuksen perustehtävänä on järjestää kasvatus- ja koulutuspalvelut sekä kulttuuripalvelut valtakunnallisten vaatimusten ja kunnan omien linjausten mukaisesti. Tavoitteena on palvelujen määrän ja laadun säilyttäminen eri toteuttamistavat ja kustannustehokkuus huomioiden. Tilivelvollinen viranhaltija: sivistysjohtaja Anitta Rasi KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2016 SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE ulkoinen ja sisäinen TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatuotot 1 049 099 870 595 580 660-289 935-33,3 % Myyntituotot 468 760 372 070 268 760-103 310-27,8 % Maksutuotot 245 977 220 425 236 500 16 075 7,3 % Tuet ja avustukset 276 193 231 000 33 000-198 000-85,7 % Muut toimintatuotot 58 168 47 100 42 400-4 700-10,0 % Toimintakulut -8 324 097-8 146 796-7 542 964 603 832 7,4 % Henkilöstökulut -5 338 726-5 212 129-4 783 251 428 878 8,2 % Palvelujen ostot -1 844 927-1 857 748-1 803 633 54 115 2,9 % Aineet, tarvikkeet, tavarat -349 478-285 760-239 080 46 680 16,3 % Avustukset -232 796-234 000-216 500 17 500 7,5 % Muut toimintakulut -558 170-557 159-500 500 56 659 10,2 % TOIMINTAKATE -7 274 998-7 276 201-6 962 304 313 897 4,3 % Poistot ja arvonalentumiset -247 061-226 393-233 181-6 788-3,0 % TILIKAUDEN TULOS -7 522 059-7 502 594-7 195 485 307 109 4,1 % Päävastuualueen toimintatuotot Päävastuualueen toimintakulut Myyntituotot Tuet ja avustukset Maksutuotot Muut toimintatuotot Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut Palvelujen ostot Avustukset 33

Tehtäväalue: SIVISTYSHALLINTO Tehtäväalueen tarkoitus: Huolehtia palvelukeskuksen resursseista ja vastata palvelujen järjestämisestä kunnan strategioiden, johtosääntöjen ja valtakunnallisten määräysten mukaan. Hallinnon tehtävänä on myös sivistyspalvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. Sivistyshallinnon kustannuspaikalle kirjataan myös sivistyslautakunnan myöntämien avustusten määräraha. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Erityisenä painoalueena on palveluiden ja talousarvion käytön hyvinvointivaikutusten huomioiminen. Meneillään olevat opetussuunnitelmauudistukset ovat iso osa vuoden 2016 toiminnassa Ikärakenne ja esim. oppilasmäärien väheneminen on tarpeen huomioida tulevaisuutta ennakoiden, esim. henkilöstö- ja tilaratkaisuissa. Kaikkiin palveluihin liittyvä laadun arviointi on edelleen tärkeä kehittämiskohde. Hallinnon työnjako uudistetaan niin, että kansalaisopiston rehtori vastaa liikunta-, nuoriso- ja kirjastopalveluista sekä käsityötalosta. Työpaja siirtyy työllistämisyksikköön. Kasvatus- ja koulutuspalveluista vastaa lukion rehtori, joka toimii lautakunnan esittelijänä. Tärkeä tavoite on koota vapaa-aika- ja hyvinvointipalvelut tiiviimmin saman sateenvarjon alle. Hallinnon ja päätöksenteon sujuvuus. Käsittelyyn kulunut aika Täytäntöönpanon ajantasaisuus Käsittelyssä ei ole kuntalaisten asioita, jotka ovat tulleet vireille yli 3 kk aikaisemmin. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Palvelujen laatua arvioidaan suunnitelmallisestitaan Arviointikyselyiden käyttöä tehoste- eri osa-alueilla. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Päätösten strategiavaikuttavuuden arviointi Kustannusvertailut palveluittain 030000 Sivistyshallinto TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 383 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -90 283-99 161-88 519 10 642 10,7 Toimintakate -89 900-99 161-88 519 10 642 10,7 Tulos -89 900-99 161-88 519 10 642 10,7 34

Tehtäväalue: PÄIVÄHOITO Tehtäväalueen tarkoitus: Tarjota paikkakunnan lapsiperheille päivähoitolaissa määritellyt palvelut sekä kehittää niitä ottamalla huomioon kunnan väestörakenteen, syntyvyyden, työllisyyden sekä lasten / lapsiperheiden yksilölliset tarpeet. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: päivähoidon johtaja Jukka Lehtonen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Päivähoito koostuu hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta, jotka tukevat lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Kaikilla vanhemmilla on oikeus saada alle kouluikäisille lapsilleen kunnan järjestämä päivähoitopaikka. Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin sitä tarvitaan. Ilta-, viikonloppu- ja yöhoitoa tarjotaan ainoastaan silloin kun lapsen molemmat huoltajat ovat yhtä aikaa ansiotyössä tai yötyön jälkeisessä lepovuorossa. Päivähoito tekee tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. Tippamäen päiväkoti: Paikkoja 40. Esioppilaiden päivähoito. Osittain perhepäivähoidon varahoito. Ryhmäperhepäiväkoti Rypäle: Paikkoja 20. Vuorohoito. Osittain perhepäivähoidon varahoito. Perhepäivähoito: Perhepäivähoitajia 13, paikkoja 60. Talousarvioon sisältyvän tukijärjestelmän mukaisesti 31.12.2016 mennessä syntyville karstusille lapsille järjestetään 12 kuukauden ajan maksuton päivähoitopaikka tai vaihtoehtoisesti maksetaan kotona tai yksityisessä hoidossa hoidettaville alle 3-vuotiaille kotihoidon tuen kuntalisää 100 euroa kuukaudessa. Syyskuussa 2015 hoitolapsia oli 128, joista osapäivähoidossa 58. Hoitolapsien määrä laskee hieman edellisvuosien tasosta. Ilta- ja viikonloppuhoidon tarve näyttää pysyvän samansuuruisena verrattuna edellisiin vuosiin. Tavoite: Mittari: Tavoitetaso/toimenpiteet 2015: Päivähoito järjestetään asiakaskeskeisesti Odotusaika hakemuksen jättämi- Lakisääteinen <14 vrk ja joustavasti. sestä hoitopaikan saamiseen. Päivähoito tuotetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso Kiinteät paikat täysin käytössä SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoite: Mittari: Tavoitetaso/toimenpiteet 2015: Lasten kehitykseen liittyvät erityistarpeet huomioidaan ja lapsiperheille tarjotaan yksilöllistä apua vanhemmuuden tukemiseen. Henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat Kaikilla ajantasainen vasu. Kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelu saatavilla kaikissa hoitomuodoissa. Moniammatillinen yhteistyö on suun- Pyritään vähentämään subjektiivisen päivähoito-oikeuden käyttöä (kotilapset). Hallinnon tehostaminen siirtymällä työajan kirjauksissa sähköisiin tiedonsiirtoihin. TALOUS: TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ nitelmallista. Pienimuotoisen kerhotoiminnan järjestäminen yhteistyössä seurakunnan kanssa. Flexim työajanseurannan käytön kehittäminen edelleen päiväkodeissa. Mobiili työajanseurannan käyttöönotto perhepäivähoidossa. TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 170 971 144 900 136 000-8 900-6,1 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -1 222 245-1 187 938-1 128 357 59 581 5,0 Toimintakate -1 051 275-1 043 038-992 357 50 681 4,9 Tulos -1 066 147-1 058 238-1 009 578 48 660 4,6 35

TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2014 Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, alin Verrokit, ylin Päivähoito, / 0-6 vuotias 5 230 5 926 5 407 4 189 6 368 Päiväkotihoito, / hoitopv 69 63 63 54 84 Perhepäivähoito, / hoitopv 59 67 67 49 84 TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 031000 Päiväkoti TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 49 035 43 500 43 000-500 -1,1 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -416 856-434 572-387 864 46 708 10,7 Toimintakate -367 821-391 072-344 864 46 208 11,8 Tulos -382 694-406 272-362 085 44 187 10,9 031100 Perhepäivähoito TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 121 936 101 400 93 000-8 400-8,3 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -604 577-558 366-560 493-2 127-0,4 Toimintakate -482 642-456 966-467 493-10 527-2,3 Tulos -482 642-456 966-467 493-10 527-2,3 031300 Ryhmäperhepäiväkoti TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 33 248 32 000 32 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -283 130-297 531-280 808 16 723 5,6 Toimintakate -249 882-265 531-248 808 16 723 6,3 Tulos -249 882-267 510-250 787 16 723 6,3 031200 Lasten kotihoidon tuki TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -200 812-195 000-180 000 15 000 7,7 Toimintakate -200 812-195 000-180 000 15 000 7,7 Tulos -200 812-195 000-180 000 15 000 7,7 36

Tehtäväalue: ESI- JA PERUSOPETUS Tehtäväalueen tarkoitus: Järjestää perusopetuslain mukainen esiopetus, oppivelvollisuusikäisten perusopetus ja siihen liittyvä kasvatus. Tehtäväalueen vastuuhenkilöt: Rehtori Jaana Talja, koulunjohtaja Hanna Jukkala Perustelut ja informatiiviset tiedot: Esi- ja perusopetus on suunnitelmallista ja perustuu seudullisiin ja koulukohtaisiin opetus- ja vuosisuunnitelmiin. Esiopetuksella parannetaan lasten valmiuksia aloittaa peruskoulu ja tarjotaan mahdollisuus joustavaan koulun aloittamiseen. Laadukas lakisääteinen perusopetus antaa hyvät jatko-opintomahdollisuudet. Yhtenäinen perusopetus mahdollistaa opettajien osaamisen hyödyntämisen joustavasti eri vuosiluokilla. Erityisopetuksella vahvistetaan oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti opetuksen yhteydessä, lisätään annettavan tuen suunnitelmallisuutta sekä tehostetaan käytössä olevia tukitoimia. Oppilashuolto toimii uuden opetussuunnitelman ja oppilashuoltolain mukaisesti. Aamu- ja iltapäivätoiminta on oppituntien ulkopuolista vapaa-ajan toimintaa, joka on suunnattu perusopetuksen 1. ja 2. luokan sekä erityisopetuksen oppilaille. Toiminta järjestetään kirkonkylällä ostopalveluna ja kyläkoululla koulunkäynninohjaajien ja päivähoidon yhteistyönä. Tolppilan koulu: Vuosiluokat eo 6. Lukuvuonna 2015 2016 koulussa on 262 oppilasta, joista 36 esiopetuksessa. Esiopetusryhmiä on 2, toinen niistä toimii Tippamäen päiväkodin yhteydessä. Koulu on 2-sarjainen, yleisopetusluokkia on 12. Lisäksi koulussa on pienluokka, jossa on 6 oppilasta. Laaksolan koulu: Vuosiluokat 7 9. Lukuvuonna 2015 2016 koulussa on 152 oppilasta. Koulussa on 10 opetusryhmää, joista 1 on pienluokka. Rantakylän koulu: Vuosiluokat eo 6. Lukuvuonna 2015 2016 koulussa toimii kaksi opetusryhmää. Oppilaita oli syyskuussa 2015 yhteensä 31, joista esioppilaita 4. Rantakylän koulun jatkuminen täytyy suunnitella opetushenkilöstön vaihtuvuuden ja tilakysymysten perusteella. Lapsille ja nuorille luodaan edellytykset hyvään oppimiseen ja turvataan jatko-opiskelun mahdollisuudet. Päättötodistuksen saaneiden ja jatko-opiskelupaikan saaneiden määrä Perusopetuksen päättävistä päättötodistuksen saa 100 % ja jatkoopiskelupaikan 100 %. Esi- ja perusopetus tuotetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Laadukas opetus Valtakunnalliset kokeet ja oppi- Vähintään valtakunnallinen keskitaso Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä kouluympäristö Erityisopetuksen tuen riittävyys ja tehokkuus Aamu- ja iltapäivätoiminnan hyvä tarjonta. mistulosten arvioinnit Tukipalvelujen toimivuus (ruokailu, koulukuljetus, siivous, kiinteistönhoito). Oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon toimivuus Tukiopetuksen saatavuus ja määrä Laaja-alaisen erityisopetuksen käyttömäärät Erityisen tuen oppilaiden määrä Käyttäjämäärät Palvelusopimusten toteutuminen. Päivittäisten toimintojen sujuminen luotettavasti. Kiinteistöt: tarvittavien remonttien toteutus nopeasti ja ammattitaitoisesti. Valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä tulokset yli maan keskitason. Erilaisten tukimuotojen tarkoituksenmukainen käyttö. Laaja-alaista erityisopetusta tarjotaan kaikilla luokka-asteilla viikoittain. Yhteistyön tiivistäminen päivähoidon, nuorisotoimen, koulujen kerhotoiminnan ja järjestöjen ohjatun toiminnan kanssa. Toimintaan osallistuvien lasten määrän seuranta ja kysely huoltajille. 37

TALOUS: TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 272 267 216 950 206 400-10 550 4,9 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -4 402 377-4 238 768-4 063 796 174 972 4,1 Toimintakate -4 130 110-4 021 818-3 857 396 164 422 4,1 Tulos -4 280 708-4 170 517-4 008 329 162 188 3,9 TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2014 Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, alin Verrokit, ylin Esiopetus, / oppilas 6 977 6 715 7 092 2 683 8 135 Esiopetus, / opetustunti 120 124 132 58 162 Perusopetus, / oppilas 9 220 9 789 10 341 7 834 11 740 Perusopetus, / opetustunti 119 122 123 109 135 TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Vastuuhenkilöt: rehtori Jaana Talja, koulunjohtaja Hanna Jukkala 031500 Esiopetus TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 11 159 2 200 2 200 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -247 538-265 679-275 602-9 923-3,7 Toimintakate -236 379-263 479-273 402-9 923-3,7 Tulos -236 379-263 479-273 402-9 923-3,7 032200 Tolppila ja Laaksola (JT) TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 69 110 46 750 46 000-750 -1,6 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -2 952 055-2 964 876-3 021 246-56 370-1,9 Toimintakate -2 882 945-2 918 126-2 975 246-57 120-2,0 Tulos -3 021 307-3 058 126-3 117 616-59 490-1,9 032300 Rantakylän koulu (HJ) TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 1 871 1 700 1 700 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -265 963-257 164-252 823 4 341 1,7 Toimintakate -264 092-255 464-251 123 4 341 1,7 Tulos -271 568-262 163-259 686 2 477 0,9 032500 Erityisopetus TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 19 982 12 000 9 000 3 000-25,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -431 246-389 054-349 005 40 049 10,3 Toimintakate -411 264-377 054-340 005 37 049 9,8 Tulos -411 264-377 054-340 005 37 049 9,8 032600 Aamu- ja iltapäivätoiminta TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 10 897 12 000 12 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -82 616-70 164-68 720 1 444 2,1 Toimintakate -71 719-58 164-56 720 1 444 2,5 Tulos -71 719-58 164-56 720 1 444 2,5 MUITA KUSTANNUSPAIKKOJA Perusopetuksen sekalaisia tuloja ja kustannuksia kirjataan erillisille kustannuspaikoillejakamattomien erien kustannuspaikalle kirjataan perusopetuksen jakamattomia kustannuksia ja tuloja: eläkemenoperusteisia maksuja, tietoliikenne- ja mikrotukipalveluita, muissa kunnissa koulua käyvien koulunkäyntikulujen korvaukset ja muita koulujen yhteisiä menoja, tulopuolella on vastaavasti saadut kotikuntakorvaukset. Projektien tulot ja menot kirjataan erillisille 38

kustannuspaikoille saadun rahoituksen seurattavuuden vuoksi. Muista, euromäärältään pienistä kustannuspaikoista oppilaan ohjauksen kustannuspaikkaa käytetään opiskelijoiden ja harjoittelijoiden ohjaamiseen liittyvien mahdollisten tulojen ja kustannusten kirjaamiseen, koulutapaturmien kustannuspaikalle puolestaan kirjataan tapahtuneiden koulutapaturmien kustannukset ja saadut vakuutuskorvaukset. Muiden kustannuspaikkojen vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi. 032000 Jakamattomat erät TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 95 124 95 000 135 000 40 000 42,1 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -83 912-80 745-95 400-14 655-18,1 Toimintakate 11 212 14 255 39 600 25 345 177,8 Tulos 11 212 14 255 39 600 25 345 177,8 Tehtäväalue: LUKIOKOULUTUS Tehtäväalueen tarkoitus: Lukion oppimäärän suorittamiseen ja ylioppilastutkintoon tähtäävän toisen asteen koulutuksen järjestäminen seutukunnan nuorille. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: rehtori Anitta Rasi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Lukiokoulutus on yleissivistävää koulutusta. Lukion käyneet hakeutuvat yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin sekä ammatilliseen koulutukseen. Osa opiskelijoista voi suorittaa lukioaikana yliopistokursseja tai ammatillisia opintoja. Lukiossa voi opiskella myös aikuislukion opetussuunnitelman mukaan ja tehdä joillekin aloille kaksoistutkintoja. Lukiokoulutus lisää paikkakunnan elinvoimaisuutta ja tarjoaa ainoana toisen asteen oppilaitoksena alueen nuorille mahdollisuuden käydä koulua muuttamatta toiselle paikkakunnalle. Suurin osa opettajista on yhteisiö perusopetuksen kanssa. Lukiotoiminta jakaa kustannuksia paitsi opetuksen myös tilojen, ruokahuollon, siivouksen, toimisto- ja IT-palvelujen osalta perusopetuksen kanssa. Lukuvuonna 2015 2016 lukiossa toimii 6 perusopetusryhmää. Oppilaita oli syyskuussa 2015 yhteensä 103. Opetukseen on aiottu käyttää 156 tuntia. Uuden opetussuunnitelman valmistelu alkaa ja opetussuunnitelma tulee ottaa käyttöön 1.8.2016. Lukio on mukana pohjoisen Keski-Suomen lukioiden Lukiosta käytännön taitajia -hankkeessa. Lisäksi lukio on lähdössä Lauttasaaren lukion koordinoimaan verkostolukiotoimintaan, missä teemana on kansainvälinen kauppa. Opetussuunnitelmatyötä tehdään yhdessä maakunnan muiden lukioiden kanssa. Yhteisiä koulutustilaisuuksia järjestetään sähköiseen ylioppilastutkintoon ja opetusmenetelmiin liittyen. Paikkakunnalla on monipuolista toisen asteen koulutustarjontaa nuorille ja aikuisille. Lukion toiminta Ammatillinen koulutus mahdollista Koulutuksen järjestäjien yhteistyö tiivistä (ammatilliset oppilaitokset, kansanopisto, kansalaisopisto). Lukiokoulutus toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset Opiskelijamäärä Maaseutukuntien keskitaso Opiskelijamäärä yli 100 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Laadukas opetus Opetusryhmien koko Yo-tulokset Päättötodistuksen saaneet Keskeyttäneet Opetusryhmien keskikoko vähintään 16. Yo-tulosten keskiarvo vähintään 4. 3. vuositason päättää 100 %. Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä kouluympäristö Opetusteknologian hyödyntäminen lähiopetuksessa, itsenäisessä opiskelussa ja etäopinnoissa. Tukipalvelujen toimivuus (ruokailu, siivous, kiinteistönhoito). Opiskelijahuollon ja -terveydenhuollon suunnitelmallisuus ja toimivuus. Laitteiden käyttö Itsenäisesti suoritetut opinnot ja etäopinnot 39 Keskeyttäneitä alle 5 %. Palvelusopimusten toteutuminen. Valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä tulokset yli maan keskitason. Tietokoneet ja tabletit käyttöön jokaisella kurssilla, opettajille koulutusta laitteiden pedagogiseen käyttöön.

Koulutuksen työelämäyhteydet Suoritetut työpaikkavierailut Ammatteihin tutustumiset Lukio on mukana pohjoisen Keski- Suomen lukioiden Lukiosta lujasti työelämään -hankkeessa sekä kansainvälisen liiketoiminnan lukioverkoston hankkeessa. Yliopistoon ja ammattikorkeakouluun tutustuminen kolmannen vuoden opiskelijoille. Opinto-ohjauksen kurssi oman urasuunnittelun pohjana. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 033300 Lukio TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 18 063 8 500 9 860 1 360 16,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -921 108-923 539-862 110 61 429 6,7 Toimintakate -903 045-915 039-852 250 62 789 6,9 Tulos -950 258-961 954-901 133 60 821 6,3 TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2014 Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, alin Verrokit, ylin Lukiokoulutus, / oppilas 9 560 10 194 12 053 9 099 13 302 Lukiokoulutus, / opetustunti 147 146 135 91 151 40

Tehtäväalue: KANSALAISOPISTO Tehtäväalueen tarkoitus: Vapaan sivistystyön oppilaitoksena kansalaisopisto edistää kuntalaisten osaamista ja hyvinvointia järjestämällä kaikille ikäryhmille tilaisuuksia kouluttautua ja harrastaa. Kansalaisopiston toiminta pohjautuu avoimuuteen, tasavertaisuuteen ja joustavuuteen. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: rehtori Hannu Patamaa Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kansalaisopisto on OKM:n järjestämislupaan perustuva, yleissivistävää koulutusta ja taiteen perusopetusta antava oppilaitos. Vapaan sivistystyön oppilaitoksena sen tehtävänä on tukea kuntalaisten omaehtoista opiskelua, itsensä ja kansalaisvalmiuksien kehittämistä. Kansalaisopisto toteuttaa toiminnassaan Hyvinvoiva karstunen - ohjelmaa. Opetus on suunnattu pääasiassa aikuisille, mutta varsinkin taiteen perusopetuksen ryhmissä on lapsia ja nuoria. Opiston toimialueena on Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi. Taiteen perusopetusta järjestetään teatteri-ilmaisussa, kuvataiteessa ja käsityötaiteessa. Vuonna 2016 järjestetään valtionosuustunteja 4800 ja maksupalvelukoulutusta tarpeen mukaan. Järjestää 4800 tuntia vapaan sivistystyön koulutusta. Valtionosuustuntien määrä Tyydyttävä 4200 tuntia, hyvä 4500 tuntia, erinomainen 4800 tuntia. Järjestää toiminta kustannustehokkaasti. Kustannukset / tunti Tyydyttävä 78 /tunti, hyvä 70 /tunti, erinomainen 60 /tunti. Edistää kestävää kehitystä opiston kaikessa toiminnassa. Ulkopuolinen arviointi Sertifikaatti SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tehdä kansalaisopiston toimintaa tunnetuksi 50-vuotisjuhlien kautta Juhlatilaisuuksiin osallistuvien määrä Tyydyttävä: pääjuhlassa 150 henkilöä, hyvä 200 henkilöä, erinomainen Ikäihmisten yhteisöllisyyden ja osallistumisen tukeminen Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Yli 65-vuotiaiden opiskelijoiden määrä Toimintaan osallistuvien maahanmuuttajien määrä yli 200. Tyydyttävä: sama kuin edellisvuonna, hyvä nousua 5 %, erinomainen nousua yli 5 %. Tyydyttävä 5, hyvä 8, erinomainen 12. 033100 Kansalaisopisto TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 102 259 99 000 101 000 2 000 2,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -346 554-355 844-335 120 20 724 5,8 Toimintakate -244 296-256 844-234 120 22 724 8,8 Tulos -244 296-256 844-234 120 22 724 8,8 033110 Taiteen perusopetus TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 2 500 2 800 300 12,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -9 456-12 474-14 090-1 616-13,0 Toimintakate -9 456-9 974-11 290-1 316-13,2 Tulos -9 456-9 974-11 290-1 316-13,2 033130 Maksupalvelukoulutus TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 5 492 8 000 2 500-5 500-68,8 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -5 830-5 493-4 320 1 173 21,4 Toimintakate -338 2 507-1 820-4 327-172,6 Tulos -338 2 507-1 820-4 327-172,6 41

TALOUDEN TUNNUSLUVUT Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, Verrokit, VUODELTA 2014 alin ylin Kansalaisopisto, / opetustunti 54 70 67 18 88 Tehtäväalue: KULTTUURIPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Laadukkaiden, kaikkiin ikäluokkiin kohdistuvien kulttuuripalvelujen järjestäminen paikkakunnalla asuvalle ja vierailevalle väestölle sekä kuntalaisten omaehtoisen kulttuuritoiminnan tukeminen ja kannustaminen. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: rehtori Hannu Patamaa Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kulttuuripalvelut vaikuttavat osaltaan kuntalaisten hyvinvointiin ja viihtyvyyteen tuottamalla erilaisia toimialaan liittyviä palveluja (esim. kulttuuritilaisuudet, taidetapahtumat) ja erityisesti luomalla edellytyksiä järjestöjen, yhteisöjen ja yritysten kulttuuritoiminnalle sekä tukemalla yksityisiä taiteenharrastajia. Paikkakunnalla on monipuolista ja vetovoimaista kulttuuritarjontaa kaikenikäisille. Tapahtumien kävijämäärä Tapahtumajärjestäjien määrä Tyydyttävä: Kulttuuritapahtumien yhteenlaskettu kävijämäärä 5000, järjestäjiä 3. Hyvä: kävijämäärä 7000, järjestäjiä 5. Erinomainen: kävijämäärä 9000, järjestäjiä enemmän kuin 5. Kulttuuripalvelut toteutetaan tehok- Kustannukset /asukas Maaseutukuntien keskitaso kaasti ja taloudellisesti. Aloitetaan Kruukkilan alueen kehittämissuunnitelman toimeenpano Työn edistyminen Tyydyttävä: Kruukkilan kulttuuri- ja matkailukäyttö lisääntyy. Hyvä: päärakennuksen peruskorjaus toteutetaan. Erinomainen: edelliset sekä renkituvan remontin rahoitus selvillä. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Luodaan edellytyksiä kuntalaisten omaehtoiselle kulttuuritoiminnalle. Myönnetyt avustukset Karstusten kulttuuritoimijoiden 2500 euroa tilaisuuksien määrä Kulttuuritoimijayhteisöjen aktivointi Toimivien yhdistysten määrä Tyydyttävä: 4 yhdistystä toimii aktiivisesti. Hyvä: 6 toimii aktiivisesti. Erinomainen: yli 6 yhdistystä toimii aktiivisesti. Yhteistyö muiden kuntien kanssa kulttuuritilaisuuksien tuottamisessa TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Tilaisuuksien määrä Tyydyttävä 2, hyv 4, erinomainen enemmän kuin 4. 034100 Kulttuuritoimi TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 4 585 3 000 3 300 300 10,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -58 294-62 816-63 038-222 -0,4 Toimintakate -53 710-59 816-59 738 78 0,1 Tulos -53 710-59 816-59 738 78 0,1 TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2014 Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, alin Verrokit, ylin Yleinen kulttuuritoimi, / asukas 6 21 12 6 20 42

Tehtäväalue: KIRJASTOPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Kirjastolain mukaisten kirjasto- ja tietopalvelujen tuottaminen Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kirjastotoimenjohtaja Sofia Kotilainen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Yleisten kirjastojen tehtävänä on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kirjasto toimii oppimisen, tiedonhaun ja kulttuurin monipalvelukeskuksena kaikenikäisille ja koko kunnan väestölle. Karstulan kirjasto kuuluu Keski-kirjastojen yhteenliittymään, joka kattaa kaikki Keski- Suomen 23 kuntaa. Kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä ja verkkokirjasto sekä viikoittaiset aineistokuljetukset, joiden ansiosta kuntalaisten käytössä on yli 2 miljoonan niteen seudullinen kirjastokokoelma oman paikallisen kokoelman lisäksi. E-kirjaston kautta käytettävissä on satoja erikielisiä sähköisiä kirjoja ja lehtiä. Vuonna 2014 kirjastokäyntejä oli 40 730, verkkokäyntejä 13 218 ja lainauksia 84 183. Syyskuun 2015 puoliväliin mennessä lainauksia oli 50 876 kappaletta. Kuntalaiset käyttävät kirjastopalveluja aktiivisesti. Kirjaston palvelut ovat merkittävä osa kunnan tarjoamia kulttuuri- ja hyvinvointipalveluja. Lainaus- ja kävijämäärät Asiakaskyselyt (laadullinen arviointi) Lainausmäärät yli maan keskitason Kirjastokäynnit yli maaseutukuntien keskitason Asiakkaiden tyytyväisyys palvelutasoon Kirjastopalvelut toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset Lainan hinta jää alle maaseutukuntien keskitason. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Laatusuositusten mukainen kokoelmatyö ja aineistojen saatavuus. Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen, aineiston ajankohtaisuus ja paikallisesti kattava kotiseutukokoelma. Kannustetaan asiakkaita omatoimiseen kirjastonkäyttöön. Luodaan kirjastolle some-strategia. Uutuushankintojen määrä Lehtikokoelman vuosikertojen määrä Uuden aineiston saattaminen nopeasti asiakkaiden käyttöön ja siitä tiedottaminen Kokoelmatyö aineiston koko elinkaari huomioiden Automaattilainausten määrä Verkkoasioinnin määrä Kirjastonkäytön opastusten määrä Kirjaston hyllyjärjestyksen selkiyttäminen ja aineiston uudelleen tarroittaminen aineiston sijaintipaikkojen merkitsemistä ja sähköiseen kirjastojärjestelmään viemistä varten. Säännöllinen näkyvyys sosiaalisessa mediassa ja kesällä 2015 perustetussa kirjaston omassa blogissa. Kotisivujen tietojen jatkuva päivittäminen Uutuushankinnat vähintään 400 kirjaa / 1000 as. Lapsille ja nuorille suunnatut hankinnat vähintään 1 kirja / alle 15-vuotias. Lehtikokoelman vuosikertoja vähintään 15 / 1000 as. Uutuusluetteloiden saattaminen asiakkaiden tietoon myös verkon kautta. Kokoelmatyössä edetän valtakunnallisten ja maakunnallisten suositusten mukaisesti. Hankitaan mahdollisuuksien mukaan karstulalaisten tuottamaa tai heitä tarkastelevaa aineistoa. Automaatin käytön tehostaminen vapauttaa työvoimaa neuvontaan ja opastuksiin sekä kokoelmanhoitoon. Kehitetään erityisesti verkkokirjaston ja e-aineiston käytön opastuksia. Uudistettu hyllyjärjestys auttaa asiakasta löytämään tarvitsemansa aineiston nopeammin ja itsenäisesti. Tavoitetaan uudenlaisia asiakasryhmiä ja tiedotetaan ajankohtaisista palveluista. 43

TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 034000 Kirjasto TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 16 018 2 500 4 600 2 100 84,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -283 944-271 705-273 763-2 058-0,8 Toimintakate -267 926-269 205-269 163 42 Tulos -277 091-277 805-278 328-523 -0,2 TALOUDEN TUNNUSLUVUT Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, Verrokit, VUODELTA 2014 alin ylin Kirjasto, / asukas 65 57 63 53 81 Tehtäväalue: NUORISOPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää aktiivista kansalaisuutta sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinolosuhteita nuorisotyön menetelmin. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: vapaa-aikasihteeri Risto Manni Perustelut ja informatiiviset tiedot: Nuorisopalveluiden toiminta perustuu ennaltaehkäisevällä tavalla nuorten terveiden elintapojen, päihteettömyyden, sosiaalisen vahvistamisen sekä turvallisen ja aktiivisen kasvuympäristön tukemiseen ja kehittämiseen. Menetelminä ovat ohjattu nuorisotalotoiminta, nuorten osallisuuden tukeminen ohjaamalla nuorisovaltuuston toimintaa, järjestämällä retkiä, leirejä ja tapahtumia itse sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Etsivän nuorisotyön ensisijaisena tehtävänä on auttaa 15 29 -vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella ja tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Nuorisopalvelut toteutetaan taloudellisesti huomioiden kunnan painopisteet. Kustannukset Toiminnan kustannukset ovat maaseutukuntien keskitasoa. Edellytysten luominen nuorten omaehtoiselle toiminnalle. Myönnetyt järjestöavustukset Nuorisovaltuuston tai vastaavan nuorten toimielimen toiminnan aktivointi. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Nuorisotalotoiminnan lisääminen ja muun perinteisen nuorisotyön säilyttäminen ennallaan. Harrastustoiminnasta tiedottaminen. Nuorisotalon käyttötunnit ja kävijämäärä. Järjestettyjen tapahtumien lukumäärä ja kävijät. Nuorten elämänhallinnan tukeminen. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrä ja sijoittuminen palveluihin Nuorisotalo on avoinna talvikautena neljänä päivänä viikossa. Järjestetään viisi nuorisotapahtumaa, kolme retkeä ja suurleiri Nuohari. Kootaan harrastekooste paikkakunnan harrastusmahdollisuuksista. Etsivän nuorisotyön vakiinnuttaminen osaksi nuorten palveluverkostoa. 034200 Nuorisotoiminta TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 364 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -40 848-69 887-69 337 550 0,8 Toimintakate -40 484-69 887-69 337 550 0,8 Tulos -45 471-74 887-74 337 550 0,7 44

034240 Nuorisovaltuusto TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -1 101-3 000-1 600 1 400 46,7 Toimintakate -1 101-3 000-1 600 1 400 46,7 Tulos -1 101-3 000-1 600 1 400 46,7 034260 Etsivä nuorisotyö TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 36 269 22 000 30 000 8 000 36,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -36 382-27 012-38 160-11 148 41,3 Toimintakate -113-5 012-8 160-3 148 62,8 Tulos -113-5 012-8 160-3 148 62,8 034220 Nuoharileiri TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 10 245 10 200 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -13 276-12 370 Toimintakate -3 031-2 170 Tulos -3 031-2 170 TALOUDEN TUNNUSLUVUT Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, Verrokit, VUODELTA 2014 alin ylin Nuorisotoimi, / asukas 21 32 28 13 52 Tehtäväalue: LIIKUNTAPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Liikuntapalvelujen keskeisenä tehtävänä on edistää kuntalaisten monipuolisia liikuntaharrastuksia ja aktiivisuutta sekä huolehtia liikunta- ja ulkoilupaikkojen käyttökunnosta. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: liikunnanohjaaja Heli Alapiha Perustelut ja informatiiviset tiedot: Liikunnanohjaajan työpanoksesta noin puolet on kansalaisopiston eri liikuntapiirien vetämistä. Puolet työstä suuntautuu kunnan liikuntapalveluiden kehittämiseen monipuolisen ja eri ikäryhmät huomioivan palvelutarjonnan ylläpitämiseen. Liikunnanohjaaja työskentelee monipuolisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Liikunta- ja ulkoilupaikkojen hoito järjestetään ostopalveluna tekniseltä palvelukeskukselta. Paikkakunnalla on monipuolisia liikuntaharrastusmahdollisuuksia Järjestetyn liikuntatoiminnan ja toimintaan osallistuneiden määrä Monipuoliset ja turvalliset liikunta- ja ulkoilupaikat. kaikenikäisille. Liikuntapalvelut toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Luodaan edellytyksiä kuntalaisten Tapahtumien määrä omaehtoiselle liikunnalle. Tuettujen järjestöjen määrä Lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Lapsille ja nuorille suunnatun liikuntatoiminnan määrä Liikuntajärjestöjen ja kyläkuntien tukeminen. Yhteistyön lisääminen naapurikuntien kanssa. Liikunnanohjauspalvelujen turvaaminen. Liikkuva koulu -hankkeen toteuttaminen. 45

TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 034300 Liikuntatoiminta TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 739 425 10 000 9 575 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -35 551-49 863-84 878-35 015-70,2 Toimintakate -34 812-49 438-74 878-25 440-51,5 Tulos -34 812-49 438-74 878-25 440-51,5 034310 Liikuntapaikat (ostopalvelu tekniseltä palvelukeskukselta) TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -93 757-109 458-110 789-1 331-1,2 Toimintakate -93 757-109 458-110 789-1 331-1,2 Tulos -113 985-109 458-110 789-1 331-1,2 TALOUDEN TUNNUSLUVUT Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, Verrokit, VUODELTA 2014 alin ylin Liikunta ja ulkoilu, / asukas 38 98 69 30 95 Tehtäväalue: KÄSITYÖTALO Tehtäväalueen tarkoitus: Käsityötalo tarjoaa eri-ikäisille kuntalaisille monipuolisen käsityöperinteeseen ja - tekniikkoihin tutustumis- ja toteuttamismahdollisuuden. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: Perustelut ja informatiiviset tiedot: Käsityötalo täydentää koulujen ja kansalaisopiston kädentaitojen kehittämismahdollisuuksia ja toimii käsityöalan harrastajille ja toimintakeskukselle tuotteiden myyntikanavana, käsityöalan tarvikemyyntipisteenä ja kunnan matkailuinfona. Käsityötalo tarjoaa osaltaan mahdollisuuksia käsityön ja taiteen perusopetuksen toteuttamiselle sekä alasta kiinnostuneiden työharjoittelulle, työelämävalmennukselle ja oppisopimuskoulutukselle. Aukioloaikoja muuttamalla selviydytään yhdellä työntekijällä. Käsityötalon toiminta edistää kuntalaisten Kävijämäärät Toiminnan jatkuvuus. aktiivisuutta, yhteisölli- syyttä ja hyvinvointia. Käsityötalo toimii tehokkaasti ja taloudellisesti. Vuosikate Myyntitulot Toiminta on taloudellisesti kannattavaa. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Luodaan edellytyksiä kuntalaisten omaehtoiselle käsityöharrastukselle. Kävijämäärät Kausikortin lunastaneet Annetun ohjauksen määrä Kävijämäärät vähintään ennallaan Yksi ammattitaitoinen työntekijä TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 033210 Käsityötalo TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 44 050 31 000 30 000-1 000-3,2 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -92 302-52 817-65 079-12 262-23,2 Toimintakate -48 252-21 817-35 079-13 262-60,8 Tulos -48 252-21 817-35 079-13 262-60,8 46

MUITA KUSTANNUSPAIKKOJA Musiikkiopiston kustannuspaikalle kirjataan kunnan maksuosuus Pohjoisen Keski-Suomen musiikkiopiston toiminnasta. Pohjoisen Keski-Suomen musiikkiopisto on kunnallinen valtionosuutta saava musiikkioppilaitos, jonka hallinnosta vastaa Saarijärven kaupunki. Karstula on yksi opiston ylläpitäjäkunnista. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi. 033300 Musiikkiopisto TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -20 465-22 000-26 100-4 100-18,6 Toimintakate -20 465-22 000-26 100-4 100-18,6 Tulos -20 465-22 000-26 100-4 100-18,6 Työpajatoiminta siirtyy 1.1.2016 kunnanhallituksen päävastuualueelle osaksi Työllisyys ja yhteispalvelu -tehtäväaluetta. Vuoden 2016 talousarvioon kirjataan aiemmalle kustannuspaikalle kirjataan siirtymävaiheen lomapalkka. 033200 Työpaja TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 312 359 263 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -342 887-322 670-18 730 Toimintakate -30 528-59 670-18 730 Tulos -30 528-59 670-18 730 47

TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: TEKNINEN LAUTAKUNTA Teknisen lautakunnan tehtävänä on huolehtia, että tekninen palvelukeskus järjestää kuntastrategian ja oman strategiansa mukaisesti viranomais-, tila-, kunnallistekniikka- ja yksityistiepalvelut. Palvelukeskukset: TEKNINEN PALVELUKESKUS Teknisen palvelukeskuksen perustehtävänä on toteuttaa ja tukea kunnan sisäistä ja ulkoista palvelutuotantoa ja vastata oman toimialansa hallinnon, yhdyskuntateknisten palvelujen, kiinteistötoimen, kunnan rakennusvalvonnan, ympäristönhoidon, yksityisteiden / tiehallinnon viranomaistehtävistä ja jätehuollon valvontatehtävistä sekä vesi- ja viemärilaitoksen toiminnasta. Tilivelvollinen viranhaltija: tekninen johtaja Marko Savola KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2016 TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUE ulkoinen ja sisäinen TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatuotot 882 458 925 510 904 131-21 379-2,3 % Myyntituotot 789 012 845 749 833 195-12 554-1,5 % Maksutuotot 38 096 33 100 35 000 1 900 5,7 % Tuet ja avustukset 37 459 33 761 25 536-8 225-24,4 % Muut toimintatuotot 17 891 12 900 10 400-2 500-19,4 % Toimintakulut -1 653 507-1 720 843-1 684 174 36 669 2,1 % Henkilöstökulut -678 157-667 310-644 595 22 715 3,4 % Palvelujen ostot -666 654-713 702-716 679-2 977-0,4 % Aineet, tarvikkeet, tavarat -205 250-224 300-220 900 3 400 1,5 % Avustukset -95 987-108 000-98 000 10 000 9,3 % Muut toimintakulut -7 460-7 531-4 000 3 531 46,9 % TOIMINTAKATE -771 049-795 333-780 043 15 290 1,9 % Poistot ja arvonalentumiset -583 277-553 142-639 531-86 389-15,6 % TILIKAUDEN TULOS -1 354 326-1 348 475-1 419 574-71 099-5,3 % Päävastuualueen toimintatuotot Päävastuualueen toimintakulut Myyntituotot Tuet ja avustukset Maksutuotot Muut toimintatuotot Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut Palvelujen ostot Avustukset 48

Tehtäväalue: TEKNINEN HALLINTO Tehtäväalueen tarkoitus:vastata sujuvasta päätöksenteosta lautakunta- ja virkamiestasolla kunnan strategioiden, johtosääntöjen ja valtakunnallisten määräysten mukaan, huolehtia palvelukeskuksen toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä sekä seurata toiminnan toteutuksia ja tuloksia. Hallinnon tehtävänä on myös huolehtia yhteyksistä ja yhteistyöstä muiden hallinnonalojen ja yhteistyötahojen kanssa. Tekniseen hallintoon sisältyy keskeisten toimialojen toimisto- ja hallintotehtävät sekä kunnan rakennushankkeiden yleissuunnittelu ja valvonta, myös yritystoiminnalle annettava suunnitteluapu. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola Hallinnon ja päätöksenteon sujuvuus. Käsittelyyn kulunut aika Täytäntöönpanon ajantasaisuus Käsittelyssä ei ole kuntalaisten asioita, jotka ovat tulleet vireille yli 3 kk aikaisemmin. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Hallinnon asiakaspalvelu on sujuvaa. Käsittelyyn kulunut aika Kunnan hankkeet toteutuvat asianmukaisesti ja ajallaan. Palvelujen laatua arvioidaan suunnitelmallisesti. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Hankesuunnitelman aikataulu Saatu asiakaspalaute Lautakuntakäsittely < 6 viikkoa vireilletulosta, ympäristö- ja maa-ainesluvat < 3 kk vireilletulosta. Sisäiset tehtävät viikon kuluessa. Hankkeiden toteutuminen suunnitellussa aikataulussa. Nopea reagointi ilmi tulleisiin epäkohtiin. 040000 Tekninen hallinto TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 2 969 5 000 1 500-3 500-70,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -147 183-161 037-137 838 23 199 14,4 Toimintakate -144 215-156 037-136 338 19 699 12,6 Tulos -144 215-156 037-136 338 19 699 12,6 49

Tehtäväalue: ALUEARKKITEHTITOIMINTA Tehtäväalueen tarkoitus: Huolehtia ja ohjata kunnan kaavoitusta ja kaavaprosesseja, kehittää kunnan kaavoitustoimea sekä avustaa kunnan viranomaisia ja kuntalaisia kaavoitus- ja rakennusasioissa. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Viiden kunnan aluearkkitehtitoiminta perustuu toistaiseksi voimassa olevaan yhteistyösopimukseen. Palvelu ostetaan Saarijärven kaupungilta, Karstulan osuus aluearkkitehdin työtunneista on noin 20 30 %. Aluearkkitehti huolehtii kunnan kaavoituksen tarpeiden ja tavoitteiden kartoituksesta sekä kunnan omien kaavaprosessien etenemisestä suunniteltujen aikataulujen mukaisesti, valvoo kaavoitustyön laatua ja osallistuu viranomaisyhteistyöhön kaavoitushankkeissa ja muissa maankäytön suunnitteluun ja ohjaukseen liittyvissä asioissa. Aluearkkitehti osallistuu kunnan kulttuuriympäristön ja taajamailmeen kehittämishankkeisiin. Vuoden 2016 aikana käynnissä olevia kaavoitusprosesseja ovat Itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava, Saarijärven reitin rantaosayleiskaavan muutos, Humpin teollisuusalueen asemakaavan tarkistus sekä keskustan asemakaavan ajantasaistaminen. Kunnan kaavoituksen nykytilanne ja tavoitteet alueiden käytön ja rakentamisen ohjaamisessa ovat selvillä. Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma Kaavoituskatsaus laaditaan vuosittain. Aluearkkitehtipalvelut laativat työohjelmaa kaavaprosesseista. Kaavoitusohjelmaa tarkistetaan valtuustokausittain. Kaavahankkeet etenevät asianmukaisesti ja aikataulussa. Kaavaprosessien hallinta Työohjelman mukainen (päivitetään 3 4 krt vuodessa) TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Kaavat ovat ajantasaisia ja laadukkaita. Kaavaprosessien hallinta Kunnan rakennusperintöä ja kulttuuriympäristöä vaalitaan taajamailmeen kehittämishankkeiden ja ympäristöhankkeiden avulla. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Käynnissä olevat ja valmistuneet hankkeet, suunnittelu- ja selvitystyöt Kirkonkylän ydinkeskustan asemakaavojen ajantasaistaminen etenee suunnitelman mukaisesti luonnosvaiheen laadintaan. Kirkonkylän asemakaavan päivitystyöhön liittyvät selvitykset sekä kaavan tekninen toteutus etenee ja luonnosvaihe laadintaan. 041100 Aluearkkitehtitoiminta TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 69 401 71 052 71 742 690 1,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -69 401-71 052-71 742-690 -1,0 Toimintakate 0 0 0 Tulos 0 0 0 50

Tehtäväalue: RAKENNUSTARKASTUS Tehtäväalueen tarkoitus: Lakisääteisen rakennusvalvonnan tavoitteena on edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, taloudellisen ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän toiminta- ja asuinympäristön luomista. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: rakennustarkastaja Jaakko Rasi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Rakennusvalvontaviranomainen valvoo kaavojen noudattamista, huolehtii rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoo rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Rakennuslupien sekä rakentamiseen liitttyvien lupien, ilmoitusten ja lausuntojen valmistelut ja päätöksenteot. Rakentamisaikaiset tarkastus-, valvonta- ja seurantatehtävät. Rakentamisen ja kiinteistöjen tietopalvelut. Maa-aineslupien valmistelut ja oton valvonta. Kunnan rakennusmääräysten ja -ohjeiden sekä kaavoituksen ohjaus- ja valmistelutehtävät. Vuonna 2014 luvilla ja ilmoituksilla toteutettiin 151 rakennuskohdetta ja rakennusvalvonnan tehtäviin kuuluvia tarkastuksia suoritettiin 284 kappaletta. Viihtyisää maaseutumaista asuinja toimintaympäristöä tukeva rakentaminenkastuksien Toteutunut rakentaminen. Lupapäätöksien ja tehtyjen tar- Lakien ja kunnan rakentamisohjeiden mukainen taso. lukumäärä. Rakennusvalvonta toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Tarkastus- ja valvontamaksujen kertymä Maksukertymä 50 % menoista. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Lupakäsittelyn sujuvuus. Käsittelyyn kuluva aika Lautakunnan ratkaistavat rakennusluvat < 6 viikkoa, maa-ainesluvat < 3 kk. Viranhaltijan ratkaistavat rakennusluvat ja toimenpideilmoitukset < 3 viikkoa. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 047000 Rakennustarkastus TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 42 114 34 000 34 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -68 467-68 275-66 964 1 311 1,9 Toimintakate -26 354-34 275-32 964 1 311 3,8 Tulos -26 354-34 275-32 964 1 311 3,8 51

Tehtäväalue: MITTAUSTOIMINTA Tehtäväalueen tarkoitus: Kunnan mittaustoimen keskitetty hoito. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: ympäristösihteeri/mittausteknikko Raimo Pekkanen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Mittaustoimen käytössä on vanha takymetrikalusto ja neljän kunnan yhteinen GPS-mittauskalusto sekä kunnan oma mittausohjelmisto. Kunnan omistamien maa-alueiden ja kaavojen maastoon merkitseminen, omien soranotto- ym. suunnitelmiin liittyvien maastomittausten tekeminen, uusien johtolinjojen kartoittaminen ja tallentaminen. Naapurikuntien tarvitsemat mittaukset yhteisellä mittauslaitteistolla laskutustyönä. Yksityisille tehtävät mittauspalvelut resurssien mukaan, lähinnä kunnan omiin hankkeisiin liittyvät palvelut. Mittaustoiminta toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Omana työnä tehdyt / ulkopuolisilla teetetyt mittaustyöt. Kaikki kunnan tarvitsemat mittaukset tehdään omana työnä. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Mittaustietojen ajantasaisuus ja kattavuus. Rakennetut / mitatut Kaikki mittaus- ja sijaintitiedot on tallennettu sähköiseen muotoon. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 041000 Mittaustoiminta TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 7 558 4 200 4 200 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -15 645-19 872-18 990 882 4,4 Toimintakate -8 087-15 672-14 790 882 5,6 Tulos -8 087-15 672-14 790 882 5,6 041200 Kuntien yhteinen GPS TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 1 600 1 600 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -3 100-3 600-3 200 400 11,1 Toimintakate -3 100-2 000-1 600 400 20,0 Tulos -3 100-2 000-1 600 400 20,0 52

Tehtäväalue: YMPÄRISTÖNSUOJELU Tehtäväalueen tarkoitus: Vastata kunnan lakisääteisistä ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä samalla kannustaen kuntalaisia toimimaan aktiivisesti ympäristönsuojelu huomioiden. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: ympäristösihteeri/mittausteknikko Raimo Pekkanen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Vuosittain käsitellään 3-6 ympäristölupaa, annetaan lausuntoja mm. turvetuotannon ympäristölupahakemuksiin ja eri viranomaisissa vireillä oleviin hakemuksiin ja valituksiin. Laaditaan ympäristölupien valvontasuunnitelma. Jätehuollon valvonta. Pääjärven vähäarvoisen kalan hoitopyynti keväisin, Päällijärven kaislanniitto ohitustien varrelta. Viihtyisä maaseutumainen asuinja toimintaympäristö. Toteutuneet ympäristönsuojelua tukevat hankkeet Haja-asutusalueen jätevesijärjestelmien kunnostuksen vauhdittaminen. Vesiensuojelu ja vesistöjen vedenlaadun parantaminen. Toteutuneet vesiensuojelua tukevat hankkeet Hoitokalastuksen saalistavoite 10 000 kg. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Lupa- ja lausuntokäsittelyjen sujuvuus. Käsittelyyn kuluva aika Lautakunnan ratkaistavat ympäristöluvat < 12 viikkoa, viranhaltijan ratkaistavat ympäristöluvat < 6 viikkoa, lausunnot < 4 viikkoa. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 047100 Ympäristönsuojelu TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 2 140 3 600 3 000-600 -16,7 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -40 953-47 137-43 009 4 128 8,8 Toimintakate -38 813-43 537-40 009 3 528 8,1 Tulos -38 813-43 537-40 009 3 528 8,1 047110 Saarijärven reitti TP 2014 TA 2015 TA2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -43-3 000-3 000 Toimintakate -43-3 000-3 000 Tulos -43-3 000-3 000 53

Tehtäväalue: YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Huolehtia kunnan hallinnoimien liikenneväylien ja yleisten alueiden kunnossapidosta, saneerauksesta ja uudisrakentamisesta kustannustehokkaasti turvallisuus ja ympäristö huomioiden. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Yhdyskuntatekniikan tehtävänä on liikenneväylien liikennöitävyyden varmistaminen, yleisten alueiden hoidon järjestäminen sekä kaatopaikkojen jälkihoidosta huolehtiminen. Tehtävä toteutetaan oman organisaation sekä julkisten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Kaavateitä, kunnan omistamia liikenneväyliä, puistoja ja ulkoilualueita rakennetaan ja ylläpidetään hyväksyttyjen tasovaatimusten pohjalta. Kaavateiden perusparannuksia ja päällystämisiä toteutetaan aluekokonaisuuksina. Tievalaistuslinjoja rakennetaan ja ylläpidetään kirkonkylän alueella ja sivukylillä. Valoja valmistaudutaan uusimaan uudella valaisintekniikalla toimiviksi. Ulkoliikuntapaikat, uimarannat ja uimapaikat, venevalkamat rakennetaan ja ylläpidetään hyväksyttyjen tasovaatimusten pohjalta. Liikuntapaikkojen hoito tuotetaan ostopalveluna sivistyslautakunnalle. Irtokoirien yms. eläinten tilapäinen hoito järjestetään ostopalveluna. Kunnan omistamia sora-alueita hyödynnetään kunnan omaan käyttöön. Konekeskus palvelee muita toimintoja: konetyön myynti ja laitteiden vuokraus kunnan omiin kohteisiin sekä yksityisille ja yhteisöille resurssien sallimissa puitteissa teknisen lautakunnan hyväksymin taksoin. Taksojen päivitys vuoden 2016 aikana. Jätehuollon osalta tehtävänä on Lampisuon suljetun kaatopaikka-alueen jälkitarkkailu ja pienjäteaseman vuokratilojen tarjoaminen Sammakkokangas Oy:lle. Vuoden 2014 lopussa kunnalla oli kunnossapidettäviä kaavateitä 29,6 km, joista päällystettyjä 14,9 km ja sorapintaisia 14,7 km. Kevyenliikenteenväylää oli 6,2 km. Kunnossapitokustannukset olivat 2,20 /jm. Viihtyisää maaseutumaista asuinja toimintaympäristöä tukevat liikenneväylät ja yleiset alueet. Liikenneväylien ja yleisten alueiden toimivuuden ja teknisen kunnon ylläpito on jatkuvaa. Yhdyskuntatekniset palvelut toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Investointiohjelman aikataulu. Hankkeiden tilinpäätös. Kunnossapitokustannukset. Investointiohjelman toteutuminen. Peruskorjausten suunnittelu aikataulullisesti vuoden edellä rakennustyön toteutusta. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Liikenneväylien ja yleisten alueiden kohteiden peruskorjausten ja uudisrakentamisen laatu sekä kunnossapito vastaa hyväksyttyjä laatuvaatimuksia (RYL). Yleisöpalaute ja määräajoin tehtyjen tarkastusten havainnot Havaittujen poikkeamien korjaaminen välittömästi. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 042000 Kaavatiet TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -65 276-86 516-100 940-14 424-16,7 Toimintakate -65 276-86 516-100 940-14 424-16,7 Tulos -433 022-421 516-504 940-83 424-19,8 042100 Muut liikenneväylät TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 519 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -855-1 700-1 700 Toimintakate -337-1 700-1 700 Tulos -3 569-5 200-4 450 750 14,4 54

042300 Kirkonkylän tievalaistus TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -26 297-28 500-28 000 500 1,8 Toimintakate -26 297-28 500-28 000 500 1,8 Tulos -54 798-55 800-58 640-2 840-5,1 042400 Sivukylien tievalaistus TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -14 884-13 500-13 000 500 3,7 Toimintakate -14 884-13 500-13 000 500 3,7 Tulos -28 897-27 700-25 270 2 430 8,8 042500 Puistot ja torit TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 3 248 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -56 693-62 992-64 390-1 398-2,2 Toimintakate -53 445-62 992-64 390-1 398-2,2 Tulos -59 945-67 492-66 830 662 1,0 042501 Liikuntapaikat TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 111 030 117 958 110 789-7 169-6,1 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -111 030-117 958-110 789 7 169 6,1 Toimintakate 0 0 0 Tulos 0 0 0 042600 Uimarannat TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -10 340-7 741-12 010-4 269-55,1 Toimintakate -10 340-7 741-12 010-4 269-55,1 Tulos -10 340-7 741-12 010-4 269-55,1 042700 Venevalkamat TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 226 300 300 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -270-800 -1 000-200 -25,0 Toimintakate -44-500 -700-200 -40,0 Tulos -44-500 -700-200 -40,0 042800 Sora-alueet TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 13 589 3 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -6 532-4 041-4 040 Toimintakate 7 057-1 041-4 040-2 999-288,1 Tulos 7 057-1 041-4 040-2 999-288,1 042900 Irtokoirat TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -3 600-3 600-3 600 Toimintakate -3 600-3 600-3 600 Tulos -3 600-3 600-3 600 045100 Varastot TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -1 507-4 121-460 3 661 88,8 Toimintakate -1 507-4 121-460 3 661 88,8 Tulos -4 984-7 621-3 940 3 681 48,3 55

045200 Konekeskus TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 13 225 19 500 20 000 500 2,6 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -45 830-52 555-52 130 425 0,8 Toimintakate -32 605-33 055-32 130 925 2,8 Tulos -32 605-35 370-36 810-1 440-4,1 Tehtäväalue: YKSITYISTIET JA LIIKENNETURVALLISUUS Tehtäväalueen tarkoitus: Kuntalaisten liikenneyhteyksien turvaaminen, tieolojen ja tieverkon kehittäminen sekä liikenneturvallisuustyö. Tehtäväalueen vastuuhenkilöt: ympäristösihteeri/mittausteknikko Raimo Pekkanen, yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Yksityistielain mukaisissa tehtävissä toimii lautakunnan tie- ja katselmusjaosto. Yksityisteiden perusparannus- ja kunnostushankkeita tuetaan (1-2 tietä / vuosi). Valtionavustusta saaviin hankkeisiin annetaan kunnan avustusta 30 %, muihin 75 %. Isoista hankkeista tehdään erillispäätökset. Yksityisteiden kunnossapidon avustaminen, hoito- ja kunnostustason seuranta ja tiekuntien toiminnan kehittäminen. Avustusperusteena tien vähimmäispituus 500 m ja vakituinen asunto tien varrella. Tehtävä toteutetaan pääosin omana työnä, yksiköinnit ostopalveluna paikkakunnan palveluntuottajilta. Valtion tiepolitiikan seuranta (tiehankkeet, yleisten teiden hoitotaso ja muutosesitykset). Liikenneturvallisuustyö suunnitelman mukaisilla painopistealueilla ja turvallisuusriskien kartoittaminen. Viihtyisää maaseutumaista asuinja toimintaympäristöä tukevat liikenneyhteydet. Toteutuneet perusparannukset Toteutuneet kunnossapitoavustukset Kunnossapitoavustusten seuranta: 1/3 tukea saavista yksityisteistä tarkastetaan vuosittain. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Vaikuttaminen yleisten teiden hoito- ja kunnostustasoon. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Tiehankkeiden listaus. Kuntalaispalaute yleisten teiden hoitotasosta välitetään eteenpäin. 042200 Yksityistiet TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 347 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -98 740-112 614-105 270 7 344 6,5 Toimintakate -98 740-112 614-105 270 7 344 6,5 Tulos -98 392-112 614-105 270 7 344 6,5 56

Tehtäväalue: KIINTEISTÖPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Hoitaa, kunnostaa ja ylläpitää kunnan omistamia kiinteistöjä, huolehtia kiinteistöjen arvon säilymisestä ja kiinteistöjen soveltumisesta käyttötarkoitukseensa. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kiinteistöteknikko Erkki Moström, rakennusinsinööri Markku Posio Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kiinteistöjen hoito toteutetaan pääosin ostopalveluna. Ostopalveluna toteutettavan rakentamisen ja kiinteistönhoidon valvonta. Kunnan omana työnä tehtävien korjaus- ja rakennustöiden suunnittelu ja työnjohto. Kiinteistöverotukseen liittyvät arviointitehtävät. Kiinteistöjen käyttökelpoisuuden säilyttäminen. Kunnan omistamien kiinteistöjen määrä 55 kpl, joissa on noin 219 010 m³. Kunnallisessa palvelutuotannossa käytettävät tilat ovat tarkoitukseensa soveltuvassa kunnossa. Käyttöaste Tehdyt korjaukset Käyttöaste 100 %. Tilojen jatkuva huolto ja korjaus käyttötarkoituksen mukaan. Kiinteistöjen ylläpito ja kunnostus hoidetaan hyvin ja taloudellisesti. Tilinpäätös Kustannuksia vastaavat yhtenäiset vuokraperusteet. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tilojen kunnossapitoa ja tarvittavia investointeja suunnitellaan pitkäjänteisesti. Tehdyt selvitykset ja korjaussuunnitelmat Jatkuva seuranta ja yhteistyö käyttäjien kanssa korjaustarpeita varten. Vuokranantajan ja vuokralaisen vastuu- ja tehtäväjako on selkeä. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Ajantasaiset ja selkeät vuokrasopimukset. 043000 Kiinteistöjen hallinto TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 457 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -83 886-50 384-56 929-6 545-13,0 Toimintakate -83 429-50 384-56 929-6 545-13,0 Tulos -83 429-50 384-56 929-6 545-13,0 57

Tehtäväalue: VESI- JA VIEMÄRILAITOS Tehtäväalueen tarkoitus: Keskitetty talousveden hankinta ja jakelu sekä viemärilaitostoiminta määritellyillä toiminta- ja kehittämisalueilla, kunnan omistaman vesihuoltoverkoston ja sen laitteistojen hoitaminen, rakentaminen ja saneeraaminen. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Vesi- ja viemärilaitoksella on kunnan alueella kuusi vedenottamoa, vuonna 2014 vedentoimitus 212 922 m³. Jätevedenpuhdistamo Taka-Wetkassa: tarkistettu ympäristölupa tuli voimaan 8.12.2011 ja uudet lupaehdot tulevat voimaan vuoden 2016 alusta. Puhdistamon laajennus on suunnitteilla ja sen tulisi olla valmis vuoden 2015 loppuun mennessä. Jätevedenpuhdistamon laajennuksen toteutusajankohdasta on keskusteltu valvojana toimivan Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa ja laajennuksen suunnittelu ja rakentaminen käynnistyy vuonna 2016. Lietteen aumakompostointialue Peränevalla. Vesi- ja viemärilaitos tarjoaa suunnittelu- ja rakentamispalveluja kunnan muille palvelukeskuksille, yksityisille ja yhteisöille resurssien sallimissa puitteissa lautakunnan hyväksymin taksoin. Ajankohtaiset vesihuollon suunnitelmat: uusien vedenottamoiden suunnittelu ja hankinta, suunnitelluilla ottopaikoilla Pöngällä ja Heinäjoella tehtiin koepumppauksia tammi-huhtikuussa 2013. Vesi- ja viemärilaitos eriytetään kirjanpidollisesti omaksi taseyksikökseen 1.1.2015 alkaen, kunnanvaltuuston päätös avaavasta taseesta joulukuussa 2015. Vesi- ja viemärilaitostoiminta hoidetaan taloudellisesti kannattavalla tavalla. Tilikauden tulos (toimintakate, poistot ja korot). Vesihuollon osalta tilikauden tulos 3 % liikevaihdosta. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Verkostoille ja laitteistoille saavutetaan Vesi- ja viemäriverkostojen vuo- optimaalinen elinkaari. tovesien määrä 58 Viemäriverkoston saneeraaminen uusimalla 500-1000 m betoniviemäreitä vuosittain. Vesilaitoksen vuotovedet alle 10 % myydyistä vesikuutioista. Jätevedenpuhdistamon mahdollisimman hyvä toiminta. Mitatut puhdistustulokset Puhdistustulokset vähintään lupaehtojen mukaiset. Hyvä talousveden laatu. Talousvesinäytteet Vedenottamoilla ph, rauta ja mangaani suositusten mukaiset. Talousveden häiriötön toimitus. Toimituskatkokset ja niiden kesto Toimituskatkokset < 6 tuntia. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 044000 Vesilaitos TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 295 549 316 900 300 000-16 900-5,3 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -190 232-192 327-187 860 4 467 2,3 Toimintakate 105 317 124 573 112 140-12 433-10,0 Tulos 58 187 74 573 54 340-20 233-27,1 044100 Viemärilaitos TP 2014 TA 2015 TA2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 311 739 334 600 342 700 8 100 2,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -211 189-231 871-229 868 2 003 0,9 Toimintakate 100 550 102 729 112 832 10 103 9,8 Tulos -6 702-4 271-4 898-627 -14,7 044150 Aumakompostointi TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 6 726 6 200 6 700 500 8,1 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -6 094-6 900-7 900-1 000-14,5 Toimintakate 632-700 -1 200-500 -71,4 Tulos 632-700 -1 200-500 -71,4

MUITA KUSTANNUSPAIKKOJA Palo- ja pelastustoimen kustannuspaikalle kirjataan kunnan maksuosuus Keski-Suomen pelastuslaitoksen toiminnasta. Keski-Suomen pelastuslaitos on Jyväskylän kaupungin liikelaitoksena toimiva aluepelastuslaitos, jonka tehtävänä on tarjota myös Karstulan kunnan alueella pelastuslaissa ja yhteistoimintasopimuksessa mainitut palvelut. Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola. 046000 Palo- ja pelastustoimi TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 13 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -360 553-357 700-348 845 8 855 2,5 Toimintakate -360 540-357 700-348 845 8 855 2,5 Tulos -360 540-357 700-348 845 8 855 2,5 Jätehuollon tehtävänä on Lampisuon suljetun kaatopaikka-alueen jälkitarkkailu, pienjäteaseman vuokratilojen tarjoaminen Sammakkokangas Oy:lle sekä varastotilan tarjoaminen omaan käyttöön ja pahvinkeräykselle. Vastuuhenkilö: yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen. 045300 Jätehuolto TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 1 609 2 000 2 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -9 628-4 620-4 270 350 7,6 Toimintakate -8 018-2 620-2 270 350 13,4 Tulos -10 655-5 260-3 570 1 690 32,1 Väestönsuojelussa kunnan tehtävänä on avustaa pelastuslaitosta pelastustoiminnassa. Kustannuspaikalle kirjataan esim. valmiusharjoittelusta ja Virve-viranomaispuhelimesta aiheutuvat kustannukset. Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola. 046100 Väestönsuojelu TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -1 815-1 680-1 680 Toimintakate -1 815-1 680-1 680 Tulos -1 815-1 680-1 680 Sammutusvesipumppaamon tehtävänä on turvata Hongan/Humpin teollisuusalueella tarvittavan sammutusveden riittävä saanti suurpalon sattuessa. Vastuuhenkilö: kiinteistöteknikko Erkki Moström. 045000 Sammutusvesipumppaamo TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, % Toimintatulot, sisäiset ja ulkoiset 5 600 5 600 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -3 464-4 250-4 250 Toimintakate -3 464 1 350 1 350 Tulos -6 254-1 837-1 091 746 40,6 59

PÄÄVASTUUALUEIDEN TALOUSARVIOT YHTEENSÄ KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2016 PÄÄVASTUUALUEET YHTEENSÄ TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos, muutos, ulkoinen ja sisäinen % Toimintatuotot 12 181 373 11 048 769 10 485 198-563 571-5,1 % Myyntituotot 8 451 444 7 708 614 7 137 622-570 992-7,4 % Maksutuotot 875 816 643 525 790 500 146 975 22,8 % Tuet ja avustukset 450 010 324 581 273 536-51 045-15,7 % Muut toimintatuotot 2 402 103 2 372 049 2 283 540-88 509-3,7 % Toimintakulut -37 407 666-36 901 359-35 876 415 1 024 944 2,8 % Henkilöstökulut -13 009 642-12 272 489-11 828 659 443 830 3,6 % Palvelujen ostot -20 990 582-21 417 050-20 983 396 433 654 2,0 % Aineet, tarvikkeet, tavarat -1 840 431-1 740 920-1 692 310 48 610 2,8 % Avustukset -834 497-797 000-762 000 35 000 4,4 % Muut toimintakulut -732 514-673 900-610 050 63 850 9,5 % TOIMINTAKATE -25 226 293-25 852 590-25 391 217 461 373 1,8 % Verotulot 12 120 404 12 379 000 11 840 000-539 000-4,4 % Valtionosuudet 15 682 048 15 000 000 15 240 000 240 000 1,6 % Rahoitustuotot ja -kulut 2 042-42 000 48 000 90 000-214,3 % Korkotuotot 49 140 65 000 50 000-15 000-23,1 % Muut rahoitustuotot 26 052 14 000 114 000 100 000 714,3 % Korkokulut -61 550-101 000-101 000 Muut rahoituskulut -11 600-20 000-15 000 5 000 25,0 % VUOSIKATE 2 578 201 1 484 410 1 736 783 252 373 17,0 % Poistot ja arvonalentumiset -1 727 432-1 765 140-1 918 184-153 044-8,7 % TILIKAUDEN TULOS 850 768-280 730-181 401 99 329 35,4 % Varausten ja rahastojen muutokset 641 774 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1 492 542-280 730-181 401 99 329 35,4 % Käyttötalouden toimintakulut, ulkoiset ja sisäiset Käyttötalouden tuotot, ulkoiset ja sisäiset Valtionosuudet 41 % Toimintatuotot 28 % Myyntituotot Maksutuotot Verotulot 31 % Muut Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut Palvelujen ostot Avustukset 60

3. TULOSLASKELMAOSA TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2019 ulkoinen TP 2014 1 000 TA 2015 1 000 TA 2016 1 000 TS 2017 1 000 TS 2018 1 000 TS 2019 1 000 Toimintatuotot 10 322 9 212 8 776 8 575 8 295 8 215 Myyntituotot 7 162 6 419 5 938 5 750 5 450 5 350 Maksutuotot 823 608 755 750 770 790 Tuet ja avustukset 450 325 274 275 175 275 Muut toimintatuotot 1 887 1 861 1 810 1 800 1 800 1 800 Toimintakulut -35 549-35 065-34 167-33 900-33 800-33 550 Henkilöstökulut -13 010-12 272-11 829-11 400-11 050-10 600 Palvelujen ostot -19 763-20 205-19 859-20 150-20 450-20 650 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 778-1 664-1 617-1 550-1 500-1 500 Avustukset -782-761 -726-675 -675-675 Muut toimintakulut -215-163 -136-125 -125-125 TOIMINTAKATE -25 226-25 853-25 391-25 325-25 505-25 335 Verotulot 12 120 12 379 11 840 11 900 12 000 12 100 Valtionosuudet 15 682 15 000 15 240 15 350 15 450 15 550 Rahoitustuotot ja -kulut 2-42 48 25 25 25 Korkotuotot 39 65 50 Muut rahoitustuotot 26 14 114 Korkokulut -51-101 -101 Muut rahoituskulut -12-20 -15 VUOSIKATE 2 578 1 484 1 737 1 950 1 970 2 340 Poistot ja arvonalentumiset -1 727-1 765-1 918-1 950-1 950-2 300 TILIKAUDEN TULOS 851-281 -181 0 20 40 Varausten ja rahastojen muutokset 642 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1 492-281 -181 0 20 40 TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Maksurahoitustavoite: Toimintatuotot / Toimintakulut, % 29 % 26 % 26 % 25 % 25 % 24 % Tulorahoituksen riittävyystavoite: Vuosikate / Poistot, % Vuosikate, /asukas 149 % 602 84 % 351 91 % 416 100 % 474 101 % 485 102 % 583 Pitkän aikavälin tulorahoitustavoite: Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 172 108 66 67 73 84 Asukasmäärä vuoden lopussa 4 286 4 227 4 170 4 114 4 062 4 013 Tunnuslukujen laskennassa käytetään tulevien vuosien asukasmääränä Tilastokeskuksen 30.9.2015 julkaiseman väestöennusteen tietoja. 61

4. INVESTOINTIOSA Investointiohjelman 2016 2019 keskeisin tavoite on Karstulastrategia 2015 mukaisesti tarjota työn tekemiseen ja yrittämiseen kannustava sekä asumiseen ja vapaa-aikaan viihtyisä maaseutumainen toimintaympäristö. Investointiohjelmassa esitetyt hankkeet on otettu ohjelmaan seuraavin perustein: - kesken olevat hankkeet viedään loppuun - toimivaan ja viihtyisään ympäristöön kiinnitetään huomiota - investoimalla säännöllisesti ei synnytetä korjausvelkaa - kunnan tarjoamien kuntalaispalvelujen taso nousee - vuodelle 2016 esitetyt kohteet ovat määrärahojen osalta sitovia, mutta suunnittelukauden vuosien 2017 2019 osalta investointiohjelma tarkentuu seuraavissa talousarvioissa - vuonna 2016 toteutukseen tulevista mahdollisista elinkeinoinvestoinneista kunnanvaltuusto tekee päätökset erikseen. Kunnanhallituksen esitys investointiohjelmaksi perusteluineen on liitteenä 4. Investointiohjelman vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola. Investointiohjelmassa esitetään talousarvion 2016 rahoituslaskelmaan sisällytettyjä täytäntöönpantavissa olevia investointeja yhteensä 1,895 milj. euroa (netto). 62

5. RAHOITUSOSA TP 2014 1 000 TA 2015 1 000 TA 2016 1 000 TS 2017 1 000 TS 2018 1 000 TS 2019 1 000 Toiminnan rahavirta 2 578 1 484 1 737 1 950 1 970 2 340 Vuosikate 2 578 1 484 1 737 1 950 1 970 2 340 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta -1 483-1 217-1 895-12 300-1 620-1 743 Investointimenot -1 940-1 477-2 265-12 300-1 620-1 743 Rahoitusosuudet investointimenoihin 68 110 220 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 389 150 150 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 095 267-158 -10 350 350 597 Rahoituksen rahavirta 653 507 210 7 610-350 -597 Antolainauksen muutokset 27 7 10 10 10 10 Antolainasaamisten lisäykset -20-20 -20-20 -20 Antolainasaamisten vähennykset 27 27 30 30 30 30 Lainakannan muutokset -403 0-200 7 000-860 -1 107 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys -403-400 -200 Lyhytaikaisten lainojen muutos 400 7 000-860 -1 107 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 1 029 500 400 600 500 500 Vaikutus maksuvalmiuteen 1 748 774 52-2 740 0 0 Rahavarat 31.12. 4 848 5 622 5 674 2 934 2 934 2 934 Rahavarat 1.1. 3 100 4 848 5 622 5 674 2 934 2 934 TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Investointien omarahoitustavoite: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta Investointien tulorahoitus, % -9 913 138 % -9 646 109 % -9 804 85 % Lainanhoitokykytavoite: Lainanhoitokate 1,5 2,3 2,3 Maksuvalmiustavoite: Kassan riittävyys, pv 26 55 56 23 30 30 Rahoituslaskelma sisältää vuoden 2015 talousarviossa hyväksymättömän lisätalousarvion, jossa esitetään investointiosaan 838 000 euron nettovähennystä ja tätä vastaavat muutokset rahoitusosaan. Samaten rahoitusosaan esitetään muutosta suunnitellun lyhytaikaisten lainojen lisäyksen osalta. Kunnanvaltuusto käsittelee lisätalousarvion kokouksessaan 14.12.2015. Kunnan lainakanta 31.12.2014 oli 14 600 000,00 euroa (3 406 euroa/asukas). Arvio lainakannasta 31.12.2015 on 14 600 000 euroa (3 454 euroa/asukas) ja arvio lainakannasta 31.12.2016 on 14 400 000 euroa (3 453 euroa/ asukas). 63

6. YHTEENVETOLASKELMA TALOUSARVIOSTA 2016 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO JA SITOVUUS VALTUUSTOON NÄHDEN ulkoinen ja sisäinen Sitovuus Määrärahat 1 000 KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Tuloarviot 1 000 netto 9 645 8 973 netto 17 004 27 netto 7 543 581 netto 1 684 904 TULOSLASKELMAOSA Verotulot brutto 11 840 Valtionosuudet brutto 15 240 Rahoitustuotot ja -kulut netto 48 Satunnaiset erät brutto INVESTOINTIOSA Sitovuus hankkeittain netto 1 895 RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset brutto 20 Antolainasaamisten vähennykset brutto 30 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys brutto Pitkäaikaisten lainojen vähennys brutto 200 Lyhytaikaisten lainojen muutos netto Oman pääoman muutokset brutto Muut maksuvalmiuden muutokset brutto 400 Vaikutus maksuvalmiuteen brutto 52 TALOUSARVION LOPPUSUMMA 38 043 38 043 64

LIITE 1: HENKILÖSTÖSUUNNITELMA I HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN TARKOITUS 1.9.2010 voimaan tulleen hallintosäännön 20 :ssä määritetään kunnan palkatun henkilöstön palveluorganisaation keskeiset tehtävät, organisaatiorakenne ja mitoituksen periaatteet seuraavasti: Karstulan kunnan palkatun henkilöstön palveluorganisaation keskeisinä tehtävinä on toteuttaa kunnanvaltuuston hyväksymää kuntastrategiaa, kuntastrategian pohjalta hyväksyttyjä toimielinten strategioita sekä talousarviota ja -suunnitelmaa palvella luottamushenkilöorganisaation toimintaa olla kustannustehokas niin lyhyellä kuin pitemmällä aikavälillä. Palkatun henkilöstön organisaatio muodostuu kuntakonsernin johdosta vastaavasta palvelukeskuksesta ja seuraavista palvelukeskuksista: Hallinto- ja talouspalvelukeskus, lomituspalvelukeskus, tekninen palvelukeskus ja sivistyspalvelukeskus. Palkatun henkilöstön organisaatio on vuoden 2011 alusta ollut seuraavanlainen: KUNNANVALTUUSTO KESKUSVAALILAUTAKUNTA, VAALILAUTAKUNTA JA -TOIMIKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS KUNTAKONSERNIN PALVELUKESKUS Kunnanjohtaja HALLINTO- JA TALOUSPALVELU- KESKUS KUNNANHALLITUS TEKNINEN LAUTAKUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA LOMITUS- PALVELUKESKUS TEKNINEN PALVELUKESKUS SIVISTYS- PALVELUKESKUS Hallintojohtaja Lomituspalvelujohtaja Tekninen johtaja Sivistysjohtaja LH-TOIMIELIN PALVELUKESKUS Palvelukeskuksen johtaja Palkatun henkilöstön määrä mitoitetaan ja tarvittavista organisaatiotarkistuksista päätetään kunnanvaltuustossa talousarvion ja -suunnitelman yhteydessä käsiteltävässä henkilöstöohjelmassa niin, että henkilöstöohjelma vastaa asetettuja toiminnallisia tavoitteita ja kunnan taloudellista tilannetta. Henkilöstöohjelmaa voidaan kunnanvaltuuston niin päättäessä tarkentaa myös talousarviovuoden aikana. Henkilöstöorganisaatiosta pidetään erillistä luetteloa ja sen ajan tasalla pitämisestä vastaa kunnanhallituksen henkilöstöjaosto. 65

II HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN LÄHTÖTIEDOT 1 Henkilöstösuunnitteluun vaikuttavia asioita Kunnanhallitus on 12.10.2015 194 päättänyt käynnistää koko lomituspalvelukeskuksen henkilöstöä koskevan yhteistoimintamenettelyn, jossa käsitellään valmistelussa olevien lomituspalvelulain muutosten vaikutukset lomituspalvelukeskuksen henkilöstöön vuoden 2016 talousarviossa sekä lomituspalvelujen sopeuttaminen vastaamaan kysyntää loppuvuodesta 2015. Yhteistoimintaneuvottelut on käynnistettu 21.10.2015. Talousarviovalmistelussa esitetään kunnanhallituksen päävastuualueelle muodostettavaksi 1.1.2016 alkaen uusi tehtäväalue Työllisyys ja yhteispalvelu. Tehtäväalueelle keskitetään työllisyyttä edistävät ja työllistämistoimenpiteitä toteuttavat kunnan toiminnot eri palvelukeskuksista ja tehtäväalueilta. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne syksyllä 2015 Karstulan kunnan henkilöstön määrä 1.11.2015 on 271 henkilöä. Henkilöstöstä vakituisessa palvelussuhteessa olevia on 231 (85,2 %) ja määräaikaisia 40 (14,8 %). Määräaikaisten palvelussuhteiden laskennassa ei ole huomioitu lyhytaikaisia alle 5 päivää kestäviä sijaisuuksia, lomituspalveluiden tuntipalkkaisia työntekijöitä, kansalaisopiston tuntiopettajia eikä toista määräaikaista tehtävää hoitavia vakituisessa palvelussuhteessa olevia. Henkilöstösäännön ohjeistuksena on ollut palkata henkilöstö ensisijaisesti pysyviin palvelussuhteisiin, jolloin määräaikaista henkilöstöä käytetään vain sijaistamiseen tai muihin selkeästi määriteltyihin tilapäistehtäviin. Palvelussuhteen määräaikaisuuden perusteena voi olla ajallisesti ja / tai määrällisesti rajattu työtehtävä kuten sijaisuus, työn määräaikainen luonne (esim. projektityö tai kausiluonteinen alle 9 kuukautta vuodessa kestävä työ), työllistämistukityö, oppisopimuskoulutus, harjoittelu tai toiminnan aloittamiseen tai uudelleenjärjestelyyn liittyvä työn vakiintumattomuus. Koko henkilöstöstä naisia on 178 (65,7 %) ja miehiä 93 (34,3 %). Vakituisesta henkilöstöstä naisia on 151 (65,4 %) ja miehiä 80 (34,6 %). Määräaikaisesta henkilöstöstä naisia on 27 (67,5 %) ja miehiä 13 (32,5 %). Naisista määräaikaisessa palvelussuhteessa on 15,2 % ja miehistä 14,0 %. Pääosa henkilöstöstä (81,5 %) työskentelee kokoaikaisessa palvelussuhteessa. Osa-aikaisessa palvelussuhteessa on 18,5 %. Vakituisista osa-aikaisia on 44 (19,0 %), joista 8 on osa-aikaeläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Tyypillisenä osa-aikaisuuden syynä on myös osa-aikamuotoiseksi järjestelty työ esim. koulunkäynninohjaajilla ja joillakin maatalouslomittajilla. Määräaikaisista osa-aikaisia on 6 (15,0 %), jotka lähes kaikki ovat työllistettyjä. Vakituisesta henkilöstöstä 56,3 % on 50-vuotiaita tai vanhempia. Vakituisen henkilöstön ikä on keskimäärin 49,4 vuotta. Hallinto- ja talouspalvelukeskuksen vakituisen henkilöstön keski-ikä on 49,7 vuotta, lomituspalvelukeskuksen 47,1 vuotta, sivistyspalvelukeskuksen 50,5 vuotta ja teknisen palvelukeskuksen 55,9 vuotta. Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä on 41,5 vuotta. Seuraavissa kunnan henkilöstön määrää ja rakennetta kuvaavissa taulukoissa ja kaavioissa kuntakonsernin palvelukeskuksen henkilöstö on laskettu aineiston pienuuden vuoksi yhteen hallinto- ja talouspalvelukeskuksen henkilöstön kanssa. 66

Henkilöstön määrä palvelussuhdetyypeittäin 1.11.2015: 120 100 80 60 40 20 0 Hallinto- ja talouspk Lomituspk Sivistyspk Tekninen pk vakituiset 42 85 90 14 opso-koulutukset 1 työllistetyt 5 4 sijaiset 3 2 7 2 muut määräaikaiset 3 1 11 1 Vakituisen henkilöstön ikäjakautuma 1.11.2015: 50 1 3 40 30 20 10 0 17 1 24 7 10 1 1 9 21 15 6 9 13 18 9 10 6 5 5 6 8 8 8 3 1 2 4 alle 25 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60 tai yli Hallinto- ja talouspk Lomituspk Sivistyspk Tekninen pk Vakituisen henkilöstön ikäprofiili 1.11.2015: 16 14 12 10 8 6 4 2 0 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65 67 67

3 Odotettavissa oleva henkilöstön vaihtuvuus Tämänhetkisen eläkejärjestelmän mukaisesti henkilö voi valintansa mukaan jäädä vanhuuseläkkeelle milloin tahansa 63 68 vuoden iässä. Henkilökohtainen eläkeikä vaihtelee hieman henkilön työhistorian ja ammatin mukaan. Useimmiten henkilökohtainen eläkeikä täyttyy 64 vuoden iässä. Jos henkilökohtainen eläkeikä on alle 63 vuotta, voi henkilö jäädä eläkkeelle milloin tahansa sen täyttämisen ja 68 ikävuoden välillä. Ennen vuotta 1989 työssä olleilla opettajilla eläkeikä voi tietyin edellytyksin olla 60 vuotta. Vuoden 2006 jälkeen alkanut osatyökyvyttömyyseläke muuttuu ilman hakemusta vanhuuseläkkeeksi 63-vuotiaana tai henkilökohtaisessa eläkeiässä, jos se on alempi kuin 63 vuotta. Eläkejärjestelmän uudistus tulee voimaan vuoden 2017 alusta. Uudistuksessa vanhuuseläkeikää nostetaan asteittain vuodesta 2017 alkaen, kunnes vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. Uudet eläkeikärajat koskevat vuonna 1955 syntyneitä ja nuorempia. Seuraavissa laskelmissa vakituisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön eläkkeelle siirtymistä on arvioitu tällä hetkellä vanhuuseläkkeelle jäämiseen oikeuttavan 63 ikävuoden täyttymisen mukaan. 1.11.2015 vakituisessa palvelussuhteessa olevista poistuu loppuvuoden 2015 aikana työstä kaksi henkilöä. Muista lähivuosina todennäköisesti työstä poistuvista henkilöistä seitsemän on tällä hetkellä osa-aikaeläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Tällä hetkellä vakituisessa palvelussuhteessa olevasta henkilöstöstä tulee taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä täyttämään 63 vuotta 19,5 % ja kymmenen vuoden kuluessa eli vuoteen 2024 mennessä 42,4 %, yhteensä 98 henkilöä. 63 vuotta täyttävä vakituinen henkilöstö vuosina 2015 2024: 16 14 12 10 8 6 4 2 0 6 2 3 1 2 9 3 4 4 2 4 5 7 3 2 4 4 3 1 4 1 1 3 3 1 3 1 2 2 2 2 1 1 1 1 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Hallinto- ja talouspk Lomituspk Sivistyspk Tekninen pk Työntekijäryhmät, joissa arvioitua henkilöstön vaihtuvuutta on taloussuunnitelmakauden aikana eli vuoden 2019 loppuun mennessä odotettavissa eniten: - Perusopetuksen ja lukion opetushenkilöstöstä 8 henkilöä (17,7 % tällä hetkellä vakituisessa palvelussuhteessa olevista). Näistä 4 on aineenopettajia,2 luokanopettajaa ja 2 erityisopetuksesta. - Päivähoidon henkilöstöstä 6 henkilöä (26,1 %). Näistä 5 on perhepäivähoitajia tai ryhmäperhepäivähoitajia (35,7 %). - Ruoka- ja siivouspalveluista 6 henkilöä (23,1 %): ruokapalveluista 4 (22,2 %) ja siivouspalveluista 2 (28,5 %). - Lomituspalveluista 6 henkilöä (7,1 %). 68

Taloussuunnitelmakauden aikana eli vuoden 2019 loppuun mennessä on suurta henkilöstön vaihtuvuutta odotettavissa etenkin seuraavissa tehtäväkokonaisuuksissa tai työyksiköissä: - Teknisestä palvelukeskuksesta 9 henkilöä (64,3 % tällä hetkellä vakituisessa palvelussuhteessa olevista). - Erilaisista kunnan hallinto- ja toimistotehtävistä 8 henkilöä (42,1 %). Näistä 4 on erilaisista sihteeritehtävistä ja 2 palkanlaskennasta. - Johto- ja esimiesroolissa tällä hetkellä olevista 4 henkilöä (26,7 %) ja asiantuntijaroolissa olevista 3 (42,9 %). Tulevina vuosina on edelleen kiinnitettävä erityisesti huomiota henkilöstön työssä jaksamiseen ja ikääntyvän henkilöstön johtamiseen. Etenkin fyysisesti kuormittavaa työtä tekevissä työntekijäryhmissä on ollut tyypillistä viimeisinä työvuosina ilmenevät työkykyongelmat ja niistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiset jo ennen henkilökohtaisen eläkeiän täyttymistä. Työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta on kunnassa käytössä varhaisen tuen toimintamalli, ja työkyvyssä ilmeneviä ongelmia pyritään selvittämään aktiivisesti ja ajoissa, yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työhyvinvoinnin eri osa-alueilla tapahtuvilla kehittämistoimilla voidaan myös vaikuttaa henkilöstön työssä jaksamiseen ja tukea henkilöstöä jatkamaan työssään vanhuuseläkkeelle oikeuttavaan ikään saakka. Loppuvuonna 2014 aloitetulla toiminnan kehittämisohjelmalla pyritään yhdessä henkilöstön kanssa etsimään aktiivisesti vaihtoehtoisia ja kustannustehokkaita palvelujen tuottamisen ja toiminnan järjestämisen tapoja. Eläkkeelle siirtymisten lisääntyessä on entistä tärkeämpää onnistua toimintojen ja työtehtävien uudelleenjärjestelyissä ja mahdollisen uuden henkilöstön rekrytoinneissa. Henkilöstön vaihtuessa tulee varmistua osaamisen ja ns. hiljaisen tiedon säilymisestä etenkin organisaation toiminnan kannalta kriittisten avaintehtävien ja asiantuntijatehtävien osalta. Henkilöstön ikärakenne ja sen muutokset asettavat omat vaatimuksensa työelämän kehittämiselle ja sukupolvien keskinäiselle yhteistyölle työpaikoilla. III PALVELUKESKUSTEN TOIMENPITEET JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT Yleisenä linjauksena on kaikkien palvelukeskusten henkilöstövaihdosten yhteydessä selvittää erilaiset seudullisen yhteistyön mahdollisuudet. KONSERNIPALVELUKESKUS Vuonna 2016: - Työllisyyttä edistävien toimintojen kokoaminen kunnanhallituksen päävastuualueelle ja yhteispalvelun vakiinnuttaminen osaksi kunnassa tarjottavia palveluja 1.1.2016 alkaen. Uuden Työllisyys ja yhteispalvelutehtäväalueen muodostamisen edellyttämät henkilöstöjärjestelyt: työllisyyspäällikön, palveluneuvojan, osaaikaisen työnsuunnittelijan ja työnjohtajan palkkaaminen vakituisiin palvelussuhteisiin, toisen työnjohtajan tehtävämuutos. - Konsernin taloushallintotehtävien kokoaminen hallinto- ja talouspalvelukeskukseen. - IT-palvelujen kasvavan työmäärän edellyttämät henkilöstöjärjestelyt: uusi IT-suunnittelijan vakanssi 1.12.2016 alkaen, tähän asti määräaikainen työpanoksen tarve sijaisuuteen. Vuosina 2017 2019: - Varaudutaan henkilöstön vaihtumisiin konsernin taloushallinnossa. HALLINTO- JA TALOUSPALVELUKESKUS Vuonna 2016: - Konsernin taloushallintotehtävien kokoamisen edellyttämät henkilöstöjärjestelyt: toisen kirjanpitäjän vakanssin täyttäminen sisäisenä siirtona 1.1.2016 alkaen, laskutuksen ja muiden taloushallinnon tehtävien työjärjestelyjen tarkastelu kevään 2016 aikana. - Palkkahallinnon tehtävissä pyritään vastaamaan lomituspalvelujen ja Saarikan henkilöstömäärissä arvioituihin muutoksiin ensisijaisesti sisäisin työjärjestelyin. Vuosina 2017 2019: - Varaudutaan henkilöstön vaihtumisiin konsernin taloushallinnossa. 69

- Arvioidaan jatkuvasti palvelutuotannon muutosten, mm. sote-alueiden perustamisen vaikutus tukipalvelujen työ- ja henkilöstömäärään sekä henkilöstön sijoittumiseen. - Palvelutuotannossa tarvittavan työvahvuuden varmistaminen ja mahdolliset varahenkilöjärjestelyt. LOMITUSPALVELUKESKUS Vuonna 2016 mahdollisesti toteutettavat henkilöstömuutokset tarkentuvat käynnissä olevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä. SIVISTYSPALVELUKESKUS Vuonna 2016: - Yhden perhepäivähoitajan palkkaaminen vakituiseen palvelussuhteeseen 1.1.2016 alkaen. - Kahden aineenopettajan vaihtumisen edellyttämien henkilöstöjärjestelyjen suunnittelu, aiheuttavat todennäköisesti rekrytointitarpeen. - Opetustoimen johtamisjärjestelmän suunnittelu ja mahdolliset tehtävien uudelleenjärjestelyt. - Etsivän nuorisotyöntekijän palkkaaminen vakituiseen palvelussuhteeseen 1.1.2016 alkaen. - Konsernin taloushallintotehtävien kokoamisen yhteydessä laskutuksen ja muiden taloushallinnon tehtävien työjärjestelyjen tarkastelu kevään 2016 aikana. Vuosina 2017 2019: - Arvioidaan jatkuvasti palvelutuotannon muutosten, mahdollisten lainsäädäntömuutosten ja henkilöstön vaihtumisen vaikutus henkilöstömäärään, kelpoisuusedellytyksiin sekä henkilöstön sijoittumiseen. TEKNINEN PALVELUKESKUS Vuonna 2016: - Konsernin taloushallintotehtävien kokoamisen yhteydessä laskutuksen ja muiden taloushallinnon tehtävien työjärjestelyjen tarkastelu kevään 2016 aikana. - Varaudutaan lähiaikoina tapahtuviin eläkkeelle siirtymisiin mm. suunnittelemalla kiinteistöjä, kunnallistekniikkaa ym. koskevan teknisen tiedon säilyminen henkilöstön vaihtuessa. Siirtymävaiheessa saattaa aiheutua ylimääräisiä henkilöstökuluja. Vuosina 2017 2019: - Arvioidaan jatkuvasti henkilöstön vaihtumisen vaikutus työ- ja henkilöstömäärään. Henkilöstösuunnitelman käsittelyt: - Työsuojelutoimikunta 17.11.2015 - Yhteistyötoimikunta 23.11.2015 - Henkilöstöjaosto 7.10.2015 ja 25.11.2015 - Kunnanhallitus 7.12.2015 - Kunnanvaltuusto 14.12.2015 70

LIITE 2: HYVINVOINTISUUNNITELMA Valtuuston hyväksyttäväksi esitettävä suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä vuonna 2016 sisältää seuraavat kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpiteet. 1. PAINOPISTEALUE JA KEHITTÄMISKOHDE / -KOHTEET Pikkulapset ja lapsiperheet Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Terveyttä edistävät ruokailutottumukset Edistetään kouluissa ja päivähoidossa terveitä ruokailutottumuksia. Käytännön toteutuksessa se tarkoittaa esimerkiksi periaatepäätöstä karkittomista teema- ja retkipäivistä. Päivähoidon ja koulun henkilökunta yhdessä ruokahuollon kanssa. Kouluterveyskysely 2. PAINOPISTEALUE JA KEHITTÄMISKOHDE / -KOHTEET Lapset ja nuoret Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Koululaisten omaehtoisen liikkumisen lisääminen Liikunnan erityisopetustoiminnan käynnistäminen. Tuetaan kuntarajat ylittävän liikuntatoiminnan järjestämistä. Koko liikuntatarjonta tuodaan alueen koululaisten käyttöön. Seurajohtajien yhteistyökokouksen järjestäminen. Kouluterveydenhuolto Liikuntajärjestöt 5 ja 8 luokkalaisten toimintakyvyn mittaukset. 3. PAINOPISTEALUE JA KEHITTÄMISKOHDE / -KOHTEET Lapset, nuoret, aikuiset ja ikäihmiset Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Liikuntaneuvontajärjestelmän kehittäminen Kuntalaisille järjestetään mahdollisuus liikunnanohjaajan tapaamiseen Heikin Tuvalla 1 krt/kk. Liikunnanohjaaja Ohjauskäyntien lukumäärä. 4. PAINOPISTEALUE JA KEHITTÄMISKOHDE / -KOHTEET Ikäihmiset Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Edistää yhteisöllisyyttä ja osallistumista ystävä- /vertaistoiminnan keinoin. Ikäihmisille suunnatun toiminnan järjestäminen Kansalaisopisto Järjestöt Osallistujien määrä. 71

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 KARSTULAN KUNTA Khall 7.12.2015 LIITE 3: TILASTOJA KUNNAN ASUKASMÄÄRÄÄN JA IKÄRAKENTEESEEN LIITTYVÄT LÄHIVUOSIEN KEHITYSNÄKYMÄT Väestörakenne 2000-luvulla Tilastokeskus: vuosien 2000 2014 väestörakennetiedot, vuosien 2015 2040 väestöennustetiedot. Kuviossa esitetään kunnan väestö valtionosuuskriteerien mukaisina ikäryhminä. 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 0-5 vuotiaat 6 vuotiaat 7-12 vuotiaat 13-15 vuotiaat 16-18 vuotiaat 19-64 vuotiaat 65-74 vuotiaat 75-84 vuotiaat 85- vuotiaat Karstulan asukasmäärä vähenee tasaisesti noin 1 % vuosivauhtia. Väestön väheneminen ei sinänsä ole ongelma, mikäli väestörakenne pysyy tasapainoisena ja palvelutuotantoa pystytään sopeuttamaan eri ikäryhmien tarpeita vastaavaksi. Karstulassa työikäisten osuus väestöstä on maan keskimääräistä pienempi, vanhuksia puolestaan on keskimääräistä enemmän. Väestöllinen huoltosuhde heikkenee, minkä syynä on juuri vanhusväestön osuuden selvä kasvu, nuorimpien ikäluokkien suhdeluku työikäisiin ei sen sijaan suuresti muutu. Väestöennusteen tarkasteluun on syytä suhtautua hieman varoen: väestöennuste on luonteeltaan trendilaskelma, jossa suuret tilastovaihtelut ovat mahdollisia ja poikkeamat korostuvat pitkällä aikavälillä. Uusin väestöennustetilasto on julkaistu syyskuussa 2015. 72

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 KARSTULAN KUNTA Khall 7.12.2015 Väestörakenne 2000-luvulla: nuorimmat ikäryhmät Väestörakennetta esittävästä kuviosta on poimittu tarkasteluun nuorimmat ikäryhmät vuodesta 2010 alkaen. 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 0-5 vuotiaat 6 vuotiaat 7-12 vuotiaat 13-15 vuotiaat 16-18 vuotiaat Ennusteen mukaan päivähoitoikäisten määrä vähenisi suunnittelukaudella 2016 2019 noin 10 % ja peruskouluikäisten noin 20 %. Ikäryhmien väestöennusteet vaikuttavat kuntapalvelujen suunnitteluun erityisesti päivähoidon, esiopetuksen, perusopetuksen, lukion ja muun toisen asteen koulutuksen osalta. Väestörakenne 2000-luvulla: vanhimmat ikäryhmät Väestörakennetta esittävästä kuviosta on poimittu tarkasteluun vanhimmat ikäryhmät vuodesta 2010 alkaen. 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 65-74 vuotiaat 75-84 vuotiaat 85- vuotiaat Ennusteen mukaisesti 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaisi suunnittelukaudella 2016 2019, kasvu alkaisi loiventua vuoden 2020 paikkeilla ja taittuisi laskuun vuoden 2030 paikkeilla. Yli 75- ja yli 85-vuotiaiden väestöosuudet kasvavat. Ikäryhmien väestöennusteet vaikuttavat kuntapalvelujen suunnitteluun erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ennaltaehkäisevien hyvinvointipalvelujen osalta. 73

Väestöpyramidissa tarkastellaan väestön ikä- ja sukupuolirakennetta vuonna 2014. Karstulan väestöpyramidi on muodoltaan suomalaisille maaseutukunnille tyypillinen. Väestöpyramidin suhteessa suurimmat ikäryhmät sijoittuvat ikävuosille 50 69. Alle 20-vuotiaissa ikäryhmissä lapsia ja nuoria vielä on, mutta ikävuosille 20 39 sijoittuvat ikäryhmät ovat pieniä varsinkin naisten osalta. Tämä rakenne osoittaa, miten kunnan asukasmäärän vähenemistä osin selittää muuttoliike, jossa etenkin opiskeluikäisten (15 24 -vuotiaiden) lähtömuutto on selvästi tulomuuttoa suurempaa. Muissa ikäryhmissä tulo- ja lähtömuutto on ollut koko 2000-luvun tasaisempaa ja nettomuutto on ollut jopa positiivista. Seuraava kuvio havainnollistaa ns. taloudellista huoltosuhdetta eli työllisen väestön määrää suhteessa työttömän ja työvoiman ulkopuolisen väestön määrään aikavälillä 1987 2013. 74