Lasten ja nuorten oppimista ja kasvua tukeva yhteisöllinen toimintakulttuuri Opiskeluhuollon koordinaattori anne-mari.souto@pkky.fi
2 AMS: Mites koulussa suhtauduttiin tähän sun jaksamisongelmaan? Tiina: No ammattikoulussa kun olin, niin enhän mie nyt sinne voinu soittaa, et hei nyt mulla on tämmönen päivä, että tuntuu siltä ja tältä, et jos niiku masenti tai joku asia ahisti.. Mieluummin sano, et on kuumetta, tuntu siltä, et ei sinne voi soittaa, eipä siellä juuri kukkaan ollu kiinnostunu siitä, mitä oppilaat tekkee, kuhan oli tunnilla ajoissa..ei siellä välttämättä tarvinnut ees hommiaan tehä et kuhan vaan naama näky paikalla, niin..
3 Koulutukseen kiinnittymistä/ kiinnittymättömyyttä/ Koulutuksen keskeyttämistä tarkastellaan tyypillisesti yksilön näkökulmasta ( ongelma asetetaan opiskelijaan) Asetamme harvoin kysymyksen: Mitkä tekijät koulussa kiinnittävät lapsia ja nuoria opiskeluun, entä mitkä taas työntävät pois heitä sen parista? Opetuksen ideaaleissa (formaalin koulussa) Koulun arkisten suhteiden (informaalin koulun) tasolla
4 Nuorten näkökulmasta hyvinvointia tukevassa yhteisöllisessä oppilaitoskulttuurissa voisi olla oleellista kysyä: Milloin ja millaiseen kouluun oppilaat tulevan mielellään ja milloin ja millaiseen taas eivät? Kuka voi kuulua joukkoon ja kuka ei? Hyväksytäänkö minut? Voinko luottaa aikuisiin? Kannattaako sinne ottaa yhteyttä? Millainen on oppilaitoksemme arki ja sen toimintakulttuuri? Välittävä vai välinpitämätön? Huolehtiva vai kontrolloiva? Yksilöitä kunnioittava vai arvioiva? Millaisia arvoja, normeja, ihanteita me ylläpidämme ja edellytämme? Millainen on oppilaitoksemme piilo-opetussuunnitelma?
5 Keskeyttäneiden tilanteet yksilöllisiä ja moninaisia, toisaalta niissä toistuu Kotiongelmia (päihteitä, väkivaltaa, avioeroja, mielenterveysongelmia, köyhyyttä, lasten varhaista vastuunottoa) Ikäviä opettaja-oppilassuhteita, huonoja koulukokemuksia Oppimisvaikeuksia (joita ei olla välttämättä tunnistettu) Ala- ja yläkoulussa koulukiusaamista, johon ei olla koulussa puututtu tai pystytty puuttumaan Jaksamis- ja mielenterveysongelmia, johon ei ole välttämättä saatu apua Kokemus siitä, että koulussa ei välitetä (ollaan vaan kiinnostuneita opetuksesta, poissa oloista ja arvosanoista; suorituskeskeisyys) Opiskelu ammattiopistossa näyttäytyy härdellinä: ei ole valmiuksia ottaa vastuuta omasta opiskelusta Keskeyttäminen opittu ja tuttu toimintatapa Yksinäisyys, sosiaalisten tilanteiden pelot Huono itsetunto, näköalattomuutta Päihteiden käyttöä, asunnottomuutta, talousongelmia, velkaisuutta
6 Sukupolvien välisiä suhteita (niin kotona ja/tai koulussa) leimaa useimmiten petetyksi ja yksin jättämisen kokemukset Luottamuksen menetys aikuisiin -> ei pyydetä (enää) apua - Kasvatuksellinen velvoite mennä nuoria vastaan kerta toisensa jälkeen pakeista huolimatta? - matalan kynnyksen periaate -Koulun mahdollisuus paikata muita suhteita?
7 Ikuisuuskysymyksen äärellä.. Kysymys oppimisen, kasvun, opettamisen ja kasvattamisen välisistä suhteista ja vastuista Kasvatusvastuu: toisten vain kaikkien harteilla?
8 Kysymys kasvattamisesta jakaa ammattilaisia Peruskoulussa: opettajia vai kasvattajia? Amiksessa: Ammattitaidon siirtäjiä vai kasvattajia? Nuorisotyössä: vapaa-ajan organisoijia vai kasvattajia? Kumpia vai molempia? Missä järjestyksessä?
9 Koulut lasten ja nuorten näkökulmasta.. Oppimisen paikkoja Demokraattisia yhteisöjä (osallisuus ja vaikuttaminen) Vertaissuhteiden ja -toiminnan nuorisokulttuurisia areenoja (ryhmäprosessit ja joukkoon kuuluminen) Palvelujen risteyskohtia Kunnan ja yhteiskunnan osia Kasvuyhteisöjä (minuus ja aikuistuminen)» (Kiilakoski 2012)
10 Koulujen toiminta ei typisty vain opettamisen ja oppimisen kysymyksiin Kun oppimisen ja opettamisen rinnalle otetaan mukaan kasvun ja kasvattamisen käsitteet niin kasvun tukemisesta tulee tietoisempaa ja tavoitteellisempaa toimintaa Antaa lähtökohdat kotien ja muidenkin tahojen kanssa tehtävälle yhteistyölle Kasvatuksellinen orientaatio heijastuu ammattilaisten tavoissa kohdata lapsia ja nuoria ja laajemmin hyvinvoinnin tukemisen kysymyksiä
11 Pedagoginen kohtaaminen Kohtaaminen, kuunteleminen, kunnioittaminen Opetuksellinen kohtaaminen
12 Antti Maunu (2014): ammatillisten opettajien identiteetti Opettamiseen kiinnittyville opettajille vaatimus kohdata opiskelijoita nuorina näyttäytyi uhkaavana asiana (kasvatus hyysäämistä ) Kun nämäkin opettajat puhuivat onnistumisestaan työssään, he kertoivat kasvatuksellisista ilmiöistä Kasvattajaksi identifioituvat opettajat korostivat yhteistyösuhdetta opiskelijoiden kanssa niin opettamisen kuin arjen sujuvuudenkin kannalta oma työ ymmärretään vahvasti oppilaiden näkökulmasta (PKKY: läpäisy)
13 Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Pedagoginen kohtaaminen/ Nuorten hyvinvoinnin tukeminen Opettaminen Vapaa-ajan toiminnan organisointi (ryhmäytykset)
14 Miten yhteistyön tavoitteet nähdään ja asetetaan.. Esimerkiksi koulun ja nuorisotyön välisessä yhteistyössä: Vai - olla helpottamassa yksittäisen ruotsin opettajan työtaakkaa ryhmäyttämällä opetusryhmää Laajemmin olla tukemassa yhteisöllistä toimintakulttuuria tietyn alueen koulussa (esim. ryhmädynamiikan kehittäminen koko koulussa, ryhmäprosessien vahvempi hyödyntäminen opetuksessa)
15 Yhteisöllisyydestä Yhteisöllisyys ei synny itsestään, vaan sitä on rakennettava Se edellyttää kohtaamista, kuuntelemista, luottamusta ja avointa keskustelevaa ilmapiiriä Olennaista on se, vuorovaikutuskulttuurin laatu: miten 1) oppilaat ja opettajat/ koulun henkilökunta/ muut yhteistyökumppanit 2) oppilaat keskenään (vertaissuhteet) vuorovaikutuksessa toistensa kanssa - vertaissuhteet usein pikemminkin kontrollin kuin hyödyntämisen kohteena opetuksessa
16 Se edellyttää, että tunnistetaan yhteisöllisyyden ehdot: me he rajaveto kuuluu aina yhteisön muodostumiseen - ammatillisesti yhdistäviä vai erottavia tavoitteita - vertaissuhteiden tärkeys kouluun kiinnittymisessä (ml. kysymys kiusaamisesta) - millaisia oppilaita missäkin koulussa arvostetaan? - puhe yksilöistä = oppilaista häivyttää usein sosiaalisen ja kulttuurisen taustan merkityksellisyyden Joukkoon kuuluminen ennakkoedellytys koulunkäynnille/ koulussa työskentelylle ja koulussa viihtymiselle! - liittyy paljon häpeän, pelon, ulkopuolisuuden, mitättömyyden tunteita
Ams: Puhutaanko koulussa sitten rasismista tai tämmösistä? Julia: Oppitunneilla? No ei, en tiiä, no ei tarpeeks, kun jotkut opettajatki on aika rasistisia, et se niiku vaikuttaa ehkä kans mielenkiintojen piiriin, opettajat, pari opettajjaa, tai ainakii mie tiiän yhen, joka niiku se ei (mietteliäästi) missään tapauksessa haluis puhhuu mistään kulttuureista tai tällasta puhhuu. Ams: Mistä sie oot sen huomannu? Julia: No se sano kerran, että (ääni madaltuu) painusivat sinne mistä ovat tulleetkin tai noudattasivat samoja sääntöjä kuin muutkin. se kyl sano sit siihen, et kai sitä ollaan sit rasistisia mut ei maha mittään, se, en tiiä, mie tykkään siitä opettajasta, siis tykkäsin siitä opettajasta mut sen jälkeen käsitykset muuttu, ei oo ennää mikkää kiva opettaja, en ajattele siitä mitenkään positiivisesti ennää. Ams: Mitä sie sillä hetkellä ajattelit? Julia: Et, noo (menee vaikeaksi) mulle tuli tosi paha mieli, mie oisin halunnut pois.. sieltä tunnilta.. (itkee)
18 Ams: No entäs miten opettajat on, ottanu huomioon tai tulleeks siitä joku numero, et sie oot tyttö siellä (autoalalla, ams) tai... Kaisa: Joo, siitä oon huomannu että tota... ei niinku hommia minulle kai anneta silleen ku oon tyttö nii niin pojille anttaa mielluummin. Ams: Ossaat sie kerttoo jottai esimerkkii tai voitko sannoo ihan jottain käytännön esimerkkii? Kaisa: No ylleesäkkii vaikka kun myö aamulla mennään halliin, haalarit on päällä ja tälleen niin sit opettaja tullee, se sannoo kaikille hommia mut minä jään aina seissoo sinne et ei mulle mittään hommia anneta...niin sitten minä oon vaan siellä ellen sitte ite keksi jottain omia hommia niin... minä siellä kahtelen muita ja Ams: No puuttuuks ne jätkät sitte siihen tai pojat että... Kaisa: No kyllä monesti on niinku silleen että no tuu minun kanssa vaikka tätä tekemmään Mua ärsyttää se, kun tuolla koulussa, kun että enhän minä opi siellä mittään kun jos mie en saa tehä siellä mittään.
19 Osallisuus on kytköksissä.... oppilaitoksen vuorovaikutussuhteisiin, toimintakulttuuriin ja rakenteisiin: Kuuluminen ja osallisuus oppilaitosyhteisöön vaikuttamisen pohjana! Osallisuutta ei oteta vaan annetaan, osalliseksi hyväksytään. Koettu turvallisuus vaikuttamisen mahdollistajana! Osallisuus ei ole toimintamenetelmä, projekti tai pedagoginen niksi, vaan lapsia ja nuoria - yksilöitä kunnioittava asenne, joka voi muuttua käytännöksi monin erilaisin tavoin. Miten arkista opiskelijoiden osallisuus ja osallistaminen on oppilaitoksissa?
20 Vastaavasti myös hyvinvointi syntyy osallisuuden ja arvokkuuden kokemuksista Missä määrin tulen hyväksytyksi omassa toimintaympäristössäni Missä määrin koulun eri toiminnot vahvistavat opiskelijoiden toimijuutta ja auttavat heitä selviämään kohtaamistaan esteistä (niin suhteessa minäkuvaan, perhetai kaverisuhteisiin, yhteiskuntaan liittyvissä)
21 Rohkeutta katsoa ja kysyä: Koulu halutaan nähdä usein automaattisesti hyvänä, mutta Millainen kasvuyhteisö se oikeasti kulloinkin on? - Millaiset toimintatavat, arvot, kuuluvuuden ehdot, uskomukset, rituaalit sisältyvät arkiseen toimintaamme? - Toimintakulttuuri säätelee sitä, miten asioita tehdään ja mitkä asiat nähdään tekemisen arvoisina - Mikä on kasvun ja yhteisöllisyyden tukemisen paikka?
22 Koulun toimintakulttuurin muutos Oppimisympäristö (fyysinen ja sosiaalinen) Opettajuus ja opettajakulttuurit Johtaminen Ohjausjärjestelmät Sukupolvisuhteet Monialainen yhteistyö tai sen puute Lasten ja nuorten toiminta ja kulttuurit Perheiden tuki, kasvatuskumppanuus ja osallisuus» Kiilakoski 2015
23 Yhteenveto: Perustehtävän kirkastaminen: Oppimista JA kasvua tukeva toimintakulttuuri Vai vaan opettamista? Heijastuu yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin ulottuvuuksien havainnoimiseen ja tukemiseen kouluissa.