Ilkka Kantonen

Samankaltaiset tiedostot
Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Hyvät kokemukset pankkiluun käytöstä posteriorisessa spondylodeesissa: 206 peräkkäisen deformiteettileikkauksen retrospektiivinen analyysi

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

PD-hoidon komplikaatiot

Aortta-aneurysman vaativa hoito muuttumassa

Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät

Suoliston alueen interventioradiologiaa


LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

Käsikirurgisen potilaan hoito Heidi Pehkonen

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Tavoitteet. Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video. Eila Heiskanen

POTILAAN HYGIENIAOPAS

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

Kasvainsairauksien kirurginen hoito


GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla

Ison kohdun poisto. Eija Tomás, Tays

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

Alipaineimuhoidon käyttö laajoissa pehmytkudosvammoissa ja avomurtumissa monivammapotilailla

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta

Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät

Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP

Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot

NEUVOLAN LASTENKIRURGIAA. LIISA RÄISÄNEN JA OUTI J NYBERG Kemi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

KIRURGISEN HAAVAPOTILAAN LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO

Kirurgian runkovaiheen toimenpiteet

GKS 2010 Reita Nyberg

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille

C.difficile alueellisena haasteena

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Polvirevisiot. Maija Pesola, oyl Keski-Suomen Keskussairaala

Urologiset vammat. Hanna Vasarainen HUS Urologian klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

Erikoisalakohtaisia määritelmiä ja esimerkkejä leikkausten puhtausluokista

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ohjeita lonkan pinnoiteproteesileikkaukseen tulevalle Potilasohje / i / Ortopedia / T225bhr2005

Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus. GEK Jutta Sikkinen TAYS

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä GKS Eija Tomás, Tays

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

Ohjeita sormien keskinivelen (PIP- nivelen) tekonivelleikkaukseen tulevalle

TERVETULOA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Aortan aneurysmien hoito suonensisäisillä stenttiproteeseilla

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Entry-tekniikat GKS

Uusintaleikkausten asiantuntija

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

HAAVAT JA HAAVAHOITO Jalostuspäivät. Heidi Kellokoski-Kiiskinen Laukaan Eläinsairaala

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy

Lonkkarevisiot. Maija Pesola oyl,, Keski-Suomen keskussairaala

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot

ENSIHAVAINNOT TOIMENPITEET ENSIHAVAINNOT ELÄINLÄÄKÄRIN TARVE. HAAVAT JA HAAVAHOITO Killerin ravirata

Appendisiitin diagnostiikka

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

ANTIBIOOTIT KAIHIKIRURGIASSA HUS SILMÄTAUDIT, KAIHIYKSIKKÖ RISTO NIEMINEN 9 MARRASKUU 2018

Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema

Peritoniitttiohjeet /K.Kiili/A.Salmela/A.F

REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?

AMGEVITA (adalimumabi)

Transkriptio:

Ilkka Kantonen 5.2.2016

Ilmaantuvuus elektiivisissä leikkauksissa 0,2-2% (keskimäärin 1,6%) RAAA:ssa jopa 7,5% Kuolleisuus infektiossa jopa 20-40% Syitä infektioon kontaminaatio leikkaustilanteessa veriteitse mekaaninen eroosio (esim. suoli)

Vogel et al. J Vasc Surg 2008 13 902 AAA operaatiota vuosina 1987-2005 12 626 avoleikkausta 1276 EVAR 70,8% toimenpiteistä elektiivisiä Proteesi-infektio 0,44% elektiivisissä leikkauksissa 0,4% päivystysleikkauksissa 0,5% 1- vuoden mortaliteetti 28%

Vogel et al. J Vasc Surg 2008 Keskimääräinen aika leikkauksesta infektioon oli 3 vuotta Suurin riski sairastua proteesi-infektioon oli ensimmäisen vuoden aikana (32% kaikista infektioista)

Preventio infektion esto: hyvä steriliteetti, leikkaustekniikka, läpileikkauskalvo, ab- profylaksia levittimillä ei aiheuteta duodenumiin vammaa proteesin peittäminen, aneurysmasäkin sulku, retroperitoneumin sulku, tarvittaessa omentti

J Vasc Surg 2007,review- artikkeli: Antibioottiprofylaksialla saadaan vähennettyä 66-75% krafti-infektioista >24h antibioottiprofylaksiasta ei hyötyä Hansikkaiden vaihdolla ei vaikutusta infektioiden määrään

Kuumeilu heti postoperatiivisesti stenttiproteesi: alkuvaiheen kuumeilu tyypillistä veriviljelyt muu kuumeen syy poissuljettava (esim. pneumonia, virtsatietulehdus)

Vatsan tilanne (coloniskemia, kolekystiitti?) Leikkaushaavat? CV- kanyyli? Hammasinfektio? CT alkuvaiheessa proteesi-infektion diagnoosi vaikea Yleensä hoitona alkuvaiheessa antibiootti

Tyypillinen oire on kuumeilu tai infektoitunut nestekertymä nivusessa, johon voi kehittyä myös fisteli CRP on infektiossa yleensä selvästi koholla hitaassa staphylococcus epidermidis infektiossa se voi olla lähes normaali

Myöhäisvaiheen kuumeilu muu kuumeen syy poissuljettava CT ensisijainen tutkimus jos epäily proteesiinfektiosta perigraftineste myöhäisvaiheessa (> 3 kk operaatiosta) diagnostinen hydronefroosi

Bakteeriviljely negatiiviseen ei voi luottaa Leukosyyttikartta 4 viikon jälkeen luotettavuus lisääntyy

PET-CT väärien positiivisten osuus huomattava

Verioksentelu potilaalla, jolla aorttaproteesi gastro-duodenoskopia

Leikkaus iso, diagnoosin oltava varma Jos oireet pysyvät hallinnassa antibioottihoidolla, eikä suuria nestekollektioita ole, voi tilannetta seurata Selvät leikkausindikaatiot: nivusfisteli / abscessi / pseudoaneurysma infektioireet eivät pysy kurissa antibioottihoidolla laajat nestekollektiot proteesin ympärillä (saumaruptuurariski) aortoduodenalinen fisteli (duodenumin eroosio)

Infektoitunut proteesimateriaali yleensä poistettava kokonaan Kunnollinen debridement, kaikki infektoitunut ja nekroottinen kudos tulee poistaa Näytteet Verenkierron rekonstruktio

Y-proteesin poisto ja axillo-bifemoraalinen ohitus aikaisemmin oli eniten käytetty

Hart et al. (2005): 15 potilasta leikkausmortaliteetti 40% reinfektio 27%

Y-proteesin poisto ja in-situ rekonstruktio vena femoralis homokrafti rifampisiinilla kyllästetty dacron- proteesi Silver- proteesi

Clagett et al. (1997): 31 potilasta leikkausmortaliteetti 10% amputaatio 3% ei reinfektioita ei kraftiruptuuroita

Vuosina 2000-2013 53 Y- proteesin kokopoistoa keskimääräinen aika primaari leikkauksesta infektioon 36kk

Yleisimmät bakteerit Staphylococcus epidermidis Staphylococcys aureus Enterobacter cloacae E.coli 32 % ei bakteerikasvua

Sairaalakuolleisuus 13% 6% amputaatio Seuranta-aika keskimäärin 40kk re-infektio 2 potilaalla jalassa merkittävä turvotus 6 potilaalla

Vuonna 1952 käytettiin ensimmäistä kertaa ihmisellä homograftia (aortan koarktaatio, Dubost) Tuoreisiin homografteihin kehittyi kuitenkin spontaaneja repeytymiä ja aneurysmia, jonka takia niiden käyttö jäi vähäiseksi

Kryokäsitellyillä homografteilla degeneroitumista vähemmän ja aneurysmia kehittyy suhteellisen harvoin

Ei kudostyypitystä, ei immunosuppressiolääkitystä Valtimot / laskimot valtimot paksuseinämäisempiä; kestävämpiä kuin laskimot? valtimot eivät niin herkkiä bakteereille kuin venat?

FIMEA (= Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus) valvova viranomainen kudospankkitoiminnassa käyvät säännöllisesti tarkastamassa kudospankkeja oikeus evätä lupa kudospankkitoimintaan, jos toiminta ei ole asianmukaisesti dokumentoitu

Graftit pakastetaan, nestetyppi -180 C säilyvät pakastimessa 5 vuotta Kun graftit otetaan käyttöön: sulatus lämpimässä nesteessä bakteeri ja virusnäytteet (leikkaussalissa) leikkaussalissa graftien huuhtelu ennen käyttöönottoa kolmessa keittosuolaliuos astiassa (5 min kussakin)

Potilas Leikkaus Kontrolli Raucher M, 30 s 10/2010 aorto-bifem (v) 5/13 ok Tervonen A, 32 s 11/2010 iliaco-fem (a) + fem-fem (a) 6/11 ok Kekki I, 24 s 02/2012 fem-fem (v) 2/13 ok Foxell H, 88 s 8/2012 ilico-iliac (V) Rupt Pekkarinen R, 48 s 03/2013 axillo-bifem (a + v) 8/13 ok Uotinen P, 56 s 08/2013 aorto-bifem (V) ok Österman V, 46 s 09/2013 aorto-bifem Hemi

Kunnollinen debridement, kaikki infektoitunut ja nekroottinen kudos tulee poistaa Infektoitunut proteesimateriaali poistettava kokonaan (korvaaminen yleensä venalla)

Infektoitunut proteesi poistettava, rekonstruktio venalla Vaikka primaari leikkaus olisi tehty klaudikaation takia, yleensä pelkkä proteesin poisto ei riitä

Infektiossa esille tullut venakrafti, hoitomahdollisuudet: upotus syvemmälle lihaksen alle siirtäminen kulkemaan terveellä alueella venakraftin päälle lihaskieleke suojaksi