LASTEN HYVINVOINTIOPPIMISEN YMPÄRISTÖT Jaana Poikolainen, KT, yliopistotutkija jaana.poikolainen@helsinki.fi p. 050 311 2526 24.9.2013 Alkoholi, perhe- ja parisuhdeväkivalta päivähoito tunnistamisen ja puuttumisen ympäristönä. Aluehallintovirasto 1.10.2013 1
Aiheet 1. Dynaaminen ekologinen malli 2. Hyvinvointioppiminen eri konteksteissa 3. Kehittämis- ja tutkimushanke: Lasten Ikihyvä (2010-2013) Lapsinäkökulmainen lähestymistapa 4. Kehittämis- ja tutkimushanke: Asuinalue lapsiperheiden kokemana hyvinvointi haasteellisessa ympäristössä (ASLAKO) (2013-2015) Kokemusasiantuntijuus 1.10.2013 2
1. Dynaaminen ekologinen malli (Peirson et al. 2011; Bronfenbrenner 1995; Bronfenbrenner & Evans 2000) Yhteiskunnallisten muutosten myötä kasvatuskulttuurit, vanhemmuus ja ammattikasvattajuus muuttuvat; mihin perustaa omat ajattelu- ja toimintamallit? Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan monissa eri tiloissa ja kasvuympäristöissä A I K A MAKROTASO Yhteiskunnan rakenne Kansalliset ja kansainväliset resurssit Kulttuurien ja alakulttuurien arvot & normit EKSOTASO Systeemit ja tekijät, jotka vaikuttavat epäsuorasti lasten, nuorten ja aikuisten toimintaan meso- ja mikrosysteemin kautta (esim. moniammatillinen yhteistyö, sosiaalipolitiikka) MESOTASO Yhteydet yhden tai useamman mikrosysteemin välillä (esim. koti, koulu, kerho, päiväkoti, perhepäivähoitopaikka) MIKROTASO Toiminta, roolit ja suhteet toimittaessa muiden yksilöiden kanssa (esim. perheenjäsenet) Lapset, nuoret, vanhemmat: hyvinvointi 1.10.2013 3
2. Hyvinvointioppiminen eri konteksteissa Lapsi oppii hyvinvointia ja pahoinvointia kehitysyhteisöissään ja niiden kasvatuskumppanuudessa (Rimpelä 2013). Lapset ja nuoret oppivat hyvinvointia formaaleissa (esim. päiväkoti, koulu) ja informaaleissa (kotona, pihalla, kadulla ja harrastuksissa) ympäristöissä. (Marjanen & Poikolainen 2012; Poikolainen, painossa) PERHE Biologinen/ sosiaalinen/ psyykkinen perhe Sijaisperhe Kaikkia aikuisia koskee kasvatusvelvollisuus: Lapsen hyvinvointia on tuettava Jos hyvinvointi horjuu tai tällainen uhka on nähtävissä, on aikuisten tuettava hyvinvoinnin rakentumista yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.. Hyvinvoinnin opettamisen olisi hyvä olla tietoista, myös lasta voidaan opettaa arvioimaan omaa hyvinvointiaan jo varhaislapsuuden aikana. Ravinto, uni jne. VAPAA-AIKA Asuinalue; pihaalue, katu, tavaratalo, nuorisotilat Kaverit Harrastusyhteisöt INSTITUUTIO Päiväkoti Koulu Perhekoti Koulukoti 1.10.2013 4
3. Lasten Ikihyvä Lasten positiivisen hyvinvoinnin lapsinäkökulmainen kehittämis- ja tutkimushanke 2010-2012 Tutkijat: FT Kaarina Marjanen (1.8.2010 1.1.2013) YTT Johanna Hurtig (1.8. 31.12.2010) YTT Riitta Laakso (1.1. 31.12.2011) KL Sanna Vahtivuori-Hänninen (1.1.2011 31.7.2012) KT Jaana Poikolainen (12.1.2012 31.7.2013) Hankkeen johtaja: FT Raisa Valve 1.10.2013 5
Lasten hyvinvoinnin tarkastelukulmia NEGATIIVINEN PERSPEKTIIVI Hyvinvoinnin tarkastelu nojaa aikuislähtöisesti määriteltyjen negatiivisten indikaattoreiden ja tulosten kuvaukseen (terveysongelmia, kouluvaikeuksia jne.) Aikuisnäkökulmainen ote, aikuiset tiedon tuottajina Tilastollista tutkimusta POSITIIVINEN PERSPEKTIIVI Hyvinvoinnin tarkastelu nojaa tekijöihin, jotka tuottavat lapsille kokemuksen positiivisesta hyvinvoinnista. Lapsinäkökulmainen ote, lapset tiedon tuottajina Vastauksia haetaan pääasiassa laadullisin menetelmin tai monimenetelmällisesti Molemmilla tavoilla tuotettua tietoa tarvitaan, jotta saadaan mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva lasten hyvinvoinnista 1.10.2013 6
Positiivinen subjektiivinen hyvinvointi Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen tasapainotila, joka määritellään subjektilähtöisesti eli tässä lapsen näkökulmasta eikä ns. ulkoapäin (Bradshaw, Geung, Rees & Hardugan 2011; Marjanen & Poikolainen 2012; Poikolainen tulossa,). Ei kuitenkaan suljeta silmiä (!), vaan riskitekijät tunnustetaan ja pyritään tunnistamaan, mutta ei lähdetä niistä lähtökohtaisesti liikkeelle. Esim. yksinhuoltajuus ei automaattisesti indikoi ongelmia lasten hyvinvoinnin turvaamisessa kasvattajien tehtävä on kannatella lasta. 1.10.2013 7
Tiedon hankintaa lapsilta, neljä askelta 1. Laadullinen aineisto: musiikkityöpajoja, piirustuksia, haastattelutyyppistä keskustelua ym. (2, 4, 6, lk) Käytännön sovellus: hankitaan tietoa lapsen hyvinvoinnista monilla eri tavoilla. 2. Aineistojen perusteella ja lasten kanssa keskustellen laadittiin kyselylomake 3. Määrällinen aineisto: Moniaistinen (musiikki, värikäs liikkuva kuva) verkkokyselylomake, jossa runsaasti avoimia kysymyksiä (2-6 -lk, Päijät-Häme, N=3731) 4. Analyysi ja raportointi Palmenia, Osasto / Henkilön Lahti / Jaana nimi / Esityksen Poikolainen nimi 1.10.2013 8
Hyvinvoinnin tuottamisen konteksteja (moniaistinen verkkokysely N= 3731, vastaajina 2-6 luokkalaiset Päijät-Hämeen alueen peruskoulut) 1.10.2013 9
Kysymisen tapa vaikuttaa siihen millaisia vastauksia saadaan (Piirustus: 2.lk tyttö, mitkä asiat ovat tärkeitä) 1.10.2013 10
Kysymisen tapa vaikuttaa siihen millaisia vastauksia saadaan Mistä saat elämässäsi lohtua? Kyselyn avoin kysymys Mainintoja (f=1828) Kyselyn väittämä, johon voi halutessaan ottaa kantaa: kyllä, tai ei valintaa (yht. 664 lasta vastasi kyllä) Vanhemmilta 512 Äidiltä 440 Perheeltä 273 Eläimiltä: lemmikki, kissa, koira, hevoset 215 Kavereilta 364 En mistään 24 1.10.2013 11
Lapsen hyvä elämä hyvinvointia tuottavia asioita Vanhempien pitää ymmärtää lastensa huolia ja kuunnella myös niitä. Hyvät kaverit ovat myös hyviä lohduttajia ja auttavat hädän hetkellä. Opettaja ei saa olla liian kiltti, ei liian ankara vaan molempia mutta kohtuullisesti. Sillä pääse jo pitkälle. (no 2187, 3231746, 5. lk, tyttö) Hyvinvointi koostuu monista kontekstuaalisista tekijöistä 1.10.2013 12
Lasten määrittelyä hyvään elämään kuuluvista asioista (verkkokyselyn avoin kysymys) 1.10.2013
Avoimia kysymyksiä: mistä saat elämässäsi lohtua, mikä saa sinut surulliselle mielelle, mitä pelkäät (verkkokyselyn avoin kysymys) 1.10.2013 14
Lasten hyvinvointia tulisi tarkastella moniulotteisesti eri näkökulmista ja erilaisilla menetelmillä Psyykkinen, emotionaalinen hyvinvointi Vapaa-ajanvietto Perheen ilmapiiri Koulun & päivähoitopaikan ilmapiiri Aikuisnäkökulma Lapsinäkökulma Sosiaaliset suhteet, kaverit & aikuiset Positiiviset indikaattorit Negatiiviset indikaattorit Fyysinen hyvinvointi 1.10.2013 15
4. Asuinalue lapsiperheiden kokemana 1.10.2013 16
Hankkeen tavoitteita Selvitetään miten lasten, nuorten ja lapsiperheiden elinympäristöt vaikuttavat syrjäytymisen / positiivisen hyvinvoinnin kokemuksiin Hanke tuottaa toimijalähtöistä kokemukseen perustuvaa tietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista sekä siihen liittyvistä tekijöistä Hankitun tiedon pohjalta työstetään syrjäytymisen ehkäisyyn soveltuvaa toimintamallia, jota voidaan käyttää poikkihallinnollisesti Lahden alueella. http://asuinaluekokemus.blogspot.fi/ 1.10.2013 17
Kiitos! Kuva otettu Lahden Liipolassa elokuussa 2013) 1.10.2013 18
Lähteitä Bronfenbrenner, Urie (1995). Developmental ecology through space and time: A future perspective. Washington: American Psychological Association. Bronfenbrenner, Urie & Evans, Gary W. (2000). Developmental Science in the 21 st Century: Emerging Questions, Theoretical Models, Research Designs and Empirical Findings. Social Development 9(1), 115 125. Marjanen, Kaarina & Poikolainen, Jaana (2012). Lasten Ikihyvä Hyvinvoiva lapsi kuntapalveluissa. Loppuraportti, Tekes. Saatavana: http://jaana-poikolainen.sivustot.fi/files/jaana-poikolainen/lasten_ikihyva Raportti_2012.pdf Newbury, Janet (2011): Situational Analysis: Centerless Systems and Human Service Practices. Child & Youth Services 32 (2), 88 107. Peirson, Leslea J., Boydell, Katherine M., Ferguson, H. Bruce & Ferris, Lorraine E. (2011). An Ecological Process Model of Systems Change. American Journal of Community Psychology 47:307 321 Poikolainen, Jaana (2012). A Case Study of Parents School Choice Strategies in a Finnish Urban Context. European Educational Research Journal 11(1), 127 144. Poikolainen, Jaana (submitted). Lasten positiivisen hyvinvoinnin tutkimus metodologisia innovaatioita ja haasteita. Nuorisotutkimus. Poikolainen, Jaana (in print ). Promoting children`s positive well-being at school and home. BARN. Rimpelä, Matti (2013). Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen. Teoksessa Lämsä Anna-Liisa (toim.) Verkosto vahvaksi. Toimiva vuorovaikutus perheiden kanssa. Jyväskylä: PS-kustannus, 17-47. Seppänen, Marjaana, Haapola Ilkka, Puolakka Kalle & Tiilikainen Elisa (2012). Takaisin Liipolaan. Lähiö fyysisenä ja sosiaalisena asuinympäristönä. Ympäristöministeriön raportteja 14/2012. Asuinalue lapsiperheiden kokemana Hyvinvointi haasteellisessa ympäristössä: http://asuinaluekokemus.blogspot.fi/ / Lapset ja hyvinvointioppiminen 1.10.2013 19