Varhaiskasvatus kansainvälisess

Transkriptio

1 Varhaiskasvatus kansainvälisess lisessä vertailussa Eeva Hujala Professori Kasvatustieteiden yksikkö / Tutkijakollegium

2 Luennon eteneminen: Johdanto Suomalaista, yhdysvaltalaista ja venäläistä varhaiskasvatusta vertailevan tutkimuksen esittely Varhaiskasvatuksen kontekstuaalinen, kulttuurikytkentäinen tarkastelu Vertailevan tutkimuksen metodologisia haasteita Tuloksia Suomen, USA:n ja Venäjän varhaiskasvatusta koskevasta tutkimuksesta Johtopäätöksiä

3 Tutkimuksen tavoite Arvioida perheessä ja päivähoidossa ja niiden kasvatustehtävissä tapahtuneita muutoksia kahden vuosikymmenen ( ) aikana Vertailla lapsikäsityksiä, kasvatus ja opetusnäkemyksiä ja käytäntöjä tutkittujen yhteiskuntien varhaiskasvatuskontekstissa Tutkia perheen ja päivähoidon kasvatuksellista roolia, yhteistyötä ja integroitumista eri kasvatusjärjestelmissä Arvioida yhteiskunnallisten muutosten vaikutuksia päivähoidon toteutumiseen

4 Varhaiskasvatuksen kontekstuaalinen tarkastelu Makrotaso Eksotaso Mikrotaso: Päivähoito Mikrotaso: Koti = Lapsi varhaiskasvatuksen keskiössä ja aktiivisena toimijana = Ympäristöjen välinen vuorovaikutus Lapsen kanssa toimivien aikuisten elämänpiiri Yhteiskunnan kulttuurinen ja sosiaalinen todellisuus = Mesotaso: Päivähoidon ja kodin yhdessä jakama tehtäväalue

5 Kasvatuksen arviointimalli

6 Kontekstuaaliseen teoriaan pohjautuva hypoteettinen tutkimusmalli: home Societal variables connected to home home child care child care Parents View of the child Teachers Parents View of the upbringing Teachers Parents Upbringing practices Teachers Child s wellbeing, learning and behavior child care

7 Tutkimusasetelma MAIDEN VÄLISET VERTAILUT SUOMI VENÄJA USA Pitkittäistutkimus Maakohtainen case study 1. Maakohtainen case study 1. Maakohtainen case study 2. Maakohtainen case study 2. Maakohtainen case study 2. Maakohtainen case study 3. Maakohtainen case study 3. Maakohtainen case study 3. Maakohtainen case study

8 Kohde: Aineistonkeruu Tutkimuksen informantteja ovat 3 5 vuotiaiden lasten vanhemmat ja opettajat/kasvattajat Tiedonhankinnan menetelmät: 1.Lapsikohtainen arviointi Vanhemmat Opettajat 2.Focus group keskustelu Päivähoitohenkilöstä 3.Haastattelu Johtajat

9 Aineiston analysointi Tulostus : mixed methods paradigma Validointi kulttuurisen luotettavuuden lisäämiseksi: tulosten reflektointi yhteistyössä yhdysvaltalaisten ja venäläisten tutkijoiden kanssa

10 Tutkimuspaikkakunnat x Buffalo, NY x Charlottesville, VA x Joensuu xvladimir

11 Päivähoitojärjestelmät USA SUOMI VENÄJÄ Yksityiset voittoa tavoittelevat / tavoittelemattomat julkinen sektori (head start) Uskonnolliset organisaatiot Kunnalliset (92 %) Yksityiset (8 %) Kunnalliset ja valtiolliset (98 %) yksityiset (2 %) Vanhemmat maksavat N. 90 % eur /kk Ka 2000 rub (52 eur) /kk Vanhemmat maksavat max 20 % (lakisääteinen)

12 Tutkimuksen kohdejoukko ja osallistumisaktiivisuus (%) Vanhemmat Opettajat fr % fr % USA SUOMI VENÄJÄ

13 Vertailevan tutkimusmetodin ontologinen ja epistemologinen lähtökohta Berry 1989: 1. TUTKIMUKSEN ALOITTAMINEN OMASSA KULTTUURISSA 2. SIIRTO TOISEEN KULTTUURIIN KULTTUURI A (OMA) EMIC A KULTTUURI B (VIERAS) PAKOTETTU ETIC 3. TOISEN KULTTUURIN LÖYTÄMINEN EMIC B 4. KULTTUURIEN VERTAILU JA YHTENEVÄISYYKSIEN LÖYTÄMINEN EMIC A EMIC B 5.1. VERTAILU EI MAHDOLLISTA EMIC A EMIC B 5.2. VERTAILU MAHDOLLISTA EMIC A EMIC B JAETTU ETIC

14 Tutkimukseen osallistuneiden vanhempien taustaa: USA Suomi Venäjä Avioliitossa 65,5% 58,2% 64,9% 76,1% 54,1% 51,0% 90,7% 75,4% 79,2% Avoliitossa 4,6% 5,5% 10,3% 7,7% 21,3% 20,7% 1,7% 8,0% 10,2% Eronnut/leski 6,9% 5,5% 6,2% 12,8% 19,7% 17,2% 5,8% 9,1% 6,6% Naimaton 23,0% 30,9% 18,6% 3,4% 4,9% 11,0% 1,7% 7,5% 4,1%

15 Lasten lukumäärä tutkimusperheissä USA Suomi Venäjä % 36 % 33 % 21 % 12 % 30 % 45 % 72 % 63 % 2 52 % 42 % 45 % 53 % 59 % 50 % 52 % 26 % 31 % 3 14 % 15 % 14 % 21 % 25 % 14 % 3 % 2 % 4 % 4 1 % 6 % 4 % 5 % 5 % 4 % 2 % 5 1 % 2 % 4 % 1 % 2 % 1 % 1 % Ka 1,87 1,96 2,02 2,13 2,23 1,99 1,58 1,33 1,47

16 Päivähoidon rakenteiden ja resurssien vertailu USA Suomi Venäjä Ryhmäkoko 17,45 12,91 15,31 18,67 21,70 19,81 27,11 23,70 24,57 Ryhmäkoon vaihteluväli Suhdeluku 9,23 9,47 7,65 6,22 6,11 6,23 8,72 8,69 12,29

17 Päivähoidon tavoitteet

18 Lapsen temperamentti

19 Henkilöstön näkemys roolistaan päiväkotikasvatuksessa

20 Henkilöstön näkemys kasvatusotteiden painotuksesta päivähoidossa

21 Vanhempien näkemys päivähoitohenkilöstön toiminnasta Suomi USA Venäjä 1. Lapsille puhutaan lämpimästi 1. lapsille puhutaan lämpimästi 1. lapsille puhutaan lämpimästi 2. lapsille puhutaan ymmärrettävästi 2. näyttävät iloitsevan lapsista 2. rohkaisevat lapsia yhteistyöhön 3. rohkaisevat lapsia yhteistyöhön 3. lapsille puhutaan ymmärrettävästi 3. lapsille puhutaan ymmärrettävästi 4. vaikuttavat innostuneilta lasten toimista 4. rohkaisevat lapsia yhteistyöhön 4. ovat lujia ja vaativia tarpeen vaatiessa 5. kertovat lapsille yhteisistä säännöistä 5. huomioivat lapset yksilöllisesti 5. kertovat lapsille yhteisistä säännöistä

22 Varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli Palvelutaso Puitetekijät Välilliset tekijät Prosessitekijät Prosessitekijät Vaikuttavuus tekijät Saatavuus Riittävyys Ihmissuhteiden pysyvyys Fyysinen ja psyykkinen turvallisuus Tilojen toimivuus Henkilöstön ja vanhempien kasvatusyhteistyö Vasutyöskentely Henkilöstön osaaminen Johtajuus Työyhteisö ja tiedonkulku Aikuinen-lapsi vuorovaikutus Lasten keskinäinen vuorovaikutus Lapsilähtöisyys Lasten osallisuus Oppimisen pedagogiikka ja sisällöt Lapsen myönteiset kokemukset Lapsen kehitys ja oppiminen Asiakastyytyväisyys Päivähoidon laadunarviointi mallin (Hujala, Parrila, Lindberg, Nivala, Tauriainen & Vartiainen 1999) pohjalta päivitetty varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli (Hujala & Fonsén, 2010)

23 Vanhempien tyytyväisyys päivähoitoon Palvelutaso 4 10 Rakennetekijät Välilliset tekijät Prosessitekijät 27 Vaikuttavuus

24 4 10 Rakennetekijät Välilliset tekijät Prosessitekijät

25 Lasten viihtyminen päivähoidossa Ka (1 5) Ka (1 5)

26 Mistä lapset pitävät päivähoidossa?

27 Henkilöstön näkemys siitä, miten parhaiten vastata lapsen tarpeisiin? USA Suomi Venäjä Asenteet lasta kohtaan (huomiointi, lämpö, ystävällisyys, kärsivällisyys ) Asenteet lasta kohtaan (huomiointi, lämpö, ystävällisyys, kärsivällisyys ) Asenteet lasta kohtaan (huomiointi, lämpö, ystävällisyys, kärsivällisyys ) Kasvattajien yhteistyö Oikeanlaiset toiminnot, säännöllinen päivärytmi Kasvattajien yhteistyö Ulkoiset toimintaedellytykset Kasvattajien yhteistyö Ulkoiset toimintaedellytykset Oikeanlaiset toiminnot, säännöllinen päivärytmi Koulutus ja täydennyskoulutus Koulutus ja täydennyskoulutus Koulutus ja täydennyskoulutus Ulkoiset toimintaedellytykset

28 Tekijät, joita vanhempien mielestä tulee painottaa päivähoidossa (% kaikista vastaajista)

29 Onko päiväkotikasvatuksessa ilmennyt ongelmia? Venäjä2011 USA2011 Suomi2011 Ongelmia lasten kasvatuksessa 37,50 % 20,33 % 29,72 % Ongelmat aiheutuvat:

30 Mitkä tekijät vaikuttavat lapsen kehitykseen opettajien mukaan? 1991 USA 2011 Vanhemmat, koti ja perhesuhteet Kasvuympäristö ja -ilmapiiri Ihmissuhteet, vuorovaikutus ja mallit Perushoito ja -turvallisuus Ihmissuhteet, vuorovaikutus ja mallit Kasvuympäristö ja -ilmapiiri Vanhemmat, koti ja perhesuhteet Perushoito ja -turvallisuus Perushoito ja turvallisuus Kasvuympäristö ja -ilmapiiri Vanhemmat, koti ja perhesuhteet Ihmissuhteet, vuorovaikutus ja mallit 1991 Suomi 2011 Kasvuympäristö ja ilmapiiri Ihmissuhteet, vuorovaikutus ja mallit Perushoito ja -turvallisuus Vanhemmat, koti ja perhesuhteet Kasvuympäristö ja -ilmapiiri Vanhemmat, koti ja perhesuhteet Ihmissuhteet, vuorovaikutus ja mallit Perushoito ja -turvallisuus 1991 Venäjä 2011 Vanhemmat, koti ja perhesuhteet Kasvuympäristö ja -ilmapiiri Ihmissuhteet, vuorovaikutus ja mallit Perushoito ja -turvallisuus

31 Johtopää äätöksiä ajatuksia pohdittavaksi Tutkimuksen tekemisen kulttuurit ovat yhteiskuntasidonnaisia kertovat yhteiskunnasta Yhteiskunnan sisäiset arvot / näkemykset (Bruner Folk pedagogy ) vs. ylikansallinen tiedeperustainen koulutus profession kehittyminen Instituutioiden muutos jähmeää (vrt. koulun imago säilyttävänä) yhteiskunnan haasteet nopeatahtisia Kansainvälinen tutkimus on peili nähdä omaa kulttuuria, mm. lapsiryhmä & ratio pedagogiikka Suomalaisen varhaiskasvatuksen myönteinen suunta Lasten sisäsyntyinen käyttäytyminen vs. kulttuuristen käyttäytymismallien omaksuminen (Hofstede) Tulkinnallinen nöyryys kulttuurinen validointi (Pike ), monia avoimia kysymyksiäedelleen

32 Tudge, J., Shanahan, M. Valsiner, J. (1997) (eds.) Comparisons in Human Development Understanding Time and Context. Cambridge: University Press. Kiitos!