38 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 2. TAVOITEVERKKO 2.1 Verkon suunnitteluperiaatteet Liikennejärjestelmän kehittämisen lähtökohtana on valtuuston vuoden 1996 liikennesuunnitelman tavoiteverkko ja siinä hyväksytyt kehittämishankkeet. Toteutumattomat hankkeet ovat edelleen kehittämishankkeina. Keskeisimpinä tavoitteina voidaan pitää seuraavia: - Pääverkon kehittäminen siten, että läpiajoliikenne sijoittuu keskusta-alueen ohittaville pääväylille (Poikkitie Pohjoisväylä, Jäppilänkatu Ristikatu Eriksnäsintie sekä Sipoontie) - Liikenneverkon jäsentäminen siten, että syntyy liikenteeltä rauhoitettuja rakennesoluja, joissa lähiympäristön viihtyisyyden kehittäminen asetetaan etusijalle - Kattavan ajoneuvoliikenteestä erotellun kevyen liikenteen verkon luominen, jolla tuetaan erityisesti pyörän ja joukkoliikenteen käyttöä. Soluratkaisulla voidaan rauhoittaa alueita turhalta liikenteeltä, ylisuurilta nopeuksilta sekä melulta ja päästöiltä. Kevytliikenteen yhteyksiä ja turvallisuutta voidaan myös samalla lisätä. Soluperiaatteen toteuttaminen edellyttää, että alueen sisällä on yksi tai kaksi sisäistä, hitaasti ajettavaa kokoojaväylää. Muita väyliä voidaan kehittää pihakatumaisempaan suuntaan. Nopeusrajoituksilla saadaan myös ohjattua liikennettä haluttuun suuntaan. Tavoiteverkko tukee Yleiskaavan 2020 kestävän ratahelminauhan toimintojen kehittämisperiaatteita. Liikennejärjestelmää koskevat periaatteet ovat: - Pääradan painotus ja Haarajoen aseman hyödyntäminen - Jalankulku- ja polkupyöräkaupunkiyksikköjä ratahelminauhana - Keskusten välinen liikenneverkko kehittyy Liikenteellinen toimivuus ja liikenneympäristön parantaminen ovat keskustan elinvoimaisuudelle tärkeimpiä lähtökohtia. Järvenpään ydinkeskusta on ollut onnettomuustilastoissa kaupungin vaarallisinta aluetta. Kävelykeskustan toteuttamisen jälkeen keskustakehää ja kehän sisäpuolisten katujen saneerausta tulee jatkaa. 2.2 Autoliikenteen verkon kehittäminen Liikennemallilla on tutkittu seuraavia verkollisesti vaikuttavia muutoksia Järvenpään alueella: - Ristinummen alueen liikenneverkko ja Poikkitien järjestelyt - Mannilantien jatke Ristinummentielle - Vähänummentien - Lieksantien järjestelyt (Haarajoen asema) - Yhteys Haarajoen asemalta keskustaan - Ristikatu - Eriksnäsintie yhteys - Puolimatkantie - Uusi yhteys välillä Yhdystie - Pohjoisväylä Näiden lisäksi on tarkasteltu pääosin Järvenpään ulkopuolella sijaitsevina verkollisesti vaikuttavina hankkeina Kellokosken ohikulkutietä, Vähänummentien jatketta Kt45:lle sekä radanvarsiyhteyksiä Ristinummelta Keravalle. Tavoiteverkko sisältää seuraavia hankkeita ja muutoksia (kohdat 1-7).
Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 39 1. Ristinummen - Kyrölän alue ja Poikkitien ratkaisut Ristinummen ja Kyrölän alueella uusien asuinalueiden liikennettä on tarkasteltu verkkoratkaisuna, jossa Ristinummen uusien alueiden liikenne syötetään pääosin Poikkitieltä nykyisen Horsmakaaren liittymän kohdalta. Alueelta on yhteydet myös radan ali Ristinummentien kautta Järvenpääntielle ja radan itäpuolitse Keravalle. Ristinummen alueella sisäiset kokoojakadut kiertävät asuinaluetta nykyisen Horsmakaaren ja Horsmatien kohdalla sekä alueen pohjoisosassa uusien työpaikka-alueiden keskellä. Poikkitien pohjoispuolelle suunnitellun raskaan kaupan alueen liikenne syötetään Horsmakaaren ja Pohjoisväylän liittymien väliltä liittymästä, jossa ei ole yhteyttä Poikkitien eteläpuolelle. Poikkitien eteläpuolisen alueen liikenneverkko palvelee lähinnä Ristinummen nykyistä ja uutta maankäyttöä. Alueen läpi kulkevat kokoojakadut eivät ole houkuttelevia läpikulkuliikenteen yhteyksiä esim. Järvenpääntieltä Pohjoisväylälle, koska yhteys Järvenpääntien ja Poikkitien kautta on sujuvampi. Kun Ristinummentien itäosan sisäinen verkko kytketään myös Poikkitien ja Pohjoisväylän esitettyyn kiertoliittymään neljänneksi haaraksi, lisääntyy yhteyden houkuttelevuus läpikulkureittinä hieman lähinnä radan länsipuolisten Ristinummen asuinalueiden Lahdentielle suuntautuvan liikenteen kannalta. Tämä voi olla positiivinen asia Kyrölän aseman yhteyteen kaavailtujen kauppapalvelujen kannalta. Yhteys Pohjoisväylältä alueelle vähentää Poikkitien itäpään kuormitusta n. 250 ajon/h uusien raskaan kaupan alueiden liittymän kohdalla. Liikennesuunnitelmassa on esitetty varaukset etelään jatkuvista radanvarsiteistä radan molemmin puolin ajatelle sitä mahdollisuutta, että maankäyttö kehittyy Ristinummen eteläpuolella ns. Ristikydön alueella (kuva 18). Poikkitien liikenteen toimivuus varmennetaan ja turvallisuutta parannetaan kolmella kiertoliittymällä, jotka sijaitsevat Sibeliuksenväylän / Järvenpääntien, Puistotien sekä Pohjoisväylän liittymissä. Pohjoisväylän ja Poikkitien kiertoliittymä tarjoaa liittymän läheisyyteen sijoittuvalle uudelle liikealueelle erittäin hyvän saavutettavuuden. Poikkitien muut liittymät ovat eritasoliittymä Mannilantien jatkeelle sekä kanavoitu liittymä Poikkitien pohjoispuolelle sijoittuvalle uudelle raskaan kaupan alueelle. Lepolan ja Ristinummen uudet yleiskaavan rakennesuunnitelman osoittamat alueet liitetään nykyiseen liikenneverkkoon kokoojakaduilla, joita ovat uusi Mannilantien jatke sekä kehitettävä yhteys Puistotie - Horsmatie Kytömaantie. 2. Haarajoen aseman seutu Haarajoelta Kellokoskelle on osoitettu uusi seudullinen väylä Kartanonväylän jatkeena. Sen ja Vähänummentien liittymään on suunniteltu kiertoliittymä, joka palvelee myös uuden työpaikka- alueen liikennettä. Laurilantie Lieksantie jatkuu Vähänummentielle ja toimii alueen kokoojakatuna. Laurilantien linjausta on muutettu siten, että Laurilantien ja Lieksantien risteykseen muodostuu T-liittymä. Ratkaisu hillitsee läpiajoliikennettä Laurilantien kautta Haarajoen suuntaan (kuva 19). Hankkeeseen liittyvillä Vähänummentien ja Lieksantien järjestelyillä on pyrittävä vähentämään Laurilantien houkuttelevuutta Haarajoelta ja Lahdentieltä Järvenpään keskustaan suuntautuvalle liikenteelle. Läpikulkuliikenne on syytä ohjata sujuvammalle Vähänummentien - Pohjoisväylän reitille.
40 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Kuva 18. Ristinummen - Kyrölän alue. Kuva 19. Haarajoen aseman seutu.
Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 41 3. Haarajoen asema - keskusta yhteys / vaihtoehtotarkastelu yleiskaavaluonnosta varten Yleiskaavan luonnosvaiheen maankäyttötarkasteluja varten on selvitetty vaihtoehtoratkaisuna uusi katuyhteys Haarajoen asemalta keskustaan Helsingintien päähän. Uusi katu palvelisi Lahdentien itäpuolisen Haarajoen ja Haarajoen aseman ympäristön asunalueiden sekä Vanhan Lahdentien pohjoissuuntaisena pääyhteytenä keskustaan. Uusi yhteys olisi yli kilometrin nykyistä Vähänummentietä ja Pohjoisväylää kulkevaa reittiä lyhyempi ja lyhentäisi matka-aikaa yli minuutilla. Helsingintien ja Alhotien risteykseen on tässä mallissa osoitettu kiertoliittymä. Uuteen väylään voitaneen kytkeä myös Annankulman, Väinönkulman ja Isokydön asuntoalueet. Uusi yhteys keventäisi Pohjoisväylän pohjoispään kuormitusta, joka alkaa muodostua kapasiteettiongelmaksi ennustetilanteen mukaisella liikenteellä. Uusi yhteys vaatii lisäselvitystä. Liikennemallin mukaan uuden kadun iltahuipputunnin ennusteliikennemäärä on melko suuri, noin 600 ajon/h, mikä tarkoittaa 5000-6000 ajoneuvon vuorokausiliikennettä. Liikennettä siirtyisi kadulle Vähänummentie-Pohjoisväylä-, Laurilantie- Kaukotie- Alhotie- ja Vanha Lahdentie-Sipoontie- reiteiltä. Pohjoisväylän kapasiteettiongelmien väheneminen sekä Kaukotien-Alhotien- reitin kuormituksen keveneminen asuntoalueen läpi kulkevana reittinä olisi sinänsä myönteistä. Toisaalta uusi Haarajoki - keskusta yhteys rikkoisi nykyistä ja suunniteltua ulkoilu- ja viheraluetta Isokydön ja Mankalanpuiston kohdilla. Näiden alueiden tärkeää merkitystä järvenpääläisille on korostettu Virkistys- ja viheralueiden kehittämistarpeet ja aluevaraukset -raportissa. Pitkän kadun toteutus on suurten kustannusten vuoksi epävarmaa, kun siihen ei hyväksyttyjen yleiskaavalähtökohtien pohjalta liittyisi merkittävästi uutta maankäyttöä. Väylävaraus voisi jäädä rasittamaan olevien asuin- ja virkistysalueiden kehittämistä määräämättömäksi ajaksi. Väylän varaamisesta yleiskaavaan luovuttiin luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen. 4. Purolan aseman ympäristö Levysepänkatu - Purolantie Puurtajankatu kunnostettuna toimii uusien rakennesuunnitelma-alueiden sisäisenä kokoojakatuna ja yhdistää alueiden liikenteen Vähänummentielle. 5. Yhteydet Keravalle Radanvarsiyhteyksiä Keravalle on tarkasteltu sekä radan länsipuolella Mannilantien jatkeesta jatkuvana yhteytenä että Horsmatien jatkeena nykyisen Kytömaantien linjalla radan itäpuolella. Tässä tarkastelussa radan länsipuoliselle yhteydelle siirtyi enemmän liikennettä. Tämä johtuu Keravan maankäytön painottumisesta radan länsipuolelle. Radanvarsiyhteyksien rakentaminen olisi perusteltua, mikäli maankäyttö kehittyy uudisrakentamisen suuntaan Tuusulan alueella Järvenpään ja Keravan välillä. Kytömaan ja Ristinummen välisestä itäpuolen tiestä puolet tulee parannetuksi oikoradan myötä Tuusulassa (eteläpää). 6. Ristikadun jatke Ristikatu-Eriksnäsintie- yhteys palvelee läntisten kaupunginosien uusien asuinalueiden liikennettä eikä se houkuttele merkittävästi läpikulkuliikennettä, mikäli Vähänummentietä jatketaan korkealuokkaisena kantatielle 45 saakka. Ristikadun jatke houkuttelee jossain määrin pohjoisista kaupunginosista (Kellokoski mukaan luettuna) Ruskelaan-Hyrylään suuntautuvaa liikennettä, joka kulkee nykyisin Loutinkatu-Harjutie reittiä asuntoalueiden läpi. Ristikadun Kadun ennusteliikennemäärä on noin 200 ajon/h iltahuipputunnin aikana.
42 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 7. Aikaisemman suunnitelman muut toteutumattomat hankkeet Liikennesuunnitelman 1996 toteutumattomat hankkeet ovat: - Haarajoki Kellokoski (seututie) Kellokosken ohikulkutie siirtää Kellokoskelta Lahdentielle Helsinkiin suuntautuvaa liikennettä pois Pohjoisväylältä ja Vähänummentieltä. Tien iltahuipputunnin ennusteliikennemäärä on n. 350 ajon/h. - Vähänummentien jatke kantatielle 45 Vähänummentien jatke palvelee erityisesti pohjoisesta VT 3:n Järvenpäähän suuntautuvaa yritystoimintaan liittyvää liikennettä ja keventää Jokelan taajaman läpi kulkevan raskaan liikenteen painetta. Samalla tie parantaa yhteyksiä Hyvinkäälle ja Nurmijärvelle sekä myös Tuusulan länsiosiin. Tien iltahuipputunnin ennusteliikennemäärä on noin 300 ajon/h. Liikennettä siirtyy tielle Jokelantieltä ja Vanhankyläntieltä sekä paikallisteiltä 11595 ja 11505. Vähänummentien jatko kantatielle 45 ja Ristikadun jatkaminen Eriksnäsintielle ovat molemmat myös kehäliikenteelle tärkeitä, keskustan kuormitusta vähentäviä yhteyksiä. Kt 45 mt 1421 yleissuunnitelma on laadittu v. 2003. - Puolimatkantie Puolimatkantie toimii Eriksnäsintielle vaihtoehtoisena yhteytenä Jokelantieltä Vanhankyläntielle. Tie palvelee lähinnä Jokelasta Järvenpäähän ja Hyrylään suuntautuvaa liikennettä ja Vähänummentien jatkeen ollessa valmis myös kantatien 45 suunnasta Järvenpäähän suuntautuvaa liikennettä. Eriksnäsintien reitin varrelle entiselle kaatopaikalle tulee myös seudullinen jätteiden siirtokuormausasema, jonka liikennettä tie palvelee. Tien iltahuipputunnin ennusteliikennemäärä on noin 150 ajon/h. Liikennettä siirtyy Puolimatkantielle Eriksnäsintieltä. Liikenteen siirtyminen edellyttää ajonopeuksien huomattavaa laskemista Eriksnäsintiellä tai Eriksnäsintien katkaisemista. - Mannilantien jatke Ristinummentielle Mannilantien jatke Ristinummentielle palvelee Lepolan ja Ristinummen alueiden maankäyttöä syöttävänä kokoojakatuna. Katu toimii myös yhteytenä eteläisistä kaupunginosista keskustaan vähentäen hieman Sibeliuksenväylän ja Pohjoisväylän kuormitusta. Mannilantien keskustan päässä liikennekuormitus kasvaa noin 100-150 ajon/h.
43 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Kuva 20. Tavoiteverkko A/B. Verkossa B Haarajoki-keskusta yhteys, josta on luovuttu.
44 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 2.3 Kevyen liikenteen verkon kehittäminen Kevyen liikenteen tavoitteet kohdistuvat pyöräilyolosuhteiden, ennen kaikkea turvallisuuden ja selkeyden parantamiseen. Kevyenliikenteen väyliä eri tulosuunnilta keskustaan parannetaan. Nykyistä kevyen liikenteen verkkoa täydennetään puuttuvilta osin myös siten, että seudulliset viheryhteydet korostuvat. Tuusulanjärven rantojen virkistyskäyttöä korostetaan. Tavoiteverkko sisältää seuraavia hankkeita ja muutoksia (kuva 21): - Liikennesuunnitelman 1996 toteutumattomat hankkeet - Yleiskaavallisen selvityksen 2000 hankkeet - Yleiskaavan Rakennesuunnitelman liikenneverkostoon liittyvä kevyen liikenteen verkosto 2.4 Joukkoliikenne Joukkoliikenneverkossa ei tapahdu muita muutoksia kuin asemien syöttöliikenteen vaatimat järjestelyt. Kyrölän-Ristinummen alueelle suunnitellut katujärjestelyt mahdollistavat uusien sekä Kyrölän asemaa että uusien asuntoalueiden ja keskustan välisten bussireittien järjestämisen. Paikallisliikenteen verkko on varsin kattava ja täyttää tarpeet. Joukkoliikenteen palvelut paranevat liikenteen sujuvuuden myötä. Julkisen liikenteen verkkoa täydentää sekä ajallisesti että paikallisesti Järvenpää-Kerava- Tuusula alueella toimiva kutsuohjauksinen SAMPO-kyyti. Kerava-Lahti- oikoradan suunnitelmista ilmenee, että henkilöliikenteen junat voivat alkuvaiheessa kulkea arkiliikenteessä pääsääntöisesti tunnin välein suuntaansa. Taajamajunatarjonnan oletetaan painottuvan ruuhka-aikoihin, mutta jakaantuvan muuhunkin päiväsaikaan. Haarajoelle suunnitellulla henkilöliikenteen asemalla on arvioitu pysähtyvän 12 junaa suuntaansa vuorokaudessa, mutta määrää on mahdollista lisätä kysynnän mukaan.
45 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 1 8 9 3 7 2 5 6 4 0m 1000 m 500 m Rakennettu verkko Yleiskaavallinen selvitys 2000 Viheryhteystarpeet Yleiskaavaluonnoksen katu- ja tieverkkoon liittyvä kevyen liikenteen verkosto Kehitettävä reitti Rakennettava reitti 1500 m Kehittämishankkeet 1. Kevytväylä Vanhan Lahdentien varteen 2. Puistotie - Kirjastokatu ja ylikulkusilta Helsingintien yli 3. Kartanontie - Citymarket 4. Sibeliuksenväylän kevytliikenteen väylä ja Rantakadun ylikulkusilta 5. Postikadun kevytliikenteen alikulku 6. Helsingintien kevytliikenteen alikulku 7. Eriksnäsintie - Jokelantie kevytliikenteen väylä 8. Vaahteratien alikulku 9. Siltakadun alikulku Kuva 21. Kevyen liikenteen tavoiteverkko.
46 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 2.5 Vaikutukset Liikenneverkon toimivuus Tavoiteverkkovaihtoehtojen yksittäisten hankkeiden vaikutukset liikenteeseen on kuvattu edellä. Kokonaisuutena tarkasteltuna tie- ja katuverkon linjaosuuksien kapasiteetti on molemmissa tavoiteverkkovaihtoehdoissa riittävä. Mahdolliset kapasiteettiongelmat ovat ennustetilanteessa liittymissä. Kuormittunein liikenneverkon osuus on molemmissa vaihtoehdoissa Pohjoisväylä Poikkitien ja Vt 4:n liittymien välillä. Liittymäjärjestelyjen vuoksi koko liittymäväli on kuitenkin käytännössä nelikaistainen. Pohjoisväylän pohjoispäässä kuormitusta keventää vaihtoehdossa B liikenteen siirtyminen osittain uudelle keskusta Haarajoki yhteydelle. Keskustassa liikenneverkon kuormitus on suurin Helsingintiellä radan alikulun kohdalla, johon ei ole mahdollista rakentaa lisäkaistoja. Ennustetilanteessa nykyisillä järjestelyillä kuormittuneimpien valo-ohjattujen liittymien (Pohjoisväylän ja Vähänummentien sekä Pajalantien ja Myllytien liittymät) palvelutasoa voidaan parantaa kaistajärjestelyjä muuttamalla. Pohjoisväylän ja Vähänummentien liittymässä voidaan lisätä oikealle kääntymiskaistat Vähänummentieltä idästä ja Pohjoisväylältä etelästä tultaessa. Verkkovaihtoehdossa B ei kaistajärjestelyjä tarvita, koska liittymän kuormitus on pienempi. Pajalantien ja Myllytien liittymässä voidaan kapasiteettia lisätä muuttamalla pohjoisesta katsottuna Pajalantien vasemmanpuoleinen kaista sekakaistaksi, jolta voi kääntyä myös oikealle. Poikkitien jatkosuunnittelussa tulee liittymien toimivuustarkasteluja vielä tarkentaa. Nyt tehtyjen tarkastelujen perusteella Poikkitiellä kiertoliittymät Sibeliuksenväylän päässä ja Horsmatien kohdalla toimivat ennustetilanteen huipputuntiliikennemäärillä yksikaistaisina. K- Raudan liittymä Poikkitiellä toimii kanavoituna tyydyttävästi (sivusuunnalta vasemmalle käännyttäessä palvelutaso D) vielä ennustetilanteessa. Liittymään voidaan tarvittaessa rakentaa valo-ohjaus, joka parantaa palvelutasoa sivusuunnalta vasemmalle käännyttäessä. Pohjoisväylän ja Poikkitien kiertoliittymä toimii huipputunnin ennusteliikennemäärillä vain 2- kaistaisena. Liittymästä joudutaan mahdollisesti ottamaan pohjoiseen kaksi poistumiskaistaa, joista toinen voidaan päättää ennen seuraavaa liittymää. Liikenneturvallisuus Verkollisten muutosten vaikutuksia liikenneturvallisuuteen on ennustettu liikennemäärien ja väylätyyppikohtaisten keskimääräisten onnettomuusasteiden perusteella. Tarkastelu on tehty vain Järvenpään alueelta ja alueilta joilla tavoiteverkkovaihtoehdoissa on merkittäviä verkollisia muutoksia. Suurin vaikutus onnettomuusmäärien muutoksiin nykytilanteeseen verrattuna on liikennemäärien kasvulla. Verkollisilla muutoksilla saavutetaan positiivisia vaikutuksia verrattuna ennustetilanteeseen nykyverkolla. Mallilla lasketut onnettomuusmäärien muutokset on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Onnettomuusmäärien muutokset Järvenpään alueella. Muutos verrattuna nykytilanteeseen (heva/v) Muutos verrattuna perusennusteeseen nykyverkolla (heva/v) Perusennuste nykyverkolla + 19,9 Maksimiennuste nykyverkolla + 23,2 Tavoiteverkko A + 18,2-1,7 Tavoiteverkko B + 17,9-2,0
Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 47 Taulukko 7. Päästöjen muutokset. 2003 2020 perus muutos (1 2020 max tavoite- tavoitemuutos (1 verkko A muutos (2 verkko B muutos (2 CO-päästöt (tn/v) 480 297-38 % 308-36 % 295-0,7 % 292-1,6 % NOx-päästöt (tn/v) 346 225-35 % 230-34 % 231 2,6 % 227 0,8 % HC-paastöt (tn/v) 69 53-23 % 55-21 % 52-0,7 % 52-1,3 % Hiukkaspäästöt (tn/v) 31 26-15 % 27-12 % 26-1,1 % 26-1,6 % Melualue 55dB (km2) 3,9 4,7 21 % 4,8 23 % 4,9 3,1 % 4,8 2,5 % 1) muutos verrattuna nykytilanteeseen 1) muutos verrattuna perusennusteeseen nykyverkolla Liikennetalous Liikennetaloudelliset kustannukset on laskettu koko liikennemallin alueelta. Tavoiteverkkovaihtoehtojen kustannukset on laskettu perusennusteen mukaisella liikenne-ennusteella ja kustannuksia on verrattu perusennusteen kustannuksiin nykyverkolla. Ennustetilanteessa kustannuksissa saavutettavat säästöt johtuvat vain tavoiteverkossa esitetyistä hankkeista. Muualla mallin alueella liikenneverkkoon ei ole tehty muutoksia. Vuoden 2020 perusennusteen liikennemäärillä saavutetaan liikennetaloudellisia hyötyjä tavoiteverkkovaihtoehdolla A 2,7 M / vuodessa ja Tavoiteverkkovaihtoehdolla B 3,6 M / v. Taulukko 8. Verkkovaihtoehtojen liikennetaloudelliskustannukset. 2003 2020 perus muutos (1 2020 max tavoite- tavoitemuutos (1 verkko A muutos (2 verkko B muutos (2 Ajoneuvokust. kevyet (ME/v) 186,6 273,9 87,2 275,7 89,1 273,6-0,3 273,4-0,5 Ajoneuvokust. raskaat (ME/v) 123,9 182,6 58,7 183,7 59,9 182,4-0,2 182,3-0,3 Aikakust. kevyet (ME/v) 290,1 437,8 147,7 440,7 150,6 436,8-1,0 436,6-1,3 Aikakust. raskaat (ME/v) 77,7 117,3 39,6 118,1 40,4 117,1-0,3 117,0-0,3 Onnettomuuskustannukset (ME/v) 141,6 209,9 68,4 211,8 70,2 209,1-0,9 208,9-1,1 Polttoaineenkulutukssen ympäristökust. (ME/v) 36,0 53,0 16,9 53,4 17,4 52,9-0,1 52,9-0,1 Yhteensä (ME/v) 855,9 1274,5 418,6 1283,4 427,5 1271,8-2,7 1271,0-3,6 1) muutos verrattuna nykytilanteeseen 1) muutos verrattuna perusennusteeseen nykyverkolla
48 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Kuva 22. Liikenne-ennuste 2020 ajon/h (perus) ja kapasiteetin käyttösuhteet tavoiteverkolla A.
Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 49 Kuva 23. Liikenne-ennuste 2020 ajon/h (perus) ja kapasiteetin käyttösuhteet tavoiteverkolla B.
50 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen Kuva 24. Teoreettinen 55 dba melualueen leveys tavoiteverkossa A.
Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 51 Kuva 25. Teoreettinen 55 dba melualueen leveys tavoiteverkossa B.
52 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 2.6 Toteuttamisohjelma Tavoiteverkon kehittämishankkeet on esitetty kuvassa 26. Tavoiteverkon kehittämishankkeiden perustelut toteutusajankohtaan vaikuttavat tekijät sekä alustavat kustannusarviot on esitetty seuraavassa taulukossa: TOTEUTTAMISOHJELMA Hanke Perustelut Toteutusajankohta Kustannusarvio 1. Haarajoki - Kellokoski KEHYLIn mukainen liikennejärjestelmän Sisältyy 1. kiireellisyysluokan hankkeisiin 4,4 milj. kehittämishanke 2. Vähänummentien jatke KEHYLIn kehittämishanke Sisältyy 1. kiireellisyysluokkaan 3,5 milj. kantatielle 45 3. Puolimatkantie KEHYLIn kehittämishanke Sisältyy 2. kiireellisyysluokkaan 1,2 milj. 4. Ristikatu - Eriksnäsintie Uuden maankäytön tarpeet Maankäytön rakentumisen mukaisesti 0,3 milj. 5. Mannilankadun jatke Uuden maankäytön tarpeet Maankäytön rakentumisen mukaisesti 2,4 milj. Ristinummentielle kahdessa vaiheessa 6. Ristinummentien länsipään Liikenneturvallisuus Ennen Ristinummen alueen lisärakentamista 0,4 milj. uusi linjaus 7. Ristinummen alueen Uuden maakäytön tarpeet Maankäytön rakentumisen mukaisesti 1,2 milj. kokoojakatu 8. Kytömaantien jatke Maankäytön rakentuminen Tuusulan Maankäytön rakentumisen mukaisesti 0,7 milj. Ristinummentielle puolella 9. Pohjoisväylä - Vanha yhdystie Vanhan yhdystien varrella olevan yritys- Kaavamuutoksen jälkeen mahdollinen 0,3 milj. alueen saavutettavuus paranee
Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 53 Kuva 26. Kehittämishankkeet.
54 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 2.7 Jatkotoimenpiteet Liikennesuunnitelmassa esitetyn tie- ja katuverkon kehittämishankkeiden jatkosuunnittelu etenee seuraavasti: - Poikkitien liittymäjärjestelyistä laaditaan aluevaraussuunnitelmat asemakaavoituksen perustaksi (valmistunut 2004). - Pohjoisväylästä laaditaan kehittämissuunnitelma, jossa tarkastellaan väylän varren maankäyttöä ja liittymiä siitä näkökulmasta, että yleinen tie muuttunee tulevaisuudessa kaduksi. Samalla otetaan kantaa väylän turvallisuutta, kapasiteettia ja tieympäristöä parantaviin toimenpiteisiin sekä meluntorjuntaratkaisuihin. - Ristinummentien länsipään uudesta tielinjauksesta ja liittymäjärjestelyistä Järvenpääntiehen sekä mahdollisesta kytkennästä Tuusulan Tuomalan alueen tieverkkoon laaditaan aluevaraussuunnitelma asemakaavoituksen perustaksi (valmistunut Järvenpään osalta v. 2004). - Kyrölän - Ristinummen alueen katuverkko suunnitellaan tarkemmin aluetta koskevan arkkitehtikilpailun jälkeen laadittavan osayleiskaavan ja asemakaavoituksen yhteydessä.
Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen LIITE 1 Nykyinen keskivuorokausiliikenne (ajon/vrk). Esisuunnittelijat Oy
Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen LIITE 2 Perusennusteen 2020 keskivuorokausiliikenne (ajon/vrk). Esisuunnittelijat Oy
Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen LIITE 3 Maksimiennusteen 2020 keskivuorokausiliikenne (ajon/vrk). Esisuunnittelijat Oy
Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen LIITE 4 Liikenne-ennuste 2020 kvl (ajon/vrk) tavoiteverkolla A. Esisuunnittelijat Oy
Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen LIITE 5 Liikenne-ennuste 2020 kvl (ajon/vrk) tavoiteverkolla B. Esisuunnittelijat Oy