YHTEISTYÖJÄRJESTELYT HANKINTALAINSÄÄDÄNNÖN NÄKÖKULMASTA Harry Åhlgren Hallintokeskus Oikeuspalvelut 1.11.2011
YHTEISTYÖJÄRJESTELYT HANKINTALAINSÄÄDÄNNÖN NÄKÖKULMASTA Kaupunki Kaupunkikonserni - Yhteishankintayksiköt - Käytännön toimintatapoja - Sidosyksikköhankinnat Kunnat - KuntaL:n yhteistyösopimukset IPPP - Kumppanuussopimukset - Ulkoistaminen Harry Åhlgren 1.11.2011 Hallintokeskus, Oikeuspalvelut
KAUPUNGIN YHTEISHANKINTAYKSIKÖT HankintaL 11 - Hankintayksikkö, joka hankkii sen suoraan tai välillisesti omistaville hankintayksiköille tavaroita tai palveluita taikka tekee näille tavaroita, palveluita tai rakennusurakoita koskevia hankintasopimuksia tai puitejärjestelyitä. - Perustettu sanottujen tehtävien hoitamiseksi tai tehtävät on säädetty tai määrätty yhteishankintayksikön toimialaksi Kaupungin yhteishankintayksiköt - Hankintakeskus, Stara, Helsingin Energia, Sairaala-Apteekki
KÄYTÄNNÖN TOIMINTATAPOJA 1/3 (ei yhteishankintayksikkö) Tapa 1 Käytetään hyväksi toisen hankintayksikön (A) kilpailuttamaa puitejärjestelyä / sopimusta - A:n sopimuksessa ei mainintaa tilauksen tekevästä hankintayksiköstä (B) - B tekee tilauksen - B ei tee varsinaista hankintapäätöstä koskien puitejärjestelyä - Kaupunki on yksi oikeushenkilö Tapa 2 Käytetään hyväksi toisen hankintayksikön (A) kilpailuttamaa puitejärjestelyä / sopimusta - A:n sopimuksessa maininta tilauksen tekevästä hankintayksiköstä (B) - Tilaaja B:n asemaa ei kuitenkaan ole määritelty asianmukaisesti - B tekee tilauksen - B ei tee varsinaista hankintapäätöstä koskien puitejärjestelyä Tapa 3 A ja B toteuttavat hankinnan yhteistyössä - Ns. Hankintarengas - A ja B tekevät kumpikin hankintapäätökset koskien puitejärjestelyä - Sopimus (Aja B) - tilaus
KÄYTÄNNÖN TOIMINTATAPOJA 2/3 (ei yhteishankintayksikkö) Kaupunki on yksi oikeushenkilö - Oikeudellisesti kaupunki on yksi ja sama oikeushenkilö - Oikeussubjektiteoria - Kaupungin eri hallintokunnat eivät voi tehdä oikeustoimilain tarkoittamia sopimuksia keskenään Hankintalainsäädännön tarkoittamat hankintayksiköt -Kaupungin organisaatioon kuuluu useita hankintalain tarkoittamia hankintayksiköitä (itsenäisiä ja erillisiä) - Toisen hankintayksikön puolesta toiminta edellyttää käytännössä yhteishankintayksikön määrittelyä - Kaupungin sisäiset hankinnat ovat kaupungin omaa työtä, eikä näitä sopimuksia pidetä hankintasopimuksina - Jos kilpailutettu, tutkinee MAO valituksen - Käräjäoikeus ei tutkine sopimusriitaa
KÄYTÄNNÖN TOIMINTATAPOJA 3/3 (ei yhteishankintayksikkö) Toimintatapoihin 1 ja 2 liittyvistä riskeistä - Kysymys on laittomasta suorahankinnasta - EU-kynnysarvon ylittävissä (A-lista, tavarat, rakennusurakat) - Tehottomuusseuraamus - Seuraamusmaksu (max 10 %) - Kansallisissa hankinnoissa - Ei hankintalainsäädännön seuraamusta, kun sopimus jo tehty - Usein toistuvissa tilauksissa ongelmana kynnysarvon määrittäminen - Kaupungin sisäinen tarkastus, tilintarkastus
KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISET HANKINNAT 1/3 Sidosyksikköhankinnat (HankintaL 10 ) - Emon hankinnat tyttäreltä - Muodollisesti erillinen, itsenäinen päätöksenteko, valvoo kuin omia yksiköitään - Pääosa toiminnasta suuntautuu omistajille MAO 456/11 (30.9.2011) Lähtötiedot - Pohjois-Pohjanmaan shp / tekstiilihuoltopalvelut - Hankinta Oulun Keskuspesula Oy:ltä - Shp ja Oulun kaupunki omistajina - Suorahankintailmoitus, kokonaisarvo n. 770.000
KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISET HANKINNAT 2/3 MAO 456/11 Valitus - Oulun Keskuspesula Oy ei täytä sidosyksikön edellytyksiä - EUTI (C295/05) määritellyt hyväksyttäväksi vähäisen ulkopuolisen liikevaihdon rajaksi n. 10 % - Yhtiön ulkoinen liikevaihto ylittää tämän määrän - Ulkoinen myynti ylittää 12 % osuuden - Yhtiö osallistuu ulkoisiin kilpailutuksiin - Yhtiö on markkinahakuinen Vastine - Sidosyksikön edellytykset täyttyvät - Yhtiön ulkoinen liikevaihto on vuoden 2010 lopussa ollut 12,4 %
KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISET HANKINNAT 2/3 MAO 456/11 (jatkuu) - Edellytykset: - Erillisyys OK - Itsenäisyys OK - Valvonta OK - Toiminnan kohdistuminen - Ratkaisu on tapauskohtaista - EUTI: Yritys harjoittaa pääosaa toiminnastaan sen omistavan julkisyhteisön kanssa vain silloin, kun yrityksen toiminta on pääasiassa omistettu tälle julkisyhteisölle ja kun kaikella muulla toiminnalla on vain toisarvoinen merkitys. Tämän seikan toteamiseksi on otettava huomioon kaikki käsiteltävän tapauksen olosuhteet, niin laadulliset kuin määrälliset.
KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISET HANKINNAT 3/3 MAO 456/11 (jatkuu) - EUTI:n päätöstä ei tule tulkita siten, että siinä asetettaisiin yleisiä rajoja hyväksyttävän ulkopuolisen liikevaihdon määrälle - Kyseisessä tapauksessa 90: %:n osuuden kohdistuminen omistaviin yksiköihin on ollut sidossuhteen olemassaolon kannalta riittävää. - Oulun Keskuspesula Oy harjoitti pääosaa toiminnastaan omistajiensa kanssa (12,4 % - 87,6 %) - Valitus jätettiin tutkimatta - Muutoksenhakuaika vielä auki Johtopäätöksiä - Tapauskohtaista harkintaa - Kokonaisuus ratkaisee - Markkinoilla toimivien kunnan liikelaitosten tulevissa järjestelyissä otettava huomioon sidosyksikköaseman edellytykset - Sidosyksikköasema voi muuttua toiminnan volyymien muuttuessa
KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUKSET 1/3 Kuntien yhteistyösopimukset ovat paljolti vakiintuneet MAO:n oikeuskäytännön perusteella. KHO 2011:24 (11.3.2011) Lähtötiedot - Kunnat tehneet sopimuksen sairaankuljetuksesta (KuntaL 76 ) - Palvelun tuotti yhden kunnan liikelaitos (perustettiin) - Muut kunnat maksoivat vuosimaksua omakustannusperiaatteella Valitus - Hankinta olisi tullut kilpailuttaa Vastine - Kysymys on kuntien välisestä yhteistyöstä kuntalain tarkoittamalla tavalla - Hankintalaki ei sovellut valitus tulee jättää tutkimatta - Kuntien omaa työtä - Joka tapauksessa kyseessä on sidosyksikköhankinta valitus tulee hylätä
KHO 2011:24 (jatkuu) KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUKSET 2/3 KHO:n päätös - Kysymyksessä oleva Yhteistyösopimus täyttää Hankintasopimuksen edellytykset (Kirjallinen, palvelun hankkiminen, vastike) - Hankintalain kannalta olennaiseksi tekijäksi näyttää muodostuvan muun muassa se, onko toiminta yhteisesti järjestetty ja julkisoikeudelliseen sopimukseen perustuvaa toimintaa vai palvelujenostamista yksityisoikeudellisen sopimuksen muodossa. - Myös omakustannusperiaate sisältää vastikkeellisuuden. - Järjestely muodosti kuitenkin sidosyksikkösuhteen - Hankintalaki ei tullut siten sovellettavaksi
KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUKSET 3/3 Johtopäätöksiä - Merkittävä oikeuskäytännön muutos - MAO:n linjaus muuttui KHO:ssa - Käytännössä lukuisia kuntien välisiä yhteistyösopimuksia toteutettu MAO:n aikaisemman oikeuskäytännön mukaan - Kuntien välinen yhteistyö voinee perustua vain julkisoikeudelliseen sopimukseen - Lähinnä viranomaistoimintaan liittyvä yhteistyö voisi tulla kyseeseen - Sairaankuljetus ei kansanterveystyöhän kuuluvana ole kuitenkaan asetettu kuntien itsensä hoidettavaksi, kuten esim. pelastustoimi - Usein kuitenkin hankintalain soveltamiselta vältytään koska järjestely täyttää sidosyksikköhankinnan tunnusmerkit
IPPP-JÄRJESTELYT 1/4 Institutionaaliset julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeet - Public private partnership - Yhteistyösopimukset, kumppanuussopimukset, tms MAO 195/11 (11.5.2011) OY A Liikelaitos Kaupunki Osakassopimus - Sovitaan yhtiön perustamisesta - Liikelaitoksen liiketoiminta (työterveys) apporttina - Kaupunki sitoutui ostamaan palvelut 4 vuoden ajan Liiketoiminta - Vain osa (n. 20 %) liiketoiminnasta kohdistui kaupungin työntekijöihin OY B
MAO 195/11 jatkuu IPPP-JÄRJESTELYT 2/4 Valitus - Valitus kohdistui sitoumukseen ostaa palveluja 4 vuoden ajan - Olisi tullut joko kilpailuttaa kumppanin valita tai palvelun hankinta - Kysymys ei ole sidosyksikköhankinnasta - Vetosi EUTI-oikeuskäytäntöön ja komission tiedonantoon (IPPP-hankkeita koskeva) - Sopimuksen taloudellinen painopiste on palvelun hankinnassa (n. 20 Mio ) Vastine - Sopimusjärjestelyssä pääpaino muussa kuin hankinnassa eli yrityksen perustamisessa - Sekatyyppinen sopimus, josta hankintaa ei ole voitu erottaa: - Yrityksen perustaminen, jossa ehdoton edellytys on ollut, että omistajat tilaavat palvelut siirtymäkaudeksi - Kaupungin palveluhankinnan taloudellinen merkitys ei ole merkittävä, vain noin 4,5 Mio
IPPP-JÄRJESTELYT 3/4 MAO 195/11 jatkuu EUTI:n ennakkoratkaisu - MAO pyysi EUTI:n ennakkoratkaisua hankintalain soveltamisesta tapaukseen EUTI - Yhteisyrityksen perustaminen ei kuulu hankintalain säädännön piiriin - PPP-yrityksiltä tehtävät hankinnat kuuluvat lähtökohtaisesti hankintalain piiriin - Osakassopimukseen sisältynyt apportti-järjestely ei estänyt hankintasopimuksen eriyttämistä eli antanut perustetta olla kilpailuttamatta palveluhankintaan - Toiminnan ulkoistaminen (yhtiöittäminen) johtaa hankintasopimuksen syntymiseen eli hankinta on kilpailutettava ellei muuta perustetta ole
MAO 195/11 jatkuu IPPP-JÄRJESTELYT 4/4 MAO - Yhtiö oli perustettu - Hankintasopimusta ei kuitenkaan oltu pantu täytäntöön - MAO kumosi hankintaa koskevan päätöksen - Kaupungin maksettavaksi tuli vastapuolen oikeudenkäyntikuluja lähes 100.000 ja omia n. 200.000