Tiefakta 2009
Tiefakta on perustietoa liikenteestä, tiestöstä, Tiehallinnosta ja tienpidosta Hallinnon- ja aluekehityksen ministerityöryhmä päätti 26.11.2008 Merenkulkulaitoksen väylätoimintojen, Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen yhdistämisestä uudeksi väylävirastoksi ja Ajoneuvohallintokeskuksen, Rautatieviraston, Ilmailuhallinnon sekä Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminnon yhdistämisestä uudeksi liikenteen turvallisuusvirastoksi. Virastojen yhdistämisillä tavoitellaan selkeitä tuottavuusetuja. Kokonaisvaltainen liikennepolitiikan valmistelu ja toteutus terävöityy, samoin liikenteen turvallisuuskysymyksiin voidaan vastata nykyistä kattavammin. Lisäksi virastojen toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden odotetaan paranevan; toimintojen nykyistä paremman yhteensovittamisen kautta syntyy synergiaetuja sekä säästöjä. Virastojen yhdistämisellä voidaan myös vahvistaa kansallista ja alueellista liikennejärjestelmänäkökulmaa sekä parantaa hallinnon tuottavuutta. Liikennepalveluiden asiakkaiden saaman palvelun odotetaan paranevan, kun koko matka- ja kuljetusketjun tarpeet nähdään uusissa virastoissa kokonaisuutena. Muun muassa ruuhkautumiseen, liikenneonnettomuuksiin ja eritoten ympäristöhaittoihin voidaan uusissa virastoissa keskittyä aiempaa kattavammin ja tuloksellisemmin. Uudet virastot aloittavat toimintansa vuoden 2010 alussa. Liikenne- ja viestintäministeriö Väylävirasto 1) Liikenteen turvallisuusvirasto 1) Ratahallintokeskus Tiehallinnon keskushallinto Merenkulkulaitos Meriturvallisuustoiminta Ajoneuvohallintokeskus Rautatievirasto Ilmailuhallinto Tiepiirit 2) MKL, tuotanto ELY 2) Lääninhallitusten liikenneosastot 1) Työnimet maaliskuussa 2009 2) Tiepiirit lakkaavat ja niistä muodostuu osa Työ- ja elinkeinoministeriön Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia (ELY)
Tiefakta 2009 Sisällys Tiehallinto tänään 3 Avaintietoja 6 Tiehallinnon tulos 2008 8 Tiehallinnon tavoitteet 2009 10 Tie- ja liikenneolojen tavoitetila 12 Asiakastyytyväisyys 14 Liikenne 15 Tieliikenne 16 Liikenneturvallisuus 22 Tiet 26 Sillat 29 Tiestön kunto 30 Ympäristö 32 Henkilöstö 36 Tienpito 2009-2013 38 Tuotto-ja kululaskelma 43 Tiehallinnon tase 44 Tietietoa maakunnittain 46 Kehitys 48 EU-tieto 49 Pohjoismaista vertailua 2007 50 Yhteydet 51 TIEHALLINTO TÄNÄÄN Toiminta-ajatus Tiehallinto tarjoaa toimivan ja turvallisen tieverkon kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Tiehallinto on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva tulosohjattu asiantuntijavirasto. Tiehallintoa ohjaa ja valvoo valtioneuvoston nimittämä johtokunta. Tiehallinnon omaa toimintaa ovat maanteihin liittyvät viranomaistehtävät, tienpitopalvelujen suunnittelu ja hankinta sekä liikenteen hallintaan liittyvät peruspalvelut. Palvelutuotannon osalta Tiehallinto hyödyntää ulkoisia markkinoita. 3
TIEHALLINTO TÄNÄÄN Johtokunta 1.1.2009-31.12.2009 Puheenjohtaja Varapuh.joht. Jäsenet Henkilöstön ed. Pysyvät asiantuntijat Ohjaus Kehittäminen Hallituksen puheenjohtaja Matti Vuoria, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Liikenneneuvos Anneli Tanttu, LVM Aluesuunnitteluneuvos Ulla Koski, YM Kansliapäällikkö Hannele Pokka, YM Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén, Hämeenlinna Toimitusjohtaja Tarja Naarajärvi, Kuljetusliike Naarajärvi, Jämsa DI Tero Haarajärvi, Hämeen tiepiiri Pääjohtaja Jukka Hirvelä, Tiehallinto Sihteeri, johtaja Aulis Nironen, Tiehallinto Tiehallinto Pääjohtaja Pääkonttori Viestintä Kansainvälinen toiminta Sisäinen tarkastus Suunnittelu Hankinta Asiakaspalvelut Asiakkuus Talous Henkilöstö Tieto Tiepiirit: Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Liikennekeskus Asiantuntija palvelut Pääjohtaja Johtaja Jukka Hirvelä Aulis Nironen 4 Ohjaus Suunnittelu Hankinta Asiakaspalvelut Asiakkuus Talous Henkilöstö Tieto Viestintä Asiantuntijapalvelut Suuret investoinnit Liikennekeskus Tiepiirit Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi pääjohtaja Jukka Hirvelä suunnittelujohtaja Outi Ryyppö hankintajohtaja Jukka Karjalainen asiakaspalvelujohtaja Lea Virtanen asiakkuusjohtaja Anu Kruth talousjohtaja Timo Hiltunen henkilöstöjohtaja Matti Hermunen tietojohtaja Seppo Toivonen viestintäjohtaja Anna Jokela johtaja Raimo Tapio investointijohtaja Matti Vehviläinen liikennekeskusjohtaja Petri Rönneikkö tiejohtaja Rita Piirainen tiejohtaja Pekka Jokela tiejohtaja Antti Rinta-Porkkunen tiejohtaja Mauri Pukkila tiejohtaja Petri Keränen tiejohtaja Seppo Kosonen tiejohtaja Anders Östergård tiejohtaja Matti Räinä tiejohtaja Tapani Pöyry
Tiepiireittäisiä %-osuuksia vuonna 2008 Maanteiden pituudet 1.1.2009 Liikennesuorite maanteillä v. 2008 Henkilövahinkoonnettomuudet v. 2008 Tiepiiri U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Tiepiirien keskuspaikat Oulu Rovaniemi Vaasa Kuopio Tampere Jyväskylä Kouvola Turku Helsinki 5
AVAINTIETOJA TOIMIVAT, KESTÄVÄT JA TURVALLISET MATKAT JA KULJETUKSET Liikenteen toimivuus päätieverkolla 2007 2008 Turvallinen satanen (%) 75 74 Ympärivuotinen liikennöitävyys Tienkäyttäjäpalautteet (kpl) 36 880 44 000 Pääteiden huonot talvikelit (%) 4,7 5,8 Muiden teiden huonot talvikelit (%) 4,7 9,4 Tiepääomasta huolehtiminen Korjausvelka (milj.e) 1,4 1,4 Huonokuntoiset päällystetyt tiet (km) 3 358 3 492 Huonokuntoiset sillat (kpl) 1 015 1 020 Liikenneturvallisuuden parantaminen Henkilövahinko-onnettomuudet maanteillä (kpl) 3 780 3 568 Liikennekuolemat maanteillä (kpl) 283 225 Laskennallinen henkilövahinko-onnett. vähenemä (kpl) 58,5 82 Kevyen liikenteen väylät (km) 5 477 5 587 Ympäristöhaittojen hillintä Kiireellisten pohjavesisuojausten tarve (km) 113 109 Tieliikenteen CO2-päästöt, tiet ja kadut (1990=100) 113 112 KANSALAISTEN JA ELINKEINOELÄMÄN TARPEET TOIMINNAN PERUSTANA Strategisten asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Tienkäyttäjätyytyväisyys talvihoidon tasoon (1-5) 3,45 3,35 Tienkäyttäjätyytyväisyys kesähoidon tasoon (1-5) - 3,37 Sidosryhmäyhteistyön tuloksellisuus Sidosryhmien tyytyväisyys yhteistyöhön (1-5) 4,1 - Palvelutuottajien tyytyväisyys (innovaatioindeksi 0-100) 62 - TIE-JA LIIKENNEALAN ARVOSTETTU ASIANTUNTIJA JA KUMPPANI Toimintamallin tehokkuus Tiepiirien tulostavoitteiden keskiarvo (0-5) 3,7 3,4 Lupapalveluiden onnistuminen (%) - 86 Hyväksytyt tarjoukset (kpl/tarjouskysely) 4,3 4,0 Henkilöstö (vakinaiset, hlöä) 891 875 Tietopääoman hallinta T&K:hon käytetyt määrärahat (milj.e) 6,9 5,8 Osaaminen ja hyvinvointi Työtyytyväisyys (1-5) 3,4 3,4 6
MUITA TUNNUSLUKUJA 2007 2008 Liikennesuorite (mrd autokm, maantiet) 35,7 35,6 Maantiet (km) 78 161 78 141 Päällystetty(km) 50 832 50 914 Sillat (kpl) 14 431 14 565 Painorajoitukset tieverkolla (km) 857 2 395 Huonokuntoiset soratiet (km) 3 260 3 560 Kelirikkoisen soratiestön peruskorjaus (km) 269 680 Huonokuntoiset kevyen liikenteen väylät (km) 258 232 Painorajoitetut sillat (kpl) 173 170 Heva-vähenemä perustienpidon toimin (kpl) 51,5 54 Heva-vähenemä kehittämis-investoinnein (kpl) 7 28 Suolan käyttö liukkauden torjunnassa maanteillä (tn) 82 000 102 000 Rakennetut pohjavesisuojaukset (km) 3,2 3,9 Hiukkaset, tiet ja kadut (1990=100) 31 29 Tienkäyttäjätyytyväisyys pääteiden tilaan ja kuntoon (1-5) - 3,6 Tienkäyttäjätyytyväisyys muun tieverkon tilaan ja kuntoon (1-5) - 3,0 Julkisoikeudellisten suoritteiden kust. vastaavuus (%) 86 80 Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus (%) 290 263 Kunnossapidon yksikkömenot (e/tiekm) 6 512 7 274 Työn tuottavuuden kasvu vuodessa (%) 5 5 Henkilötyövuodet (htv) 923 884 Koulutusindeksi 5,2 5,3 7
TIEHALLINNON TULOS 2008 Tiehallinto saavutti liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet pääosin hyvin. Liikenneturvallisuuden parantamisessa onnistuttiin ja myös liikennekuolemien määrä väheni selvästi. Päällystettyjen teiden ja siltojen kunto heikkeni, mutta puuhuollon rahoituksella säilytettiin alemmen verkon kunto. Palvelutasolla mitataan liikenteen sujuvuutta, verkon kuntoa ja tienkäyttäjien tyytyväisyyttä kuvaavilla mittareilla: sujuva ja turvallinen runkoverkko 74 % (tavoite 73 %) huonokuntoisia päällystettyjä teitä 3 492 km (tavoite enintään 3 400 km) huonokuntoisia siltoja 1020 kpl (tavoite enintään 850 kpl) huonokuntoisia sorateitä 3 560 km (tavoite enintään 2 850 km) huonokuntoisia kevyen liikenteen väyliä 232 km (tavoite enintään 240 km) tienkäyttäjien tyytyväisyys pääteiden tilaan 3,6 (tavoite 3,6 asteikolla 1-5) tienkäyttäjien tyytyväisyys muun tieverkon tilaan 3,0 (tavoite 3,0 asteikolla 1-5) Turvallisuutta koskevat tulostavoitteet saavutettiin hyvin: perustienpidon toimien turvallisuutta lisäävä vaikutus oli 54 hevaa 1) (tavoite 47 hevaa) kehittämisinvestoinnit toivat 28 hevan turvallisuusvaikutuksen (tavoite 28hevaa) 8
Ympäristöhaittoja vähennettiin suunnitellusti rakentamalla pohjavesisuojauksia niin, että kiireellisesti suojausta vaativia kohteita oli tieverkolla vuoden lopussa enää 109 km. Tavoite saavutettiin. Toiminnan tehokkuutta arvioitiin kunnossapidon yksikkömenojen ja hallintomenojen määrällä, tuottavuusmittareilla ja palveluntuottajien tyytyväisyydellä: kunnossapidon yksikkömenot 7 274 e/km (tavoite enintään 6 810 e/km) kokonaistuottavuuden ja työn tuottavuuden kasvun ennakoidaan olevan tavoitetasolla. Työn tuottavuudelle oli tavoitteeksi asetettu 2 % vuosikasvu ja kokonaistuottavuudelle 2 % keskimääräinen vuosikasvu TTS-kaudella palveluntuottajien tyytyväisyys säilyi entisellä tasolla Henkisten voimavarojen hallintaa mitattiin henkilöstön työtyytyväisyydellä, joka oli 3,4 (tavoite 3,4). Se on korkeampi kuin valtionhallinnossa keskimäärin. 1) Heva = laskennallinen henkilövahinko-onnettomuus 9
TIEHALLINNON TAVOITTEET 2009 E 18 Turun ja Helsingin välin viimeinen 51,3 km pitkä moottoritieosuus Muurlasta Lohjalle avattiin 28.1.2009. Hanke toteutettiin pitkäkestoisena julkisen ja yksityisen sektorin välisenä elinkaarisopimuksena. Hanke käsitti 7 moottoritietunnelia yhteispituudeltaan 5,2 km, 8 eritasoliittymää ja 48 siltapaikkaa. Kuvassa 2,2 km pitkä Karnaisten maantietunneli, joka on Suomen pisin tietunneli. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Tiehallinto ovat sopineet tulossopimuksessaan Tiehallinnolle vuodelle 2009 asetettavista tulostavoitteista seuraavasti: Tuotokset ja laadunhallinta Sujuva ja turvallinen 100 km/h nopeustaso tulee taata vähintään 73 %:lle keskeisen päätieverkon pituudesta. Päällystettyjen teiden määrä kuntoluokissa huono ja erittäin huono rajoitetaan enintään 3 700 kilometriin. Siltojen kunnon heikkenemistä hidastetaan lisäämällä korjaustoimintaa niin, että huonokuntoisten ja erittäin huonokuntoisten siltojen määrä rajoitetaan enintään 1 000 siltaan. Sorateiden määrä kuntoluokissa huono ja erittäin huono rajoitetaan enintään 2 770 kilometriin sekä huonojen ja erittäin huonojen kevyen liikenteen väylien määrää rajoitetaan 240 kilometriin. Tiehallinto huolehtii tienpidosta niin, että tienkäyttäjien tyytyväisyys pääteiden tilaan on vähintään 3,6 ja muun tieverkon tilaan 3,0 (asteikolla 1-5). Tiehallinnon toimin vähennetään tienkäyttäjien riskiä joutua vakavaan liikenneonnettomuuteen. Perustienpidon toimenpiteiden laskennallinen henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä on 35 ja kehittämisinvestointien 4. Kiireellisiä pohjavesien suojausta edellyttäviä kohtia saa olla enintään 107 km. 10
Toiminnallinen tehokkuus Kunnossapidon yksikkömenot ovat nykyisellä palvelu- ja kuntotasolla enintään 6 910 euroa / kilometri. Tiehallinnon maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus tulee olla julkisoikeudellisten suoritteiden osalta 90 % ja liiketaloudellisten suoritteiden osalta 100 % Työn tuottavuus kasvaa vähintään 4 % vuodessa. Kokonaistuottavuus kasvaa TTS-kaudella keskimäärin ainakin 2 % vuodessa. Palvelun tuottajien tyytyväisyyttä kuvaavan mittauksen tulos täytyy olla vähintään 62 (asteikolla 0-100). Henkisten voimavarojen hallinta Tiehallinnon työntekijöiden työtyytyväisyys säilyy tasolla 3,4 (asteikolla 1-5). Muut tulostavoitteet Tiehallinto osallistuu aktiivisesti liikennehallinnon virastouudistuksen valmisteluun. Tiehallinto osallistuu aluehallinnon uudistamisen valmisteluun. Tiehallinto toteuttaa muutosviestintää omien uudistusten läpiviemiseksi. Tiehallinto kehittää hankintamenettelyitä ja väylänpidon markkinoita. Tiehallinnon ja valtion muiden organisaatioiden tuloksellisuutta voi seurata julkisen NETRA-palvelun kautta: www.netra.fi. 11
LIIKENNE- JA TIEOLOJEN TAVOITETILA Liikenne- ja tieolojen tavoitetila on Tiehallinnon asiantuntijanäkemys siitä, millaista palvelutasoa, tiestöä ja liikennejärjestelmää kohti tulisi edetä. Tavoitetila on hallituksen liikennepoliittisten linjausten jalkautus tienpidon ja tieliikenneolojen vastuualueella. Keskeiset päätiet ovat tavoitetilassa standardiltaan yhtenäisiä, laadukkaita, liikenteeltään nopeita, turvallisia ja erityisesti pitkämatkaista liikennettä sekä raskaita kuljetuksia palvelevia. Merkittävä osuus liikenteestä on suojattu keskikaitein kohtaamisonnettomuuksilta. Paikallinen liikenne ja kevyt liikenne on suurelta osin erotettu omille väylilleen. Muilla pääteillä on pääosin nykyisenkaltaiset liikennöintiolosuhteet. Vilkkaimmalta osaltaan tiestö on standardiltaan keskeisten pääteiden luokkaa ja merkittävältä osaltaan nykytilaa parempia. Vilkkaimmat yhteysvälit on parannettu keskikaiteellisiksi ohituskaistateiksi. Maaseudun perusverkko on verkollisesti ja liikennetekniseltä standardiltaan nykyisen kaltainen, mutta sen vilkkaimmat osuudet ja merkittävimmät yhteysvälit on modernisoitu. Myös vähäliikenteisin verkonosa mahdollistaa ympärivuotisen raskaan liikenteen, mutta merkittävä osa yhdysteistä on edelleen sorapintaisia. Maantieverkon laajuus supistuu liikennetarpeen muuttuessa. Yleisen liikenteen kannalta vähämerkityksisiä teitä muutetaan yksityisteiksi. Suurilla kaupunkiseuduilla liikenneolojen kehittäminen on toteutettu alueellisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien mukaisesti. Liikenneverkko mahdollistaa tehokkaat, turvalliset ja ympäristöystävälliset matkaketjut ja vaihtoehtoiset liikkumismuodot. Raskas liikenne on tehokkaasti ohjattu omille kaistoilleen. Liikenteen hallinnan kokonaisuus ohjaa, tehostaa ja tukee liikkumista. Muilla kaupunkiseuduilla ja kuntakeskuksissa mahdollisuudet kevyen liikenteen käyttöön ovat hyvät. Autoliikenne toimii hyvin. Liikennejärjestelyt tukevat kaupunki- ja taajamaympäristön visuaalisia ja toiminnallisia ominaispiirteitä. Teiden hoito ja ylläpito tukee verkon liikenteellisiä tavoitteita ja niiden taso suunnitellaan joustavasti nykyistä monipuolisemmin ja asiakaslähtöisemmin kriteerein. Teiden kunto tarjoaa nykyistä paremmat ajo-olosuhteet, pääteiden osalta kunto on vaikutukset huomioon ottaen optimaalinen. Tiestön korjausvelka on korkeintaan puolet nykyisestä ja ylläpito elinkaaritalouden kannalta nykyistä taloudellisempaa. Tavoitetilan toteuttaminen runsaan 20 vuoden aikana edellyttää yli 12 miljardin euron investointeja. Hoitoon ja ylläpitoon tulisi panostaa noin 25 % nykyistä enemmän. Tavoitetilaan pääseminen merkitsisi vuosikustannuksina runsaan 1 100 miljoonan euron rahoitusta, mikä onnoin 1,6 -kertainen nykyiseen rahoitukseen verrattuna. 12
Keskeinen päätieverkko tavoitetilassa Kaksi ajorataa/kaistaa: 1500 km Jatkuva ohituskaista 2+1: 650 km 2-kaistainen tie, jolla ohituskaistoja: 1 625 km 2-kaistainen tie: 1 080 km Oulu Rovaniemi Kajaani Vaasa Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Lahti Mikkeli Kouvola Turku Helsinki Tavoitetilan edellyttämät kustannukset suhteessa TTS 2009-2013 rahoitukseen Kokonaiskustannukset TTS 2009-2013 milj.e milj.e/v milj.e/v Hoito ja ylläpito 570 500 Investoinnit yhteensä 12 400 565 315 Keskeinen päätieverkko 5 200 235 160 Muu päätieverkko 1 300 60 40 Kaupunkiseutu ja taajamat 3 800 170 100 Maaseudun perusverkko 1 300 60 10 Erilliset ympäristöinvestoinnit 500 25 Liikenteen hallinnan erillishankkeet 300 15 5 Kustannukset yhteensä 1 135 815 13
ASIAKASTYYTYVÄISYYS Asiakastyytyväisyys 2002-2008 Tiehallinto seuraa jatkuvasti tienkäyttäjien mielipiteitä tienpidosta sekä tyytyväisyystutkimuksin että suoran asiakaspalautejärjestelmän kautta. Tienkäyttäjien tyytyväisyystutkimuksia tehdään joka talvi ja joka toinen kesä. Talven tutkimus toteutetaan urakka-alueittain (86 kpl) ja kesän tutkimus tiepiireittäin (9 kpl). Näkemyksiä tienpidon onnistumisesta kysytään siten talvella noin 25 000 ja kesällä lähes 7 000 yksityishenkilöltä. Lisäksi näkemyksiä kysytään 2 250 raskaan liikenteen edustajalta. 2008 2006 2004 2002 Maanteiden tila ja kunto kokonaisuudessaan talvikaudella (yksityishenkilöt) Erittäin tyytymätön Erittäin tyytyväinen Maanteiden tila ja kunto kokonaisuudessaan talvikaudella (raskas liikenne) Liukkauden torjunta pääteillä Liukkauden torjunta muilla teillä Lumen auraus pääteillä Lumen auraus muilla teillä Jalankulku- ja pyöräteiden talvihoito Pääteiden keli- ja liikenneoloista tiedottaminen Maanteiden tila ja kunto kokonaisuudessaan kesäkaudella (yksityishenkilöt) Maanteiden tila ja kunto kokonaisuudessaan kesäkaudella (raskas liikenne) Päällysteiden kunto pääteillä Päällysteiden kunto muilla teillä Sorateiden kunto kelirikkoaikana Sorateiden kunto kesällä 1 2 3 4 5 14
LIIKENNE Suomalaiset tekevät keskimäärin 3 matkaa vuorokaudessa, joihin käytetään pysähdyksineen 70 minuuttia. Matkojen keskipituus on 15 km ja koko päivän aikana suomalaiset liikkuvat keskimäärin 42 km. Vuorokauden matkasuoritteesta 76 % syntyy henkilöautolla matkustajana tai kuljettajana, 15 % julkisella liikenteellä, 5 % jalan tai polkupyörällä ja 4 % muilla kulkutavoilla. Väestöstä 52 % kuuluu kotitalouksiin, joilla on käytössään yksi henkilöauto ja 32 % kuuluu kotitalouksiin, joilla on useampia autoja. Vain 6 % henkilöistä kuului kotitalouksiin, joilla oli käytössään työsuhdeauto. Ajokortin omistaa 79 % 18 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Kotimaan matkasuorite (42 km/henkilö/vrk) km km 1,7 2,1 6,1 11,8 7,4 1,6 32,0 2,6 8,7 3,9 5,8 Kotimaan matkaluku (2,9 matkaa/henkilö/vrk) 0,1 matkaa 0,2 0,8 matkaa 0,6 0,9 1,7 0,05 0,4 0,8 0,2 0,1 Henkilöauto Muu yksityinen Työmatka Vierailu Kevyt liikenne Julkinen liikennne Koulu, opiskelu Mökki Työasia Muu vapaa-aika Ostos, asiointi 15
TIELIIKENNE Kotimaan 1980 1990 1995 2000 2005 2007 2008 henkilöliikenne, mrd.henkilökm Henkilöautoliikenne Linja-autoliikenne Rautatieliikenne Lentoliikenne Laivaliikenne Yhteensä 34,8 51,2 50,1 55,7 61,9 63,8 63,4 8,5 8,5 8,5 8,0 7,7 7,5 7,5 3,2 3,3 3,2 3,4 3,5 3,8 1) 4,1 0,5 1,0 0,9 1,2 1,3 1,3 1,3 0,1 0,1 0,1 0,2 0,1 0,1 0,1 47,1 64,1 62,3 68,2 73,3 76,5 76,4 1) tilastointiperusteet muuttuneet Kotimaan henkilöliikenne, mrd.henkilökm Kotimaan tavaraliikenne, mrd.tonnikm Henkilöauto Juna Tie Vesitie 80 Linja-auto Lentokone 40 Rautatie 60 30 40 20 20 10 0 1970 75 80 85 90 95 00 05 08 0 1970 75 80 85 90 95 00 05 08 Tieliikenteen osuus kotimaan henkilöliikenteestä vuonna 2008 oli 93 % ja tavaraliikenteestä 67 %. Henkilöliikenne (hlökm) on kasvanut 62 % vuosina 1980-2008, henkilöautoliikenne 82 %. EU:n komissio arvioi henkilöliikenteen kasvavan Suomessa 30 %:lla vuosina 2000-2030. Pientaloasumisen lisääntyminen, työmatkojen piteneminen ja yhdyskuntarakenteen hajaantuminen lisäävät henkilöauton tarvetta. Kotimaan 1980 1990 1995 2000 2005 2007 2008 tavaraliikenne, mrd.tonnikm Tieliikenne Rautatieliikenne Vesiliikenne Yhteensä 18,4 26,3 23,2 1) 28,5 27,8 26,9 28,5 8,3 8,4 9,3 10,1 9,7 10,4 10,8 5,2 4,1 3,2 2,8 2,6 3,1 3,2 31,9 38,8 35,8 41,4 40,1 40,4 42,5 1) tilastointiperusteet muuttuneet 16
Tavaraliikenne (tkm) on kasvanut 33 % vuosina 1980-2008, tavaraliikenne maanteillä 55 %. Tuotannon palvelu- ja tietovaltaistuminen vähentävät tavaraliikenteen kasvua, joustavien tiekuljetusten merkitys korostuu. EU:n komissio arvioi tavaraliikenteen kasvavan Suomessa 42 %:lla vuosina 2005 2030 ja tiekuljetusten lähes 51 %. Tuotettua bkt-yksikköä (1000 euroa) kohden kuljetuksia tarvitaan Suomessa 300 tkm ja EU-maissa 200 tkm. Autokanta on kasvanut 126 % vuosina 1980-2008, henkilöautokanta 120 %. Henkilöautoja oli vuoden 2008 lopussa 507 ja kaikkia autoja 591 tuhatta asukasta kohti. Autokanta ja liikennesuorite Autokannan kasvu maakunnittain vuosina 2000-2008, % 2 500 2 000 1 500 1 000 500 Henkilöauto Muut autot Liikennesuorite koko maassa Liikennesuorite maanteillä 1 000 autoa mrd.autokm 3 000 60 50 40 30 20 10 Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi 0 0 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Koko maa 0 6 12 18 24 30 Auto- Henkilö- Kuorma- Paketti- Linja- Erikois- Kaikki kanta autot autot autot autot autot autot 31.12. 1980 1 225 931 52 527 96 624 8 963 8 782 1 392 827 1985 1 546 094 52 019 127 618 9 017 11 867 1 746 615 1990 1 938 856 54 599 209 558 9 327 20 719 2 233 059 1995 1 900 855 48 556 203 476 8 083 20 269 2 181 239 1999 2 082 580 61 027 232 680 9 487 17 553 2 403 327 2000 2 134 728 65 223 239 095 9 852 16 924 2 465 822 2001 2 160 603 68 569 243 988 9 769 16 225 2 499 154 2002 2 194 683 72 469 247 230 10 005 15 566 2 539 953 2003 2 274 577 77 015 250 107 10 358 14 942 2 626 999 2004 2 346 726 82 492 272 672 10 716 14 536 2 727 160 2005 2 430 345 87 191 276 453 10 921 14 055 2 818 965 2006 2 505 543 91 465 284 627 11 189 13 591 2 906 415 2007 2 570 356 97 187 297 531 11 543 13 264 2 989 881 2008 2 700 492 105 701 318 797 12 276 13 030 3 150 296 17
TIELIIKENNE Suomen tieverkko ja tieliikenne Suomen tieverkko käsittää maantiet, kaupunkien katuverkon ja yksityistiet. Koko tieverkon pituus on noin 454 000 km, josta maanteiden osuus on 78 000 km eli 20 %, kaupunkien katuverkko 26 000 km ja yksityiset tiet (sis. metsäautotiet) noin 350 000 km. Liikennesuorite koko tieverkolla oli 53,0 mrd.autokm vuonna 2008. Siitä maanteiden osuus oli 35,6 mrd.autokm eli 67 % ja katujen ja yksityisteiden osuus 17,4 mrd.autokm. Liikennesuoritteen kehitys vuosina 2000-2008, indeksi 2000=100 Tieliikenteen kasvu maanteillä maakunnittain vuosina 2000-2008, % 118 116 114 112 110 108 106 104 102 Maantiet Kadut ja yksityistiet Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi 100 Koko maa 2000-01 -02-03 -04-05 -06-07 -08 0 5 10 15 20 25 Tiehallinnolla on hoidettavanaan maantiet, joiden pääoma-arvo on noin 14,5 mrd.euroa. Maanteitä oli vuoden 2 009 alussa 78 141 km päällystetty, 65 % 50 914km pääteitä 13 332 km moottoriteitä 739 km kevyen liikenteen väyliä 5 061 km siltoja 14 565 kpl Maanteiden liikennesuorite väheni 0,3 % vuonna 2008. Tiestö, liikenne- Pituus KVL 1) Suorite 2008 määrä 1.1.2009 2008 kevyet 2) raskaat 3) yht. ja suorite km autoa/vrk milj.autokm/vuosi Moottoritiet Moottoriliikennetiet Muut 2-ajorat.tiet Muut tiet Yhteensä 739 22 469 5508 549 6057 111 10 589 382 48 430 338 21 667 2455 216 2 670 76 954 940 24 073 2 326 26 400 78 141 1 247 32 418 3 139 35 557 1) KVL= keskimääräinen vuorokausiliikenne 2) Henkilö-ja pakettiautot 3) Kuorma-ja linja-autot 18
Tieliikenteen kasvu pysähtyi Maanteiden liikenne keskittyy pääteille. Pääteiden, valta- ja kantatiet, osuus tieliikenteen suoritteesta on 63 %, kun niiden osuus on vain 17 % maanteiden pituudesta. Vuonna 2008 pääteiden liikenteestä, 22,1 mrd.autokm, ajettiin 84 % henkilöautoilla. Maanteillä liikkuu keskimäärin 1 250 autoa vuorokaudessa. Pääteillä keskimääräinen vuorokausiliikenne on valtateillä 5 700 ja kantateillä 2 700 autoa/vrk. Pääosa liikenteestä, noin 96 %, liikkuu päällystetyillä teillä. Tieliikenteen vuotuinen muutosprosentti vuosina 1970-2008 % 10 8 6 4 2 0-2 -4 1970 75 80 85 90 95 00 05 Kevyen liikenteen muutos pääteillä edelliseen vuoteen verrattuna % 8 6 4 2 0-2 Kuukausimuutos 12 kuukauden muutos I II III IV V VI VIIVIII IX X XI XII I II III IV V VI VIIVIII IX X XI XII 2007 2008 Liikenteen muutos pääteillä edelliseen vuoteen verrattuna % 8 6 4 2 0-2 Kuukausimuutos 12 kuukauden muutos I II III IV V VI VIIVIII IX X XI XII I II III IV V VI VIIVIII IX X XI XII 2007 2008 Raskaan liikenteen muutos pääteillä edelliseen vuoteen verrattuna % 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8 Kuukausimuutos 12 kuukauden muutos I II III IV V VI VIIVIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 2007 2008 Henkilöautoilla ajettiin vuonna 2008 keskimäärin 16 800 km, kuormaautoilla 31 100 km, pakettiautoilla 12 000 km ja linja-autoilla 47 200 km. 19
TIELIIKENNE Päätieverkon liikenne vuonna 2008 Rovaniemi Yli 9000 autoa/ vrk 6000-9000 autoa/ vrk 1500-6000 autoa/ vrk Alle 1500 autoa/ vrk Oulu Kajaani Vaasa Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Lahti Kouvola Turku Helsinki 20
Maanteiden Henkilö- Kuorma- Paketti- Linja- Kaikki liikennesuorite, autot autot autot autot autot milj.autokm 2000 25 540 2 285 2 290 410 30 525 2005 29 020 2 585 2 475 395 34 475 2007 30 010 2 725 2 530 395 35 660 2008 29 895 2 745 2 525 395 35 560 Katujen ja yksityisteiden liikennesuorite 2000 14 275 490 1 240 180 16 185 2005 15 200 530 1 285 185 17 200 2007 15 550 545 1 310 185 17 590 2008 15390 545 1 300 185 17 420 Maanteiden liikennesuorite vuonna 2008, 1 000 milj.autokm Maanteiden liikennesuorite tiepäällysteittäin vuonna 2008, 1 000 milj.autokm Valtatiet Seututiet Kestopäällyste Sora Kantatiet Yhdystiet Kevytpäällyste Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi 0 1 2 3 4 5 6 7 Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi 0 1 2 3 4 5 6 7 Maanteiden Valta- Kanta- Seutu- Yhdys- Yhteenliikennesuorite tiet tiet tiet tiet sä tiepiireittäin 2008, milj.autokm Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Koko maa Vuosi 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 3 278 1 503 1 514 1 084 7 379 1 816 559 969 1 029 4 374 2 185 223 589 557 3 554 3 715 563 1 033 913 6 224 1 478 434 600 541 3 053 1 328 165 357 381 2 230 1 384 460 667 720 3 232 1 939 391 671 757 3 758 823 354 319 258 1 754 17 946 4 652 6 720 6 239 35 557 17 937 4 744 6 647 6 233 35 661 17 399 4 545 6 537 6 299 34 780 17 124 4 509 6 515 6 325 34 473 16 766 4 415 6 401 6 271 33 854 16 231 4 277 6 307 6 189 33 004 15 960 4 216 6 006 6 029 32 211 15 344 4 068 5 879 5 980 31 271 14 931 3 959 5 728 5 909 30 526 21
LIIKENNETURVALLISUUS Onnettomuustiheys pääteillä vuosina 2003-2008 Henkilövahinkoonnettomuudet/ 100 tiekilometriä 20-13-20 9-12 5-8 0-4 Rovaniemi Oulu Kajaani Vaasa Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Lahti Kouvola Turku Helsinki 22
Kohti nollavisiota Liikenneturvallisuuden visiona on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua liikenteessä. Tiehallinnon tavoitteena on kehittää liikennejärjestelmää kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi siten, että tienkäyttäjät voivat liikkua ja matkustaa ilman heidän terveyteensä kohdistuvia vakavia seurauksia. Vakavat loukkaantumiset ja liikennekuolemat vältetään suunnittelemalla liikennejärjestelmä ihmisen toimintakyvyn mukaiseksi. Tällöin yhteisiä liikennesääntöjä noudattamalla inhimillisten virheidenkin seuraukset lieventyvät. Tiehallinnon tavoitteena on liikenteen turvallisuuden parantaminen yhteistyössä kuntien, Liikenneturvan ja poliisin sekä muiden toimijoiden kanssa. Maanteistä huolehtimisen lisäksi Tiehallinto voi näin vaikuttaa muihin turvallisuuden osatekijöihin liikennejärjestelmässä. Tietopohja tähän karttuu tutkijalautakuntatyön ja tutkimuksen keinoilla. Tienpidossa turvallisuus otetaan huomioon. Uusia teitä rakennettaessa turvallisuus on tärkeimpiä lähtökohtia. Myös olemassa olevia teitä hoitamalla ja parantamalla voidaan vähentää onnettomuuksia. Esimerkkejä toimenpiteistä ovat tien reunaympäristön pehmentäminen, herätettä antavat keski- ja reunaviivamerkinnät, keskikaidejärjestelyt, kevyen liikenteen väylät ja nopeuden säätely automaattivalvonnan tukemana. Liikenteessä ei aina selvitä Liikenneturvallisuusvision suuntainen liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten jatkuva vähentäminen on haastava tavoite, kun ottaa huomioon liikennemäärien jatkuvan kasvun. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä on asetettu tavoitteeksi alle 250 liikennekuolemaa vuonna 2010 ja alle sata liikennekuolemaa vuonna 2025. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2008 Suomen tieliikenteessä kuoli 343 henkilöä, 37 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia kirjattiin 6 845, joka on kuitenkin 188 tapausta enemmän kuin vuonna 2007. Kaksi kolmesta liikennekuolemasta tapahtui maanteillä, joilla vuonna 2008 kuoli 225 ja loukkaantui 4 565 ihmistä. Kuolemia oli 58 vähemmän ja näistä 48 pääteiltä. Liikenteen kasvun pysähtyminen vaikutti osaltaan myönteiseen kehitykseen. Pääteillä kuolemaan johtavista onnettomuuksista 46 % oli kohtaamisonnettomuuksia eli törmäyksiä vastaantulijaan. Toinen suuri ryhmä oli yksittäisonnettomuudet, joita pääteillä tapahtui 15 %. Vuonna 2008 ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia tapahtui maanteillä 3 568, mikä on 201 vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin osa henkilövahinko-onnettomuuksista oli yksittäisonnettomuuksia kuten ulosajoja, joissa yhtenä tekijänä on usein tilanteeseen sopimaton nopeus. 23
LIIKENNETURVALLISUUS Henkilövahinko- Valta- Kanta- Seutu- Yhdys- Yhteensä onnettomuudet tiet tiet tiet tiet vuonna 2008 Kuolemaan joht. onnettomuudet Loukkaant. joht. onnettomuudet Onnettom. yht. Kuolleita Loukkaantuneita 86 22 48 51 207 1 093 392 791 1 085 3 361 1 179 414 839 1 136 3 568 94 25 53 53 225 1 576 577 1 042 1 370 4 565 Liikennekuolemat Henkilövahinko-onnettomuudet Koko maassa kuolleet Maanteillä kuolleet Maanteiden kevyen liikenteen onnettomuuksissa kuolleet 1 200 6 000 Onnettomuudet yhteensä Kevyen liikenteen onnettomuudet 1000 800 600 400 200 5 000 4000 3 000 2 000 1000 1) 1) 0 1970 75 80 85 90 95 00 05 0 1970 75 80 85 90 95 00 05 1) tilastointiperusteet muuttuneet v. 1978 Tieliikenne- Valta- ja kantatiet Muut maantiet onnettomuudet maan- Kuolemaan Henkilö- Kuolemaan Henkilöteillä vuonna johtaneet vah. joht. johtaneet vah. joht 2008 onnett. onnett. onnett. onnett. Kohtaaminen Kevyt liikenne Yksittäis Ohitus Risteäminen Kääntyminen Hirvieläin Peräänajo Muu Yhteensä 49 139 20 155 9 165 20 443 16 491 43 845 7 94-34 7 186 10 196 11 148 2 119 4 106-37 3 181-70 2 83 4 76 108 1 593 99 1 975 1) Onn.riski 2) Onn.tiheys 0,5 0,8 7,0 11,9 0,8 0,2 15,2 3,0 1) Riski joutua kuolemaan tai henkilövahinkoihin johtaneeseen onnettomuuteen: onn./100 milj.autokm 2) Kuolemaan tai henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien tiheys: onn./100 km 24
Tie- Maantiet Koko maa 1) liikenne- Henkilö- Joista Kuolleita Louk- Kuolleita Loukonnetto- vahinko- kuole- kaan- kaanmuudet onnetto- maan tuneita tuneita muudet joht.onn. 1990 4 333 388 435 5 646 649 12 758 1995 3 492 272 299 4 987 441 10 191 2000 3 084 252 288 4 140 396 8 484 2005 3 291 255 289 4 252 379 8 983 2006 3 508 239 251 4 572 336 8 580 2007 3 780 256 283 4 954 380 8 446 2008 1) 3 568 207 225 4 565 343 8 474 1) Lähde Tilastokeskus 2) ennakkotieto Henkilövahinko-onnettomuudet tiepiireittäin vuonna 2008 Kuolemaan johtaneet Loukkaantumiseen johtaneet Henkilövahinko-onnettomuudet onnettomuusluokittain vuonna 2008 Valta- ja kantatiet Muut maantiet Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Kohtaaminen Kevyt liikenne Yksittäis Ohitus Risteäminen Kääntyminen Hirvieläin Peräänajo Muu 0 200 400 600 0 400 800 1200 Tieliikenne- Onnettomuustapaukset Seuraukset onnettomuudet maanteillä Kuole- Loukkaan- Kaikki Kuolleita Loukvuonna 2008 maan tumiseen kaanjoht. joht. tuneita Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Koko maa 23 662 685 24 902 22 502 524 23 668 24 325 349 24 441 35 528 563 38 687 28 255 283 32 341 18 226 244 19 298 19 371 390 22 526 25 323 348 29 471 13 169 182 14 231 207 3 361 3 568 225 4565 25
TIET Suomen vilkkaimmin liikennöidyllä tieosuudella Kehä I:llä Helsingin Pakilassa Hämeenlinnanväylän ja Maantiet 1.1.1970-2009, 1 000 km Kestopäällyste Sora Maantiet tiepiireittäin 1.1.2009, 1 000 km Valtatiet Seututiet Kevytpäällyste Kantatiet Yhdystiet 80 Uusimaa Turku 60 Kaakkois-Suomi Häme 40 Savo-Karjala Keski-Suomi 20 Vaasa Oulu Lappi 0 1970 1980 1990 2000 2009 0 2 4 6 8 10 12 14 Maantiet tiepii- Valta- Kanta- Seutu- Yhdys- Yhteen- Josta reittäin 1.1.2009, tiet tiet tiet tiet sä Moot- Mootkm tori- toriliik. tiet tiet Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Koko maa Vuosi 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1995 537 214 742 3 155 4 647 257 20 716 345 1 025 5 932 8 017 104-1 095 298 1 485 6 120 8 998 27 17 1 070 487 1 437 6 507 9 501 230 41 781 695 2 054 7571 11 101 42 3 688 348 872 3 409 5 317 14 2 936 577 1 378 5 862 8754 11 1 1 482 775 2 357 8 108 12 722 36 17 1 265 1 021 2 143 4 654 9 083 17 10 8 571 4 781 13 493 51 317 78 141 739 111 8 569 4 760 13 466 51 365 78 161 700 116 8570 4 694 13 519 51 407 78 189 700 116 8579 4 694 13 480 51 436 78 189 693 117 8572 4 686 13 480 51 420 78 168 653 146 8572 4 686 13 469 51 469 78 197 653 141 8574 4 686 13 456 51 422 78 137 603 147 8574 4 688 13 457 51 340 78 059 591 158 8575 4 687 13 436 51 295 77 993 549 181 8587 4 687 13 403 51 223 77 900 512 169 8 411 4 350 12 753 52 130 77 644 388 224 26
Tuusulanväylän välillä on mitattu 110 000 auton liikenne vuorokaudessa. Maanteiden sillat 1.1.2009, kpl Tiestön ja liikennemäärän jakautuminen v. 2008 eri liikennemäärän Valtatiet Seututiet teille Tiepituus Kantatiet Yhdystiet km Osuus liikenteestä % 50 000 50 Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi 1.1. 0 1 000 2 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 0 Alle 200-500- 1 500 Yli 200 500 1500 6 000 6000 1995 2001 2005 2008 2009 40 30 20 10 Päällystetty, km kestopäällyste kevytpäällyste Sorateitä, km Kevyen liikenteen väyliä, km Valaistuja tieosia, km Sillat, kpl varsinaiset sillat painorajoitetut sillat 48 840 50 301 50 616 50 836 50 914 16 927 17 917 18 578 19 132 19 324 31 913 32 384 32 038 31 704 31 590 28 803 27 692 27 551 27 325 27 227 3 425 4 302 4 730 4 954 5 061 9 309 10 653 11 702 12 193 12 402 12 918 13 803 14 176 14 431 14 565 10 295 10 844 11 241 11 399 11 487 301 210 190 173 164 Lauttapaikat, kpl 60 47 43 43 43 Suomen suurimmat Pituus, Pisin Pinta- Valmistusillat m jänne,m ala, m 2 misvuosi Raippaluodon silta, Mustasaari 1 045 250 12 540 1997 Tähtiniemen silta, Heinola 924 165 20 929 1993 Kärkisten silta, Korpilahti 787 240 9 444 1997 Puumalansalmen silta, Puumala 781 140 10 153 1995 Lapinlahden silta, Helsinki 598 125 11 618 1965 27
TIET Kevyen liikenteen väyläverkkoa on rakennettu maanteiden varteen 5 061 km. Hoidettavaa kevyen liikenteen väyläverkkoa on kaikkiaan 5 587 km kun otetaan huomioon maanteiden molemmilla puolilla olevat väylät. Viime aikoina vuosittainen lisäys on ollut noin 50-100 km. Väylien laatutasoon kiinnitetään nykyisin erityistä huomiota, jotta ajomukavuus sekä pyöräilyn houkuttelevuus paranisi. Kaikkiaan Suomessa on kevyen liikenteen väyliä noin 16 000 km. Pyöräily on tärkeä liikuntamuoto sekä arjen liikkumiskeinona että kuntoiluna ja pyörätiet on arvioitu käytetyimmiksi liikuntapaikoiksi Suomessa. Kevyen liikenteen väylät maanteillä 1.1.1980-2009, km Kevyen liikenteen väylät tiepiireittäin 1.1.2009, km 5 000 Valtatiet Kantatiet Seututiet Yhdystiet 4000 3 000 2 000 1000 0 1980 1990 2000 2009 Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi 0 200 400 600 Kevyen liikenteen Valta- Kanta- Seutu- Yhdys- Yhteen- % tieväylät tiepiireittäin tiet tiet tiet tiet sä pituu- 1.1.2009, km desta Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Koko maa Vuosi 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 45 58 218 338 659 14 85 62 116 438 701 9 112 31 121 196 461 5 77 33 281 340 730 8 101 67 135 176 480 4 59 25 87 159 330 6 201 75 177 237 690 8 149 55 131 223 558 4 177 56 114 104 452 5 1 006 462 1 380 2 213 5 061 6 987 452 1 345 2 170 4 954 6 981 439 1 327 2 136 4 884 6 977 429 1 305 2 107 4 818 6 946 422 1 273 2 089 4 730 6 942 450 1 245 2 046 4 683 6 929 402 1 190 1 988 4 508 6 907 396 1 143 1 935 4 382 6 904 389 1 113 1 895 4 302 5 900 379 1 094 1 833 4 206 5 28
SILLAT Maanteillä on 14 565 siltaa, joista pääteillä on 4 701. Silloista yli 94 % on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen. Siltojen jälleenhankinta-arvo on noin 6 mrd.e. Sillan ensimmäinen peruskorjaus joudutaan yleensä tekemään 30-40 vuoden kuluttua rakentamisesta. Noin 2 000 siltaa odottaa peruskorjausta v. 2009. Näistä kiireellisiä tapauksia on 900 kpl. Iän perusteella vuoteen 2020 mennessä peruskorjaustarve on noin 4 500 sillalla olettaen että ainakin 160 peruskorjausta pystytään tekemään vuosittain. Vuonna 2008 peruskorjauksia tehtiin 168 sillalle. Painorajoitettuja siltoja on 164 kpl, joista myös tehostetussa tarkkailussa on 14 siltaa. Lisäksi vain tehostetussa tarkkailussa on 59 siltaa. Huonokuntoiset sillat liikennemääräluokittain 1.1.2009, kpl Painorajoitetut sillat tiepiireittäin 1.1.2009, kpl Erittäin huonokuntoiset Huonokuntoiset Painorajoitetut Tehostetussa tarkkailussa olevat 400 300 200 100 0 Alle 350-1501- Yli 350 1500 6000 6000 Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi 0 20 40 Maanteiden Valta- Kanta- Seutu- Yhdys- Muut Yhteensillat tiet tiet tiet tiet tiet 1) sä 1.1.2009, kpl Uusimaa 2) 514 196 378 521 272 1 881 Turku 348 137 301 878 139 1 803 Kaakkois-Suomi 389 65 281 620 70 1 425 Häme 2) 685 151 403 791 163 2 193 Savo-Karjala 309 150 312 745 53 1 569 Keski-Suomi 267 68 146 426 41 948 Vaasa 256 115 223 728 73 1 395 Oulu 477 143 393 951 69 2 033 Lappi 286 145 334 485 68 1 318 Koko maa 3 531 1 164 2 771 6 145 948 14 565 Vuosi 2008 3 436 1 164 2 726 6 154 921 14 431 2007 3 436 1 170 2 726 6 130 861 14 314 2006 3440 1178 2726 6151 787 14282 2005 3 462 1 174 2 782 6 174 584 14 176 2004 3 448 1 130 2 670 6 103 758 14 109 2003 3 464 1 140 2 703 6 105 567 13 979 2002 3 435 1 132 2 683 6 081 549 13 880 2001 3 467 1 177 2 684 6 046 429 13 803 2000 3 440 1 183 2 648 6 083 322 13 676 1) sis. kadut, kaavatiet, yksityistiet, jalankulku- ja polkupyörätiet sekä rampit 2) sis. Nelostie-sillat 29
TIESTÖN KUNTO Maanteistä on 65 % päällystettyjä eli 50 914 km. Päätiet ovat lähes kokonaan päällystetty. Päällystetyn tiestön kunnon 90-luvun puolestavälistä alkanut heikkeneminen on saatu parin viime vuoden aikana tiestön ylläpitoon ja peruskorjauksiin kohdistetun rahoituksen lisääntymisen myötä pysähtymään ja osittain jopa paranemaan. Maanteiden vuosittaiset päällystystyömäärät vähentyivät voimakkaasti 1990-luvun puolesta välistä aina vuoteen 2001 asti. Vuonna 2008 päällystettiin 2 970 km ( v. 2007 3 439 km), joista uusiopäällysteiden osuus oli noin 43 % ( v. 2007 44 %). Asfalttibetoneja käytetään vilkasliikenteisillä teillä ja pehmeitä asfalttibetoneja vähäliikenteisillä teillä. Maanteiden tiepäällystystyöt vuosina 1980-2008 Huonokuntoisten teiden määrä 2000-2008 Perinteiset menetelmät Uusiomenetelmät km 7 000 6 000 5 000 4000 3 000 2 000 1000 0 1980 85 90 95 00 05 km 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 Maanteiden Kesto- Kevyt- Päällys- Maanteistä Sora päällystetilanne pääl- pääl- tetty päällys- 1.1.2009, km lyste lyste 1) yht. tetty, % Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Koko maa Vuosi 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2000 1) sis. pehmeät asfaltit= öljysoran ja vastaavia 2 739 1 146 3 885 84 762 2 390 3 590 5 980 75 2 037 2 136 3 255 5 391 60 3 608 2 865 3 723 6588 69 2 914 2 124 3 668 5 792 52 5 308 1 279 1 615 2 894 54 2 423 2 113 3 899 6 012 69 2 741 2 499 5 761 8 260 65 4 462 1 180 4 932 6 112 67 2 972 19 324 31 590 50 914 65 27 227 19 132 31 704 50 836 65 27 325 18 918 31 842 50 760 65 27 429 18 730 31 903 50 633 65 27 556 18 578 32 038 50 616 65 27 551 18 197 32 200 50 539 64 27 658 18 108 32 247 50 355 64 27 783 17 917 32 384 50 301 64 27 692 30
Päällystetyn tiestön tasaisuus ja urasyvyys kuvaavat tien pintakuntoa ja niillä on vaikutusta liikenteen kokemaan palvelutasoon ja ajokustannuksiin. Tien rakenteellista kuntoa kuvaavat lähinnä päällysteen päältä mitattava kantavuus sekä tien pinnalle syntyneet erilaiset vauriot. Päällystysmäärien kasvun myötä tiestön kunto on saatu vuosituhannen vaihteeseen verrattuna paremmin hallintaan. Vilkasliikenteisen tieverkon urasyvyydet ovat keskimäärin pienentyneet sekä alemmalla tieverkolla päällystevaurioista ja epämiellyttävistä epätasaisuuksista kärsivien teiden määrää on onnistuttu jonkin verran vähentämään. Teiden keskimääräinen urasyvyys liikennemääräluokittain 1996-2008 Teiden keskimääräinen tasaisuus 1) liikennemääräluokittain 1997-2008 1996 2000 2008 1996 2000 2008 mm 8 mm/m 3 6 2,5 4 2 2 1,5 0 350-1500- yli 1500 6000 6000 Keskimääräinen vauriosumma liikennemääräluokittain 1996-2008 m 2 1996 2000 2007 1 alle 350-1500- yli 350 1500 6000 6000 1) kansainvälisen tasaisuusindeksin (IRI) mukaan Sorateiden runkokelirikko tiekm 4000 40 30 20 10 3 000 2 000 1 000 0 alle 350 350-1500 1500-6000 Runkokelirikon esiintymistä on mitattu vuodesta 1996 alkaen. Sen määrä on vaihdellut vuosittain sääolosuhteiden mukaan. Siksi seurataan runkokelirikon viiden vuoden liukuvaa summaa, jonka määrä on laskemassa. 0 1996-97-98-99-00-01-02-03- 04-2000 01 02 03 04 05 06 07 08 31
YMPÄRISTÖ Päästöt vuonna 2007 Liikenteen päästöt vuonna 2007 Tie Vesi Muut Tie Rautatie Ilma Rautatie % % 100 100 Vesi Ilma 80 80 60 60 40 40 20 20 0 CO HC NO Hiuk. SO CO Energ. x 2 2 kul. 0 CO HC NO Hiuk. SO CO Energ. x 2 2 kul. Tiehallinto vastaa osaltaan tienpidon ja liikenteen ympäristövaikutuksista. Tavoitteena on vähentää ympäristön kuormitusta. Kohti ekotehokasta liikennejärjestelmää on Tiehallinnon päivitetty, vuoteen 2010 ulottuva ympäristöohjelma. Sen päämääriä ovat mm. vähäinen ympäristön kuormitus, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja kulttuuriympäristön arvojen säilyminen. Liikenteen melu Lähes miljoona ihmistä kärsii maassamme ympäristömelusta päivittäin. Ympäristömelusta suurin osa syntyy liikenteestä. Liikenteen lisäksi melua aiheuttavat teollisuus, energiantuotanto, rakentaminen sekä erilaiset asumisen ja vapaa-ajan toiminnot. Tieliikenteen melulle altistutaan etenkin suurissa kaupungeissa, sisääntuloteiden varsilla. Melua voidaan torjua esimerkiksi vähentämällä ajoneuvojen melupäästöjä tai rajoittamalla liikenteen määrää ja nopeutta. Meluherkät kohteet voidaan sijoittaa mahdollisimman kauaksi melulähteistä. Yleisin keino on torjua melun leviämistä erilaisin estein. 32
Tieliikenteen pakokaasupäästöt, hiilidioksidi (CO 2 ), 1 000 t Tieliikenteen pakokaasupäästöt, typen oksidit (NO x ), 1 000 t Henkilöautot Linja-autot Henkilöautot Linja-autot Pakettiautot Kuorma-autot Pakettiautot Kuorma-autot 12 000 10 000 120 8 000 6 000 80 4 000 40 2 000 0 1980 1990 2000 2010 2020 0 1980 1990 2000 2010 2020 Tielinjan suunnittelussa voidaan käyttää hyväksi maaston muotoja tai rakentaa erillisiä meluesteitä, kuten meluvalleja sekä erilaisia melukaiteita ja meluseiniä. Vuosina 1996 2007 rakennetuilla meluesteillä on vähennetty maantieliikenteen melua hieman yli 45 000 ihmisen asuinympäristössä. Viime vuosina meluesteiden rakentamista on jouduttu lykkäämään rahoituksen niukkuuden vuoksi. Perinteisten meluesteiden lisäksi on kokeiltu, kuinka paljon nk. vähämeluiset päällysteet vaimentavat melua. Pohjavesien suojelu Tiet ovat perinteisesti kulkeneet harjuja pitkin. Harjualueilla maaperä on hyvin vettä läpäisevää, joten suola sekä muut aineet kulkeutuvat helposti pohjavesiin. Tienpidon ja liikenteen aiheuttamat pohjavesiriskit ovat suurimmillaan vilkkailla pääteillä. Suolattavaa tiestöä (hoitoluokat Is ja I) on tärkeillä pohjavesialueilla (I lk) kaikkiaan noin 750 kilometriä. 33
YMPÄRISTÖ Tiehallinto pyrkii vähentämään tienpidosta ja liikenteestä aiheutuvia pohjavesiriskejä. Suolaa käytetään pohjavesialueilla mahdollisimman vähän. Talvikaudella 2007 2008 liukkauden torjuntaan käytettiin noin 102 000 tonnia suolaa. Viimeisen viiden vuoden (2004 2008) keskimääräinen suolan kulutus on noin 90 500 tonnia. Riskialtteimpiin kohtiin rakennetaan pohjavesisuojauksia. Suojauksia on 1990-luvun puolivälin jälkeen rakennettu yhteensä 180 kilometrin matkalle, mutta suojausta kiireellisesti tarvitsevia kohteita on yhteensä vielä vajaat 110 kilometriä. Tieliikenteen pakokaasupäästöt, hiilivedyt (HC), 1 000 t Liukkaudentorjuntasuolan käyttö maanteillä, 1 000 t 70 Henkilöautot Pakettiautot Linja-autot Kuorma-autot 150 60 50 40 30 20 10 0 1980 1990 2000 2010 2020 100 50 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 1) tilastointiperusteet muuttuneet v.2001 1) Biologisesti hajoavat suolat ovat yksi keino vähentää liukkaudentorjunnan ympäristöhaittoja. Ne ovat kuitenkin noin 15 kertaa tavallista suolaa kalliimpia, joten niillä ei voida hoitaa koko tieverkon suolaustarvetta. Yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa valitaan riskialttiit pohjavesialueet, joilla lähivuosina tullaan käyttämään suolaa korvaavia liukkaudentorjuta-aineita. Ilman laatu Tieliikenteen pakokaasupäästöjen vähentyminen viime vuosina on ajoneuvotekniikan ja polttoaineiden kehityksen ansiota. Suomessa ilmanlaatu on melko hyvä, tieliikenteen aiheuttamat ilman epäpuhtauspitoisuudet jäävät yleensä alle ohjearvojen pääteiden läheisyydessäkin. Vain vilkkaimmilla tieosuuksilla taajamissa ja kaupunkiseudulla hiukkas- ja typpidioksidipitoisuudet ovat viime vuosina ajoittain ylittäneet ohjearvot. Keinot päästöjen vähentämiseen ovat enimmäkseen teknisiä. Kaupungeissa on myös tarvetta vähentää liikennettä ja ruuhkia ilmanlaadun parantamiseksi, mihin päästään parhaiten edistämällä kevyttä ja joukkoliikennettä. Tiehallinto voi vaikuttaa liikenteen päästömääriin parantamalla liikenteen sujuvuutta. Henkilöautoille ja kuorma-autoille voidaan löytää optiminopeudet, joilla pakokaasu-päästöt ovat pienimmät. 34
Ilmastonmuutos Ihmisen toiminta voimistaa luonnollista kasvihuoneilmiötä lisäämällä kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Kasvihuonekaasuista merkittävin on hiilidioksidi, joka syntyy polttoaineen täydellisen palamisen lopputuotteena. Liikenteessä syntyy hiilidioksidin lisäksi myös muita kasvihuonekaasuja. Liikenteen osuus Suomen kokonaishiilidioksidipäästöistä on tällä hetkellä noin viidesosa ja tästä tieliikenteen osuus on noin 70 %. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt kasvavat ennusteiden mukaan lähes 12 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteena on, että vuonna 2010 päästöt olisivat vuoden 1990 tasolla. Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ei ole selkeää ratkaisua. Polttoainetalouden kehittäminen on yksi mahdollisuus, mutta se ei ratkaise koko ongelmaa. Polttoaineen kulutusta vähentävät keinot pienentävät hiilidioksidipäästöjä. Tehokkain ja haastavin keino on vähentää liikenteen määrää. Tienpidossa on varauduttava maantieverkolla myös ilmastonmuutoksen johdosta tarpeellisiin sopeuttamistoimiin. Kehittämistyö lähtee liikkeelle tieverkon rakenteellisesta varautumisesta. Se edellyttää selvityksiä nykyisten tie- ja siltarakenteiden toimivuusrajoista ja vaurioitumisriskistä. Luonnon monimuotoisuus Tienpidon ja liikenteen haitallisten luontovaikutusten lieventämiseksi tehokkainta on pidättäytyä laajentamasta tieverkkoa. Jos tämä ei ole mahdollista, eläinten kulkureitit ja elinympäristöt on otettava huomioon tiesuunnittelussa. On tärkeää kiertää ja suojata luonnonoloiltaan arvokkaat ja yhtenäiset alueet. Tiestön estevaikutusta eläimistölle voidaan lieventää eläinten kulkujärjestelyillä, kuten vihersilloilla ja pieneläintunneleilla. Tienpientareet ovat toisaalta osoittautuneet monien, myös uhanalaisten, eläin- ja kasvilajien potentiaalisiksi elinympäristöiksi. Luonnonvarojen kulutus Tienpidossa kuluu luonnonvaroja sekä infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon että itse liikenteeseen. Tiehallinnossa tutkitaan ja kehitetään uusia keinoja vähentää luonnonvarojen kulutusta tienpidossa. Esimerkiksi päällysteistä suuri osa on nykyisin uusiopäällysteitä. Myös muita korvaavia materiaaleja, kuten teollisuuden sivutuotteita, otetaan tienpidossa mahdollisuuksien mukaan käyttöön. 35
HENKILÖSTÖ Tiehallinnossa työskenteli vuonna 2008 yhteensä 919 henkilöä, joista 875 vakinaista ja 44 määräaikaista. Määräaikaisista suurin osa on opiskelijoita ja harjoittelijoita, joita pyritään palkkaamaan runsaasti. Tiehallintolaisten keski-ikä oli 51,1 vuotta. Valtionhallinnon työntekijöiden keski-ikä vuonna 2007 oli 43,7 vuotta. Tiehallinnosta siirtyi eläkkeelle tai muista syistä pois 47 henkilöä ja 31 henkilöä puolestaan palkattiin tai vakinaistettiin. Tiehallinnon sisällä 34 henkilöä vaihtoi tulosyksikköä. Eläkkeelle lähtevien määrä kasvaa Tiehallinnossa erityisesti vuoden 2008 jälkeen. Tiehallinnon koulutustasoindeksi oli 5,3 (v.2007 5,2). Yli puolella henkilöstöstä on tekninen koulutus. Uusien työntekijöiden rekrytoinnissa yritetään nostaa koulutustasoa ja monipuolistaa koulutusrakennetta. Osaamista kehitetään aktiivisesti tarjoamalla henkilöstölle heidän tehtäviään tukevaa koulutusta myös koko infra-alan koulutusohjelmissa. Vuonna 2008 koulutuspalveluiden ostamiseen käytettiin 1 101 e/htv. Työssä oppimisen välineinä käytetään mm. verkkoopiskelua, nykyistä aktiivisempaa tehtäväkiertoa, tehokkaita työparikäytäntöjä ja mentorointia. Tulevaisuudessa kaikissa tulosyksiköissä ei voida enää tuottaa kaikkia tienpidon palveluja. Tehtäviä keskitetään joihinkin tulosyksiköihin ja yhteistoiminta-alueille. Tiehallinnon ja alan vetovoimaisuuden lisäämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Henkilöstön motivaatio ja työkunto ovat edelleen kohtalaisen hyvää tasoa. Hyvinvointiin panostetaan aikaisempaa enemmän. Työtyytyväisyystutkimuksen vastausprosentti oli 67%. Työtyytyväisyysindeksi oli 3,4 kuten edellisenäkin vuonna. Tiehallinto käytti vuonna 2008 virkistys- ja liikuntatoimeen 117 euroa/ henkilö. Sillä tuetaan henkilöstön terveyden ja toimintakyvyn parantamista sekä työssä jaksamista ja viihtymistä. Henkilöstöjohtamisessa vahvuus on lähiesimiestyön toimivuus. Työtyytyväisyystutkimuksen tulosten, 360-arviointien ja tiimimittarin perusteella esimiehet osaavat perustehtävänsä ja hoitavat ne varsin hyvin. 36
2000 2005 2006 2007 2008 Henkilöstömäärät 31.12. - vakinaisia 1 060 963 948 891 875 - määräaikaisia 31 44 55 44 44 Osa-aikaeläkkeellä 79 58 55 51 49 Palkkakustannukset 39 900 47 900 49 440 52 070 56 140 e/htv Keski-ikä 49,0 50,2 50,8 50,9 51,1 Sairauspoissaolot 6,9 9,7 9,5 7,2 7,2 pv/htv Tiehallinnon vakinaisen henkilöstön ikäjakauma 31.12.2008 Tiehallinnon vakinaisen henkilöstön koulutus 31.12.2008 Naiset 381, 43,5 % Miehet 494, 56,5 % 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 Dipl.ins. Muu ylempi korkeakoulututk. Insinööri Muu alempi korkeakoulututk. Rak.mest/teknikko Merkonomi, tms Kouluasteinen amm.tutk. Peruskoulutus 120 90 60 30 0 0 30 60 90 120 150 0 50 100 150 200 250 Tiehallinnon vakinainen 2000 2005 2006 2007 2008 2013 henkilöstö, 31.12. tavoite 1) Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Keskushallinto -pääkonttori -asiantuntijapalvelut -liikennekeskus Yhteensä 136 108 101 94 76 64 88 79 79 74 66 54 98 82 80 72 69 67 91 87 86 98 97 95 85 72 72 67 61 50 45 39 40 39 37 35 82 82 79 62 60 48 93 67 67 63 59 48 82 65 67 58 56 47 260 282 280 264 294 222-44 45 36 32 24-195 191 183 212 147-43 44 45 50 51 1 060 963 951 891 875 730 Henkilötyövuodet yhteensä 982 974 923 884 770 1) valtionhallinnon tuottavuusohjelman linjausten mukainen tavoite 37