/ Tuula Säämänen. Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Katsaus toimenpiteisiin

Transkriptio

1 Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu -

2 Pohjavesiriskit muodostuvat 2 Liikenteestä vaarallisten aineiden kuljetukset Tienpidosta liukkaudentorjunta aikaisemmin myös vesakontorjunta

3 3 Vaarallisten aineiden kuljetukset Suomessa Vuonna 2002 vaarallisten aineiden tiekuljetusten määrä oli yhteensä 12,3 miljoonaa tonnia suurin osa oli palavien nesteiden (luokka 3) kuljetuksia (noin 67 %) seuraavaksi eniten kuljetettiin syövyttäviä aineita, joiden osuus oli noin 15 % kaasuilla, hapettavilla sekä myrkyllisillä aineilla kunkin osuus oli noin 5 % Lähde: Vaarallisten aineiden kuljetukset Viisivuotisselvitys, LVM Vaarallisten aineiden kuljetusten aiheuttamaa pohjavesiriskiä voidaan pienentää parantamalla liikenneturvallisuutta rakentamalla pohjavesisuojauksia

4 4 Liukkaudentorjunta - Miksi ja milloin maanteitä suolataan? Tien on oltava riittävän pitävä, jotta liikenne sujuu turvallisesti - vilkkailla teillä liukastelu johtaa helposti vakaviin seurauksiin vilkkailla teillä lumi- tai jääpinnalla on vaikea ylläpitää riittävää kitkaa, kun liikenne kiillottaa tien pinnan, hiekka ei pysy ja lumipinta kuluu uraiseksi hyödynnetään asfaltin omaa kitkaa - sulatetaan suolalla pintaan muodostuva jää- tai lumikerros Suolaa tarvitaan, kun tien pinta on tullut tai kun sen oletetaan lähitunteina tulevan liian liukkaaksi (ennakkosuolaus, perustuu sääennusteisiin) lämpötila 4 astetta tai sen yläpuolella kovilla pakkasilla ei vilkkaillakaan teillä voi eikä kannata sulattaa tien pintaa Kun toimitaan ennusteen perusteella, myös väärät suolauspäätökset voivat olla mahdollisia

5 Missä suolataan? 5 Suolaa käytetään pääteillä maantieverkkoa on noin km suolaa käytetään pääsääntöisesti noin 6800 tiekilometrillä (Is ja I) suolaa käytetään syksyn liukkailla tai muissa vastaavissa ongelmallisimmissa tilanteissa noin tiekilometrillä (Ib) Suolattava tiestö pohjavesialueilla I luokan pohjavesialueilla yhteensä 750 km suolattavia teitä (Is ja I) ja 840 km vähän suolattavia teitä (Ib) II luokan pohjavesialueilla suolattavia teitä 120 km ja vähän suolattavia teitä 200 km III luokan pohjavesialueilla vastaavasti 120 km ja 280 km

6 Suolan käyttö maanteiden liukkaudentorjunnassa tonnia/vuosi Suolan käyttö ed. vuoden keskiarvo

7 7 Miten tienpidon pohjavesiriskejä pienennetään? Vähennetään suolan määrää Tekniset keinot (suolaus, säätiedot) Vaihtoehtoiset aineet Rakennetaan pohjavesisuojauksia

8 8 Vaihtoehtoiset liukkaudentorjunta-aineet Vaihtoehtoisten liukkaudentorjunta-aineiden kulkeutuminen pohjavedessä (MIDAS, Migration of alternative de-icing chemicals in aquifers) Tutkimuksen tavoitteena on ollut löytää kemikaali, joka soveltuu liukkaudentorjuntaan ja kuormittaa pohjavesiä mahdollisimman vähän Ensimmäisessä vaiheessa (vuosina ) verrattiin kuuden eri liukkaudentorjuntakemikaalin mahdollisia pohjavesivaikutuksia natriumkloridi, kalsiumkloridi, magnesiumkloridi, kalsiummagnesiumasetaatti, kaliumformiaatti ja kaliumasetaatti Kaliumformiaatti osoittautui parhaaksi vaihtoehtoiseksi liukkaudentorjuntakemikaaliksi

9 MIDAS 2 9 Meneillään olevassa MIDAS2-hankkeessa tutkitaan kaliumformiaatin pitkäaikaisen käytön vaikutuksia Kauriansalmen tutkimusalueen pohjaveteen ja maaperään pitkäaikaisen natriumkloridin liukkaudentorjuntakäytön pohjavesihaittojen korjaantumista Hanke jatkuu vuoteen 2009 rahoittajina Tiehallinto ja Ilmailulaitos sekä ympäristöministeriö, Kemira Oyj, Uudenmaan ympäristökeskus, Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ja Geologian tutkimuskeskus Tähän mennessä saadut tulokset osoittavat, että kaliumformiaatti soveltuu liukkaudentorjuntaan hyvin kaliumformiaatti hajoaa mikrobiologisesti hiilidioksidiksi ja vedeksi, biohajoaminen on nopeaa jopa -2 oc lämpötilassa formiaatti hajoaa niin nopeasti, ettei se ehdi kulkeutua ohuen (0,5-2 m) kyllästymättömän vyöhykkeen läpi pohjaveteen formiaattia ei ole löytynyt koealueen pohjavedestä eikä sen käytöllä ole ollut muitakaan haitallisia pohjavesivaikutuksia

10 Pohjavesisuojaukset 10 Luiskasuojauksen tarpeeseen vaikuttavat tien aiheuttama riski (suolausmäärä, vaarallisten aineiden kuljetukset, pohjaveden virtaussuunta tien ja vedenottamon välillä, tien sijainti pohjavesialueella) pohjavesialueen merkitys (alueen luokitus, maaperän ja veden laatu, alueen merkitys vedenhankinnalle) pohjavesialueen herkkyys (pohjavesialueen virtauskuva, pohjavesialueen koko, pohjavesialueella mitatut kloridipitoisuudet)

11 11 Kiireellisyyden kriteerit / Tiehallinnon ympäristöohjelma 2010 Pohjavesisuojauksen tarve on kiireellinen, jos pohjavesialueella on käytössä oleva vedenottamo tai suunniteltu vedenottoalue ja pohjaveden virtaus on tieltä vedenottamolle tai suunnitellulle vedenottoalueelle ja tien suolaus on yli 8 t/km/a tai vaarallisten aineiden kuljetuksia on yli t/a tai vedenottamo on tehdyissä riskikartoituksissa saanut riskipisteitä yli 75 ja kloridipitoisuus on yli 25 mg/l tai pitoisuustaso on selvästi kohoamassa

12 Rakennettujen pohjavesisuojausten määrä vuosina kilometriä Muiden hankkeiden yhteydessä Erillishankkeet Erillishankkeet+Muiden hankkeiden yhteydessä

13 Kiireellisesti suojausta vaativat kohteet 13 Tiepiiri Kohteita (kpl) Pituus yht. (km) Kustannukset yht. (M ) Uusimaa 14 30,6 23,1 Turku 5 12,5 8,1 Kaakkois-Suomi 6 14,9 8,7 Häme 13 23,1 17,4 Savo-Karjala 2 3,4 2,2 Keski-Suomi 0 0,0 0,0 Vaasa 12 26,0 15,0 Oulu 1 2,9 1,4 Lappi 2 2,4 1,6 Yhteensä ,8 77,5

14 14 Jos kiireellisyyden kriteerit eivät täyty Esimerkiksi vesi ei täytä muutenkaan terveysviranomaisen asettamia laatuvaatimuksia pohjaveden virtauksen suuntautuminen tiealueelta vedenottamolle tai suunnitellulle vedenottoalueelle on mahdollista, muttei täysin varmaa tiesuolan käyttö alittaa 8 tn/km/a, mutta on yli 4 tn/km/a pohjavesialueella on muita kloridipitoisuuteen vaikuttavia toimintoja ja tien vaikutus on epäselvä Suojauksen rakentamisen sijaan harkitaan kloridipitoisuuden seurantaa suolauksen vähentämistä tai ojien kunnostusta pintavesien poisjohtamisen nopeuttamiseksi

15 Kloridiseuranta 15 Tiepiirit tarkkailevat teiden talvihoidon vaikutuksia pohjaveden laatuun yhteensä noin 200 havaintopisteestä kloridiseurantaan kuuluu yhteensä noin 150 kohdetta valtakunnalliseen erityisseurantaan kuuluu yhteensä 50 näytteenottopistettä Erityisseurantakohteista otetaan näytteet neljä kertaa vuodessa kloridi, sameus, sähkönjohtavuus, ph, alkaliteetti, kokonaiskovuus, sulfaatti, natrium, kalsium ja magnesium Seurantatulokset toimitetaan alueellisille ympäristökeskuksille ja SYKElle tiedot siirretään ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (POVET) Kloridipitoisuuden kehittyminen alueilla raportoidaan 1-2 vuoden välein ensimmäinen raportti valmistuu kevään aikana