Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus 4 Hallinto 4 Valmennuspalvelujen tuottaminen 5 Kehittämistyö ja projektit 9 Aslak on opetusviraston

TEKEVÄN VUOSI 2001

Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus 4 Hallinto 4 Valmennuspalvelujen tuottaminen 5 Kehittämistyö ja projektit 9 Aslak on opetusviraston monitoimimies 11 Tekevän taloudellinen asema 13 Syrjäytymisen uhasta uraputkeen ja unelmien ammattiin 15 Henkilöstötilinpäätös 17 Suvi ja Netta valmistautuvat tulevaisuuteen EkoCenterissä 19 Tekniset asiat 20 Työ - tuotanto - työvalmennus 21 Postilaatikkoja hirrestä, Eväsasemia - yhteistyötä Epira Oy:n kanssa 23 Oppia ikä kaikki - oppisopimuskoulutus Tekevässä 24 Tapahtui 2001 25 Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2001 26 Tase 31.12.2001 27 Tilintarkastuskertomus 28 Hallitus ja valtuuskunta 29

TOIMINTA-AJATUS Tekevän tarkoituksena on yksilön työ- ja toimintakyvyn parantuminen työn avulla yksilön ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla PERUSTAJAT Invalidiliitto ry Jyvälän Kannatusyhdistys ry Jyväskylän Katulähetys ry Jyväskylän kaupunki Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylän Seudun mielenterveysseura ry Kuurojen Liitto ry Sininauhaliitto ry

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Jyväskylän seudulla oli vuoden vaihteessa 141 000 asukasta. Alueen asukasluku kasvoi viime vuonna 2100 henkilöllä eli 1,5%:lla väestöstä. Työllisyyden kasvu jatkui koko viime vuoden ajan. Alueen työllisyys kasvoi nopeammin kuin työllisyys koko Keski-Suomessa tai koko maassa. Jyväskylän seudun nopeasta kasvusta huolimatta työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on pysynyt korkeana. Uudet työpaikat ja pitkäaikaistyöttömyys eivät ole kohdanneet. Pitkään työttömänä olleiden henkilöiden asema työmarkkinoilla on entisestään vaikeutunut. Pitkään jatkuva työttömyys on iso yhteiskunnallinen ongelma. Yksilön kannalta työttömyyden aiheuttamat ongelmat ovat usein vielä suurempia. Toimintavuoden aikana keskityimme seudullisen verkostoyhteistyön kehittämiseen. Kehittämisen tavoitteena on ollut Tekevän roolin vahvistaminen seudullisessa yhteistoiminnassa. Syksyllä 1999 aloitettu palvelujen tuotteistaminen on tuonut monia haasteita yhteistyölle. Yhteisten pelisääntöjen rakentaminen palvelujen tilaajien ja Tekevän välille on ollut yksi kehittämistavoite. Peruspalveluja tuotettiin viime vuonna saman verran kuin edellisenä vuonna. Määrä jäi kuitenkin noin kymmenen henkilötyövuoden verran tavoitteesta. Tärkeimpinä syinä siihen, ettei tavoite toteutunut, oli työvoimatoimiston määrärahojen väliaikainen loppuminen viime vuoden kesällä sekä uusien valmennuspalveluiden aloittamisesta johtuneet käynnistysongelmat. Vuosi 2001 oli myös kehittämisen vuosi. Kehittämisen kannalta merkittävä päänavaus oli pääsy Rahaautomaattiyhdistyksen avustuksen saajaksi. Raha-automaattiyhdistyksen tuella voitiin käynnistää toiminta kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen yrityksen mallin kehittämiseksi Jyväskylän seudulle. Syksyllä käynnistyi työministeriön rahoittama työssä jaksamisohjelma. Ohjelman tavoitteena on henkilöstön jaksamisen tukeminen käynnissä olevassa muutosprosessissa. Keväällä 2001 ja helmikuussa 2002 tehtyjen kyselyjen perustella tavoitteessa on onnistuttu hyvin. Niiden mukaan henkilöstön työhyvinvointi ja viihtyvyys on Tekevässä keskimääräistä parempi. Tekevästä tehtiin kuluneen toimintakauden ajalta Sosiaalisen Yhteisön Toiminnan Analyysi. Analyysin teki tutkija Tuomas Leinonen Kajaanista. Analyysimallia (SYTA) käyttäen voitiin arvioida Tekevän yhteiskunnallista kannattavuutta taloudellisesti. Saavutimme toiminnalle asetetut tavoitteet toimintavuonna hyvin. Myös taloudellinen tulos toteutui vähintään tyydyttävästi. Säätiön tavoitteena oli ja on kehittyä alueelliseksi monipalvelukeskukseksi. Keskuksen osaamisalueita ovat kuntoutus, koulutus, työkyvyn arviointi, työkokeilut, työhön valmennus, työpaikan etsintä ja työllistäminen. Vuoden 2001 aikana 4 osaaminen kehittyi kaikilla osa-alueilla. Kehittämisen varaa jäi myös seuraavalle vuodelle. Yhtenä tärkeimmistä kehittämiskohteista on asianmukaisen tilastointijärjestelmän hankinta ja käyttöönotto. Kaikille Tekevän toimintaa myönteiseen suuntaan kehittäneille työntekijöille, yhteistyökumppaneille ja luottamushenkilöille lämmin kiitos kuluneesta vuodesta 2001. HALLINTO Valtuusk altuuskunta unta Tekevä -säätiön valtuuskunta kokoontui toimintavuoden aikana kaksi kertaa. Kevätkokouksessa 24.4.2001 käsiteltiin edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille päättyneeltä tilikaudelta. Syksyn kokouksessa 21.11.2001 käsiteltiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2002 sekä valittiin säätiön hallitus. Hallitus Harri Halttunen Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yhdeksän kertaa. Hallituksen kokoukset painottuivat kevätkaudella sääntömääräisten asioiden lisäksi tukemaan operatiivisen toiminnan kehittymistä ja talousseurantaa. Vuoden toisella puolikkaalla kokouksiin tulivat mukaan tulevan toiminnan suunnitteluun liittyvät elementit. Näitä olivat mm. strategian tarkastelu, operatiivinen toimintasuunnitelma ja Tekevän toiminta-alueen laajentaminen ympäristökuntiin.

VALMENNUSP ALMENNUSPAL ALVEL VELUJEN TUOTTAMINEN Valmennuspalvelujen tuottamisesta pyrittiin tekemään tietoisemmin palvelunkäyttäjän, tilaajan ja Tekevän yhteinen kolmikantasopimus. Toimintatavalla hyödynnetään yhteistyökumppaneiden yhteisestä valmentautujasta aiemmin saama kokemus ja tieto. Näin saatiin aiempaa useammin tilaajan näkemys ja toiveet valmennukselle. Samalla kehitettiin valmennusprosessiin liittyviä arkipäivän yhteistyö-käytäntöjä. Jokaiselle valmentautujalle pyrittiin tekemään hänen henkilökohtaisista tarpeistaan lähtevä, tavoitteellinen, kirjallinen valmennussuunnitelma. Suunnitelman toetutumista seurattiin ja arvioitiin. Työvalmennuksessa pyrittiin saamaan Tekevässä tehtävä tuotannollinen työ tukemaan paremmin valmentautujien henkilökohtaisia kehittymis-tarpeita. Palvelut tuotteistettiin ensimmäisen kerran, peruspalveluna oli valmennusyksiköissä tehty työ. Peruspalvelua tukevilla lisäpalveluilla vastattiin työllistymiseen, kouluttau-tumiseen ja arkielämän hallintaan liittyvien taitojen parantumiseen. Jokaiselle, varsinkin työelämässä, tärkeitä vuorovaikutustaitoja pyrittiin kehittämään vakiinnuttamalla Tekevään mahdollisimman avoin ja kannustava yhteisökokouskulttuuri. Taulukko 1. Valmennuspalvelujen tuottaminen Jyväskylän kaupungille ja Jyväskylän maalaiskunnalle (jakso = 1 kk) Tavoite Toteuma Toteuma Jaksoja Jaksoja % Peruspalvelu: Palkkaperusteinen työvalmennus 1944 1776 91 Ei-palkkaperusteinen työvalmennus 480 510 106 Lisäpalvelut: Kpl Kpl % Toimintakyvyn arviointi 150 80 53 Työelämään tutustuminen 76 149 196 Työelämään oppiminen 40 21 53 Työtaitojen parantuminen 80 104 130 Voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen 80 50 63 Toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantuminen 40 18 45 Työhön hakeutuminen 120 92 77 Opiskelemaan hakeutuminen 100 19 19 Lisäpalveluja yhteensä 690 533 77 Toimintakyvyn arviointi Opiskelemaan hakeutuminen Työelämään tutustuminen Työhön hakeutuminen Työelämään oppiminen Työtaitojen parantuminen Voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen Toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantuminen 5

Jyväskylän kaupungille ja Jyväskylän maalaiskunnalle tuotettiin yhteensä 2286 jaksoa. Kun huomioidaan Kelalle ja muille kunnille tuotetut 144 valmennusjaksoa, tapahtui vuonna 2001 vähennystä 162 jaksoa. Palkkaperusteisen työvalmennuksen tuottaminen peruspalveluna ei toteutunut tavoitteiden mukaisesti, vaan tavoitteesta jäätiin 9%. Syynä oli työvoimahallinnon tukityöllistämiseen tarkoitettujen määrärahojen loppuminen jo heinäkuun lopussa. Vaikka tukityöllistämisen määrärahoja saatiin lisää, ei syntyneen katkoksen aiheuttamaa vajetta pystytty loppuvuotena paikkaamaan. Jyväskylän kaupungin osalta vajaus oli suurempi, mikä johtui tukityöllistettyjen suuresta määrästä suhteessa Jyväskylän maalaiskuntaan. Ei-palkkaperusteinen työvalmennus puolestaan toteutui 6% asetettua tavoitetta suurempana. Tällä yritettiin osaltaan paikata tukityöllistämisen yllättävää vähentymistä. Jyväskylän kaupungille ja Jyväskylän maalaiskunnalle ostopalvelusopimuksin tuotettujen työvalmennuspalvelujen lisäksi Tekevällä oli ostopalvelusopimus Kelan kanssa mielenterveyskuntoutujien työhön valmennuspalvelujen tuottamisesta. Kelalle näitä valmennuspalveluja tuotettiin 102 jaksoa. Muille kunnille tuotettiin, tapauskohtaisesti sopien, yhteensä 42 työvalmennusjaksoa. Lisäpalvelujen tuottaminen loppuun saakka (77%) vuoden 2001 puolella jäi selkeästi asetetusta tavoitteesta. Syynä olivat seuraavat tekijät:! palvelut tuotteistettiin ensimmäisen kerran ja tuotteistusprosessi kesti aivan vuoden 2000 lopulle! koulutus palvelujen tuottamiseen toteutettiin pääosin vasta tammikuun alussa! palveluiden tilaajien ja palveluihin ohjaavien tahojen informointi tapahtui tammi helmikuussa! lisäpalvelujen varsinainen tuottaminen käynnistyi vasta maaliskuun alussa! osa lisäpalveluista oli mitoitettu liian pitkiksi, useita kuukausia kestäviksi. Esim. kuukauden työharjoittelussa tai työkokeilussa olevalle ei voitu tuottaa 2 kk tai pidempään kestäviä lisäpalveluja! vuoden loppukuukausina suuri osa lisäpalveluista ei kerinnyt pitkäkestoisuutensa vuoksi toteutua vuoden loppuun mennessä. Lisäpalvelujen tuottamisen kokonaistavoite oli 690 kpl ja vuoden loppuun mennessä toteutuneita lisäpalveluja oli 533. Aloitettuja, mutta vasta vuoden 2002 alkukuukausina päättyviä lisäpalveluja toteutui lisäksi 148 eli yhteensä lisäpalveluja tuotettiin 681, joten viiveellä tavoite likimain saavutettiin (99%). Määrälliset tavoitteet, lisäpalvelujen ensimmäisestä tuotteistamisesta johtuen, poikkesivat kaikkien palvelujen osalta runsaasti tavoitteestaan. Lisäpalvelujen tuottamisesta saatiin hyvää kokemusta valmennuspalvelujen tuotteistamisesta. Nyt tiedetään enemmän siitä, millaisia palvelutuotteita tarvitaan, miten niitä pitäisi tuottaa ja miten pitkäkestoisia niiden tulisi olla. Tiedetään myös, mitä kannattaa tuottaa työvalmennuksen tueksi valmennusyksikössä tapahtuvan työn yhteydessä ja mitä esim. erilaisina ryhmäpalveluina. 6

Valmentautujat Vuoden 2001 aikana oli 470 valmentautujaa, joista jyväskyläläisiä 355, Jyväskylän maalaiskunnasta 100 ja muualta 14. Heidän keski-ikänsä oli 33,3 vuotta. Jyväskylän maalaiskunta 21 % Muut 5 % Taulukko 2. Valmentautujien ikärakenne Henkilöä % 17 24 v 146 31 25 49 v 255 54 50-69 15 Yht. 470 100 Jyväskylän kaupunki 76 % 50-15 % 17-24 31 % 25-49 54 % Henkilöä % Tukityöllistettynä 184 39 Työharjoittelussa 48 10 Työkokeilussa 50 11 Kuntouttavassa suojatyössä 92 20 Ammatillisessa ja valmentavassa koulutuksessa 51 11 Kehittämisprojekteissa 28 6 Kesätyössä 17 3 Yhteensä 470 100 Työharjoittelussa Tukityöllistettynä Kesätyössä Työkokeilussa Nuorten määrä väheni 3% ja yli 50-vuotiaiden osuus kasvoi 2% vuoteen 2000 verrattuna. Palvelunkäyttäjistä 298 (63%) oli työsuhteessa ja loput työharjoittelu- työkokeilu- tai muussa valmennussuhteessa. Kehittämisprojekteissa Kuntouttavassa suojatyössä Ammatilillisessa ja valmentavassa koulutuksessa 7

Taulukko 3. Valmentautujien sopimussuhde Tekevä tekee yhteistyötä erilaisten ammattioppilaitosten kanssa. Vuoden aikana Tekevässä oli 22 oppilaitosharjoittelijaa. Tekevästä lähti vuonna 2001 pois 274 valmentautujaa. Heistä sijoittui työhön, koulutukseen tai muuten tavoitteen mukaisesti 35,4% (40,4% vuonna 2000). Vuosi 2001 Taulukko 4. Tekevästä poislähteneiden sijoittuminen vuonna 2001 Henkeä % Muu tavoitteen mukainen sijoittuminen Työtön Työhön 39 15 Koulutukseen tai suoritti Tekevässä ammattitutkinnon 39 15 Muu tavoitteen mukainen sijoittuminen 19 7 Työtön 65 24 Keskeytti 18 4 Muu tai ei tietoa 94 35 Yhteensä 274 100 Koulutukseen tai suoritti Tekevässä ammattitutkinnon 39 19 39 Työhön 65 94 18 Keskeytti Muu tai ei tietoa Vuosi 2000 Klubitalolle / päiväkeskukseen Ohjatusti kotiin / eläkkelle 5 6 4 Armeijaan Koulutukseen 34 35 Työhön 11 5 3 Perusti yrityksen Suoritti ammattitutkinnon Työharjoitteluun / työkokeiluun 8

KEHITTÄMISTYÖ TÄMISTYÖ JA PROJEKTIT Sosiaalisen yrityksen tutkimus- ja kehittämisprojekti on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama projekti, jonka tavoitteena on vuoden 2003 loppuun mennessä kehittää Jyväskylän alueelle sosiaalisen yrityksen toimintamalli. Projektin toinen keskeinen osa-alue on valmennuskeskustoiminnan kehittäminen. Tekevän hallitus hyväksyi tarkennetun projektisuunnitelman kokouksessaan 15.8.2001. Sosiaalisen yrityksen toimintamallin kehittämisen pilottina toimii kotityöpalveluyritys Kotivuokko, jonka toiminta käynnistyi kuluneen vuoden aikana. Tavoitteena oli vuoden 2001 aikana käynnistää yhteistyö Halssilan alueella kotitalouksien, huoltoyhtiöiden ja muiden yhteisöjen kanssa. Kotivuokkoa on kehitetty yhteistyössä mm. Jyväskylän kaupungin kotipalvelun, alueellisen kiinteistönhoidon ja Palvelutalo Telkänpesän kanssa, joiden edustajat ovat toimineet myös Kotivuokko -projektin ohjausryhmässä. Kotivuokon toiminnallinen idea on ollut koti-, pesula-, puhdistus- ja kiinteistöpalvelujen kehittäminen siten, että palveluja tarjotaan lähialueen asukkaille ja yhteisöille. Sosiaalisen yrityksen tavoitteena on myös vajaakuntoisten ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistäminen. Kotivuokon liiketalouden kehittäminen on aloitettu yhteistyönä Vates -säätiön kanssa. Vuoden 2001 lopussa Tekevälle myönnettiin Vatesin hallinnoiman välittäjäorganisaatioprojektin toimesta ESR rahoitusta liiketoimintasuunnitelman tekemiseen ja Kotivuokon henkilöstön koulutukseen. Vuoden 2001 aikana on aloitettu kahdeksan säätiön projektina yhteisen valmennuskeskusmallin kehittäminen. Vuoden 2001 aikana Tekevän malli on hahmottunut kokonaisuudeksi, jossa tutkitaan palveluja tuottavan ja työllistävän sosiaalisen yrityksen yhdistämismahdollisuuksia. Tuetun työllistymisen Palkk alkkarappu arappu -projekti käynnistettiin yhteistyössä Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Vates -säätiön kanssa alkuvuodesta 2001. Projektin tarkoituksena on ollut tuetun työllistymisen menetelmän avulla löytää vajaakuntoisille valmentautujille työpaikkoja yrityksistä. Projektin määrällinen tavoite on löytää vuoden 2002 loppuun mennessä työpaikka 25:lle vajaakuntoiselle ja 25:lle vaikeasti työllistyvälle valmentautujalle. Vuoden 2001 aikana projektin käytännön työstä vastasi verhoomo/ kutomon työvalmentaja Leena Laurila. Vuoden lopussa Palkkarappu -projektiin valittiin toinen työvalmentaja, joka on aloittanut työnsä vuoden 2002 alusta alkaen. Palkkarappu -projektin kautta työllistyi v. 2001 kymmenen henkilöä, joista kuusi kuntasektorille ja neljä yrityksiin. Palkkarappuun liittyy myös Vatesin kanssa yhteistyössä toteutettava laatuosio, jonka avulla kerätään tietoa työvalmennusprosessista ja rakennetaan tuetun työllistymisen menetelmälle Tekevässä laatukriteerit. Tuetun työllistymisen projekti auditoidaan Vatesin toimesta toukokuussa 2002. 9 Pomppu -projekti ponnahdus työelämään Pomppu-projekti on Tekevän ja Kelan yhteistyönä toteutettu mielenterveyskuntoutujien työhön valmennus -projekti, joka alkoi syksyllä 2000. Työhön valmennuksen tavoitteena on työ- tai koulutuspaikan löytyminen projektin jälkeen. Projektissa on ollut puolentoista vuoden aikana mukana parikymmentä kuntoutujaa, noin kymmenen kuntoutujaa kerrallaan. Kuntoutusjakson pituudet ovat vaihdelleet puolesta vuodesta puoleentoista vuoteen, jokaisen kuntoutujan oman tarpeen mukaan. Pomppu-projektin työhön valmennus koostuu ryhmätoiminnasta ja työn tekemisestä Tekevän Aholaidan valmennusyksiköissä; kutomossa, verhoomossa, ompelimossa, kirjansitomossa ja kokoonpanossa. Pomppu-projekti jatkuu kokeiluluonteisena vuoden 2002 loppuun. Kesäkuussa 2002 Kelalle tehdään uusi tarjous työhön valmennuksen jatkamisesta kokeilun jälkeen vuoden 2003 alusta eteenpäin. Pomppu -projektista vastaa kuntoutusvalmentaja Helena Järvenpää. Kuntouttavan työtoiminnan laki astui voimaan 1.9.2001. Tekevä -säätiö oli mukana suunnittelemassa lain käytäntöön soveltamista yhteistyössä Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja työvoimaviranomaisten kanssa. Tekevän mallissa kuntouttavaa työtoimintaa tarjotaan sekä omissa valmennusyksiköissä että kuntien eri toimipisteissä ja myös järjestöjen erilaisissa projekteissa ja toimintapaikoissa. Tehdyn sopimuksen mukaan 30 työtoimintapaikkaa on Tekevän omissa valmennusyksiköissä ja 30 Tekevän ulkopuolissa palvelupaikoissa. Työtoiminnan lisäksi asiakkailla on mahdollisuus osallistua säännölliseen ryhmätoimin-

taan. Kuntouttavalla työtoiminnalla on oma, vuoden lopussa Tekevään palkattu koordinaattori. Tekevän ulkopuolella toteutettava kuntouttava työtoiminta tapahtuu Ponnari onnari -projektissa. Sen käytännön toiminnasta vastaa kolme vuoden 2001 lopussa avoimella haulla valittua palveluohjaajaa. Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella toimiva nuorten projekti Nuoret Sankarit arit aloitti toimintansa keväällä 2001. Sen tavoitteena oli tarjota syrjäytyneille nuorille psyko-fyysis-sosiaalisia kuntoutuspalveluja. Nuoret Sankarit toimi vuoden 2001 aikana yhden ohjaajan työpanoksella kuntouttavan työtoiminnan pilottina ja on vuoden 2002 alusta alkaen osa Tekevän tarjoamia kuntouttavan työtoiminnan palveluja. Vuoden 2001 aikana Nuoret Sankarit -projektissa oli kymmenen nuorta. Kieso -projektia suunniteltiin vuoden 2001 aikana osaksi alueellista Equal -hanketta, mutta lopullisessa valinnassa alueellinen hanke ei saanut rahoitusta. Kieso -projektia päätettiin kuitenkin jatkaa yhteistyössä Jyväskylän Katulähetys ry:n ja muiden kierrätysalan toimijoiden kanssa. Kieson tavoitteena on organisoida paikallista kierrätystoimintaa sosiaalisen yritystoiminnan mallilla ja luoda myös uusia työpaikkoja kierrätyksen eri osa-alueilta. Projektin tavoitteena on myös alan ammatillisen koulutuksen kehittäminen yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Vuoden 2001 aikana Kiesossa on etsitty erilaisia rahoitusvaihtoehtoja ja suunniteltu vaihtoehtoisia organisaatiomalleja. Työministeriön rahoittama Työssä jaksamishanke käynnistyi heinäkuussa 2001 ja sen tavoitteena on työnohjauksen ja sisäisen koulutuksen avulla parantaa työvalmentajien vuorovaikutustaitoja, pohtia työvalmentajan ammattiroolia ja luoda asiakaslähtöinen palveluprosessi. Projektiin liittyvä työnohjaus on hankittu Jyväskylän Sosiaalipedagogisesta keskuksesta. Projektiin liittyy sisäisenä koulutuksena myös valmentajan oman työn arviointiin liittyvä koulutusosio. Työvoimapoliittisina valmentavina koulutuksina Tekevässä toimivat rakennusalan perustutkintoon valmentava koulutus Rapeva sekä loppuvuodesta 2001 käynnistynyt metallin valmentava koulutus nuorille. Koulutukset ovat TE -keskuksen rahoittamia ja kummassakin projektissa tavoitteena on löytää nuorille työja harjoittelupaikkoja alan yrityksistä sekä tukea nuoria myös ammatillisten koulutuspaikkojen löytämisessä. Edellinen Rapeva päättyi kesäkuussa 2001 ja TE - keskuksen kanssa sovittiin jatkorahoituksen hakemisesta. Rapeva 2 käynnistyi lokakuussa 2001. Rapevassa oli v. 2001 kuusitoista nuorta. Metallin valmentavassa koulutuksessa on ollut kahdeksan nuorta. Valmentavat koulutukset jatkuvat vuoden 2002 aikana ja TE -keskuksen kanssa neuvotellaan myös projektien jatkosta, sillä kokemukset sekä rakennusalan että metallin koulutuksissa ovat olleet hyviä. 10

Teksti Päivi Strandén, kuva Matti Salmi Jyväskylä 2/2002 Kaupunki ja Tekevä tekevät yhteistyötä vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien aistyöttömien työllistämiseksi Aslak on opetusviras- ton monitoimimies Koulupostin lajittelua, kaupassa käyntejä, pieniä korjaustöitä, kahvin keittoa, kopiointia. Siinä joukko asioita, joiden parissa opetusvirastoon Vapaudenkadulle palkattu Aslak Karstén askaroi 30-tuntisen työviikkonsa aikana. Jyväskylän kaupungin ja Työvalmennussäätiö Tekevän yhteistyö työllistymiseen tukea tarvitsevien työllistämiseksi käynnistyi viime syksynä. Nyt kaupungin yksiköissä harjoittelee ja työskentelee lähes kymmenen Tekevän Palkkarappu-projektin kautta työelämään pyrkivää henkilöä. Opetusvirasto teki Aslak Karsténin kanssa määräaikaisen työsopimuksen tammikuun alussa. 25-vuotiaan Karsténin ura opetusviraston määräaikaiseksi työntekijäksi urkeni Tekevän Palkkarappuprojektin työvalmennuksesta, jossa aluksi muun muassa arvioitiin hänen mahdollisuuksiaan työelämässä, parannettiin työtaitoja ja tunnistettiin erilaisia työn kannalta tärkeitä voimavaroja. Tuettu työkokeilu alkoi marraskuun alussa. Opetusviraston suunnittelija Marita Kovanen sanoo, että Karstén tuli virastoon melkoisen kiireen keskelle. Hänelle oli ajateltu monenlaisia työtehtäviä, mutta selvästi edettiin liian nopeasti. Tekevän työvalmentajan, Leena Laurilan kanssa työtehtäviä selkiytettiin ja muutenkin Laurila toimenkuvaansa kuuluen selvitteli tilannetta viraston henkilökunnan kanssa. - Tekevän apu konkretisoitui tässä kiireen keskellä, Kovanen toteaa. Hänen mielestään Karsténin työsopimus olisi saattanut jäädä kokonaan syntymättä, ellei työvalmentajan apua olisi ollut käytettävissä. Edelleenkin, vaikka työsopimus on kirjoitettu, Leena Laurila ja Tekevässä äskettäin työvalmentajana aloittanut Tiina Loivamaa 11 jatkavat Karsténin tukena Palkkarappu-projektin ideaa noudattaen. Tuettu työ kiinnostaa Nimensä mukaisesti Palkkarapussa edetään askelma kerrallaan. Työvalmennuksen jatkeeksi valmentajan tehtävänä on löytää henkilölle harjoittelu- tai työpaikka, jossa työtehtävät räätälöidään hänelle sopiviksi. Yhteistyö jatkuu edelleen työpaikalla, jossa työvalmentaja opastaa työntekijää tehtäviinsä sekä perehdyttää työyhteisön ottamaan uuden jäsenen vastaan.

Valmentajan rooli riippuu hyvin paljon siitä, minkä verran tukea työntekijä tarvitsee ja miten paljon työyhteisö haluaa käyttää valmentajan apua. Tekevä toimii työpaikan pelisääntöjen mukaan. Palkkarappu-projekti käynnistyi Tekevässä runsas vuosi sitten. Viime vuonna 26 henkilölle löytyi työvalmennuksen jälkeen tekemistä, heistä työsopimuksen solmi kaikkiaan kymmenen, työkokeilussa tai -harjoittelussa vuoden lopussa oli 11 henkilöä. Marita Kovasen mukaan opetusvirastossa halutaan opetella lisää, miten tuettua työtä voidaan opetustoimen sisällä hyödyntää. Hän uskoo, että kouluista, joita kaupungissa on runsaat 30, voisi jatkossa löytyä uusia työpaikkoja Palkkarappu-projektin tarpeisiin. Opetusviraston myönteiset kokemukset saattavat hyvinkin madaltaa koulujen kynnystä ottaa vastaan tuetun työn tekijöitä. Leena Laurilan mukaan opetusvirasto on ollut Jyväskylässä päänavaaja tuetun työllistämisen suhteen ja selvästi innostunut ottamaan haasteen vastaan. Ammattitaito ajan tasalle Myös Total Kiinteistöpalvelut, kaupungin vesilaitos ja Jyväskylän maalaiskunta ovat palkanneet Palkkarapun työvalmennettavia. Totalilla on tällä hetkellä palkkalistoillaan kolme työvalmennuksen läpi käynyttä siivoojaa, vesilaitoksella yksi. Näiden ihmisten kohdalla kyse on ollut ammattitaidon laittamisesta ajan tasalle ja sen jälkeen Tekevä on avustanut työhakemuksen teossa. - Totalilla on koko ajan ovi auki, Tekevän työvalmentaja Leena Laurila arvioi tyytyväisenä. Työvalmentaja Tiina Loivamaa etsii työpaikkoja yrityksistä, mutta hän hoitaa suhteita myös kaupungin kulttuurivirastoon, jossa on tällä hetkellä yksi työvalmennuksessa oleva harjoittelija. Loivamaan mukaan virastosta otettiin itse yhteyttä Tekevään ja hyvän vastaanoton saaaneen harjoittelijan työtehtäviä haluttaisiin jo lisätäkin. Leena Laurila pitää Palkkarappuun useimmiten kuuluvaa harjoittelujaksoa tärkeänä. Sen aikana sekä työnantaja että työntekijä voivat rauhassa arvioida, voidaanko jatkossa ryhtyä neuvottelemaan työsopimuksesta. Toisinaan työntekijä ei ole valmis jatkamaan ja silloin hän ikään kuin astuu muutaman portaan takaisin päin. Palkkarapun tehtävänä on siinä tapauksessa katsella hänen kanssaan uutta suuntaa kohti työelämää. Myös kaupungin viidessä päiväkodissa työskentelee Palkkarapun valmennettavia, oppisopimuksella lähihoitajiksi kouluttautuneita henkilöitä, joiden työtehtäviä Laurila ja Loivamaa neuvottelevat työsuhteiksi. Heillä on jo työpaikka päiväkodeissa, mutta palkanmaksu tapahtuu Tekevän kautta, kuten tapahtuu myös Vaajakosken lukio ja yläasteella työskentelevän työvalmennettavan kohdalla. 12

TEKEVÄ-SÄÄTIÖN TALOUDELLINEN ASEMA Säätiön taloudellisesta asemaa on analysoitu kahta tarkastelutapaa käyttäen: Säätiön talousprosessin analysointi Yhteiskunnallisen kannattavuuden analyysi (SYTA-malli) Säätiön sisäistä taloudellista tilannetta kuvataan tilinpäätösanalyysiin ja kassavirtavirtalaskelmaan perustuvina tunnuslukuina. Analyysi on esitetty trendimuutoksina 1999-2001 ja vertailuna muiden vastaavaa toimintaa harjoittavien yhteisöjen tunnuslukuihin. Säätiön taloudellinen asema Tyypillisesti talousprosessien tilinpäätös- ja rahavirtalaskelmilla analysoidaan tutkittavan talousyksikön kannattavuutta, vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta. Se miten analyysia painotetaan ja mitä tunnuslukuja käytetään, riippuu talousyksikön toiminnan luonteesta. Säätiön taloudelliselle toiminnalle on tyypillistä kaksi perusperiaatetta: " toiminta ei- voittoatuottavassa, yleishyödyllisessä tarkoituksessa " taloudellisen riskinoton välttäminen Ensimmäisen periaatteen mukaan liiketaloudelliset pääomien tuottolaskelmat eivät sovellu säätiön kannattavuuden mittareiksi. Tässä varsinaisen toiminnan kannattavuutta mitataan toimintakatteella ja investointien tulorahoitusosuudella. Taloudellisen riskinoton välttämistä kuvataan omavaraisuus- ja velkaantumisasteen muutoksella ja kykyä suoriutua lyhyen aikavälin velvoitteista maksuvalmiustunnusluvulla. Tunnusluvut on laskettu oikaistujen tilinpäätöstietojen mukaan. Taulukko 5. Talousprosessia koskevat tunnusluvut ja toimialavertailu 5 1999 2000 2001 Toimialan keskiarvo Toimintakate 2,2 % -0,9 % 4,6 % 0,7 % Omavaraisuusaste (%) 1 11,8 % 13,8 % 29,0 % 30,0 % Velkaantumisaste (%) 2 0,0 % 8,7 % 3,7 % 21,9 % Maksuvalmius 3 1,0 0,9 1,1 1,5 Tulorahoituksen 4 riittävyys - -0,87 3,66-0,83 1 Oma pääoma/taseen loppusumma 2 Korollinen pitkäaikainen velka / taseen loppusumma 3 Rahavarat + saamiset / lyhytaikainen velka 4 Toiminnan tulorahoitus/(investoinnit+velan lyhennys) 5 Toimialan keskiarvoluvut laskettu Raina-, Laptuote-, Rovanniemen Monitoimikeskus-,Honkalampi ja Tekevä-säätiön tilinpäätöksistä v. 1999-2000 Esitettyjen tunnuslukujen perusteella säätiön talous on kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana kehittynyt suotuisasti ja verrattuna vastaaviin yhteisöihin vähintäänkin hyvin. Varauksena on kuitenkin huomioitava, että säätiö on vastikkeetta saadun käyttöomaisuuden turvin välttynyt osasta alkuinvestointeja, mikä jossain määrin yliarvioi vakavaraisuutta ja kannattavuutta. Kuitenkin tekemänsä investoinnit säätiö on varsin hyvin kyennyt rahoittamaan omalla tulorahoituksella, mikä kuvaa yleishyödyllistä, riskinottoa karttavaa taloudenhoitoa. Toimialan tunnuslukuihin vertaaminen on lähinnä suuntaa-antava johtuen säätiöiden vaihtelevista toimintatavoista ja historioista. Lisäksi on huomioitava mahdollinen normaalitoiminnasta poikkeava vertailuajankohta. Tekevän yhteiskunnallisen kannattavuu- den arviointi julkisen rahoituksen näkökulmasta Sosiaalisten yritysten toiminnan analyysimallilla (SYTA -malli) pyritään selvittämään julkisen sektorin säätiöön sijoittaman nettopanostuksen aikaansaamia tuottoja vertaamaan niitä vaihtoehtoiseen tilanteeseen, jossa säätiötä ei olisi ollut. Tekevän yhteiskunnallinen kannattavuus saadaan vertaamalla säätiön tuottamaa taloudellista tulosta ja sen asiakasryhmilleen tarjoamia sisällöllisiä palveluja vaihtoehtoiseen tilanteeseen. Tulokset on laskettu tilikauden 2001 tilipäätöstietojen pohjalta. Tekevän toimintaan on tutkitulla ajanjaksolla panostettu n. 480 000 euroa enemmän, kuin mitä vaih- 13

toehtoisessa tilanteessa yhteiskunnan minimipanos samoihin henkilöihin olisi ollut. Tällä panoksella on saatu aikaan seuraavat taloudelliset tulokset: " nettoansiot ovat n. 652 000 euroa suuremmat kuin vaihtoehtotilanteessa. Tämä nettoansioiden lisäys kohdistuu kokonaisuudessaan sosiaalisin perustein palkattuun henkilöstöön. " yksityissektorilta on ostettu tuotteita ja palveluja n. 1 271 000 euron arvosta. Tätä yksityissektorin rahavirtaa ei olisi muodostunut vaihtoehtotilanteessa. " organisaation kehittämiseen ja toiminnan edellytysten turvaamiseen on varattu n.187 000 euroa Kun yhteiskunnan panostus on ohjautunut Tekevän kautta asiakasryhmien aktiivitoimintaan, on jo pelkästään ao. ryhmien saama nettoansiolisä toimintaan kohdistunutta nettopanosta suurempi. Tämän lisäksi tulevat alueen yksityissektorille kohdistuneet ostot ja organisaation omaan toimintaan (poistot ym.) kohdistuneet panokset, jotka turvaavat toiminnan kehittämistä. Sisällöllistä tulosta voidaan arvioida tarkastelemalla niitä aktiviteetteja ja toteutumia, joita Tekevä -säätiö on toteuttanut tutkitulla ajanjaksolla. Nämä aktiviteetit ja toteutumat voidaan jakaa seuraavien otsikoiden alle: " ohjaavan organisaation kehittämiseen kohdistuvat panostukset " kohderyhmien sosiaalisien valmiuksien kasvattamiseen kohdistuvat panokset " kohderyhmien ammatillisten valmiuksien kasvattamiseen kohdistuvat panokset. " kohderyhmien sijoittuminen työllistämisjakson jälkeen Näiden sisältötoiminnan aktiviteettien ja -tulosten yhteishinnaksi voidaan laskea toimintaan osoitettu lisäpanos 480 000 euroa, koska ne ovat syntyneet vain aktiivisen toiminnan (toteutuma) vallitessa. Passiivitilanteessa (vaihtoehto) näitä tuloksia ei olisi muodostunut. Tällä panostuksella on saatu 2 110 000 euron tulos. SYTA-analyysin tulokset Toteutuma Vaihtoehto Bruttopanos 3 271 000 Bruttokustannus 2 156 000 Myynti 1 214 000 Yksityissektori 1 271 000 Organisaatio 187 000 Palautuvat / kunta 409 000 Palautuvat / kunta 341 000 Palautuvat / valtio 881 000 Palautuvat / valtio 314 000 Nettopalkat 1 784 000 Nettoansio 1 131 000 Nettokustannukset ja lisäpanos Toiminnasta aiheutunut nettokustannus - 1 981 000 Vaihtoehtoinen nettokustannus - 1 501 000 Toiminnan aiheuttama lisäpanos 480 000 Taloudelliset tulokset - Nettopalkkojen lisäys 652 000 - Ostot yksityissektorilta 1 271 000 - Organisaation oma käyttö 187 000 Yhteensä 2 110 000 14

Päivi Strandén VATES -info 1/2002 Syrjäytymisen uhasta opintoputkeen ja unelmien ammattiin Pesunkestäville autoalan miehille ei kelpaa muu kuin autoihin liittyvä ammatti. Jos opinnot katkeavat kesken tai ammattioppilaitoksen ovet eivät aukea lainkaan, tie on pystyssä ja ammatillisesta koulutuksesta syrjäytyminen uhkana. Kytkin-projekti on polku unelmien ammattiin. Tomiksi esittäytyvältä nuorelta mieheltä jäivät Jyväskylän teknillisen ammattioppilaitoksen opinnot aikoinaan kesken aivan niiden loppusuoralla. Kun päättötyötä ei hyväksytty kolmannellakaan yrittämisellä, motivaatio opiskeluun lopahti. Armeijaan meno tuntui silloin mielekkäämmältä vaihtoehdolta ja opiskelu unohtui sen myötä. Opintoviikkoja valmiista kuljettajan tutkinnosta häneltä jäi puuttumaan vain kolme. Tomi oli jo päässyt työn syrjään kiinni, mutta väärälle alalle, kun hänelle tarjottiin mahdollisuutta suorittaa opinnot loppuun. Jyväskylässä Laajavuorentiellä, Tekevä-säätiön opetusautokorjaamolla oli käynnistetty yhteistyöprojekti, jossa autoalan opintonsa keskeyttäneet tai kokonaan ammattioppilaitoksen ulkopuolelle jääneet saattoivat paneutua opintoihin kullekin yksilöllisesti räätälöidyllä tavalla. Tällä hetkellä 23-vuotias Tomi tekee uutta päättötyötä aiheesta, joka kiinnostaa. - Päättötyössä on aina jokin oikea asia, projektikoordinaattori ja yleisten aineiden opettaja Reetta Leppilampi selvittää opiskelua kohtaan heränneen mielenkiinnon syitä. Tomin aiheena on Tekevä-säätiön ajojen tehokkuuden kartoittaminen. Työ tarkistetaan tälläkin kertaa ammattioppilaitoksessa, mutta Leppilampi ei epäile ollenkaan, etteikö se tulisi hyväksytyksi. 15 Tomi kertoo, ettei heti innostunut mahdollisuudesta osallistua Kytkin-projektiin, olihan hän kuitenkin jo mukana työelämässä. - Sitten alkoi näyttämään, että pitää olla ammatti, Tomi muistelee. Kolmen tahon yhteistyötä Kytkin on vuoden 2000 syksyllä alkanut yhteistyöprojekti, jonka ensimmäiset opiskelijat ovat jo siirtyneet joko jatkamaan Jyväskylän teknisen ammattioppilaitoksen autopuolelle tai ovat muualla opiskelemassa. Meneillään olevalla jaksolla on seitsemän 16-24-vuotiasta opiskelijaa, joilla on kaikilla sama tavoite: autoalan perustutkinnon suorittaminen.

Kytkin on Kuhankosken erityisammattikoulun koulutushanke ja opiskelijat ovat Kuhankosken kirjoissa. Tekevä-säätiö tarjoaa oppimisympäristön. Opiskelijat ovat Jyväskylän teknisessä ammattioppilaitoksessa opintonsa keskeyttäneitä tai kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jääneitä. Vuoden mittaisen Kytkin-jakson jälkeen opintojen on tarkoitus jatkua ammattioppilaitoksessa. Myös oppisopimuskoulutus on mahdollinen tapa hankkia virallinen ammattitutkinto. Tomin tapaan opinnot voi myös saattaa päätökseen Kytkin jakson kuluessa. Osa mukana olevista pojista olisi päässyt opiskelemaan muihin ammatteihin, mutta projektikoordinaattori Reetta Leppilammen mukaan he ovat autoalan miehiä henkeen ja vereen. Muut ammatit eivät heidän kohdallaan tule kysymykseenkään. - Koulutuksesta syrjäytymisen riski on suuri. Koulutuksen ulkopuolella jääminen on kallistakin. Silloin jää myös työn ulkopuolelle ja usein vielä yhteiskunnallisen vaikuttamisenkin ulkopuolelle, Leppilampi arvioi. Hänen mukaansa projektin tähtäimenä on lopulta kelvollisten veronmaksajien kasvattaminen. Räätälöityä työssäoppimista Tekevän opetusautokorjaamolla Jyväskylässä tapahtuva opetus on räätälöity jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti. Työssäoppiminen on opintojen avainsana ja varsinaista korjaamo-opiskelua onkin neljänä päivänä viikossa. - Se on oikeaa tuotannollista työtä, jota tehdään asiakkaalle ja ollaan oikeassa työympäristössä, Reetta Leppilampi korostaa. Perjantait ovat teoriapäiviä, jolloin opiskellaan muun muassa äidinkieltä, ruotsia, ammatillista teoriaa ja matemaattisia aineita. Teoriapäivien opetus tapahtuu niin ikään Tekevän tiloissa Laajavuorentiellä. Reetta Leppilampi huomauttaa, ettei Kytkin-projektista ole tehty ammatillisen koulutuksen kilpailijaa, vaan se on oppimistapa, joka palvelee juuri näitä opiskelijoita. Tosin poikia pitää kannustaa kovasti, että he jaksavat suorittaa tutkintonsa loppuun saakka Kytkinjakson päätyttyä. Tärkeää on myös oppia pitkäjänteisyyttä ja asioiden loppuun saattamista. Säännölliseen elämänrytmiin oppiminen on yksi osa opiskelua. - Aamulla kahdeksalta ei enää notkuta tupakalla vaan ollaan haalarit päällä korjaamon puolella, Leppilampi kertoo esimerkkinä. Opiskelupäivien yhteydessä käsitellään myös paljon arkielämän taitoja, puhutaan mahdollisista sakoista tai päihteiden käytöstä. Leppilampi sanoo korostavansa pojille, että myös heidän vapaa-aikansa kuuluu opettajalle, siksi tapahtumia puidaan koulupäivinäkin, usein koko porukan voimin. - Vastuunottamista pitää opetella, Reetta Leppilampi muistuttaa. Pelisäännöt on opittu Koulutuspäällikkö Ilpo Kanerva Jyväskylän teknisestä ammattioppilaitoksesta sanoo, että Kytkin-projekti koetaan oppilaitoksessa todella tarpeelliseksi. Se on hänen mukaansa valtakunnallisestikin ainutlaatuinen tapa auttaa nuoria opintielle. Koulunkäynnin epäsäännöllisyys on suurin opintojen keskeyttämisen syy, johon yritetään kyllä puuttua ajoissa. Myös teoreettiset opinnot tuottavat osalle ylipääsemättömiä vaikeuksia. - He ovat enemmänkin kädentaitajia, Kanerva tarkentaa. Kytkin-jakson jälkeen autoalan opinnot ovat tähän mennessä saatujen kokemusten mukaan sujuneet opiskelijoilta aiempaa paremmin. Kytkimeen osallistuttuaan opiskelijat ovat osoittaneet, että he pystyvät noudattamaan tiettyjä pelisääntöjä, joita ilman opinnoissa ei voi edetä. Kanerva korostaa, että keskeyttäminen on ongelma joka koulutusalasta riippumatta koskee vain pientä opiskelijajoukkoa. Hän huomauttaa, että opintojen keskeyttämistä tapahtuu hyvin paljon myös lukioissa, joista oppilaita siirtyy ammatilliselle puolelle. Kanervan arvion mukaan heistä iso osa keskeyttää myös ammattiin tähtäävät opinnot. 16

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2001 Eri organisaatioiden toiminta on yhä enemmän riippuvainen henkilöstövoimavaroista ja muista ei- materiaalisista tekijöistä. Tietotaito, osaaminen ja sen hyödyntäminen ovat entistä merkityksellisempiä organisaation toimintaa arvioidessa. Tällöin arviointi kohdistuu organisaation henkiseen pääomaan: tietoon, kokemukseen, osaamiseen ja niihin liittyviin pehmeisiin arvoihin pikemminkin kuin organisaation fyysisiin ja taloudellisiin pääomiin. Henkilöstötilinpäätös voi sisältää henkilöstön määrää, -rakennetta, työajan käyttöä ja työntekijöiden työviihtyvyyttä ja -hyvinvointia kuvaavia muuttujia. Kyseessä on enemmän asioiden tilan kuvaus kuin pyrkimys niiden arvojen määrittämiseen. Tekevä -säätiön osalta sovellus on ensimmäinen. Henkilöstöä koskevat tiedot ovat pääosin saatu palkanlaskennan tilastoinnista. Työhyvinvoinnin osalta tiedot perustuvat kahteen kyselytutkimukseen, jotka tehtiin vuoden välein keväällä 2001 ja 2002. Rapor- toinnissa henkilöstö jaetaan kahteen pääryhmään: toimihenkilöt ja työsuhteessa olevat valmentautujat. Toimihenkilöihin kuuluvat työvalmentajat ja varsinainen hallintohenkilöstö. Työllistetyt muodostavat valmentautujien pääryhmän. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät työharjoittelijat, työkokeilijat ja muut ei-palkkasuhteessa olleet palvelujen käyttäjäasiakkaat. Vuonna 2001 säätiöön oli palkkasuhteessa yhteensä 341 henkilöä. Pääryhmittäin he jakaantuivat seuraavasti: Taulukko 6. Henkilöstön määrä ja rakenne vuonna 2001 Toimihenkilöt Vakituiset 27 Määräaikaiset 8 Työll.tukipalkatut 16 Projektityöntekijät 7 YHTEENSÄ 58 Määräaikaiset 14 % Vakituiset 46 % Työll.tukipalkatut 28 % Projektityöntekijät 12 % Valmentautujat Työllistetyt 176 Oppisopimus 14 T-palkat ilman tukea 26 Kuntoutus 67 Oppisopimus 5 % T-palkat ilman tukea 9 % Kuntoutus 24 % YHTEENSÄ 283 Työllistetyt 62 % 17

Työajan käyttö Tekevä-säätiössä oli v. 2001 käytössä kaksi työajan seurantajärjestelmää. Toinen perustui palkkatilastointiin, toinen työvalmentajien ja toimihenkilöiden kuukausittaiseen työaikakertymään. Kokonaistyöaika a ja tehty työaika Kokonaistyöajalla tarkoitetaan työehtosopimusten mukaista säännöllistä vuosityöaikaa, josta on vähennetty lauantait, sunnuntait ja arkipyhät. Näin laskettu kokonaisvuosityöaika oli viime vuonna maksimissaan 248 työpäivää. Vähentämällä kokonaistyöajasta kaikki poissaolot saadaan tehty työaika (nettotyöaika). Säätiön toimihenkilöiden kokonaistyöaika/työntekijä oli v. 2001 keskimäärin 208 työpäivää. Poissaoloja (lomat, sairauspoissaolot jne.) kertyi keskimäärin 35 työpäivää. Valmentautujille työpäiviä kertyi keskimäärin 123, mikä vastaa n. 6 kk:n työssäolojaksoa säätiön palveluksessa. Poissaoloja kertyi 26 työpäivää per käyttäjäasiakas. Työajan käyttö toiminnoittain Toimihenkilöiden omiin ilmoituksiin perustuvaa systemaattinen työajanseuranta aloitettiin 1.9. 2001. Seurantatietoja kertyi muutamaa yksikköä lukuun ottamatta yhteensä 15 988 tuntia. Seurattavat toimintokohteet olivat tuotanto, valmennus, hallinto ja projektit. Saatuja tietoja hyödynnetään erityisesti toiminnan suunnittelussa ja arvonlisäverotuksen kohdentamisessa. Toisaalta myös projekteihin osallistuvilta työntekijöiltä edellytetään tuntikirjanpitoa. Perustuotantoon (valmennus + tuotanto) käytetty työaika on seurantatietojen perusteella keskimäärin 78 % työvalmentajien kokonaistyöajasta. Loppuaika jakaantuu jokseenkin tasan projektitoimintaan ja hallinnolliseen työhön. Työajan jakautuminen autuminen 2001, toimihenkilöt 13 % 3 % 1 % 83 % Työajan jakautuminen autuminen 2001, valmentautujat 12,3 % 5,9 % 3,1 % 78,7 % Tehty työaika Vuosilomat Sairaus / tapaturma Muu poissaolo Tehty työaika Vuosilomat Sairaus / tapaturma Muu poissaolo Sairauspoissaoloja kertyi keskimäärin hieman yli 7 työpäivää valmentautujaa kohden. Toimihenkilöillä vastaava luku oli 6,5 työpäivää. Valmentautujien luvattomien poissaolojen vuoksi menetettiin keskimäärin hieman vajaat puolitoista työpäivää asiakasta kohti. Työhyvinvointi Keväällä 2001 työhyvinvointia kartoitettiin ryhmäkeskusteluissa, joissa oli mukana toimihenkilöiden lisäksi muutamia valmentautujia. Kartoitus tehtiin työhyvinvoinnin kuudella eri osa-alueella asteikolla 1-6, missä suurin arvo antoi tuloksen toimii erittäin hyvin. Alkuvuodesta 2002 tehty työyhteisön toimivuutta koskeva kartoitus suunnattiin toimihenkilöille, joista kyselyyn vastasi vajaat 40. Arviointi tapahtui edelliskyselyn mukaisesti eli mitä kauempana keskipisteestä arvo on, sitä parempi vastaajien mielestä asiantila on. Molemmista kyselyistä kävi ilmi, että työhyvinvoinnin ja -viihtyvyyden tila on Tekevä-säätiössä vastaajien mielestä keskimääristä parempi. Kyselyjen painotuseroista ja havainnointikohteiden erilaisuudesta johtuen asiantilan muutoksesta ei kuitenkaan voi esittää kovin yleisiä johtopäätöksiä. Johtamiseen ja työyhteisön toimintaan liittyvät arviot ovat kuitenkin säilyneet jokseenkin muuttumattomina. 18

Sinikka Lehtonen Sytyke 1/2002 Suvi ja Netta valmentautuvat tulevaisuuteen EkoCenterissä Tourulasssa EkoCenterin tiloissa on huone, jonka seinillä roikkuu sianpäitä, enkelinsiipiä ja hassuja hattuja. Vaatetankoihin on nalle ripustanut turkkinsa ja prinsessa riisunut juhlapukunsa. Satumaa-nimisessä naamiaispukuvuokraamossa 17-vuotias Suvi Valkonen ja 18-vuotias Netta Pehkonen valmistautuvat tulevaisuuteen ja oppivat työelämään. EkoCenter on yksi työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn pyrkivän TEKEVÄ-säätiön toimipisteistä. EkoCenter on kierrätyskeskus, jonka yhteydessä toimii kierrätykseen tuoduista vaatteista valmistettuja vaatteita vuokraava Satumaa. EkoCenterissa työnjohtajat ovat valmentajia ja työntekijät valmentautujia. Valmentautujat ovat harjoittelijoita, työkokeilijoita tai YT-tuella työllistettyjä. Työpaikalla ei vain suoriteta tehtäviä vaan myös yhdessä suunnitellaan tulevaisuutta. Neuvoja ja kannustusta Suvi Valkonen on käynyt kymppiluokan, jonka jälkeen hän sai Tekevältä kesätöitä. Pesti sai jatkoa syksyllä, ensin Suvi työskenteli kutomossa ja sitten verhoomossa. Parasta on se, että on jotain tekemistä päivisin. Lisäksi täällä saa työkokemusta ja oppii tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Tämä ei ole ihan tavallinen työpaikka, täällä puututaan ihmisen elämään, kannustetaan ja osataan neuvoa, kertoo Suvi. Netta Pehkonen tuli työharjoittelijaksi pukuvuokraamoon tammikuussa. Hän aloitti edellisenä vuonna vaatetusalan opinnot Viitaniemessä, mutta lopetti opinnot puolen vuoden jälkeen. Netta sai työharjoittelupaikan ensin kaupasta ja sitten nuorten taidetyöpajasta. Taidetyöpajasta osattiin ohjata pukuvuokraamoon, ja tekstiileistä kiinnostunut tyttö sai mieleistään työtä. 19

TIKKAKOSKI Kirkkotie JYVÄSKYLÄ-VAAJAKOSKI 5 4 6 Tuomiojärvi TIKKAKOSKI Oulu,Kokkola 4 E75 13 Olen hakenut opiskelemaan, mutta jos en pääse, niin sitten täällä yhdessä aletaan rakentamaan jotain muuta vaihtoehtoa. Heti kun tulin tänne, teimme valmennussuunnitelman. Olen myös käynyt Tekevän opinto-ohjaajan kanssa juttelemassa., Netta selvittää. Suvilla on Tekevän kanssa työsopimus huhtikuun 10. päivään, EkoCenterissä hän uurastaa näillä näkymin helmikuun puoleen väliin. Tulevaisuuden toiveammattikin liittyy asiakaspalvelutehtäviin. Netalle selviää maaliskuussa, vaihtuvatko kukkopukujen ja pupukorvien suunnittelu ja toteutus tilasomistus-koulutukseen. Ainakin täällä on oppinut kierrätyksestä. Nyt tietää tarkkaan, että mihin viedä mitkäkin jätteet ja miten systeemi toimii, Netta naurahtaa. 1 2 3 2 Toimipisteemme Aholaita Vaajakoskentie 9, 40320 Jyväskylä puhelin (014) 624 984, faksi (014) 624 987 Ruoka ja puhtaanapitopalvelut MediaTrain graafiset mediapalvelut, kehystämö, kirjansitomo, postitukset EkoCenter verhoilu ja entisöinti, kutomo Tekevä Kokoonpano Tekevä Ompelimo Tekevä Valmennus Projektit EkoCenter Itä-Päijänteentie 55, 40320 Jyväskylä Kierrätyskeskus, Naamiaispukuvuokraamo Satumaa Halssilan Pesula Pulmusentie 2, 40400 Jyväskylä 1 Itä- Päijänteentie Runkotie 3 Pulmusentie 1km Tekpa/Tonttiosasto, lupanro 39/2000 4 5 6 7 Puutyöpaja Onkapannu 8, 40700 Jyväskylä Tekninen puutyö, pintakäsittely Savela Laajavuorentie 2, 40700 Jyväskylä Opetusautokorjaamo MediaTrain kilpivalmistus EkoCenter polkupyöräkorjaamo Projektit Kytkin Tikkakoski Kirkkokatu 11, 41160 Tikkakoski Matkahuolto Tekevä Metalli Vaajakoski Tallilantie 6, 40800 Vaajakoski Tekevä Rakennuspalvelut Projektit RaPeVa www.tekeva.net Tallilantie 7 Puuralantie Asmalammentie Tekniset asiat Helmi-maaliskuussa saatettiin päätökseen Savelan uuden toimipisteen ja Tikkakosken metalliyksikön saneeraustyöt. Alkuvuodesta ompelimon työtiloja järjesteltiin uudelleen, laajennettiin valmentajien toimistoa palaverien pitoa ajatellen ja koneiden sijoittelua parannettiin yleisesti. Keväällä tehtiin aiesopimus Jyväskylän kaupungin kanssa Aholaidan kiinteistöjen ostamista ajatellen ja jätettiin avustushakemus Raha-automaattiyhdistykselle avustuksen saamiseksi kiinteistöjen ostoon. Pesulaan hankittiin uutta koneistusta, mm. mankeli, kuivauslaite ja toinen mattolinko. C-talon ikkunapuitteiden kunnostukseen ja maalaukseen palkattiin nuoria kesätyöntekijöitä kesä-heinäkuun ajaksi. C-talon luokassa suoritettiin mittava lattiaremontti, jossa lattia purettiin kokonaan ja tehtiin uudelleen. Remontista vastasi Tekevän rakennuspalveluyksikkö ja remontin rahoitti Jyväskylän tilapalvelu. Puuverstaan ja rakennuspalveluyksikön yhdistämistä varten perustettiin projektityöryhmä, joka selvitti yhdistämiseen liittyviä asioita, mm. tilojen osalta. Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan vapaita toimitiloja seurattiin ja kartoitettiin yleisesti, mutta myös Kieso -projektin tulevia tilatarpeita ajatellen. ATK-puolella tehtiin ohjelmistolisenssikartoitus ja laitteistokartoitus koko Tekevän osalta sekä kehityssuunnitelma vuodelle 2002. Tietokoneisiin hankittiin viruksentorjuntaohjelmat. Hankintasopimuksia uudistettiin rautatavarapuolen ja matkapuhelimien toimittajien osalta. Myös sähkö- ja LVI-puolen vuosisopimusta kilpailutettiin. Loppuvuodesta suunniteltiin Tekevän omaa kiinteistönhuoltoyksikköä. 20

Työ tuotanto työvalmennus Tekevän valmennuksen keskeisin osa-alue on tuotannon yhteydessä tehtävä työ, työvalmennus. Toimipisteitä on 7, joista viisi Jyväskylän kaupungissa, kaksi Jyväskylän maalaiskunnassa, Vaajakoskella ja Tikka-koskella. Tuotantoaloja on kaikkiaan 15. Tuotanto sisältää tavara- ja palvelutuotantoa yrityksille, julkishallinnolle ja yksityisasiakkaillekin. Osa tuotannosta on alihankintaa, osa omaan tuotekehitykseen perustuvaa ja osa yksityisasiakkaille mittatilauksena tehtyä työtä. Toisensa poissulkevaa rajausta tavara- ja palvelutuotantoon on monilla aloilla hankala tehdä. Asiakaspalvelutaitojen kehittäminen on osa kaikkea valmentautumista. Selkeitä tavaratuotantoaloja ovat puusepänteollisuus, metalliteollisuus ja vaateteollisuus. Yhtä selviä palvelutuotantoaloja ovat autokorjaamo, EkoCenter, kuljetus, matkahuolto, pesula, polkupyöräkorjaamo, siivous ja ruokahuolto sekä verhoomo. Oman palvelualansa muodostaa oppisopimuskoulutus. Välimaastoon sijoittuvat Mediatrain, johon kuuluvat kilpivalmistus, kokoonpano, kehystämö, media ja kirjansitomo sekä rakennuspalvelut. Näiden lisäksi tulevat eri projektit, joista on erillinen selvitys. Puusepänteollisuuden pääosan muodostivat oman tuotannon Paula -puutarhakalusteet ja hirsisten postilaatikoiden valmistus alihankintatyönä. Loppuosa tuotannosta oli erilaisten mittatilaustöiden tekeminen yksityisasiakkaille. Metalliteollisuudessa pääosan töistä muodostivat erilaiset tehdyt hitsaus-, ohutlevy- ja rautarakennetyöt. Myös linja-autopysäkkien opastekilpien kunnostustyöt ovat työllistäneet Metallia. Omaa tuotekehitystä edustaa raaja- ja liikuntavammaisten erityistarpeisiin suunnitellut uimarappuset, jotka tulevat markkinoille vuonna 2002. Ompelimossa valmistettiin erilaisia työvaatteita sekä ulkopuolisille asiakkaille että Tekevän omaan käyttöön. Muu tuotanto koostui mm. asusteiden korjausompelusta ja erilaisten sisustustekstiilien ompelusta sisustusalan yrityksille. 21 Autokorjaamo toimii Kytkin -projektin oppimisympäristönä. Työt ovat pääosin ulkoa tulevia normaaleja autokorjaamon asiakastöitä. Tekevän omien autojen huolto vie n. 10% kokonaistyöajasta. Myös Tekevän sisäiset ja ulkoiset kuljetukset on keskitettyautokorjaamon työvalmentajalle. Matkahuollon Tikkakosken asiamiespiste toimii Tekevän metalliteollisuuden tiloissa. Halssilan Pesula toimii sekä itsepalvelu- että palvelupesulana. Palvelupesulan osuus on ollut kasvussa, palvelun käyttäjinä on ollut sekä yrityksiä, julkisyhteisöjä että yksityisasiakkaita. Polkupyöräkorjaamo toimii nimensä mukaisesti. Se korjaa, huoltaa ja kunnostaa polkupyöriä. Polkupyöräkorjaamon kiireisintä aikaa on kevät.

Siivouspalvelu toimii Tekevän jokaisessa toimipisteessä. Siivouspalveluja on myyty myös Tekevän ulkopuolelle mm. Total -kiinteistöhuollolle. Ateriapalvelua on järjestetty Aholaidan ja Tikkakosken toimipisteissä. EkoCenter on kierrätyskeskus, joka omalta osaltaan huolehtii lähinnä Jyväskylän seudun kotitalouksilta tulevien tavaroiden kierrätyksestä. EkoCenter huolehtii Jyväskylän kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen pohjalta kotitalouksien ongelmajätteiden vastaanotosta, hyötykeräyspisteiden siistimis- ja kunnossapitotöistä, tekstiilikeräysastioiden tyhjentämisestä ja tekstiilien toimittamisesta jatkojalostukseen sekä paristojen lajittelusta ja toimittamisesta Mustankorkea Oy:lle. EkoCenterissä toimii myös naamiaispukuvuokraamo Satumaa, jonka puvut on valmistettu kierrätystekstiileistä. Mediatrainin mediaosasto tarjoaa graafisia mediapalveluita, joihin kuuluvat mm. graafinen suunnittelu, markkinointimateriaalin tuotanto, kopiointipalvelu ja pienpainotyöt, Tekevän omaan käyttöön, yrityksille ja jossain määrin myös yksityisasiakkaille. Media julkaisee kahdesti kuussa ilmestyvää Tekevän tiedotuslehti Valmua. Media on myös Tekevän tiedottajan sijoituspaikka. Kilpivalmistuksen päätuotteita ovat erilaiset opaskyltit, tarrateippaukset sekä erilaisten lahjatarvikkeiden logopainatukset. kokoonpanoyksikön tuotantoon on kuulunut alihankintana tehtävät helpohkot tarkistus-, pakkaus-, ja kokoonpanotyöt. Sähkökiukaiden ohjausyksiköiden kokoaminen ja niihin liittyvien oheistuotteiden tarkastus, pakkaus ja lähettäminen asiakkaalle on muodostanut merkittävän osan kokoonpanon työstä. Kehystämö on Suomen Taidekehystäjät ry:n jäsen ja kuuluu kooltaan Jyvässeuden keskikastiin. Kirjansitomon työ on viime vuosina käynyt läpi melkoisen muutoksen. Erilaisten asiakirjojen, vuosijulkaisujen ja päättötöiden käsinsidonnan ohella erilaisten pahvisten erikoiskoteloiden ja laatikoiden valmistus on merkittävästi työllistänyt kirjansitomoa. Omaan tuotekehittelyyn perustuvaa työtä edustavat erilaiset pahvi- ja nahkakantiset lahjatavaratuotteet kuten käyntikorttikotelot ja erilaiset vieraskirjat. Rakennuspalvelu on tehnyt mm. asuin- ja liikehuoneistojen saneeraus- ja korjaustöitä, valmistanut taloyhtiöille jätekatoksia ja rakentanut siirtolavan päälle sijoitettavia työmaa- ja sosiaalitilakoppeja. Oppisopimuskoulutusta koordinoi opinto-ohjaaja. Tekevän oppisopimuskoulutus on asiakkaan tarpeista lähtevää yksilöllisesti räätälöityä koulutusta, jonka kaikissa vaiheissa opinto-ohjaaja on tarvittaessa mukana. Kaikelle tuotannolle on yhteistä keskittyminen tuotteisiin ja palveluihin, jotka auttavat valmentautujia ylläpitämään ja parantamaan jo hankittua ammattitaitoa tai kouluttautumaan uuteen ammattiin sekä tukemaan valmentautujan jatkosuunnitelmaa palvelussuhteen päättymisen jälkeen. 22