Keskusjärjestöjen yhteiskuntasopimusneuvottelut

Transkriptio

1 TYÖMARKKINAKIRJE 2/2015 Keskusjärjestöjen yhteiskuntasopimusneuvottelut Keskusjärjestöt neuvottelevat paraikaa yhteiskuntasopimuksesta. Hallitus edellyttää, että yksikkötyökustannukset alenisivat viidellä prosentilla. Mikäli neuvotteluissa ei onnistuta pääsemään tuloksiin, hallitus toteuttaa pakkolakisuunnitelmansa. Nyt käytäviä neuvotteluja ei voi sanoa helpoiksi. Myös palkankorotuksien tulisi olla äärimaltillisia tulevina vuosina. Yhteiskuntasopimuksen aikaansaaminen olisi tärkeää tekstiili- ja vaatetusalalle. Jatkuvasti kasvaneet työvoima- ja muut kustannukset syövät yritysten kannattavuutta ja työllistämisen edellytyksiä. Myös joustavuutta tarvitaan lisää työelämään. "Päätöksentekoa tulee siirtää enemmän yrityksiin, sinne missä työ tehdään", EK:n puheenjohtajan Matti Alahuhdan sanoin. "Vain näin saamme talouden ja työllisyyden nousuun." PALKAT Palkkaratkaisut vuodelle 2016 Työehtosopimusosapuolet ovat sopineet työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisista vuoden 2016 palkankorotuksista. Työehtosopimuksien mukaisia palkkoja korotetaan työntekijöiden osalta tammikuun ja toimihenkilöiden osalta helmikuun alusta yleiskorotuksella. Työntekijöiden osalta yleiskorotus on 9 senttiä tunnilta tai 15 euroa kuukaudessa, kuitenkin vähintään 0,39 prosenttia. Taulukot nousevat yhdeksällä sentillä kunkin luvun osalta. Toimihenkilöiden osalta yleiskorotus on 16 euroa kuukaudelta, kuitenkin vähintään 0,43 prosenttia. Vaativuusluokkataulukko nousee 16 euroa kunkin luvun osalta. Työntekijöiden yövuorolisiin tulee yhden sentin korotus. Toimihenkilöiden iltavuorolisät nousevat sentillä ja yövuorolisä sentillä tai kahdella riippuen palkan määrästä. Tarkemmat palkankorotusohjeet ja uudet taulukot lähetetään lähempänä korotusajankohtaa.

2 Itsenäisyyspäivän palkka ja loppuvuoden arkipyhät Työnantaja on lain mukaan pääsääntöisesti velvollinen maksamaan tuntipalkkaiselle työntekijälle palkan itsenäisyyspäivältä. Työehtosopimuksen mukaan, jos työntekijä ei ole oikeutettu lainmukaisen itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan itsenäisyyspäivältä kuitenkin arkipyhäkorvaus. Tämä tarkoittaa, että arkipyhäkorvaus menee maksuun itsenäisyyspäivän ollessa sunnuntaina, myös vaikka sunnuntai ei olisi työntekijän työpäivä, mikäli muut arkipyhän edellytykset täyttyvät. Tänä vuonna toinen joulupäivä sattuu lauantaiksi. Tämä tarkoittaa, että myös tältä lauantailta maksetaan arkipyhäkorvaus, vaikka lauantai ei olisi työpäivä. TYÖHYVINVOINTI

3 Ovi hyvään työpäivään työhyvinvointi-iltapäivä Tampereella Suomen Tekstiili ja Muoti ry järjesti työhyvinvointi-iltapäivätilaisuuden Tampereella yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen ja Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin ja PRO:n kanssa. Tilaisuus oli tarkoitettu yrityksen johdolle, esimiehille, hr-henkilöstölle sekä jäsenyritysten luottamushenkilöille ja työsuojeluvaltuutetuille. Tilaisuudessa oli puhumassa muun muassa EK:n ylilääkäri Jan Schugk työkykyjohtamisesta sekä Suominen Kuitukangas Oy:n henkilöstöpäällikkö Päivi Reiman suunnitelmallisen työhyvinvoinnin kehittämisestä. Palaute tilaisuudesta oli positiivista. Vastaavanlainen tilaisuus järjestettiin Helsingissä toukokuun lopussa, jolloin julkaistiin myös yhteistyössä valmistunut työhyvinvointiopas "Ovi hyvään työpäivään". Mikäli tilaisuus jäi väliin, voit katsoa esitykset täältä. "Ovi hyvään työpäivään" opaskirjan voi lukea sähköisesti tai tilata painettuna verkosta. OPPISOPIMUSKOULUTUS Oppisopimuskoulutus käyttökelpoinen koulutusmuoto tekstiili- ja vaatealoilla Oppisopimuskoulutusta käytetään melko paljon tekstiili- ja vaatealoilla. Oppisopimuskoulutuksessa on kyse työpaikalla pääosin tapahtuvasta ammatillisesta koulutuksesta, joka perustuu määräaikaiseen työsuhteeseen. Oppisopimuskoulutuksessa voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai näiden tutkintojen osia. Sen lisäksi oppisopimuskoulutus

4 voi olla myös ammatillista lisäkoulutusta, joka ei johda tutkintoon. Oppisopimuskoulutus sopii eri tilanteissa oleville työntekijöille ja -hakijoille Jokaiselle oppisopimusoppilaalle tehdään oma henkilökohtainen opiskeluohjelma. Oppisopimuskoulutus tapahtuu käytännössä työpaikalla työtehtävien yhteydessä. Työpaikalla oppimista ohjaa ja valvoo työnantajan valitsema työpaikkakouluttaja. Työssä oppimista täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksessa. Keskimäärin tietopuolisen koulutuksen osuus on noin 20 prosenttia. Oppisopimus voidaan solmia jo työssä olevalle työntekijälle, uudelle työntekijälle ja työttömälle työnhakijalle. Työnantaja voi solmia oppisopimuksen työntekijän kanssa, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Työsuhde jatkuu tällöin oppisopimuksen päättymisen jälkeenkin. Työnantaja voi rekrytoida uuden työntekijän solmimalla tämän kanssa oppisopimuksen. Tällöin oppisopimus on samalla määräaikainen työsopimus. Sopimukseen liittyy enintään neljän kuukauden koeaika, jonka kuluessa työnantaja tai työntekijä voi purkaa sopimuksen ilman irtisanomisaikaa. Työnantaja voi solmia oppisopimuksen myös työttömän työnhakijan kanssa. Tällöin työnantaja voi saada työ- ja elinkeinotoimistosta haettavaa palkkatukea. Oppisopimuskoulutuksen taloudelliset etuudet Oppisopimuksen aikana työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta työssä oppimisen ohjauksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Koulutuskorvauksen määrästä sovitaan tapauskohtaisesti oppisopimusta tehtäessä. Koulutuskorvauksen maksaa oppisopimuskoulutuksen järjestäjä. Opiskelijalle maksetaan tietopuolisten opintojen aikana opintososiaalisia etuuksia, mikäli työnantaja ei maksa tältä ajalta palkkaa. Mikäli oppisopimuskoulutukseen otetaan työtön henkilö, voi työnantaja saada koulutuskorvauksen lisäksi työ- ja elinkeinotoimistosta haettavaa palkkatukea. Hyvä tietää oppisopimuksesta Ammatilliseen peruskoulutukseen voi kuulua osana ennen opiskelua työpaikoilla tapahtuvaa työssäoppimista, joka ei perustu työsopimukseen. Työssäoppimisjakson aikana työnantaja pystyy tutustumaan tulevaan opiskelijaan ennen mahdollisen oppisopimuksen solmimista. Erityisesti nuorille sopiva tapa on ns. Valma-koulutus (ammatilliseen valmistava koulutus), jonka osana nuori voi suorittaa työssäoppimisjakson yrityksessä ilman että syntyy työsuhdetta. Jos koulutettava on työtön, työkokeilu tarjoaa vastaavan mahdollisuuden. Sen aikana voidaan arvioida henkilön soveltuvuutta oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimus voidaan aina solmia myös tutkinnon osaan tähtääväksi, jolloin sen kesto on lyhyempi kuin koko tutkintoon johtavassa oppisopimuksessa. Ilman työkokemusta oleville nuorille voidaan esimerkiksi käyttää EK:n suosittelemaa 3+6 mallia, jossa ensimmäinen 3 kk on ei-työsopimussuhteista oppimista (työssäoppiminen tai työkokeilu) ja 6 kk on tutkinnon osaan tähtäävä oppisopimus.

5 Lisätietoja: Marjo Blomberg, puh SUOMEN TEKSTIILI JA MUOTI RY FINNISH TEXTILE & FASHION Eteläranta 10, FI Helsinki, Finland Jos tämä sähköposti ei näy kunnolla, klikkaa tästä. Jos haluat peruuttaa tilauksen, klikkaa tästä. Osoitelähde: Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n markkinointirekisteri.