Loviisa ja Lapinjärvi

7.6.2011 Loviisa ja Lapinjärvi Kaupan palveluverkkoselvitys

2 Sisältö Sisältö... 2 Tiivistelmä... 4 1. Johdanto... 7 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet... 7 1.2. Tutkimusalue... 8 2. Kauppa Loviisassa ja Lapinjärvellä... 9 2.1. Nykyinen kaupan palveluverkko... 9 2.1.1. Kaupan sijoittuminen Loviisassa... 11 2.1.2. Kaupan sijoittuminen Lapinjärvellä... 13 2.2. Kaupan liikevaihto ja sen kehitys... 14 2.3. Päivittäistavarakaupan rakenne... 17 2.4. Vähittäiskaupan hankkeet... 21 3. Työpaikat ja liikenne... 23 3.1. Työpaikat... 23 3.2. Liikenne... 25 4. Väestö ja ostovoima... 28 4.1. Väestö ja väestönkasvu... 28 4.2. Kesäasukkaat... 33 4.3. Venäläiset matkailijat... 33 4.4. Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kasvu... 34 4.5. Ostovoiman siirtymät... 37 4.6. Laskennallinen vähittäiskaupan pinta-alan tarve... 39 5. Vähittäiskaupan näkymät... 42 5.1. Vähittäiskaupan yleiset kehityspiirteet... 42 5.1.1. Verkkokauppa uutena jakelukanavana... 42 5.1.2. Kysynnän muutostekijöitä... 43 5.1.3. Tarjonnan muutostekijöitä... 44 5.2. Loviisan ja Lapinjärven vähittäiskaupan kehityssuunnat... 45

3 5.2.1. Päivittäistavarakaupan myymäläverkoston todennäköinen kehityskuva... 45 5.2.2. Erikoiskaupan myymäläverkoston todennäköinen kehityskuva... 46 5.3. Loviisan ja Lapinjärven palveluverkko maakuntakaavoissa... 47 6. Loviisan ja Lapinjärven kaupan tavoiteverkosto... 49 6.1. Vähittäiskaupan palveluverkon kehittämisen periaatteet... 49 6.2. Kaupan alueet 2030... 50 6.2.1. Loviisan keskusta... 51 6.2.2. Kuningattarenportti... 52 6.2.3. Vanhakylä... 52 6.2.4. Muut lähipalvelukeskukset... 53 6.2.5. Liikennepalvelut Loviisassa... 53 6.2.6. Lapinjärven keskusta... 53 6.2.7. Pukaro... 54 6.2.8. Porlammi... 54 7. Vaikutusten arviointi... 55 7.1. Tarkastelun lähtökohta... 55 7.2. Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen... 55 7.3. Asiointien suuntautumiseen... 56 7.4. Ostovoiman siirtymiin... 56 7.5. Loviisan kaupalliseen kehityskuvaan ja rooliin seudullisessa kaupan verkostossa... 57 7.6. Yhteenveto vaikutuksista rakennemallien välillä... 57 8. Johtopäätökset... 59 Lähteet... 60

4 Tiivistelmä Loviisan ja Lapinjärven kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa Loviisan seudun kaupan keskittymien nykytilasta, kehityskuvasta ja kaupallisten palveluiden tulevasta mitoitustarpeesta. Tavoitteena on yhdessä ohjausryhmän kanssa luoda näkemys tavoitteellisesta kaupan palveluverkosta Loviisan seudulla osana Itä-Uudenmaan palveluverkkoa vuonna 2030. Loviisan seutukunta muodostuu Loviisan kaupungista ja Lapinjärven kunnasta. Loviisan seutukunta sijaitsee suurempien kaupunkien, Porvoo, Kouvola ja Kotka, muodostaman kolmion keskellä. Porvoo, Kouvola ja Kotka ovatkin alueen merkittävimmät kaupalliset keskittymät ja vaihtoehtoisia asiointipaikkoja Loviisan seutukunnan asukkaille. Loviisan seutukunnan kaupallinen pääkeskus on Loviisan keskusta, joka jakautuu kaupallisesti kahteen pääalueeseen: ydinkeskustaan ja Kuningattarenporttiin. Ydinkeskustan tarjonta koostuu keskustahakuisesta erikoiskaupasta ja päivittäistavarakaupasta. Kuningattarenportin pääasiallinen tarjonta koostuu tilaa vievästä kaupasta. Lisäksi useimmista Loviisan kylistä löytyy päivittäistavarakaupan palvelut ja Vanhakylän alueella noin 20 kilometriä keskustasta Porvooseen päin sijaitsee halpatavaratalo ja liikennepalveluita. Lapinjärven kunnalliset palvelut ja päivittäistavarakaupan tarjonta ovat keskittyneet kuntakeskukseen sekä Porlammille. Lapinjärven keskustasta löytyy hyvin niukasti erikoiskaupan tarjontaa ja Lapinjärven erikoiskaupan keskuksena voidaankin pitää Pukaron Paronin liikenneasemaa noin 5 kilometriä keskustasta Kouvolan suuntaan. Ostovoiman ulosvirtaus Loviisan seutukunnalta kokonaisuutena on noin 10 %:n luokkaa. Suurinta ulosvirtaus on tilaa vaativan erikoiskaupan osalta: noin 40 % ostovoimasta virtaa ulos. Tämä on odotettavissa ottaen huomioon, että tilaa vaativan erikoiskaupan tarjonta seudulla koostuu pääasiassa vain rautakaupasta. Päivittäistavarakaupan ja muun erikoiskaupan osalta Loviisaan virtaa jonkin verran ostovoimaa muualta, mutta lapinjärveläisten päivittäistavarakaupan ostovoimasta noin 40 % ja muun erikoiskaupan ostovoimasta noin 60 % virtaa ulos kunnasta. Väestö on vähentynyt seutukunnalle viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta väestön väheneminen on hidastunut 2000-luvulla. Väestömäärän ennakoidaan kääntyvän hiljalleen nousuun. Vuonna 2009 seutukunnan väestö oli yhteensä noin 18 500 asukasta (Loviisa 15 550 ja Lapinjärvi 2 930) ja vuonna 2030 väestömäärän ennakoidaan olevan yhteensä lähes 23 200 asukasta. Voimakkain väestönkasvu keskittyy Loviisan keskustan asuinalueille. Väestönkasvun ja kulutuksen kasvun seurauksena seutukunnan ostovoima kasvaa yhteensä noin 70 %:lla vuoteen 2030 mennessä: koko vähittäiskaupan ostovoiman ennakoidaan olevan noin 194

5 miljoonaa euroa vuonna 2030. Tilantarpeeksi muutettuna vuoden 2030 ostovoima edellyttää seuraavia kaupan kerrosneliömääriä sillä oletuksella, että kaikki ostovoima pysyy Loviisan seutukunnalla: päivittäistavarakauppa 19 000 k-m2, tilaa vievä erikoiskauppa 20 800 k-m2 ja muu erikoiskauppa 36 500 k-m2. Päivittäistavarakaupan osalta vuoden 2009 toteutunut pinta-ala vastaa vuoden 2030 laskennallista tilantarvetta ja näin ollen tarvetta uusille myymälöille ei periaatteessa ole. Todennäköisesti kuitenkin osa päivittäistavaramyymälöistä sijoittuu uudelleen, kun toimintaedellytykset heikkenevät joissakin seutukunnan kylissä väestön vähenemisen seurauksena ja toisaalta taas paranevat kasvavilla asuinalueilla. Loviisan seutukunnan kasvumahdollisuuksia rajoittaa osaltaan sen sijainti suurempien kaupunkiseutujen keskellä, joihin verrattuna Loviisan seudun ostovoima jää alhaisemmaksi. Kaupan toimintaedellytyksiä seudulla voidaan parantaa sallimalla kaupan sijoittuminen osin liikenteellisiin sijainteihin, jolloin ohikulkeva liikenne tukee osaltaan kaupan menestymistä. Liikenteellisissä sijainneissa toimivat yritykset palvelevat ohikulkevan liikenteen lisäksi myös paikallisia asukkaita, mikä turvaa palveluiden saatavuuden myös paikallisille asukkaille. Valtatie 7 ja 6 ovat vilkkaita väyliä, joiden kautta mm. matkustetaan pääkaupunkiseudulle Kaakkois-Suomen raja-asemilta. Loviisan seudulta onkin löydettävissä useita esimerkkejä liikenteellisissä sijainneissa toimivista vähittäiskaupan yrityksistä, kuten Disa s Fish Tesjoella ja Pukaron Paroni Pukarossa. Valtatie 7 liikennemäärien ennustetaan kasvavan merkittävästi, kun uusi moottoritie välillä Koskenkylä-Loviisa- Kotka valmistuu. Lisäksi Venäjältä Suomeen suuntautuvan matkailun odotetaan kasvavan merkittävästi, jos viisumivapaus maiden välillä toteutuu tulevaisuudessa. Tämä lisää myös osaltaan liikennemääriin Loviisan seudulla. Vuoden 2030 tavoitteellinen kaupan palveluverkko muodostettiin nykytila-analyysin ja ohjausryhmän linjaamien periaatteiden pohjalta. Yksi keskeisimmistä ohjausryhmän asettamista periaatteista oli se, että päivittäistavarakaupan lähipalvelut pyritään säilyttämään lähellä asutusta eikä korvata kylien lähipalveluita liikenteelliseen sijaintiin sijoittuvilla palvelukeskittymillä. Erikoiskaupan palveluita voidaan kuitenkin sijoittaa liikenteelliseen sijainteihin keskustojen läheisyyteen palveluiden turvaamiseksi. Keskustahakuinen erikoiskauppa keskitetään kuitenkin pääosin Loviisan keskustaan. Lisäksi ohjausryhmä linjasi, että erikoiskaupan palveluverkon kehittämisessä huomioidaan olemassa olevat kauppapaikat ja niiden vakiintunut maine sekä elinkeinoelämän tarpeet. Loviisan keskusta on vuonna 2030 alueen kaupallinen pääkeskus, jossa on kattavat päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palvelut. Keskustahakuisen erikoiskaupan palvelut sijoittuvat ydinkeskustaan, mutta tilaa vaativa erikoiskauppa sijoitetaan Kuningattarenportin alueelle, joka liittyy läheisesti keskustan taajamarakenteeseen. Selkeän toimialajaon takia Kuningattarenportin alueen kehittyminen ei vaaranna Loviisan ydinkeskustan palveluita. Kuningattarenportti kilpaileekin pääasiassa muiden valtatie 7:n varrella sijaitsevien kaupan keskittymien, kuten Porvoon Kuninkaanportin, kanssa. Loviisan Vanhakylä on vakiintunut kaupan alue, jolla on laaja vaikutusalue liikenteellisestä sijainnista johtuen, ja alueen nykyisten kaupallisten palveluiden toimintaedellytykset turvataan jatkossakin. Loviisan nykyiset lähipalvelut pyritään turvamaan Valkossa, Ruotsinpyhtäällä, Ruotsinkylässä, Koskenkylässä, Liljendalissa ja Härkäpäässä. Kylien lähipalveluiden säilyttäminen vaatii toimenpiteitä

6 sekä kunnalta että yrittäjiltä: kylien asukasmäärää on lisättävä ja yrittäjien on innovoitava monialaisia palveluita päivittäispalveluiden kylkeen. Uusien lähipalveluiden syntyminen on tavoitteena Tesjoelle, Pernajaan ja Isnäsiin, joista ne nyt puuttuvat. Liikennepalvelut ovat Loviisassa nykyisin keskittyneet Vanhakylään ja Kuningattarenporttiin. Liikennepalveluiden kehittäminen näillä alueilla sallitaan jatkossa, mutta lisäksi Ahvenkoskelle uuden E18-tien eritasoliittymän kohdalle on tavoitteena liikenteelliset palvelut. Liikenteellisessä sijainnissa sallitaan korkeintaan 500 k-m2 päivittäistavarakauppaa, koska kylien omat lähipalvelut halutaan turvata. Lapinjärven keskusta on kuntakeskus, jossa hallinnollisten palveluiden lisäksi halutaan turvata päivittäispalvelut, mukaan lukien pienimuotoiset erikoiskaupan palvelut. Osa kunnan palveluista on hajautettu Porlammille, jonka nykyiset lähipalvelut pyritään turvamaan jatkossakin. Lapinjärven Pukaron Paroni on vakiintunut liikennepalvelu- ja erikoiskaupan keskittymä. Erikoiskaupan investoinnit ovat Lapinjärvelle mahdollisia vain liikenteellisiin sijainteihin rajallisen väestömäärän takia. Sijoittamalla erikoistavarakaupan keskittymä Pukaron Paroniin pystytään hyödyntämään Pukaron vakiintunutta mainetta kauppapaikkana ja lyhennetään lapinjärveläisten asiointimatkoja nykyisestään Jos kaupan palveluverkkoa ei kehitetä aktiivisesti Loviisan seudulla, vaarana on kaupan toimintaedellytysten ja palveluiden heikentyminen. Kuluttajia houkuttelevan kaupan tarjonnan puute lisää asiointimatkojen suuntautumista alueen muihin kaupunkeihin, joissa on tarjolla laajemmat valikoimat uusissa kauppapaikoissa. Ostovoiman ulosvirtauksen kasvu johtaa helposti negatiiviseen kierteeseen, mikä heikentää nykyisten kaupan toimijoiden toimintaedellytyksiä entisestään. Espoossa 7.6.2011 Tiina Kuokkanen Konsultti, KTM Kyösti Pätynen Konsultti, KTM, toimitusjohtaja Entrecon Oy

7 1. Johdanto 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet Loviisan ja Lapinjärven kaupan palveluverkkoselvityksen ensi sijaisena tavoitteena on tuottaa tietoa Loviisan seudun kaupan keskittymien nykytilasta ja kehityskuvasta. Kaupan palveluverkkoselvitys palvelee Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan kaavoitusta sekä tarkastelemalla nykyistä palveluverkkoa että laskemalla kaupallisten palveluiden tulevan mitoituksen seudulla. Tavoitteena on yhdessä ohjausryhmän kanssa luoda näkemys tavoitteellisesta kaupan palveluverkosta Loviisan seudulla osana Itä-Uudenmaan palveluverkkoa. Kaupan palveluverkkoselvitys palvelee myös Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan tarkistamista Itä-Uudenmaan kaupan palveluverkon osalta kesällä 2011. Tulevaisuuden kaupan palveluverkon keskeisinä tavoitteina on kaupallisten palveluiden alueellisen saatavuuden, saavutettavuuden ja myönteisen kehityksen turvaaminen seutukunnalla. Kaupan palveluverkko vision tulee ottaa huomioon palveluverkon tasapainoinen kehittäminen ja luoda mahdollisuuksia kaupan palveluiden kehittämiselle Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan alueella siten, että ostovoiman siirtymät ulos kaupungista ja kunnasta olisivat mahdollisimman pienet. Kaupan palveluverkkoselvitystyön ohjausryhmän jäseniä ovat olleet Loviisan kaupungin kehittämisjohtaja Risto Nieminen, Loviisan vt. kaupunginarkkitehti Anneli Naukkarinen, Loviisan kaupungin vt. tekninen johtaja Markus Lindroos, Loviisan kaupungin Elinkeino- ja kehittämisjaoston puheenjohtaja Tom Liljestrand, Lapinjärven kunnan kehittämispäällikkö Antti Vaittinen, Lapinjärven kunnan tekninen johtaja Jouko Toropainen, Lapinjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Thomas Antas sekä Helsingin seudun kauppakamarin Itä-Uudenmaan yksikön varapuheenjohtaja Gustaf Forsberg. Ohjausryhmä asetti selvityksen tavoitevuodeksi vuoden 2030. Selvityksessä huomioidaan soveltuvin osin Ympäristöministeriön ohje "Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi", Uudenmaan maakuntakaavan uudistamistyössä laaditut kaupan palveluverkon tarkastelut eri rakennemalleissa (Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan rakennemalleissa, Uudenmaan liiton julkaisuja E111 2010), Uudenmaan maakuntakaavan uudistamisen (2. vaihemaakuntakaava) kaavaluonnos, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä 1.4.2011 voimaan astunut Maankäyttö- ja rakennuslain muutos. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä jatkossa seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainti ja mitoitus ratkaistaan maakuntakaavassa, jossa määritetään myös enimmäiskoko seudullisille vähittäiskaupan suuryksiköille. Todettakoon tässä yhteydessä, että Maankäyttö- ja rakennuslain muuttuessa tilaa vaativan erikoiskaupan erityisasema poistuu ja se kuuluu jatkossa vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyn piiriin muiden kaupan toimialojen tavoin. Tässä selvityksessä erikoiskauppa

8 on kuitenkin havainnollisuuden vuoksi jaettu edelleen tilaa vaativaan erikoiskauppaan ja muuhun erikoiskauppaan. Tarkastelun kohteena on Loviisan seutukunta (Loviisa ja Lapinjärvi). Selvityksessä huomioidaan tarvittavassa määrin laajempi markkina-alue. Tarkastelussa huomioidaan myös alueen muu kehitys, kuten esimerkiksi E18-tien kehittyminen ja venäläisten lisääntyvä asiointi. 1.2. Tutkimusalue Loviisan seutukunta muodostuu Loviisan kaupungista ja Lapinjärven kunnasta. Loviisan seutukunta sijaitsee suurempien kaupunkien, Porvoo, Kouvola ja Kotka, muodostaman kolmion keskellä. Porvoo, Kouvola ja Kotka ovatkin vaihtoehtoisia asiointipaikkoja Loviisan seutukunnan asukkaille. Loviisa sijaitsee lisäksi puolimatkassa pääkaupunkiseudun ja Vaalimaan raja-aseman välillä. Seuraavassa kuvassa (Kuva 1) on havainnollistettu etäisyyksiä eri kaupunkien ja kuntien välillä. Kuva 1 Loviisan ja Lapinjärven ympäristön kaupunkiverkosto

9 2. Kauppa Loviisassa ja Lapinjärvellä 2.1. Nykyinen kaupan palveluverkko Alueellisesti tarkasteltuna Loviisa ja Lapinjärvi eivät ole merkittäviä kaupan keskittymiä. Merkittävimmät kaupalliset keskukset alueella ovat Porvoo, Kotka ja Kouvola. Loviisan seutu sijoittuu näiden muodostaman kolmion keskelle ja alueelta suuntautuukin asiointia kaikkiin kolmeen keskukseen. Loviisan länsiosista, kuten Pernajalta ja Liljendalista, asioidaan usein Porvoossa, Lapinjärveltä Kouvolassa ja Loviisan itäosista Ruotsinpyhtäältä taas Kotkassa ja Kouvolassa. Lisäksi Loviisasta asioidaan jonkin verran myös pääkaupunkiseudulla. 1 Seuraavassa kartassa (Kuva 2) on esitetty kunnittain vähittäiskaupan toimipaikkojen määrä vuoden 2009 lopussa. Ympyrän koko kuvaa toimipaikkojen määrää ja eri sektorit kaupan eri toimialoja. Lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriä. Moottoriajoneuvojen ja varaosien myynti ja huolto -ryhmä sisältää myös huoltoasemakaupan. Päivittäistavarakaupat ja tavaratalot ryhmä sisältää sekä päivittäistavaramyymälät (marketit yms.) että elintarvikkeiden erikoisliikkeet ja esimerkiksi halpatavaratalot. Tilaa vievään kauppaan kuuluvat huonekalu-, kodinkone- ja rautakaupat sekä puutarha- ja venemyymälät. Muut erikoistavarakaupat muodostavat niin sanotun keskustaerikoiskauppa -ryhmän. Maatalouskaupat sisältyvät Toimipaikkarekisterin tilastoissa tukkukauppaan eivätkä siten näy tässä esityksessä. Loviisassa on enemmän vähittäiskaupan toimipaikkoja kuin Lapinjärvellä, mutta selvästi vähemmän kuin Porvoossa, Kotkassa tai Kouvolassa. 1 Suuri vaikutusaluetutkimus 2006, TNS Gallup Oy.

10 Kuva 2 Vähittäiskaupan toimipaikkojen määrä vuoden 2009 lopussa Seuraavassa kartassa (Kuva 3) on esitetty tärkeimpien erikoiskaupan myymälöiden sijainnit Loviisan ja Lapinjärven seudulla väritettynä myymälän liiketyypin mukaan (erikoiskauppa, tilaa vievä kauppa, kaupallinen palvelu, halpatavaratalo). Kartalla on lisäksi esitetty päivittäistavaramyymälät Nielsenin vuoden 2009 myymälärekisterin mukaan. Karttaa katsottaessa on huomioitava, että osa myymälöitä osoittavista pisteistä sijoittuvat päällekkäin ja näin ollen yksittäisiä myymälöitä on todellisuudessa enemmän kuin kartassa näkyy. Kartasta (Kuva 3) voidaan havaita muutamia selviä kaupan keskittymiä: Loviisan keskusta, Vanhakylä, Lapinjärvi ja Pukaro. Näiden alueiden lisäksi kaikissa vanhoissa kuntakeskuksissa sekä joissakin kylissä on päivittäistavarakauppa. Alueet on kuvattu tarkemmin seuraavissa alaluvuissa.

11 Kuva 3 Erikoiskaupan ketjumyymälöiden ja päivittäistavarakauppojen sijainnit Loviisan ja Lapinjärven seudulla. 2.1.1.Kaupan sijoittuminen Loviisassa Loviisan keskusta on alueen kaupallinen pääkeskus. Loviisan keskusta jakautuu kaupallisesti kahteen pääalueeseen: ydinkeskusta ja Kuningattarenportti. Ydinkeskustassa palvelut ovat keskittyneet pienelle alueelle Mannerheiminkadun eteläpuolelle, Aleksanterinkadun ja Mariankadun väliin. Kuningattarenportti taas tarkoittaa Helsingin- ja Porvoontien risteysaluetta ydinkeskustan itäpuolella. Kuningattarenportin alue rajautuu luoteessa ohikulkutiehen (vt 7). Helsingintien varressa, Valkontien risteyksessä sijaitseva S-market sijoittuu ydinkeskustan ja Kuningattarenportin kaupallisen alueen väliin. Etäisyys ydinkeskustan ja ohikulkutien välillä on tieverkkoa pitkin pisimmilläänkin alle kaksi kilometriä. Toisin sanoen, Kuningattarenportti liittyy myös kiinteästi Loviisan keskustan yhdyskuntarakenteeseen. Ydinkeskustan ja Kuningattarenportin vähittäiskaupan ketjumyymälät sekä päivittäistavarakaupat on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 4).

12 Kuva 4 Loviisan keskustan ja Kuningattarenportin vähittäiskaupan ketjumyymälät Loviisan ydinkeskustassa toimii pääasiassa pieniä keskustahakuisia erikoiskaupan toimijoita, muutama päivittäistavarakauppa sekä joitakin tilaa vieviä kauppoja. Tilaa vievä kauppa on tässä määritelty vain toimialan perusteella. Näin ollen Loviisan ydinkeskustassa toimivat niin sanotut tilaa vievät kaupat ovat pinta-alaltaan pieniä eivätkä täytä suuryksikön määritelmää. Loviisan ydinkeskustassa toimi pieni Galleria-ostoskeskus, jossa sijaitsee kuusi erikoisliikettä, kahvila ja terveyspalveluita tarjoava yritys. Loviisan ydinkeskustassa toimii joitakin sellaisia valtakunnallisia vähittäiskaupan ketjuja, jotka tyypillisesti ovat kauppiaiden itsensä omistamia ja hakeutuvat myös pienemmille markkina-alueille. Loviisan ydinkeskustassa toimii muun muassa optikot Cazze ja Instrumentarium, kodinkoneliike Expert, kulta- ja kelloliike Caratia, urheiluvälineketju Elmo-Sport, kodintarvikkeita myyvä Tiimari, kirjakauppa Kipa, kenkäkauppa Kenkä-Expertti (Sko-Lindroos), valtakunnallinen vaateketju Seppälä sekä joitakin yksityisiä vaateliikkeitä ja lastenvaateliike Nallentassu. Lisäksi keskustassa toimii myös mm. sisustus- ja lahjatavaraliike Loviisan aitta sekä toimialansa puolesta tilaa vievään kauppaan luokiteltava tapetteja ja maaleja myyvä Värisilmä. Loviisan päivittäistavaramyymälät ovat myös keskittyneet Loviisan keskustaan, mutta varsinaisessa ydinkeskustassa toimii ainoastaan alle 400 m2:n Sale ja iso yli 1 000 m2:n K-supermarket, jonka

13 yhteydessä toimii myös Alko. Muut päivittäistavaramyymälät sijaitsevat ydinkeskustan ulkopuolella lähempänä asuinalueita. Suurin päivittäistavaramyymälä Loviisan keskustassa on muutama vuosi sitten avattu, lähes 2 000 m2:n S-market Helsingintien ja Valkontien risteyksessä. S-marketin yhteydessä toimii myös polttoaineen jakelupiste, puutarhamyymälä ja yksityinen naistenvaateliike. S-marketin sijoittuminen ydinkeskustan ja Kuningattarenportin väliin osoittaa, kuinka Kuningattarenportin ja Loviisan ydinkeskustan kaupalliset vyöhykkeet laajenevat luonnollisesti toisiaan kohden. Aikaa myöten alueelle muodostuneekin yhtenäinen kaupallinen vyöhyke. Kuningattarenportissa toimii päivittäistavaroiden halpahintamyymälä Lidl, rengasliike Euromaster ja muuta suhteellisen pienimuotoista tilaa vievää kauppaa. Lisäksi ohikulkutien liittymän tuntumassa toimii liikenneasemia (St1 ja Neste Ankkurituuli). Vanhakylä on Loviisan keskustan ulkopuolinen kaupan alue Pernajalla, tieverkkoa pitkin noin 20 kilometriä Loviisan keskustasta Porvoon suuntaan. Vanhakylässä toimivat Säästötalo Robinhood, Honda Marine venemyymälä sekä ABC Pernaja liikenneasema, jossa toimii lisäksi päivittäistavaramyymälä, ravintola ja Hesburger. Vanhakylä on vakiinnuttanut asemansa erikoiskaupan ja liikenteellisten palveluiden alueena, joka palvelee ohikulkijoiden lisäksi erityisesti myös läheisen Koskenkylän asukkaita sekä Isnäsin ja Härkäpään suunnan asukkaita ja kesämökkiläisiä. Muista Loviisan kylistä löytyy päivittäispalveluita. Liljendalin palvelut ovat kattavimmat ja siellä toimii uusi päivittäistavaramyymälä Sale, Lähivakuutus, Osuuspankki, Tarmo-lähikauppa, ravintola ja huoltoasema (St1). Ruotsinpyhtäällä, Viirilässä Ruotsinkylässä ja Härkäpäässä toimivat pienet kyläkaupat. Ruotsinpyhtäällä toimii lisäksi lounaskahvila, ravintola, kesäkahvila, kirjasto ja Osuuspankki. Viirilästä löytyy myös Gulf-polttoaineen jakelupiste. Loviisan keskustasta etelään sijaitsevalla Valkon asuinalueella toimii myös päivittäistavaramyymälä. Päivittäistavaramyymäläverkostoa käsitellään tarkemmin luvussa 2.3. 2.1.2.Kaupan sijoittuminen Lapinjärvellä Lapinjärven keskusta on kunnan pääkeskus, jossa kunnan hallinnolliset ja julkiset palvelut sijaitsevat. Lapinjärven keskustassa toimii esimerkiksi kirjasto ja päiväkoti. Kaupan palveluiden osalta Lapinjärven keskusta löytyy päivittäiset palvelut: kaksi alle 400 m2:n päivittäistavaramyymälää (Kextra ja Sale), apteekki, kioski, rauta- ja maatalouskauppa Rauta-Järn Österholm, Lähivakuutus, Alkon tilauspalvelu, lahja- ja sisustustarvikeliike Ullakko, Osuuspankki ja kukkakauppa. Keskustassa on joitakin tyhjiä liiketiloja, kuten uusiin tiloihin siirtyneen Salen entiset liiketilat. Hiukan irrallaan keskustan muista liikkeistä valtatie 6:lle johtavan liittymän kohdalla toimii lisäksi kampaamo, pizza- ja kebabravintola sekä liikenneasema (Teboil). Valtatie 6:n varrella Lapinjärven keskustasta Liljendalin suuntaan toimii joitakin yksittäisiä tilaa vievän kaupan yksiköitä, kuten Autoasi, ja huoltoasemia. Pukaro sijaitsee tieverkkoa pitkin noin 5 kilometriä Kouvolan suuntaan Lapinjärven keskustasta valtatie 6:n varrella. Pukaroa voidaan pitää Lapinjärven kunnan varsinaisena erikoiskaupan keskuksena. Pukarossa toimii Pukaron Paroni liikenneasema, jonka palveluihin kuuluu polttoaineen jakelun ja kahvila- ja ravintolatoiminnan lisäksi kirjakauppa, lahja- ja sisustarvikemyymälä sekä pieni päivittäistavaramyymälä. Pukaron toiminnan mahdollistaa vilkas valtatie 6, mutta samalla Pukaro palvelee myös Lapinjärven kunnan asukkaita.

14 Porlammi on Lapinjärven toinen kuntakeskus keskustan lisäksi. Porlammilla toimii kunnan lukio, yläaste ja uimahalli sekä yksi päivittäistavaramyymälä. Todettakoon vielä, että tutkimusten mukaan päivittäisten asiointimatkojen pituus Lapinjärven kunnassa on pitkä, mikä kertoo siitä, että oman kunnan vähittäiskaupan palveluverkko ei riitä tyydyttämään asukkaiden tarpeita vaan vähittäiskaupan palveluita joudutaan hakemaan pitkien matkojen päästä. Päivittäisten asiointimatkojen keskimääräinen pituus Lapinjärven kunnassa vuonna 2007 vaihteli 13-23 kilometrin välillä. Tämä kertoo siitä, että palveluita on vähän ja niitä joudutaan hakemaan melko pitkän matkan päästä. 2 2.2. Kaupan liikevaihto ja sen kehitys Tässä kappaleessa kuvataan Loviisan ja Lapinjärven kaupan tarjonnan laajuutta Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriin pohjautuvien kuntakohtaisten vuoden 2009 liikevaihtotietojen perusteella. Vähittäiskaupan liikevaihto antaa hyvän kuvan kunnittaisesta kaupan tarjonnan laajuudesta. On kuitenkin hyvä huomioida, että vuosi 2009 oli vähittäiskaupassa poikkeuksellinen vuosi. Vähittäiskaupan liikevaihto koko maassa laski edelliseen vuoteen verrattuna erityisesti tilaa vaativan erikoiskaupan ja muun erikoiskaupan osalta. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 1) on esitetty liikevaihdon kehitys vuosina 2008-2009 koko Suomessa ja Loviisan seutukunnassa. Loviisassa liikevaihto kehittyi talouden taantumasta huolimatta markkinatasoa paremmin, mutta Lapinjärvellä liikevaihto laski tilaa vievää erikoiskauppaa lukuun ottamatta markkinoita enemmän. Taulukko 1 Liikevaihdon kehitys 2008-2009 Liikevaihdon kehitys 2008-2009 Loviisa Lapinjärvi Loviisan seutukunta Koko maa Vähittäiskauppa yhteensä 7,6 % -28,9 % 3,7 % -0,1 % Päivittäistavara ja tavaratalo 9,3 % -24,9 % 6,4 % 2,9 % Tilaa vievä erikoiskauppa -0,7 % 0,8 % -0,6 % -5,8 % Muu erikoiskauppa 7,3 % -42,6 % -1,8 % -2,7 % On myös hyvä huomioida, että osa kunnittaisista tiedoista on jouduttu arvioimaan johtuen Tilastokeskuksen salauskäytännöistä. Päivittäistavarakauppa ja tavaratalot -ryhmään kuuluvat varsinaisten päivittäistavarakauppojen ja tavaratalojen lisäksi myös suuret halpahintamyymälät. Paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa ovat rauta-, kodinkone-, huonekalu- ja puutarha-alan kauppa. Auto- ja varaosakauppa lasketaan myös Ympäristöministeriön suosituksen mukaan tilaa vaativaan kauppaan, mutta sitä ei ole huomioitu tässä selvityksessä. Muu erikoiskauppa sisältää kaikki erikoiskaupan alat, jotka eivät ole tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Tärkeimpiä tuoteryhmiä ovat mm. muoti-, urheilu-, kirja- ja optisen alan kauppa. Seuraavassa kaaviossa (Kaavio 1) on esitetty vähittäiskaupan liikevaihto Loviisassa ja Lapinjärvellä miljoonina euroina toimialoittain. Vaikka Loviisan tarjonta jää selvästi pienemmäksi verrattuna esimerkiksi Porvooseen tai Kotkaan (ks. kuva sivulta 10), Loviisan vähittäiskaupan markkinat ovat huomattavasti Lapinjärveä suuremmat vähittäiskaupan liikevaihdolla mitattuna, kuten odotettavissa 2 Itä-Uudenmaan liikennestrategia 2030 (Ks. Lapinjärven kunnan kaupalliset palvelut osana Itä-Uudenmaan palveluverkkoa, Entrecon Oy 2010).

15 oli. Lapinjärven osalta ilmeisesti Pukaron Paronin kaikki liikevaihto on tilastoitu Tilastokeskuksen toimialatilastossa polttoainekauppaan, eikä näin ollen ole mukana seuraavassa kuvassa. Polttoainekaupan liikevaihto on esitetty jäljempänä kaaviossa 3. Kaavio 1 Vähittäiskaupan liikevaihto Loviisassa ja Lapinjärvellä (M ) Seuraavassa kaavioissa (Kaavio 2) on kuvattu vähittäiskaupan liikevaihtoa siten, että liikevaihto on suhteutettu kunkin alueen asukasmäärään. Tämä kuvaa tarjonnan kattavuutta ja ostovoiman siirtymiä. Jos liikevaihto asukasta kohden jää kunnassa selvästi Suomen keskiarvosta, kertoo se tarjonnan niukkuudesta ja siitä, että alueen asukkaiden ostovoima siirtyy oman kunnan ulkopuolelle. Kaaviosta nähdään, että koko vähittäiskaupan liikevaihto asukasta kohden jää koko Suomen vertailuarvon alapuolelle sekä Loviisassa että Lapinjärvellä. Tämä tarkoittaa, että molemmista kunnista virtaa ostovoimaa ulos oman kunnan ulkopuolelle. Lapinjärveltä ostovoiman ulosvirtausta on suurta: vähittäiskaupan liikevaihto 2 160 euroa asukasta kohden jää selvästi koko Suomen vertailuarvon 5 830 euroa alapuolelle. Lapinjärvi menettääkin ostovoimaa kaikilla vähittäiskaupan toimialoilla. Loviisa menettää ostovoimaa tilaa vievän ja muun erikoiskaupan osalta, mutta Päivittäistavarakauppa ja tavaratalot toimialan osalta Loviisa näyttäisi saavan positiivista ostovoiman siirtymää. Päivittäistavarakauppa ja tavaratalot toimialan liikevaihto 3 410 euroa asukasta kohden Loviisassa ylittää hienokseltaan koko maan vertailuarvon 3 330 euroa asukasta kohden. Vanhakylässä liikenteellisesti sijaitseva halpatavaratalo Robinhood on varmasti yksi keskeinen syy, miksi ostovoiman siirtymä Loviisaan on positiivinen tämän toimialan osalta.

16 Kaavio 2 Vähittäiskaupan liikevaihto suhteutettuna alueen asukasmäärään Seuraavassa kaavioissa (Kaavio 3) on vielä kuvattu polttoaineen vähittäiskaupan liikevaihto Loviisassa ja Lapinjärvellä suhteutettuna alueen asukasmäärään. Lisäksi kuvassa on esitetty koko Suomen vertailuarvo. Polttoaineen vähittäiskauppa perustuu Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriin ja tässä vaiheessa on hyvä huomioida, että ilmeisesti usein koko liikennepalveluyrityksen liikevaihto on tilastoitu polttoaineen vähittäiskauppaan toimipaikkarekisterissä. Näin ollen, oikeammin kyseessä on liikennepalveluiden liikevaihto. Kaaviosta nähdään joka tapauksessa, että Lapinjärvi saa positiivista ostovoiman siirtymää polttoaineen vähittäiskaupan osalta: Lapinjärven liikevaihto yli 3 500 euroa asukasta kohden ylittää selvästi koko Suomen vertailuarvon, joka on noin 500 euroa asukasta kohden. Positiivinen ostovoiman siirtymä Lapinjärvelle on pitkälti liikenteellisesti sijaitsevan Pukaron Paronin ansiota: Lapinjärvellä on toimipaikkarekisterin mukaan ainoastaan kaksi polttoaineiden vähittäiskauppaa harjoittavaa yritystä. Kaavio 3 Ajoneuvojen polttoaineen vähittäiskaupan liikevaihto suhteutettuna asukasmäärään

17 Seuraavassa kaaviossa (Kaavio 4) on esitetty asukaskohtaisen liikevaihdon kehitysindeksi kunnittain vuosina 1994-2007. Kaaviota voidaan käyttää ostovoiman siirtymien kehittymisen arvioimiseen. Maan keskitasoa kuvaa indeksin arvo 100 ja mikäli kunnan asukaskohtainen liikevaihto on yli maan keskitason, kuntaan virtaa ostovoimaa sen ulkopuolelta. Vastaavasti mikäli kunta jää maan keskitason alapuolelle, se menettää ostovoimaansa oman kunnan ulkopuolelle. Kaaviosta nähdään, että pääsääntöisesti ostovoiman siirtymät ovat olleet jo pitkään samansuuntaisia kuin edellä esitettyjen vuoden 2009 asukaskohtaisten liikevaihtolukujen perusteella. Huomion arvioista on, että muun erikoiskaupan liikevaihto asukasta kohden nousi Lapinjärvellä huimasti vuosien 1994-2005 välillä, minkä jälkeen se kuitenkin kääntyi jälleen laskuun. Tilaa vievän erikoiskaupan liikevaihto asukasta kohden on laskenut tasaisesti Loviisassa, mikä kertoo ostovoiman ulosvirtauksen kasvusta. Kaavio 4 Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Loviisassa ja Lapinjärvellä 2.3. Päivittäistavarakaupan rakenne Päivittäistavarakaupan verkosto on palvelujen saavutettavuuden kannalta erityisasemassa, sillä päivittäistavarakaupoissa asioidaan usein. Päivittäistavarakaupassa asiointi on välttämättömyys ja heikko päivittäistavaroiden saavutettavuus heikentää elämänlaatua oleellisesti. Kattavin päivittäistavarakauppojen tarjonta löytyy Loviisan keskustasta. Tämän lisäksi kuitenkin useimmissa kylissä on edelleen pieni päivittäistavarakauppa. Seuraavassa kartassa (Kuva 5) on vielä kuvattu päivittäistavaramyymälöiden sijainti ja pinta-ala tutkimusalueella. Ympyrän koko kuvaa myymälän pinta-alaa ja värien jakautuminen erikoistavarakaupan myyntipinta-alaa myymälässä. Tietojen lähteenä on AC Nielsenin myymälärekisteri vuodelta 2009. Kartasta nähdään, että eniten päivittäistavarakaupan pinta-alaa löytyy Loviisan keskustasta. Myös Vanhakylässä sijaitsevalla halpatavaratalo Robinhoodilla on iso päivittäistavaraosasto, joten sillä on myös merkittävä asema päivittäistavarakaupan myymäläverkostossa, vaikka suuri osa sen myynnistä kertyykin

18 erikoistavarakaupasta. Pienimmät päivittäistavaramyymälät pinta-alalla mitattuna sijaitsevat Porlammilla, Ruotsinkylässä ja Viirilässä. Kuva 5 Päivittäistavaramyymälöiden sijainti ja pinta-ala tutkimusalueella Seuraavassa kuvassa (Kuva 6) on vielä esitetty tarkemmin päivittäistavaramyymälöiden sijainti ja pinta-ala Loviisan keskustan alueella. S-market ydinkeskustan ja Kuningattarenportin välillä on alueen suurin päivittäistavaramyymälä. Seuraavat myymälät pinta-alalla mitattuna ovat ydinkeskustan K-supermarket ja Kuningattarenportin Lidl, joka myy myös erikoistavaraa. Kuningattarenportissa toimii lisäksi huoltoaseman yhteydessä pieni noin sadan neliömetrin päivittäistavaramyymälä. Ydinkeskustan itäpuolella sijaitseva päivittäistavaramyymälä on Valintatalo, joka sijaintinsa ansiosta palvelee erityisesti Määrlahden ja Tesjoen suunnan asukkaita.

19 Kuva 6 Päivittäistavarakaupan myyntipinta-alat Loviisan keskustan alueella Seuraavassa kuvassa (Kuva 7) on esitetty väestö 5 kilometrin tie-etäisyysvyöhykkeellä päivittäistavaramyymälöiden ympärillä. Tie-etäisyysvyöhykkeet on luokiteltu väestöpohjan mukaan neljään eri luokkaan. Selvyyden vuoksi esimerkiksi Loviisan keskustan myymälöille on laskettu vain yksi vyöhyke. Kuningattarenportti on huomioitu omana alueenaan. Kartasta nähdään, että päivittäistavaramyymälöiden lähiympäristön väestöpohja on suurin Loviisan keskustan ja Kuningattarenportin myymälöiden ympärillä. Tämä selittää, miksi valtaosa alueen päivittäistavaramyymälöistä sijaitsee Loviisan keskustassa. Pienelle valintamyymälätyyppiselle päivittäistavarakaupalle väestöpohja on riittävä Lapinjärven keskustassa, Valkossa, Vanhakylässä ja Koskenkylässä. Vanhakylän väestöpohjaan tulee tosin mukaan jo osa Koskenkylänkin asukkaista. Vanhakylän nykyinen päivittäistavarakaupan tarjonta ylittää sen lähiympäristön väestöpohjan kysynnän. Kuten edellä on jo todettu, alueen päivittäistavarakaupat ovat siis Robinhoodin päivittäistavaraosasto ja päivittäistavaramyymälä ABC-liikenneaseman yhteydessä. Liikenteellinen sijainti, jossa alueen muu tarjonta houkuttelee asiakkaita kauempaakin, auttaa kuitenkin myös päivittäistavarakauppoja menestymään alueella.

20 Liljendalin ja Ruotsinpyhtään, jotka ovat entisiä kuntakeskuksia, ympärillä asuu 550-1 000 asukasta ja molemmissa kylissä toimii tällä hetkellä reilun 200 m2:n päivittäistavaramyymälä. Liljendalissa toimii lisäksi pieni Tarmo-lähikauppa. Ympärillään pienin väestöpohja, alle 550 asukasta, on Porlammin, Pukaron, Ruotsinkylän, Viirilän ja Härkäpään myymälöillä. Kylissä toimiikin ainoastaan pienet, alle 200 m2:n myymälät lukuun ottamatta Pukaroa, jossa toimii alle 400 m2:n myymälä. Liikenteellinen sijainti Pukaron Paronin liikenneasemalla mahdollistaa isomman myymälän toimimisen Pukarossa. Kylien väestöpohja on liian alhainen päivittäistavaramyymälöiden toimintaedellytysten turvaamiseksi jatkossa. Nykyiset myymälät ovatkin vanhoja myymälöitä, jotka on perustettu, kun kylissä oli vielä enemmän asukkaita. Kuva 7 Väestö 5 kilometrin tie-etäisyysvyöhykkeellä päivittäistavaramyymälöistä Seuraavassa kaaviossa (Kuva 7) on esitetty Loviisan seutukunnan päivittäistavaramyymälöiden myynnin neliötehoindeksi suhteessa päivittäistavaramyymälöiden myyntialaan. Indeksin arvo 100 vastaa koko Suomen keskimääräistä pt-neliötehoa vuonna 2009. Kaaviosta nähdään, että valtaosa Loviisan seutukunnan päivittäistavaramyymälöistä toimii keskimääräistä huonommilla myntineliötehoilla.

21 Kaavio 5 Päivittäistavaramyymälöiden neliötehoindeksi suhteessa myyntialaan 2.4. Vähittäiskaupan hankkeet Loviisan seudun tavoiteltavaa kaupan palveluverkkoa ja sen toteutumismahdollisuuksia määrittävät osaltaan myös alueelle suunnitteilla olevat vähittäiskaupan hankkeet. Loviisan keskustaan on suunnitteilla noin 1 000 k-m2:n laajennus nykyiseen K-supermarketiin. Tontin asemakaavamuutos on vireillä, mutta laajennuksen aikataulusta ei ole vielä päätetty. Päivittäistavaramyymälän laajennuksen lisäksi osa laajennuksen pinta-alasta saattaa mennä keskustahakuisen erikoiskaupan käyttöön. Ydinkeskustan lisäksi Kuningattarenportin alue kiinnostaa kauppaa. Halpatavaratalolle on jo kaavoitettu tontti valmiiksi, mihin on ollut suunnitteilla arviolta 4 500 k-m2:n kokoinen myymälä. Investoinnin aikataulusta ei ole vielä tietoa. Loviisan kaupungin mukaan lisäksi on käyty neuvotteluja maatalouskaupan rakentamisesta Kuningattarenportin alueelle (arviolta 3 000 k-m2). Tämän lisäksi kaupan keskusliikkeistä myös K-ryhmä on kiinnostunut alueesta. Konkreettisia investointisuunnitelmia ei kuitenkaan ole olemassa vaan hanke on vasta idean kehittely asteella. Näin ollen tarkkaa tietoa aikataulustakaan ei ole. Kuningattarenportin kehittämismahdollisuudet kaupan alueena ovat tällä hetkellä epäselvät. Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Loviisan pohjoisosan ja Ruotsinpyhtään Tesjoen yleiskaavan Kuningattarenportin alueen kaavamerkinnät, jotka olisivat sallineet vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamisen alueelle. Helsingintien ja Valkontien risteysalueen (nykyinen S-market) KM-1- merkinnät, jotka sallivat myös päivittäistavarakaupan suuryksikön sijoittamisen alueelle, vahvistettiin. Ympäristöministeriö toteaa päätöksessään muun muassa, että yleiskaavan merkinnät sallisivat alueelle tilaa vaativan kaupan lisäksi myös muun erikoistavarakaupan ja elintarvikkeita myyvän suuryksikön rakentamisen alueelle, mikä on ristiriidassa Loviisan keskustan kehittämisen kannalta. Lisäksi Ympäristöministeriö toteaa, että uuden tilantarve ei ole seudulla merkittävä, yleiskaavassa ei ole esitetty kaupan alueiden mitoitusta eikä kaupan varausten paikallisia ja

22 seudullisia vaikutuksia ole arvioitu riittävällä tavalla. 3 Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa, jonka Ympäristöministeriö vahvisti 15.2.2010, alue on osoitettu pääosin työpaikka-alueiksi (TP) lukuun ottamatta Helsingintien ja Valkontien risteystä, jossa on vähittäiskaupan suuryksikön merkintä (Smarket). Tilaa vievää kauppaa on monissa kunnissa sijoitettu nimenomaan kaavojen TP-alueille, koska niitä ei ole luettu vähittäiskaupan suuryksiköiksi Maankäyttö- ja rakennuslaissa ennen 1.4.2011 voimaan astunutta lakimuutosta. Lapinjärven kunnan alueelle on ollut suunnitteilla ainoastaan yrittäjävetoinen hanke Pukaron Paronin liikenneasemalle. Laajennushankkeen koko voisi olla useita tuhansia kerrosneliömetrejä ja se sisältäisi useita erikoiskaupan toimialoja. Pukaron alueen kehittämismahdollisuudet ovat tällä hetkellä epäselvät: alueelle suunniteltu kaupan alue jätettiin vahvistamatta Itä-Uudenmaan maakuntakaavan vahvistamisen (15.2.2010) yhteydessä ja Korkein hallinto-oikeus hylkäsi päätöksestä tehdyn valituksen 6.4.2011 4. Voimassa olevassa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa Pukaron Paronin kohdalle on merkitty varaus uudelle eritasoliittymälle. Loviisan Ruotsinpyhtäällä sijaitseva päivittäistavaramyymälä K-extra Ruukki on lopettamassa toimintansa 31.5.2011 mennessä. 5 Entinen Ruotsinpyhtään kirkonkylä on näin jäämässä ilman päivittäistavaramyymälää. 3 Ympäristöministeriön päätös N:o YM 1/5231/2008. 4 KHO:n päätös linjaa ostoeuroja muualle, Loviisan sanomat 8.4.2011. 5 Keskon aluetiedote, Uusimaa, 3.5.2011.

23 3. Työpaikat ja liikenne 3.1. Työpaikat Työpaikkojen sijainti ja liikennemäärät ovat kaupan sijaintisuunnittelussa tärkeitä ympäristötekijöitä. Vaikka suurin osa ostoksista yleensä tehdään kotoa käsin ja lähiasutus on erityisen tärkeää varsinkin päivittäistavarakaupalle, on myös työpaikkojen läheisyys kaupalle hyväksi. Työmatkojen yhteydessä hoidetaan jonkin verran kauppa-asiointeja ja toisaalta työssäkäynti eri paikkakunnalla laskee kynnystä hoitaa myös kauppa-asiat työssäkäyntipaikkakunnalla. Näin ollen kunnan matala työpaikkaomavaraisuus voi osaltaan aiheuttaa vähittäiskaupan ostovoiman ulosvirtausta. Loviisan seutukunnan työpaikkaomavaraisuus on kohtuullinen. Tilastokeskuksen mukaan Loviisan työpaikkaomavaraisuus vuonna 2008 oli 87 % ja Lapinjärven 83 %. Lukemat ovat korkeampia kuin monissa muissa Uudenmaan kunnissa. 6 Seuraavassa kartassa (Kuva 8) on esitetty työpaikkojen sijoittuminen Loviisan seutukunnalle 250 metrin ruuduissa vuoden 2007 lopussa. Suurimmat työpaikkakeskittymät löytyvät Loviisan keskustasta, keskustasta kaakkoon Hästholmenista (Fortumin ydinvoimalalaitos), Ruotsinpyhtäältä (Strömforsin tehdas), Valkosta, Lapinjärven keskustasta, Liljendalista ja Pernajalta. 6 Työpaikkaomavaraisuus, Uudenmaanliiton tietopalvelu 2.12.2010.

24 Kuva 8 Työpaikkojen määrä Loviisassa ja Lapinjärvellä 250x250 metrin ruuduissa Seuraavassa kartassa (Kuva 9) on vielä esitetty työpaikkojen sijoittuminen Loviisan keskusta-alueille 250 metrin ruuduissa vuoden 2007 lopussa.

25 Kuva 9 Työpaikkojen määrä Loviisan keskustan alueella 250x250 metrin ruuduissa 3.2. Liikenne Työpaikkojen lisäksi myös liikenteellä on merkitystä kauppapaikalle. Vilkkaat risteykset ja suurten väylien varret ovat perinteisesti hyviä kaupan paikkoja. Vilkas liikenne tai valtakunnallisen pääväylän läheisyys voi houkutella paikkakunnalle seudullisesti merkittäviä kaupan toimijoita, jotka eivät välttämättä olisi kiinnostuneita paikasta pelkästään sen oman väestöpohjan takia. Ohikulkuliikenne hyödyttää aina vähintään jossain määrin kaupan toimijoita. Seuraavassa kuvassa (Kuva 10) on esitetty ote vuoden 2006 keskimääräiset vuorokausiliikenteen määrät Loviisan seudulla. Vilkkaimmat tiet Loviisan seutukunnalla ovat valtatie 7 ja valtatie 6. Valtatie 7:llä Loviisan länsipuolella kulkee vuorokaudessa keskimäärin 8 200 ajoneuvoa ja Tesjoen itäpuolella keskimäärin 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtatie 6:lla Lapinjärven lounaispuolella kulkee vuorokaudessa keskimäärin 6 300 ajoneuvoa ja Lapinjärven koillispuolella keskimäärin 3 100 ajoneuvoa vuorokaudessa.

26 Kuva 10 Liikennemäärät Loviisan ja Lapinjärven vilkkaimmilla tieosuuksilla (Tiehallinto 2007) Valtatie 7:ää (E18) ollaan kehittämässä välillä Koskenkylä-Loviisa-Kotka ja tien rakentaminen käynnistyy syksyllä 2011. E18-tie yhdistää Vaalimaan raja-aseman ja Turun toisiinsa ja on yksi Suomen tärkeimmistä tieyhteyksistä. Tien parantaminen Loviisan seudulla tarkoittaa nykyisen moottoriliikennetien rakentamista moottoritieksi välillä Koskenkylä-Loviisa ja uuden moottoritien rakentamista Loviisasta Kotkaan. Loviisasta Kotkaan rakennettava moottoritie sijoittuu pääosin nykyisen valtatie 7:n pohjoispuolelle, jolloin nykyinen tie jää moottoritien rinnakkaistieksi. Uudet moottoritien eritasoliittymät tai nykyiset parannettavat liittymät sijoittuvat Loviisassa keskustan länsi- ja itäpuolelle, Ruotsinpyhtäälle ja heti Loviisan rajan itäpuolelle Ahvenkoskelle. 7 Loviisan keskustan läntinen liittymä tarkoittaa nykyistä liittymää Kuningattarenportin alueella Liikennemäärien ennustetaan nousevan merkittävästi uudella valtatie 7:llä tulevaisuudessa. Vuonna 2030 keskimääräisten vuorokausi liikennemäärien ennustetaan olevan noin 11 700 ajoneuvoa Loviisan länsipuolella, 12 700 ajoneuvoa Loviisan keskustan pohjoispuolella ja 12 400 ajoneuvoa Tesjoen itäpuolella. Lisäksi osa nykyisestä liikenteestä ohjautuu rinnakkaistielle Loviisan itäpuolella.. Vuonna 2030 rinnakkaistien keskimääräisten vuorokausi liikennemäärien ennustetaan olevan 2 500 ajoneuvoa Loviisan ja Tesjoen välillä sekä 900 ajoneuvoa Tesjoen itäpuolella. 9 Seuraavassa kuvassa (Kuva 11) on esitetty ne kunnat, joista 85 % Pukaron Paronin liikennepalvelukeskittymän asiakaskäynneistä tulee sekä asiakaskäyntien lukumäärät kunnittain. 7 Vt 7 (E18) hankekortti, Liikennevirasto 12.10.2010. 9 Vt7 (E18) Koskenkylä-Loviisa-Kotka.. Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

27 Kartta havainnollistaa hyvin, kuinka valtaosa asiakaskäynneistä tulee kaukaa johtuen yrityksen liikenteellisestä sijainnista. Vain 12,5 % asiakaskäynneistä tulee Lapinjärveltä: vain lapinjärveläisten omaan ostovoimaan tukeutuen Pukaron Paronin liiketoiminta ei olisi mahdollista. Yhteenvetona voidaan todeta, että sijainti vilkkaan liikenneväylän läheisyydessä mahdollistaa kannattavan liiketoiminnan alueilla, joilla se alueen oman väestöpohjan takia olisi mahdollista. Kuva 11 Pukarin Paronin asiakaskäynnit kunnittain

28 4. Väestö ja ostovoima 4.1. Väestö ja väestönkasvu Loviisan seudulla asuu yhteensä noin 18 500 asukasta ja tiiveimmän asutuksen vyöhyke sijoittuu Loviisan keskustaan, jossa asuu noin 6 000 asukasta. Seuraavassa kartassa (Kuva 12) on kuvattu väestön määrää 250 metrin ruuduissa vuoden 2009 lopussa. Pallon koko kuvaa väestön määrää ruudussa. Kartasta voidaan havaita Loviisan keskustan lisäksi seuraavia väestökeskittymiä: Lapinjärven keskusta, Tesjoki, Valko ja Koskenkylä muodostavat kukin noin 1000 asukkaan keskittymät. Loviisaan kuuluvista kylistä Liljendal muodostaa noin 800, Pernaja noin 700 ja Ruotsinpyhtää noin 600 asukkaan keskittymän. Ruotsinkylän ja Viirilän kylät muodostavat yhteensä noin 500 asukkaan keskittymän. Lapinjärven Porlammilla on noin 500 asukasta ja Pukarossa noin 300 asukasta. Kuva 12 Loviisan ja Lapinjärven väestö 250x250 metrin ruuduissa

29 Seuraavassa kartassa (Kuva 13) on vielä kuvattu tarkemmin väestön määrää 250 metrin ruuduissa vuoden 2009 lopussa Loviisan keskustan alueella. Loviisan keskustan lisäksi kartalta erottuvat jo yllä mainitut Tesjoki ja Valko omina väestökeskittyminään. Kuva 13 Loviisan keskustan alueen väestö 250x250 metrin ruuduissa Loviisan ja Lapinjärven väestö on vähentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Vuonna 1980 nykyisen Loviisan ja Lapinjärven alueella oli yhteensä noin 21 000 asukasta eli väestö väheni vuosien 1980 2009 välillä yhteensä noin 2700 asukkaalla (-13 %). 1980-luvulla väestö väheni keskimäärin noin 100 asukkaalla vuosittain, 1990-luvulla väestö väheni keskimäärin noin 130 asukkaalla vuosittain ja 2000-luvulla väestö väheni keskimäärin noin 50 asukkaalla vuosittain (2000-2009). Väestön väheneminen on hidastunut 2000-luvun alkuvuosien jälkeen ja joinakin vuosina väestö jopa kasvoi muutamalla kymmenellä asukkaalla. Koko Itä-Uudenmaan tavoin Loviisan seutukunta sai muuttovoittoa vuonna 2009: Tilastokeskuksen mukaan Loviisan seutukunnan nettomuutto vuonna 2009 oli 55 asukasta lisää. Seuraavassa kartassa (Kuva 14) on kuvattu väestön määrän muutosta Loviisan seudulla vuosien 2002 2009 välillä. Kuten kartasta nähdään, väestön määrän kasvu jakautui melko tasaisesti koko Loviisan seutukunnalle, mutta Tesjoki, Valko ja Koskenkylä erottuvat erityisinä kasvun alueina. Väestön määrä taas väheni erityisesti Ruotsinpyhtäällä..

30 Kuva 14 Loviisan ja Lapinjärven väestön muutos 2002-2009 250x250 metrin ruuduissa Seuraavassa kartassa (Kuva 15) on vielä kuvattu tarkemmin väestön määrän muutosta Loviisan keskustassa vuosien 2002 2009 välillä. Kuten kartasta nähdään, väestön määrä on toisaalta kasvanut Määrlahdessa, Tesjoella ja Valkon alueilla. Saman aikaisesti väestö on vähentynyt erityisesti keskustan lounaispuolella Antinkylän alueella.

31 Kuva 15 Loviisan keskustan väestön muutos 2002-2009 250x250 metrin ruuduissa Loviisassa ja Lapinjärven yhteenlasketun väestön kasvun ennakoidaan olevan noin 2 500 asukasta vuoteen 2020 mennessä ja kokonaiskasvu vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin 4 700 asukasta. Tämä tarkoittaa, että alueella asuisi yhteensä 23 000 asukasta vuonna 2030. Väestön kasvuennuste perustuu Loviisan osalta kunnan omaan kasvutavoitteeseen ja Lapinjärven osalta Tilastokeskuksen ennusteeseen. Molempien kuntien väestö on laskenut viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana, mutta kuten edellä todettiin, väestön väheneminen on hidastunut 2000-luvun alkuvuosien jälkeen ja joinakin vuosina väestö on kasvanut muutamalla kymmenellä asukkaalla vuosittain. Näin ollen on mahdollista, että alueen kokonaisväestömäärä kääntyy pieneen nousuun. E18-tiehankkeen valmistuminen lisännee Loviisan seutukunnan houkuttelevuutta, kun yhteydet seudulta paranevat. On myös todennäköistä, että pääkaupunkiseudun kehyskuntiin nykyisellään suuntautuva muuttoliike suuntautuu jatkossa yhä kauemmas pääkaupunkiseudusta erityisesti, jos etätyö yleistyy entisestään ja pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien asumisen hintataso jatkaa kasvuaan. Loviisan väestökasvutavoite ja Lapinjärven väestökasvuennuste on vielä esitetty tarkemmin seuraavassa taulukossa (Taulukko 2).

32 Taulukko 2 Loviisan väestökasvutavoite ja Lapinjärven väestökasvuennuste Väestön määrä Väestön muutos lkm Väestön muutos % Väestö kunnissa 2009 2020 2030 2009-2020 2020-2030 2009-2030 2009-2020 2020-2030 2009-2030 Loviisa 15 549 18 000 20 000 2 451 2 000 4 451 15,8 % 11,1 % 28,6 % Lapinjärvi 2 926 3 029 3 172 103 143 246 3,5 % 4,7 % 8,4 % YHTEENSÄ 18 475 21 029 23 172 2 554 2 143 4 697 13,8 % 10,2 % 25,4 % Seuraavassa kartassa (Kuva 16) on esitetty väestönkasvun todennäköiset alueet kuntaan kaavoitettavien tonttien perusteella. Lapinjärvellä selkeitä yksittäisiä väestökasvun alueita ei ole vaan väestön kasvu sijoittuu kunta keskuksen lisäksi hajalleen ympäri maaseutua. Lisäksi on huomioitava, että Lapinjärven ennustettu väestömuutos on lukumääräisesti paljon Loviisaa maltillisempaa. Loviisan ydinkeskustassa väestön ei arvioida kasvavan, mutta Harmaakallion ja Määrlahden alueet ydinkeskustan tuntumassa kasvavat. Harmaakallion alueelle ennustetaan Loviisan seudun voimakkainta väestön kasvua ja alueen väestön ennakoidaan kasvavan 3 000 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Harmaakallion ja sitä ympäröivien Antinkylän ja Rauhalan väestömäärä olisi näin yhteensä yli 5 000 asukasta vuonna 2030. Määrlahden väestön ennakoidaan kasvavan noin 400 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä, jolloin kokonaisväestömäärä alueella olisi yhteensä 1 200 asukasta. Tesjoen alue noin neljä kilometriä itään ydinkeskustasta kasvaa arvioiden mukaan noin 600 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä, jolloin alueen kokonaisväestömäärä olisi noin 1 600 asukasta. Valkon alue noin kuusi kilometriä etelään Loviisan ydinkeskustasta kasvaa arviolta 400 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä, jolloin alueen kokonaisväestömäärä olisi noin 1 400 asukasta. Koskenkylässä noin 20 kilometriä Loviisan keskustasta länteen väestö kasvaa arviolta noin 600 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä, jolloin alueen kokonaisväestömäärä olisi noin 1 600 asukasta. Liljendalissa väestön ennakoidaan kasvavan noin 400 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä, jolloin alueen kokonaisväestömäärä olisi noin 1 200 asukasta. Ruotsinpyhtäällä, Ahvenkoskella, Pernajalla ja Isnäsissä väestö kasvaa kussakin 150-300 asukkaan välillä vuoteen 2030 mennessä. Kokonaisasukasmäärä kylissä jäisi kuitenkin edelleen alle tuhannen asukkaan, erityisesti Isnäsissä, joka on alueista pienin: Isnäsin kokonaisväestömääräksi vuonna 2030 arvioidaan 600 asukasta.

33 Kuva 16 Väestönkasvun todennäköiset alueet Loviisassa ja Lapinjärvellä 4.2. Kesäasukkaat Loviisassa on noin 3 200 kesämökkiä ja Lapinjärvellä noin 440 kesämökkiä 10.. Tieto on jo muutaman vuoden takainen, mutta kesämökkien määrän arvioidaan pysyneen lähes ennallaan. Kesämökeillä aikaansa viettää Loviisassa noin 4 500 ja Lapinjärvellä noin 700 ulkopaikkakuntalaista kesäasukasta. Kesäasukkaiden määrä on arvioi ja kesäasukkailla tarkoitetaan kunnan ulkopuolelta alueelle tulevia kesämökkeilijöitä. Kesäasukkaiden ostovoimaa on kuvattu tarkemmin luvussa 4.4. 4.3. Venäläiset matkailijat Venäläiset tekemät matkat Suomeen Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta lisääntyivät vuonna 2010 yli 15 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kaiken kaikkiaan Suomeen tehtiin yli 2,5 miljoonaa matkaa Venäjältä Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta. Syynä lisääntyneeseen matkailuun oli todennäköisesti talouden vahvistuminen ja Venäjän tullin aiempaa väljempi tulli- ja verovapaussäädös, mikä edistää ostosmatkojen tekemistä Suomeen. Lappeenranta ja pääkaupunkiseutu olivat suosituimpia matkakohteita: 33 % Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapuvista venäläisistä käy Lappeenrannassa, pääkaupunkiseudulla 30 %, Imatralla 22 %, Kotkassa 15 % ja Kouvolassa 4 %. Loviisa ja Lapinjärvi eivät nouse esille suosituimpien 10 SuomiCD 2006, Tilastokeskus.