MITÄ LASTENSUOJELUSTA TULEE KENTÄLLÄ OPPIA JA MITÄ TOISAALTA OPETTAA?

Samankaltaiset tiedostot
SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET

Sosiaalialan AMK -verkosto

Kirjastonhoitajien hiljainen tieto. Marjut Pohjalainen

Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

PEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

Sosiaalityöntekijöiden ammattitaidon arviointi

KUNTOUTTAVAN SOSIAALITYÖN ERIKOISLALA. Anne Korpelainen, YTM, gerontologinen sosiaalityöntekijä

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi AN 1

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun?

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Semanttisen tietämyksenhallinnan mahdollisuudet sosiaalityön tiedonmuodostuksessa

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta

YSOS18 Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala, Ylempi AMK-tutkinto

Tusina teesiä aikuissosiaalityöstä - työpajatyöskentelyn tulokset. Kooste: Anni Kuhalainen, Pikassos

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosiaalityön käytännönopintojaksojen sisällöt ja tavoitteet opintojaksoille ja lastensuojelun Praksiksen idea

Lapin sosiaalialan osaamiskeskittymä Sociopolis

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Työryhmäkysymykset THL

Tutustuminen Kuvastin-menetelmään

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

OSAAMISEN TURVAAMINEN MUSIIKKIOPPILAITOKSESSA. Jukka Ahonen

Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja?

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

Sosiaalityön opetus- ja tutkimusyksikkö Praksis Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca / Heikki Warisinstituutti

MONITOIMIJAINEN PERHETYÖ JA PERHEKUNTOUTUS

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

Mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutus 30op

Hiljainen tieto ja sen siirtäminen. KT Helena Lehkonen HL-concept

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari Timo Luopajärvi

SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo Helsinki

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella

Vanhuspalveluiden osaamistarpeet eri ammatti-ja tehtäväryhmissä

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

(Muonio, Enontekiö, Pello, Salla, Kittilä, Tornio, Pelkosenniemi, Sodankylä)

Työryhmäkysymykset THL

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Osaava Verme Vertaisryhmämentori - koulutusohjelma 15 op

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

vuodet 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi 5. vuosi periodit

GERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

Opettajan työ ja oppiminen -asiantuntijuuden kehittämisen näkökulma

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

Kommentteja sosiaalihuollon asiakasprosessien, päätöksenteon ja soteuudistuksen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta

Yhteistä kehittämistä

HUMAN RESOURCES AND KNOWLEDGE MANAGEMENT

sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Voitto Kuosmanen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

Hyvän käytännön kuvaus 1

Sosiaalialan osaaminen Lapissa

-vuoropuhelua sosiaalityön koulutuksen, tutkimuksen ja käytännön välillä. Sisko Piippo

kaltoinkohtelu on jo tapahtunut

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

Sosiaalityö. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto

Voivatko alueyhteisöt oppia toisiltaan? Avauksia hyvän käytännön teoriaan ja metodologiaan

Asiakasturvallisuus SOCOBA -työpaja

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD

Ammatillinen mentori- koulutusohjelma

Mistä on lappilaiset sosiaalialan osaajat tehty? Osaamiskyselyn tuloksia

Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja

Kainuulainen opinnollistamismalli

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

Transkriptio:

MITÄ LASTENSUOJELUSTA TULEE KENTÄLLÄ OPPIA JA MITÄ TOISAALTA OPETTAA? 1. Lastensuojelutyön osaamistavoitteet, mitä ne on? 2. Miten siirtää OSAAMISTA käytännön opetuksessa/ohjauksessa? 3. Miten osaamista voisi kuvata ja mallintaa? 28.1.2011 Lastensuojelun praksis työseminaari Johanna Metsälä Erityissosiaalityöntekijä Hki, Hert -Itäk

Sosiaalityön yliopistolliselle koulutukselle asetetut osaamistavoitteet Sosiaalityön yliopistollisen koulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia - sosiaalityön vaativaan asiakastyöhön - yhteiskunnalliseen muutostyöhön - tutkimukseen - kaiken kaikkiaan laaja-alaisesti sosiaalialan asiantuntijatehtäviin.

Sosiaalityön yliopistolliselle koulutukselle asetetut osaamistavoitteet Sosiaalityön koulutuksen sisällöllinen osaaminen jaetaan - yhteiskuntatieteelliseen osaamiseen - resurssiosaamiseen - innovaatio-osaamiseen - tutkimukselliseen osaamiseen - vuorovaikutukselliseen osaamiseen - arvo-osaamiseen - sosiaalityön metodiseen osaamiseen - muutososaamiseen. Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta. OPM Työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43. s. 19.

Mistä tietoa tulee? Minkälaista tietämistä meillä on? Social Care Institute for Excellence, SCIE, erottaa viisi tiedon lähdettä 1) organisatorinen tieto: sosiaalityön hallinnoimisesta, johtamisesta ja sääntelystä syntyvää tietoa 2) työntekijän tieto: konkreettisessa sosiaalityössä hankittua kontekstisidonnaista ja mahdollisesti hiljaista tietoa 3) poliittisen yhteisön tieto: sosiaalipalvelujen organisointia ja käyttöönottoa koskevaa tietoa ministeriöissä, valtionhallinnossa ja virastoissa 4) tutkimustieto: sosiaalityötä koskevaa, erilaisten lähestymistapojen ja paradigmojen tuottamaa empiiristä tietoa 5) käyttäjän tieto: palvelujen käytöstä ja käytön reflektoinnista saatua tietoa.

Ammatillisen asiantuntijuuden perustana olevat näkemykset tiedosta Näyttöön perustuva käytäntö täsmällinen tutkimustieto, EIP Hiljainen tieto toimintaan sisältyvä tieto Reflektiivisyys toiminnan perusteiden kriittinen arvioiminen Vuorovaikutteinen tiedonmuodostus työntekijän tiedollisen auktoriteetin kiistäminen

Taulukko 1. Sosiaalityön teorioiden tyypit Teorian tyypit Formaalinen teoria Informaalinen teoria Teoriat siitä mitä Hyvinvoinnin luonnetta ja Moraaliset, poliittiset ja sosiaalityö on tarkoituksia määrittävät kulttuuriset arvot, joihin formaaliset kirjoitetut työntekijät tukeutuvat selostukset (esim. henkilökoh- sosiaalityön funktioiden tainen patologia, liberaali reformi, määrittämiseksi. marxilainen, feministinen). Teoriat siitä miten Formaaliset kirjoitetut Erityisistä tilanteista insosiaalityötä teoriat käytännöstä (esim. duktiivisesti johdetut teotehdään casework, perheterapia, riat; teorioiden sovelturyhmätyö); sovelletaan deduk- vuus muihin erityisiin tiivisesti; yleisiä ideoita voi- tilanteisiin voidaan testadaan soveltaa erityisiin tilanteisiin. ta; myös kokemuksesta konstruoidut kirjoittamattomat käytännön teoriat. Teoriat asiakkaan Formaaliset kirjoitetut Työntekijöiden käyttämä maailmasta sosiaalitieteelliset kokemus ja yleiset kultteoriat ja empiirinen tieto tuuriset merkitykset (esim. persoonallisuudesta, (esim. perhe instituutiona, avioliitosta, perheestä, normaali käyttäytyminen, rodusta, luokasta, sukupuo- hyvä vanhemmuus). lesta). Lähde: Payne (2005, 6).

Hiljainen tieto toimintaan sisältyvä tieto Käytännön kokemustieto, toiminnan kuluessa kerääntyvä kokemustieto, tieto ei ole ilmaistavissa toiminnasta erillään, käytännön viisaus (practice wisdom), tacit knowledge Eksplisiittinen tieto: Hiljainen tieto: toimintaan nähden ulkokohtaista tietoa on olemassa kirjoina, dokumentteina, raportteina, ohjekirjoina, sähköpostiviesteinä tai muina vastaavina muodollisina medioina tieto on julkista tai näkyvää tietoa tieto on helposti varastoitavissa, jaettavissa ja kopioitavissa implisiittinen tieto henkilökohtaista ja kontekstista riippuvaa tietoa on vaikea formalisoida ja kommunikoida tieto on itsestään selvänä pidetty tai edellytetty tiedon käyttäjä ei ole tietoinen tiedon erityispiirteistä

Hiljainen tieto tekniset ja kognitiiviset elementit Hiljaisen tiedon tekniset elementit, käytännöllinen tietotaito (know-how). Hiljaisen tiedon kognitiiviset elementit, toimintaan liittyvät mentaaliset mallit eli paradigmat, uskomukset ja näkökulmat, jotka auttavat yksilöitä havaitsemaan ja määrittelemään maailmaa. (Nonaka 1994) Hiljainen tieto lisääntyy vain kokemuksen kautta, tekemällä oppimalla. Hiljaista tietoa ei voida oppia koulutuksen kautta (Johnsson ja Svensson 2005) Asiakastyötä koskeva tietäminen (knowing about something) muuntuu asiakastyön tietämiseksi (knowing something) osallistumalla asiakastyön käytäntöön. We can know more than we can tell (Polanyi 1966)

Miten saada osaamisesta kiinni? Mitä on ammatillinen osaaminen ja tietäminen? Mitä on asiantuntijuus? Mistä muodostuu? Miten näkyy?

Ammatillinen osaaminen: yleis-, ydin- ja erityisosaamiseen Asiantuntijuus jaetaan yleis-, ydin- ja erityisasiantuntijuuteen. Yleisasiantuntijuus: universaalia osaamista, jota tarvitaan eri ammateissa tai tehtävissä. Esim. oman persoonan käyttö, vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot sekä kansainvälisyysosaaminen. Siirrettävissä eri tehtävästä toiseen. Ydinasiantuntijuus: ammattiin sidottua, esim. sosiaalityössä yhteiskunnallisen kontekstin ymmärtäminen asiakas-, tutkimus-, arviointi- ja vaikuttamistyössä. Erityisasiantuntijuus: vaativaa ammatillista osaamista. Sen piirteet hahmottuvat työn sisällön ja työprosessin kautta esimerkiksi tiedoiksi, taidoiksi, arvoiksi, reflektiivisyydeksi ja luovuudeksi. (Ks. Filppa 2002, 57, Metsämuuronen 1998, 100-104 ja Sosiaalihuollon erityisosaamisen turvaaminen 1997.)

Asiantuntijuus suhteissa Asiantuntijuutta ei voida palauttaa pelkästään yksilötasolle, kokemuksen, tiedon ja sovelluskyvyn kimpuksi, vaikka asiantuntijuus rakentuukin niiden kautta. Asiantuntijuus näyttäytyy myös suhteissa asiakkaaseen, muihin työntekijöihin ja organisaatioon. (ks. Pylväs Maria 2003, Sosiaalityön asiantuntijuus erikoissairaanhoidossa. Posken julkaisusarja 9)

Mistä muodostuu lastensuojelutyön osaaminen? TAIDOT OSAAMINEN TIEDOT ASENTEET (ks. Saranpää Mika 2007: Osaaminen jaetaan tietoihin, taitoihin ja asenteisiin)

Asenteet Asenne on aina subjektiivinen, eri henkilöt muodostavat jokainen omanlaisensa. Asenne sisältää sekä tunnepohjaisen suhtautumisen johonkin asiaan että ainakin jonkin verran tietoa siitä. Asenteiden sanallinen ilmaisu on sosiaalista toimintaa ja siihen liittyy normeja. Myös sosiaalinen ympäristö voi tarjota valmiita asenteita tai jopa painostaa henkilöä tietyntyyppiseen asennoitumiseen. http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaalipsykologia/kognitiivisuus.html

Lastensuojelutyön käytännön opetukselle asetetut osaamistavoitteet, onko niitä mitä ne on? Mitä osaamista tarvitaan lastensuojelutyössä? Sisällöllinen osaaminen (?) Prosessiosaaminen Asiakastyön taidot - kohtaamisosaaminen Menetelmät, metodisuus, työmuodot Arvot, asenteet ja eettinen osaaminen Työyhteisötaidot ja organisaatiotuntemus Kehittäminen ja työn tutkiminen

Minkälaista osaamista ls:ssa tarvitaan? TIEDOT Ihmiskäsitys Reflektiivisyys Teoriatieto Tutkimustieto Lait, ohjeet, normit Prosessit Yhteistyötahojen, palvelujärjestelmän tuntemus Tietojärjestelmät Organisaatio, henkilöstöhallinto TAIDOT Oman persoonan käyttö auttamistyössä Asiakkaan kohtaaminen, vuorovaikutus Työskentely eri asiakasprosessin vaiheissa eri työorientaatiot Moniammatillinen yhteistyö, verkostotyö, palveluohjaus Työn dokumentointi Tietotekniset työvälineet, tiedonhaku Työyhteisö/alaistaidot, työn kehittäminen ASENTEET Itsetuntemus, minä ammattilaisena Arvot, asenteet, tunteet Etiikka, moraali Periaatteet Kriittinen reflektio koita kestää Työn näkyväksi tekeminen Sosiaalistuminen ammattiin

Ryhmätyöskentely 55 min. Viisi ryhmää, jotka miettivät näitä kysymyksiä + MUUTA TÄRKEÄÄ! Omat jaottelut tervetulleita. Esitys esim. mind mappina. Mitä opiskelijalle halutaan opettaa lastensuojelusta? TIEDOT: Mikä / minkälainen tietäminen on oleellista? RYHMÄ 1 TAIDOT: Mitä taitoja ainakin pitää oppia? - Asiakkaan kohtaaminen / vuorovaikutus RYHMÄ 2 - Prosessiosaaminen eri työvaiheissa! RYHMÄ 3 - Moniammatillisuus, verkostotyö RYHMÄ 4 ASENTEET: Mitkä ovat lastensuojelussa tarvittavat / hyödylliset asenteet RYHMÄ 5

Ryhmätöiden purku Esitys 10 min. / ryhmä ASENTEET TIEDOT TAIDOT