VUOLIJOEN KUNTA TALOUSARVIO 2006

VUOLIJOEN KUNTA TALOUSARVIO 2006 TALOUSSUUNNITELMA 2006-2008

SISÄLLYSLUETTELO TALOUSARVIO 2006 TALOUSSUUNNITELMA 2006 2008 1. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 1 1 Kansantalouden kehitysnäkymät 1 2 Kunnallistalouden kehitys 2 3 Kainuun aluetalouden kehitys 3 4 Vuolijoen kunnan toimintaympäristö 3 5 Vuolijoen työpaikat ja työllinen työvoima 5 1. KAINUUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET 8 1 Kehittämisen tavoitteet 8 2 Osaamisen vahvistaminen ja innovaatioympäristön kehittäminen 8 3 Elinkeinojen ja tuotantorakenteen kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen 9 4 Elinvoimainen ja uudistuva maaseutu 9 5 Hyvinvoinnin edellytysten parantaminen 9 6 Aluerakenteen ja infrastruktuurin toimintakyvyn vahvistaminen ja ympäristön hoito 9 7 Vuorovaikutuksen lisääminen ja yhteistyön tehostaminen 9 3. VUOLIJOKI-STRATEGIA 10 3.1 Vuolijoen visio vuodeksi 2013 10 3.2 Visiosta johdetut kunnan kriittiset menestystekijät ja tavoitetasot 11 4. TALOUSARVIO 2006 JA TALOUSSUUNNITELMA 2006 2008 4.1 Talouden hallinnan tavoitteet 14 4.2 Talousarvion valmistelun perusteet 16 4.3 Toimintojen muutokset 17 4.4 Tuloslaskelma 19 4.5 Rahoituslaskelma 24 5. KÄYTTÖTALOUS 26 5.1 Käyttötalous toimielimittäin 26 5.2 Talousarvion rakenne, sitovuus ja käyttösuunnitelmat 27 Keskusvaalilautakunta 29 Tarkastuslautakunta 29 Kunnanvaltuusto 30 Kunnanhallitus 31 Sivistyslautakunta 41 Ympäristötekninen lautakunta 58 Liiketoiminta / Vesi- ja viemärilaitos 65 6. INVESTOINTIOSA 68

1. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 1.1. KANSANTALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Maailmankaupan kasvun merkittävä hidastuminen yhdessä korkealle kohonneen öljyn hinnan kanssa painoivat euroalueen teollisuuden ja kuluttajien luottamusta vuoden 2005 alkupuolella. Etenkin kotimaisen kysynnän heikkouden johdosta talouskasvu jäi sekä muuhun maailmaan että alueen aiempiin suhdannenousuihin nähden vaatimattomaksi. Alkukesästä yritysten odotukset alkoivat kuitenkin vahvistua ja varovaista kysynnän elpymistä on odotettavissa vuoden loppua kohti maailmankaupan hienoisen elpymisen ja euron heikentymisen myötä. Euroalueen ulkopuolella talouskasvu on jatkunut vahvana. Kokonaistuotannon kasvu tänä vuonna, 2 %, perustuu lähes kokonaan kotimaiseen kysyntään metsäteollisuuden seisokkien liitännäisvaikutuksineen leikatessa kasvusta yhden prosenttiyksikön verran. Bruttokansantuotteen kasvuksi ennakoidaan vuonna 2006 noin kolme prosenttia. Yksityisten palveluiden tuotannon kasvu jatkuu sekä kuluvana että tulevana vuonna kokonaistuotantoa nopeampana, kun taas julkisten palvelujen tuotannon kasvu pysyy hitaana. Työllisyyden pari vuotta kestänyt alamäki kääntyi vuoden 2004 jälkipuoliskolla tuntuvaan nousuun. Uusia työpaikkoja on syntynyt alkuvuonna nopeutuvaan tahtiin etenkin rakentamiseen, kauppaan sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Työttömyysasteen ennustetaan laskevan 8,2 prosenttiin vuonna 2005 ja edelleen 7,5 prosenttiin vuonna 2006. Työllisyysasteen kohoaminen riippuu palvelualojen työllistämismahdollisuuksien ohella myös muiden yritysten kysyntänäkymistä ja kannattavuuskehityksestä. Pitkäaikaistyöttömyys pysyy suurena ongelmana. Samalla työmarkkinoiden rakenteelliset kapeikot muodostavat kasvavan riskitekijän talouskasvulle ja sen vakaudelle. Kuluttajahintojen nousu on ollut Suomessa edelleen hidasta, joskin hieman nopeutumassa. Kotimaiset inflaatiopaineet ovat vähäisiä muun muassa lisääntyneen kaupan kilpailun vuoksi. Samaan suuntaan on vaikuttanut korkotason lievä aleneminen. Tänä vuonna kuluttajahinnat nousevat keskimäärin noin prosentin. Ensi vuonna kuluttajahintaindeksi ennakoidaan kohoavan noin 1,5 prosenttia. Pitkät korot ovat pysytelleet pitkään alhaalla keskeisissä teollisuusmaissa. Lainojen viitekorkona yleisesti käytetty 12 kuukauden korko on pysytellyt 2,5 prosentin alapuolella yhtäjaksoisesti jo kaksi vuotta. Myös pitkät korot ovat alhaalla; 10 vuoden obligaatiokorko on noin kolmen prosentin tasolla. Korkojen ei kuitenkaan odoteta enää laskevan, vaan kääntyvän vähitellen hienoiseen nousuun.

Seuraavassa taulukossa on eräiden kokonaistaloudellisten muuttujien nykytila ja arvioita tulevasta kehityksestä: Muuttuja 2004 2005 2006 Bruttokansantuote Palkkasumma 3,6 2,0 3,0 Ansiotaso 4,5 4,3 3,6 Inflaatio 3,4 3,5 2,5 Työllisyysaste 0,2 1.0 1,3 Työttömyysaste 67,2 68,0 68,2 Verot/BKT 8,8 8,2 7,5 Julkiset menot/bkt 44,2 44,5 44,0 Julkinen velka/bkt 50,8 51,5 51,0 Euribor 3 kk 45,1 44,0 42,5 10 vuoden korko 2,1 2,0 2,5 (Lähde: Kuntatalous 4/2005) 1.2. KUNNALLISTALOUDEN KEHITYS Tulopoliittinen ratkaisu ja kunta-alan palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelma kohottavat kunta-alan palkkasummaa koko sopimuskautena 2005-2007 keskimäärin noin seitsemän prosenttia. Kuluvana vuonna kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman arvioidaan kasvavan noin 4.5 prosenttia. Ensi vuonna kasvu hidastuu hieman johtuen mm. siitä että sopimuskorotukset ovat tätä vuotta pienemmät. Kainuussa toteutetaan vuosina 2005 2009 työnantajan sosiaaliturvanmaksun poistaminen. Työnantajan sosiaaliturvamaksut alenevat seuraavan viiden vuoden aikana 30.000 euroa vuositasolla nykyiseen verrattuna. Koko kuntasektorin kunnallisverojen tilitysten arvioidaan kohoavan ensi vuonna noin kolme prosenttia. Veropohja kasvaa palkkasumman kasvun myötä juuri tämän verran. Ensi vuodelle kunnallisverotuksessa ei ole odotettavissa taloudellisesti kovin merkittäviä veroperustemuutoksia, joskin esimerkiksi sairausvakuutuksen rahoitukseen liittyvä päivärahamaksun vähennyskelpoisuus vähentää jonkin verran kuntien verotuloja. Samaan suuntaan vaikuttaa metsäverouudistus. Toisaalta vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vähennyskelpoisuuden muuttuminen lisää kuntien verotuloja. Paineet kuntien tuloveroprosenttien korotuksiin ovat kovat. Kuntien vuoden 2006 valtionosuudet lisääntyvät noin 313 miljoonalla eurolla. Arviossa ei ole otettu huomioon valtionosuusuudistusta eikä muita uudistuksia. Kustannustenjaon tarkistuksesta johtuvat valtionosuuksien lisäykset ovat 86 miljoonaa euroa, indeksitarkistuksista (2,4 %, 75 % täydestä) johtuvat lisäykset 154 miljoonaa euroa sekä lisäystä sosiaali- ja terveydenhuoltoon 73 miljoonaa euroa terveyshankkeen, sosiaalihankkeen, sosiaalihuollon täydennyskoulutuksen sekä omaishoidon tuen osalta. Todelliset valtionosuudet lisääntyvät tätä enemmän, mutta myös menot lisääntyvät vastaavasti (esim. työmarkkinatukia) tai tulot vähentyvät (verovähennykset sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksesta) Maan hallitus on sopinut kaksivaiheisesta kuntien rahoitusuudistuksen toteuttamisesta.

Ensimmäinen vaihe toteutetaan vuoden 2006 alusta. Kuntien valtionosuusuudistuksen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu myös luopuminen nykyisenmuotoisesta kustannustenjaon tarkistamisesta. Sen voimaantulo ajoittuu kuitenkin vuoteen 2008. Muutokset koskevat mm. kiinteistöveroprosentin nykyisiä rajoja sekä valtionosuusjärjestelmän eräitä sellaisia perusteita, joihin on arvioitu tarvittavan muutoksia. Kuntakohtaisesti merkittävimmät muutokset aiheutuvat sosiaali- ja terveydenhuollon syrjäisyys- ja sairastavuuskertoimien laskentaperusteiden muutoksista sekä perusopetuksen valtionosuusperusteiden muutoksista. Uudistus on kustannusneutraali valtion ja kuntien kannalta. kuntien erikoissairaanhoidon menoihin on vaikea arvioida. Kuntatalouden kehitys edellyttää kunnilta ratkaisuja menojen kasvun hillitsemiseksi, investointien supistamiseksi, tuloveroprosenteista, palvelurakenteesta ja kuntien välisestä yhteistyöstä. 1.3. KAINUUN ALUETALOUDEN KEHITYS Kainuun tuotannon bruttomääräinen arvonlisäys oli v. 2000 ennakkotiedon mukaan 1.304 milj. euroa. Kainuun osuus koko maan arvonlisäyksestä oli 1,1 %. Maakunnan arvonlisäys on pysytellyt viiden viimeisen vuoden aikana paikallaan tai hieman laskenut. Samaan aikaan arvonlisäys koko maassa on kasvanut 29 %:lla ja esim. nopeimmin kasvaneilla alueilla esim. Uudellamaalla 41 %:lla ja Varsinais-Suomessa 45 %:lla. Kainuun on maakunnista viimeisenä mitattuna arvonlisäyksellä asukasta kohti. Kainuun maakuntaohjelmaan kirjattu tavoite koko maan keskimääräisen tason saavuttamisesta vuoteen 2006 mennessä ei toteudu. Toimialoittainen arvonlisäys osoittaa, että Kainuun tuotantorakenne poikkeaa koko maasta. Alkutuotannon osus arvonlisäyksestä on suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Jalostuksen ja yksityisten palveluiden osuudet maakunnan arvonlisäyksestä jäävät koko maan keskimääräisen arvon alapuolelle. Kainuun Kajaanin Koko maa maakunta seutu Alkutuotannon osuus arvonlisäyksestä 10,3 4,5 4,1 Jalostuksen osuus arvonlisäyksestä 24,2 29,0 36,8 Palveluiden osuus arvonlisäyksestä 34,8 36,1 40,3 Julkisen sektorin osuus arvonlisäyksestä 30,6 30,4 18,7 Kajaanin seudun kunnissa arvonlisäys v. 2000 oli 904 milj. euroa ja Kehys-Kainuussa 400 milj. euroa. Arvonlisäyksen muutos on ollut aleneva viiden vuoden aikana sekä Kajaanin, että Kehys-Kainuun seutukunnissa. 4. VUOLIJOEN KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestökehitys Vuolijoen kunnan väkiluku oli 31.12.2004 2.643 henkilöä. Muuttoliikkeen aiheuttama väestön nettotappio oli -46 henkilöä. Luonnollinen väestönmuutos (syntyneiden ja kuolleiden erotus ) oli -15 henkilöä. Maahanmuuton seurauksena kokonaisväkiluku kasvoi

kuitenkin 11:llä. Myös vuoden 2005 aikana kokonaisväestön määrä on kasvanut maahanmuuton seurauksena. Kunnan väkiluku oli syyskuun lopussa 2660 henkilöä. Vuolijoen väestökehitys ja väestönmuutostekijät 2001 2004: Syntyneiden Muuttoliike Netto Maahan-mu utto Netto Nettomuutto Väestö 31.12. Enemmyys 2001-6 - 63 + 21-48 2.775 2002-10 - 75-28 - 57 2.720 2003-7 - 44-11 - 90 2.632 2004-15 - 41 + 69 + 11 2.643 2005 I-IX - 2-14 1 + 19 2.662 2006-15 + 17 2.646 2007-16 + 15 2.645 Vuolijoella asuu entisen Jugoslavian sekä Iranin ja Irakin alueilta sekä Sudanista saapuneita kiintiöpakolaisia tällä hetkellä noin 125 henkilöä. Pakolaisten määrä on vaikuttanut ratkaisevasti kunnan väestömäärän kasvuun vuosina 2004 ja 2005. Kunnan palvelujen järjestämisen ja mitoituksen kannalta väestön määrässä ja rakenteessa tulevaisuudessa tapahtuvat muutokset ovat tärkeitä. Väestörakenne on muuttunut siten, että alle 15-vuotiaiden määrä on 474, yli 65-vuotiaiden määrä 554 ja työikäisten määrä 1615. Tilastokeskuksen ennusteen mukainen Vuolijoen kunnan ikäryhmittäinen väestö on seuraava: Ikäluokk 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 a 0 14 530 512 474 460 445 433 15 64 1.665 1.627 1.615 1.625 1.621 1.633 65 524 511 554 559 580 579 Yhteensä 2.719 2.650 2.643 2.644 2.646 2.645 Vuolijoen kunnan väestön ikärakenne on vielä terve. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on korkeampi kuin muissa Kainuun kunnissa. Työikäisen väestön väheneminen näkyy selvästi luvuissa. Toisaalta huoltosuhteen ongelmallisuutta kuvaa se, että työllisten määrä vain ylittää hieman eläkeläisten määrän. Tämä yhdessä korkean työttömyyden ja suuren alle 15-vuotiaiden määrän kanssa pitää huoltosuhteen epäedullisena.

Vuolijoen yhdyskuntarakenne on maaseutuvaltainen. Taajamissa asuu hieman yli puolet väestöstä ja asukkaat ovat jakautuneet kahteen taajamaan Otanmäkeen ja kirkonkylään. Haja-asutusalueella asuu huomattava osa vuolijokelaisista Oulujärven rantaviivan tuntumassa. Väestön väheneminen on ollut nopeinta Otanmäessä. Toisaalta kiintiöpakolaiset ovat kasvattaneet Otanmäen osuutta vuodenvaihteen tilanteesta. Vuolijoen väestö kylittäin 1.1.2005 Kir-k onkyl ä Käkilahti Ojan- Perä Kuusi - Ranta Otanmäki Kytö- Koski Saares mäki Vuott olahti Koski Ounas Muut Yhtee nsä 0 4 19 12 5 5 50 5 1 6 16 1 0 120 5 9 28 5 12 2 45 7 1 24 18 6 0 148 10 14 41 8 12 11 58 13 4 32 17 9 1 206 15 19 38 7 10 8 46 10 1 27 15 13 2 177 20 24 19 3 6 0 24 4 1 9 6 4 0 76 25 29 27 5 5 2 33 3 0 9 7 1 1 93 30 34 19 7 5 2 42 4 1 15 9 0 0 104 35 39 24 16 7 4 55 6 1 14 10 3 3 143 40 44 47 6 7 9 51 9 2 32 17 5 5 190 45 49 54 10 12 8 70 9 3 35 13 9 0 223 50 54 58 15 16 6 82 7 4 42 12 7 2 251 55 59 57 12 8 5 76 1 1 23 12 4 0 199 60 64 28 10 4 4 69 6 3 21 9 4 1 159 65 69 37 9 8 7 61 5 5 12 13 4 0 161 70 74 27 7 4 5 50 4 3 25 13 2 2 142 75 79 38 8 6 10 27 5 1 18 9 4 0 126 80 84 35 6 1 3 17 5 1 9 5 1 0 83 85 89 16 0 1 2 0 0 0 4 1 0 0 28 90 10 0 0 0 1 0 0 1 2 0 0 14 Yht. 622 149 129 93 857 103 34 358 204 77 17 2643 1.5. VUOLIJOEN TYÖPAIKAT JA TYÖLLINEN TYÖVOIMA Vuolijoen kunnan työpaikat Vuolijoen työpaikkaomavaraisuus on laskenut parin viime vuoden aikana. Vuoden 2002 ennakkotietojen mukaan Vuolijoen alueella olevien työpaikkojen määrä alentui etupäässä Talgo Oy:n työllisyystilanteen vuoksi vuoden 1995 tasolle. Vuolijoen työpaikoista 52 % on jalostuselinkeinoissa (teollisuudessa ja rakennustoiminnassa). Jalostustyöpaikoista tärkeimpiä alatoimialoja ovat metallituotteiden, kulkuneuvojen, elintarvikkeiden ja sähköteknisten tuotteiden valmistus. Julkisten palvelujen työpaikkoja kunnassa on noin neljännes työpaikoista.

Vuolijoen työpaikkakehitys toimialoittain 1999-2003 Elinkeinot 1999 2000 2001 2002 2003 Alkutuotanto 89 109 91 86 75 Jalostus 585 601 509 401 501 Yksityiset palvelut 109 107 111 104 91 Julkiset palvelut 233 227 229 240 247 Tuntematon 54 43 19 29 31 Työpaikat yhteensä 1070 1096 959 860 955 Vuolijoen kunnan työllinen työvoima Vuolijoen kunnassa asuva työllinen työvoima vuonna 2003 895 henkilöä. Työllisen työvoiman määrässä ei ole tapahtunut väestön vähenemisestä huolimatta 1990-luvulla suuria muutoksia. Kunnan elinkeinorakenne on muuttunut palveluelinkeinovaltaiseksi.. Palvelut työllistävät kunnan työllisestä työvoimasta pääosan 50 %. Teollisuuden osuus työllisestä työvoimasta on 32 %. Maa- ja metsätaloudessa työskentelevien osuus on 8 % koko työllisestä työvoimasta. Elinkeinot 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Maa- ja metsätalous 137 111 107 108 106 102 111 96 90 83 Mineraalien kaivu 5 9 7 8 6 9 7 7 6 9 Teollisuus 334 327 230 347 339 313 331 297 232 278 Sähkö- ja vesihuolto 3 1 2 1 2 2 3 2 2 2 Rakennustoiminta 37 43 49 43 48 41 41 41 48 44 Kauppa ja majoitus 41 54 53 44 53 57 51 53 54 52 Kuljetus ja liikenne 28 32 32 34 36 33 31 30 33 32 Rahoitus ja vak. 48 48 51 61 62 69 59 68 60 58 Yhteisk. Palvelut 247 274 282 257 263 261 262 270 294 306 Tuntematon 28 25 25 27 27 32 21 20 29 31 Työlliset 908 924 838 930 942 919 917 884 846 895 Työllisen työvoiman kehitys elinkeinoittain vuosina 1994 2003 Vuolijoen kunnan työttömyystilanne Vuolijoen työttömyysaste oli vuoden 2005 lokakuussa 15,1 %. Erilaisten työllistämistoimenpiteiden piirissä oli lisäksi % työvoimasta. Työttömyys on alentunut

kuluvan vuoden aikana noin kahdella prosenttiyksiköllä edellisvuoden tasosta, mutta on edelleen viisi prosenttiyksikköä maan keskimääräistä työttömyysastetta korkeampi. Tällä hetkellä Vuolijoen työttömyys on kuitenkin selvästi alle Kainuun kuntien keskiarvon. Talgo Oy:n tilauskannan vaihtelusta johtuvat lomautukset ja irtisanomiset sekä maahanmuuttajien työnsaannin vaikeus ovat tärkeimmät syyt korkeaan työttömyyteen. Teollisesta työstä työttömäksi jääneet henkilöt ovatkin suurin työttömien ammattiryhmä Heitä on noin neljännes kaikista työttömistä ja puolet työttöminä olevista miehistä. Naisten kohdalla suurin ammattiryhmä on palvelualalta työttöminä olevat 30 % kaikista naistyöttömistä. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työttömiä oli 20 % työttömistä naisista. Suunnilleen yhtä suuri osuus oli myös hallinto- ja toimistoalan työttömien naisten osuus kaikista työttömänä olevista naisista. Vuolijoen nuorisotyöttömyys on pysynyt alhaisemmalla tasolla kuin Kainuussa keskimäärin. Alle 25-vuotiaita on ollut Vuolijoella työttömänä vuoden 2005 aikana keskimäärin 12 henkilöä eli 7,5 työttömistä. Sen sijaan ikääntyvien työttömien, yli 50-vuotiaiden osuus työttömistä on 47 %, mikä on selvästi korkeampi kuin Kainuussa keskimäärin. Myös pitkäaikaistyöttömien osuus (24,7 %) on korkeampi kuin maakunnassa keskimäärin.

Vuolijoen kunta on jäsenenä Kajaanin seudun kuntien yhteisessä Kumppaniksi ry:ssä. Yhdistys toteuttaa kuntien yhteisiä työttömyyden torjuntaan liittyviä hankkeita. Työttömyys on edelleen Vuolijoella keskeinen yhteiskunnallinen ongelma. Työllisyyspoliittisten toimenpiteiden määrää ja suuntaamista tulisi kuitenkin arvioida uudelleen.

2. KAINUUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET 2.1. KEHITTÄMISEN TAVOITTEET Kainuun maakuntasuunnitelmassa vuosille 2025 on määritelty pitkän aikavälin tavoitteet ja strategiat. Kainuun kehittämisstrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa Kainuun vetovoimaa ja kilpailukykyä ihmisten asuinpaikkana, yritysten sijaintipaikkana ja vapaa-ajan kohteena. Maakuntaohjelma suuntaa maakuntaan kohdistuvat kehittämistoimenpiteet siten, että maakunnan voimavarat saadaan toteuttamaan maakuntasuunnitelman mukaista strategiaa. Kainuun kehittämisen määrälliset yleistavoitteet ovat seuraavat: Indikaattori Vuonna 2003 Tavoite 2010 Väkiluku 89.777 83.578 Työvoima 39.540 36.927 Työpaikat 30.362 30.862 Työttömyysaste % 18,9 9,6 Työllisyysaste % 55,3 60,3 BKT % (EU=100) 73,8 76,2 Maakunnan strategiset toimintalinjat ovat: 2 OSAAMISEN VAHVISTAMINEN JA INNOVAATIOYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Tähän toimintalinjaan kuuluvia toimenpidekokonaisuuksia ovat osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteen kehittäminen, tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä innovaatiotoiminnan edellytysten parantaminen. Osaamistason nostamisen ja koulutusrakenteen kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä ovat avainklustereita tukevan korkea-asteen koulutuksen kehittäminen, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen kehittäminen vastaamaan työelämän tarpeita sekä koulutusorganisaatioiden välisen yhteistyön lisääminen. Tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämiseen sisältyviä toimenpiteitä ovat tietoverkkojen saatavuudesta huolehtiminen koko maakunnan alueella, organisaatioiden sisäisten ja ulkoisten prosessien digitalisointi sisältöjen ja palvelujen osalta sekä tietoyhteiskunnan työkalujen omaksumiseen tähtäävän toimintakulttuurin muuttaminen. Innovaatiotoiminnan edellytysten parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä ovat sellaisten innovaatioketjujen luominen, jotka ulottuvat koulutuksesta tutkimukseen, kehitystoiminnan ja osaamisintensiivisen palvelutoiminnan kautta yrityksiin sekä avainklustereita tukevien osaamiskeskittymien muodostaminen.

2.3 ELINKEINOJEN JA TUOTANTORAKENTEEN KEHITTÄMINEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN Toimintalinjaan kuuluvia toimenpidekokonaisuuksia ovat klustereiden kehittäminen ja tuotantorakenteen uudistaminen ja yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistäminen. Klustereiden kehittämisen ja tuotantorakenteen uudistamiseen tähtääviä toimenpiteitä ovat kasvupotentiaalien tunnistaminen ja voimavarojen keskittäminen, luonnonvarojen käytön lisääminen ja jalostusasteen nostaminen, yritysten ja toimialojen sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden välisen yhteistyön ja verkottumisen edistäminen sekä koulutetun työvoiman saatavuuden turvaaminen Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistämiseen kohdistuvia toimenpiteitä ovat yritysilmapiirin ja yrittämisen edellytysten parantaminen, yrityspolkujen luominen sekä yritysten kilpailukyvyn, kasvun ja uudistumisen tukeminen. 2.4 ELINVOIMAINEN JA UUDISTUVA MAASEUTU Elinvoimaiseen ja uudistuvaan maaseutuun kohdistuvia toimenpiteitä ovat maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen ja olemassa olevien yritysten kilpailukyvyn kehittäminen yhteistyön ja verkottumisen tukeminen sekä keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen ja maakunnan luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja uusien mahdollisuuksien etsiminen. 2.5 HYVINVOINNIN EDELLYTYSTEN PARANTAMINEN Hyvinvoinnin edellytysten parantamiseen kuuluvia toimenpidekokonaisuuksia ovat rakennetyöttömyyden purku ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä hyvinvointipalvelut. 2.6 ALUERAKENTEEN JA INFRASTRUKTUURIN TOIMINTAKYVYN VAHVISTAMINEN JA YMPÄRISTÖN HOITO Tähän toimintalinjaan kuuluvia toimenpidekokonaisuuksia ovat perusrakenteiden tason ja toimivuuden parantaminen, hyvä ympäristö, elin- ja kulttuuriympäristö, jätehuolto, luonnonvarat, maatilatalous, kaivannaistoiminta, kiviaineshuolto, energiahuolto, luonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäyttö, vesi- ja pohjavesivarat ja vaikutusten arviointi. 2.7 VUOROVAIKUTUKSEN LISÄÄMINEN JA YHTEISTYÖN TEHOSTAMINEN Vuorovaikutuksen lisäämiseen ja yhteistyön tehostamiseen liittyviä toimenpidekokonaisuuksia ovat kansainvälinen ja monikulttuurinen Kainuu, viestintä, kansalaisvaikuttaminen ja kumppanuus.

3. VUOLIJOKI-STRATEGIA 3.1. VUOLIJOEN VISIO VUODEKSI 2013 Visio voidaan määritellä organisaation halutuksi tavoitetilaksi. Sen tehtävänä on antaa strategialle suunta, jota pitkin edetä. Se on tavoitteellinen näkemys siitä, millaiselta Vuolijoen halutaan näyttävän tulevaisuudessa. Visio 2013 Vuolijoki on itsenäinen viihtyisän ja turvallisen asumisen, hyvien palveluiden ja menestyvien yritysten monikulttuurinen asuinalue. Vision strategiset päämäärät Vuolijoen visiota 2013 tarkentavat seuraavat vision strategiset päämäärät, jotka kuvaavat tarkemmin visiota: 1. Vuolijoella on asukkaiden tarpeista lähtevät hyvän elämän palvelut 2. Vuolijoella on työtä, asuntoja sekä turvallinen ympäristö 3. Vuolijoki on ystävällinen ja monikulttuurinen asuinalue 4. Vuolijoki tarjoaa monipuoliset sivistys- ja kulttuuripalvelut 5. Vuolijoki toimii seudullisesti 6. Vuolijoella on vakaa talous, joka luo pohjan laadukkaille palveluille ja tulevaisuuden rakentamiselle Vuolijoki tukee omilla hankkeillaan Kainuun kehittämisohjelman ja siihen liittyvän maakunnallisen viestintäsuunnitelman toteutumista. Kunnan kehittämisstrategia sovitetaan suunnittelukaudella yhteen Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen kehittämisohjelmien sekä Kainuun maakuntastrategian kanssa. Kunta pyrkii tukemaan maakunnan tavoitteiden toteutumista ja hyödyntämään maakuntastrategiaa ja aluekehitysohjelmaa omassa toiminnassaan. Vuolijokea pyritään kehittämään asuinkuntana, jolla on monikulttuurinen väestö, edullinen tuloveroprosentti ja edulliset asunnot, Oulujärven rantatontteja sekä kuntalaisille hyvät peruspalvelut. Kehittämisstrategian painopistealueet ovat: Talouden tasapainottaminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Koulupalvelut Kuntaliitoksen toteuttaminen Kajaanin kaupungin kanssa Painopistealueita tukevat tavoitteet ja toimenpiteet: * Kunnan talouden tasapainon saavuttaminen pidemmällä aikavälillä. * Kunnan hallinnon tehostaminen mm. johtamisjärjestelmiä kehittämällä, henkilöstöpolitiikkaa edistämällä ja tietotekniikkaa hyödyntämällä. * Kainuun hallintokokeilun hyödyntäminen sekä maakunnallisen ja seudullisen yhteistyön lisääminen. * Kuntakuvan parantaminen asuinkuntana. * Maahanmuuttajapolitiikan jatkaminen ja syventäminen. * Maapolitiikan kehittäminen ja pitkäjänteinen maankäytön suunnittelu ja

yhdyskuntarakenteen kehittäminen. * Hanketoiminnan hyödyntäminen. * Kansainvälistyminen * Ympäristön kestävä kehitys Vuolijoen toiminta-ajatus Vuolijoki tarjoaa asukkailleen monipuolisia peruspalveluja tehokkaasti ja taloudellisesti seudullista ja maakunnallista yhteistyötä hyödyntäen. Vuolijoen arvot: Asiakas- ja asukaslähtöisyys Suvaitsevuus ja tasa-arvo Monikulttuurisuus Avoin yhteistyö Kumppanuus ja yhteisöllisyys 3.2. VISIOSTA JOHDETUT KUNNAN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA TAVOITETASOT Visiosta on johdettu kunnan kriittiset menestystekijät eli ne asiat, joissa kunnan on ehdottomasti onnistuttava, jotta esitetty visio toteutuu. Kriittisille menestystekijöille on edelleen johdettu arviointikriteerit tai -mittarit, joilla kuvataan, miten menestystekijöiden suhteen on onnistuttu. Yhdellä menestystekijällä voi olla useampia arviointikriteereitä. Näiden keskeisten menestystekijöiden ja arviointikriteereiden tulisi jatkossa ohjata päätöksentekoa niin luottamushenkilöstön kuin viranhaltijajohdonkin osalta. Jokaiselle arviointikriteerille on asetettu tavoitetasot/mittarit. Kriittisiä menestystekijöitä määriteltäessä on asiaa tarkasteltu neljästä eri näkökulmasta: Palvelukyky ja vaikuttavuus, joka edustaa päätöksentekijän, kansalaisen ja asiakkaan näkökulmaa Taloudelliset resurssit, joka edustaa resurssien hallinnan näkökulmaa Prosessit ja rakenteet, joka edustaa organisaation toimivuuden näkökulmaa Henkilöstön osaaminen, uudistuminen ja työkyky, joka edustaa henkilöstön ja työyhteisön näkökulmaa

TOIMINTA-AJATUS Vuolijoki tarjoaa asukkailleen monipuolisia peruspalveluja tehokkaasti ja taloudellisesti seudullista ja maakunnallista yhteistyötä hyödyntäen. VISIO 2013 Vuolijoki on itsenäinen, viihtyisän ja turvallisen asumisen, hyvien palveluiden ja menestyvien yritysten monikulttuurinen asuinalue. STRATEGISET TAVOITTEET Palvelukyky ja Vaikuttavuus Prosessit ja rakenteet Taloudelliset resurssit Palvelut vastaavat asukkaiden tarpeita ja määrää Syrjäytymisen ehkäiseminen Muuttotappion pysäyttäminen Kehittyvä, elinvoimainen yrityselämä Kunnan toiminta on tehokasta, laadukasta ja asukkaiden kanssa vuorovaikutteista Seudullisen elinkeinoyhteistyön tiivistäminen Monikulttuurisuuden ja kansainvälistymisen edistäminen Tasapainoinen talous pitkällä aikavälillä Kiinteistöjen käyttöasteen parantaminen Henkilöstön osaaminen, uudistuminen ja Työkyky Henkilöstö on osaavaa, motivoitunutta ja tehtäviinsä sitoutunutta Yhtenäinen johtamisjärjestelmä Hyvä työnantajakuva Palveluiden saatavuus ja laatu Seudullisen yhteistyön ja Kainuun hallintokokeilun hyödyntäminen palveluiden järjestämisessä Luodaan edellytykset hyville oppimistulokselle esi- ja perusopetuksessa Yrityselämän toimintaedellytykset ja kehittyvät yritykset KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Verkottuminen ja seudullinen yhteistyö palveluiden järjestämisessä ja elinkeinoelämän kehittämisessä Kunnan kilpailu- ja toimintakyvyn varmistaminen kehittämällä kuntaorganisaation kykyä vastata uusiin palveluhaasteisiin Aktiivinen pakolaispolitiikka Kunnan vakavaraisuus ja kyky selviytyä sitoumuksistaan paranee Menojen ja tulojen kehityksen tasapaino Tulorahoituksen riittävyys pitkällä aikavälillä, investointien tulorahoitus > 100 % Tyhjien asuntojen ja vajaakäyttöisten kiinteistöjen käyttöön saattaminen Johtaminen ja esimiestyö Johtamisen perusosaamisen ja muutosjohtamisen valmiuksien kehittäminen Henkilöstön työkyky ja osaaminen turvataan oikealla henkilöstömitoitukse lla, aktiivisella henkilöstöpolitiikalla sekä työkykyä ylläpitävällä toiminnalla ja koulutuksella Henkilöstön muutosvalmius ja yhteistyökyky Toimivalla henkilöstöstrategialla

parannetaan kunnan kilpailukykyä työnantajana

Perusopetukseen käytetään vähintään 72 tuntia/oppilas, esiopetukseen 67 tuntia/oppilas vuodessa Pääkirjaston aukiolotunteja vähintään 1.700 vuodessa (32 tuntia viikossa) Kansalaisopiston opintotunteja enintään 1.570 vuodessa Työpajatoiminnalla ja tukityöllistämisellä on järjestetty työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka vähintään 30 työttömälle Lasten päivähoidossa odotusaika hakemuksesta kasvatuksellisista ja sosiaalisista syistä < 7 vrk, työllisyys- ja opiskelusyistä < 14 vrk ja muista syistä < 120 vrk TOIMINNALLISET TAVOITTEET Taseen omavaraisuusasteen alenemisen pysäyttäminen Velkaantumisen kasvun hidastaminen Vuosikatteen negatiivisuuden alentaminen Verorahoituksen kasvu-% > toimintakatteen kasvu Maksujen ja taksojen tarkistus vähintään kustannustason muutosta vastaavasti Resurssien uudelleen kohdentaminen Maksuvalmius vähintään 2 viikkoa Tuottavuus- ja taloudellisuusmittare iden kehittäminen hallintokunnissa Kunnan visio, strategiat ja tavoitteet määritelty Henkilöstöstrategia Esimieskoulutus käynnistetty Kaikki esimiehet ovat käyneet kehityskeskustelut alaistensa kanssa Uudet työntekijät on perehdytetty perehdyttämisohjelm an mukaisesti Kuntoremontti 10 työntekijälle ja henkilökuntakorttietu udet Työntekijöiden tukeminen atk-hankinnoissa

4. TALOUSARVIO 2006 JA TALOUSSUUNNITELMA 2006 2008 4.1. TALOUDEN HALLINNAN TAVOITTEET Kunnan palvelujen turvaaminen ja kehittäminen sekä talouden hallinta perustuu seuraaville tavoitteille: Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Vuolijoen kunnan alijäämä edellisiltä vuosilta ja kuluvan vuoden arvio ovat seuraavat: Vuosi 1999-2001 2.553.204 2002 723.490 2003 674.280 2004 681.144 2005 872.000 Yhteensä 5.504.118 Kunnanvaltuusto päättää alijäämien kattamisen ja kunnan talouden tasapainottamisen osalta, että alijäämät katetaan pidemmän aikavälin kuluessa vuoteen 2014 mennessä. Kunnan taseessa 31.12.2004 oli kattamattomia alijäämiä 4,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2005 alijäämien määrä kasvaa noin 0,9 miljoonalla eurolla ja vuonna 2006 noin 1,4 miljoonalla eurolla, joten talousarviovuoden lopussa kattamattomien alijäämien määrä nousee jo 6,9 miljoonaan euroon. Suunnittelukaudella 2006 2008 ei päästä 0-tulokseen. Suunnittelukaudella alijäämää kertyy vuosittain noin 1,5 miljoonaa euroa.

Kunnan nykyinen menorakenne edellyttäisi noin viittä prosenttiyksikköä korkeampaa tuloveroprosenttia 0-tulokseen pääsemiseksi. Kunnan velkakanta on kasvanut 8,7 miljoonaan euroon ja kasvu jatkuu nopeana. Negatiivisen tulorahoituksen vuoksi tulorahoituksella ei voida hoitaa lainan korkoja eikä myöskään lainojen lyhennystä, joten rahoitukseen tarvitaan lisälainanottoa. Taseen omavaraisuusaste on kuntakonsernin osalta jo negatiivinen ja peruskunnan osalta omavaraisuusaste muuttunee negatiiviseksi vuoden 2005 aikana. Kunnan talous täyttää kriisitalouden tunnusmerkit. Vuoden 2006 talousarvio syventää talouskriisiä: nettoinvestoinnit joudutaan rahoittamaan lisälainanotolla ja myös käyttötaloutta joudutaan rahoittamaan lisääntyvässä määrin lainarahoituksella. Velkaantuminen nostaa lainanhoitokustannuksia, mikä entisestään kiristää talouden liikkumavaraa ja luo paineita verotuksen korottamiselle. Kunnan lainarasitus pysyy ilman uutta lainanottoa korkealla tasolla seuraavat 20 vuotta. Suureen lainakantaan liittyy myös merkittävä korkoriski. Alijäämien kattamiseen ja kunnan juoksevan toiminnan rahoittamiseen kunnan käytettävissä olevilla tulorahoituksen keinoilla ei ole enää mahdollisuuksia realistisella tuloveroprosentilla. Tästä syystä kunta on päättänyt käynnistää kuntaliitosneuvottelut Kajaanin kaupungin kanssa niin, että kuntaliitos voisi toteutua vuoden 2007 alusta. Viime vuosien suuret investoinnit ovat vaikuttaneet talouden tasapainoon kolmella tavalla: 1) Tulorahoitusta suurempi nettoinvestointimäärä on lisännyt lainanottoa ja korkomenoja. 2) Investointien johdosta tulevien vuosien poistopohja on kasvanut ja lisää poistojen määrää. Poistot merkitään tuloslaskelmaan ja ne pienentävät tilikauden tulosta. 3) Investoinnit lisäävät yleensä myös käyttömenoja. Sopeutuminen edellyttää investointien karsimista, henkilöstömäärän vähentämistä, kunnan hallinnon sisäisen liikkuvuuden lisäämistä ja tukemista palkkauksellisin järjestelyin sekä tehtävien uudelleen organisointia ja palveluiden uudelleen järjestelyjä, Kainuun maakuntahallinnon hyödyntämistä palveluiden järjestämisessä sekä muun seudullisen yhteistyön lisäämistä. Sopeutuminen edellyttää, että suunnittelu- ja tasapainotuskaudella päästään tilanteeseen, jossa toimintakatteen vuosittainen kasvu on selvästi verorahoituksen kasvua hitaampaa. Talouden tasapainon parantamiseksi noudatetaan seuraavia periaatteita: - Vuosikatteen taso vuonna 2006-1,0 miljoonaa euroa. 0-tason saavuttaminen suunnittelukauden loppuun mennessä edellyttää noin 1,4 miljoonan euron (12 %) suuruista nettomenojen karsintaa vuosina 2006 2008. Vakinaisten vakanssien vähentämistä jatketaan luonnollista poistumaa hyväksi käyttäen silloin kun se tehtävien hoidon kannalta on mahdollista. Avoimeksi tulevat vakanssit jätetään täyttämättä tai täytetään hallinnon sisäisin siirroin ja suositaan palkattomia lomia. Ennen kuntaliitosta varaudutaan liitoksen edellyttämiin ja mahdollistamiin yhtenäistämistoimiin jättämällä vakansseja täyttämättä tai täyttämällä väliaikaisesti tai yhteisesti tai muuten yhteisesti sopien. Perusopetuksen osalta palkkamenojen leikkausta jatketaan kevätlukukaudella

leikkaamalla opetukseen käytettävää tuntimäärää kevään 2005 tasosta viidellä prosentilla. Uusia toimintoja ei käynnistetä, ellei siihen ole lainsäädännöllistä perustetta ja uusia avustuksia ei myönnetä ja entisiä uudelleen arvioidaan. Palvelurakenteita arvioidaan uudelleen sekä lisätään seudullista yhteistyötä. Kajaanin kanssa valmistellaan kuntaliitoksen toteuttamista vuoden 2007 alusta. Menojen kasvun hillitsemiseksi toiminnalliset yhteistyömahdollisuudet hyödynnetään jo ennen mahdollista kuntaliitosta. Sijaisten ja muun tilapäisen henkilökunnan määrää vähennetään. Jos välttämättömät tehtävät sitä edellyttävät, voidaan tehdä vakanssijärjestelyjä tai hoitaa tehtäviä tilapäisen henkilöstön turvin. Avoimeksi tulevien vakanssien osalta täyttökieltoa jatketaan. Täyttökielto koskee kaikkia virkoja ja työsuhteita, myös tilapäistä henkilöstöä. Täyttöluvan antaa kunnanhallitus ja tilapäisten henkilöiden osalta kunnanjohtaja. Palvelutuotannon sisältöä ja rakennetta uudistetaan. Tavoitteena on toiminnan tehostaminen kaikilla tehtäväalueilla vaarantamatta kuitenkaan peruspalveluiden tuotantoa ja saantia. Hallinnon kehittämisen painopiste on organisaation sisäisessä kehittämisessä ja henkilökohtaisen johtajuuden tukemisessa. Tavoitteena on henkilöstön joustava käyttö hallintorajojen yli ja ammatillisten valmiuksien ja osaamisen kehittäminen vastaamaan muuttuvia tehtäviä. Kunnan henkilöstön kansainvälistymisvalmiuksia tuetaan ja kehitetään. Henkilöstön työkykyä ylläpitävää toimintaa kannustetaan. Tuetaan henkilöstön koulutusta, joka tähtää uudelleensijoittumisedellytysten ja muutosvalmiuden parantamiseen sekä uudelleensijoittumisedellytysten parantamiseen toimintojen muutostilanteissa sekä kuntaliitostilanteessa. Palvelutuotannon uudistamisen tavoitteena on noin viiden henkilötyövuoden alennus henkilöstökustannuksissa vuosittain. Elinkeinoelämän kehittämisedellytyksiä parannetaan. Kuntien välistä yhteistyötä lisätään palvelutuotannossa (Kainuun maakuntahallinto ja seutuyhteistyö). 4.2. TALOUSARVION VALMISTELUN PERUSTEET Talousarvio 2006 ja taloussuunnitelma 2006 2008 on rakennettu seuraaville perusteille: 1. Tuloveroprosentti 18.75 vuosina 2006. Tuloveroprosenttia korotetaan 0,75 prosenttiyksiköllä vuonna 2007, mikäli kunta jatkaa itsenäisenä kuntana. Kiinteistöveroprosentit säilyvät vuoden 2005 tasolla. 2. Maksuja tarkistetaan kustannuskehitystä vastaavasti. 3. Menotalous sopeutetaan tuloihin vuosina 2006 2008 palvelutuotantoa tehostamalla, tarkistamalla palveluverkostoa ja -rakenteita maakunnallista ja seudullista

yhteistyötä lisäämällä. Palvelutuotantoa tehostetaan ja toiminnallisia tavoitteita tarkistetaan vuosittain viidellä prosentilla (= 5 henkilötyövuotta). Uutta teknologiaa kuten sähköisiä palveluja hyödynnetään ja uudistetaan sisäisiä rakenteita. 4. Palkat on laskettu nykyiselle henkilöstölle voimassa olevien sopimusten mukaan. Uusiin sopimuskorotuksiin on varauduttu 2,9 prosentin korotuksella. Palkkojen sivukulut on laskettu 30,4 prosentin mukaisesti lukuun ottamatta opettajia, joiden osalta sivukulut on laskettu 28,2 prosentin mukaisesti. Vuoden 2006 alusta lakkautetaan yksi opettajan virka. 5. Vuonna 2006 ei käynnistetä kunnan tahdonvallassa olevia uusia toimintoja. 6. Verotulojen kasvuksi arvioidaan vuosittain 3 %, valtionosuuksien yksikköhintojen korotukseksi 2,4 %. 7. Maakuntahallinnon kustannussäästöksi on arvioitu vuonna 2006 3,8 % ja vuonna 2007 4 %. 8. Jatketaan henkilöstömenojen leikkauksia (5 %) perusopetuksen osalta kevätlukukauden 2006 ajan. 9. Henkilöstö- ja muut kustannukset kohdennetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan kustannuspaikoille. 4.3. TOIMINTOJEN MUUTOKSET Kunnanhallitus Valmistellaan Vuolijoen kunnan ja Kajaanin kaupungin kuntaliitoksen toteuttamista vuoden 2007 alusta. Tyky-toimintaa ja omatoimisen opiskelun tukemista jatketaan. Jatketaan aktiivista pakolaispolitiikkaa pitämällä kunnassa asuvien kiintiöpakolaisten määrä noin 100 pakolaisen tasolla. Uusia pakolaisryhmiä ei vastaanoteta vuoden 2006 aikana. Osallistutaan Monikulttuurinen toimintakeskus Kainuuseen hank-keeseen (MONIKA), jota hyödynnetään kotouttamistoimien järjestämisessä. Kunnan tuella työllistetään 1,8 prosenttia työvoimasta (noin 40 henkeä vuodessa, 20 htv). Nuorten työpajatoiminnassa jatketaan yhteistyötä Kumppaniksi ry:n kanssa. Tuetaan kyliä kyläsuunnitelmien toteuttamisessa (avustus 1.000 /kylä). Palveluliikennettä jatketaan vuoden 2006 loppuun saakka nykyisessä laajuudessa Jatketaan hammasrahan maksamista (200 euroa) vastasyntyneille vuolijokelaisille vuona 2006. Tehostetaan kuntakonsernin ohjausta ja kohdennetaan kustannukset työvälineiden, toimitilojen ja työajankäytön osalta aiheuttamisperiaatteen mukaan.

Sivistyslautakunta Lasten päivähoidossa painopiste siirtyy perhepäivähoidosta ryhmäperhepäivähoidon suuntaan. Vuoden 2006 alussa käynnistetään ryhmäperhepäivähoito Kirkonkylässä. Perusopetuksessa jatketaan henkilöstömenoleikkauksia kevätlukukauden 2006 leikkaamalla opetukseen käytettävää tuntimäärää viidellä prosentilla. Musiikkiopistosta ostetaan 15 opintotuntia viikossa ja kansalaisopistolta 1570 opintotuntia vuodessa. Liikuntapalveluiden järjestämisessä jatketaan yhteistyötä Kainuun Liikunta ry:n kanssa. Koululaisten iltapäivätoimintaa järjestetään kolmessa toimipisteessä Ympäristötekninen lautakunta Vaalan, Paltamon ja Vuolijoen yhteistä aluearkkitehtitoimintaa jatketaan Otanmäen ja Kirkonkylän asemakaavojen sekä rantayleiskaavan tarkistamistyötä jatketaan Katajakankaan lakkautetun kaatopaikan maisemointityöt saatetaan loppuun vuoden 2006 aikana lupaehtojen mukaisesti Kaavateiden talvikunnossapito hoidetaan kolmevuotisen sopimuksen mukaisesti Kirkonkylän ja Otanmäen jätevesiverkoston saneerausta jatketaan (100.000 ), tehdään Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon remontti (80.000 ), rakennetaan kaukoluenta-automaatio Nissilän ja Kirkonkylän välille (20.000 ), Vuolijoentien ja Omakotitien kunnostaminen (40.000 ) Otanmäen altaan patopenkan ja altaan ojituksen kunnostaminen (10.000 ) Tehdään kunnossapitotöitä Otanmäen kirjastossa (10.000 ) sekä Otanmäen päiväkodissa (20.000 ) sekä Kiinteistö Oy Ota-Vuon kosteustekninen remontti (37.500 ) Hankitaan päältä ajettava ruohonleikkuukone (10.000 ) Avustetaan yksityisteiden kunnossapitoa (11.000 ) sekä avustetaan yksityisteiden peruskorjaustoimintaa tapauskohtaisesti. Kiinteistönhoitopalveluita myydään ulkopuolisille asiakkaille

4.4. TULOSLASKELMA (1.000 ) TP 2004 TA 2005 TA 2006 TS 2007 TS 2008 Toimintatuotot Myyntituotot 399 985 1.042 1.062 1.084 Maksutuotot 816 299 368 369 376 Tuet ja avustukset 769 501 730 730 700 Muut tuotot 373 846 787 780 780 Toimintatuotot yhteensä 2.357 2.631 2.927 2.941 2.940 Toimintakulut Henkilöstömenot -6.296-3.614-3.762-3.837-3.914 Palvelujen ostot -5485-8.792-9.161-9.343-9.530 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1.022-857 -914-930 -950 Avustukset -761-414 -414-410 -410 Muut kulut -282-423 -431-430 -430 Toimintakulut yhteensä -13.846-14.100-14.651-14.950-15.234 Toimintakate -11.489-11.470-11.724-12.009-12.294 Verotulot 5.316 5.460 5.600 5.825 5.945 Valtionosuudet 5.731 4.833 5.076 5.170 5.280 Korkotuotot 63 50 50 50 50 Muut rahoitustuotot 186 130 100 50 50 Korkokulut -212-230 -230-270 -300 Muut rahoituskulut -15-15 -20-20 -20 Rahoitustuotot ja -kulut yht. 22-65 -100-190 -220 Vuosikate -420-866 -1.148-1.204-1.289 Poistot ja arvonalentumiset -265-300 -250-250 -250 Satunnaiset erät Tilikauden tulos -685-1.166-1.398-1.454-1.539 Rahastojen lisäys (-)/vähennys (+) 4 0 0 0 0 Tilikauden ali-/ylijäämä -681-1.166-1.398-1.454-1.539 Lisätietoja: 2004 2005 2006 2007 2008 Verorahoitus, 1.000 11.047 10.293 10.676 10.995 11.225 Verorahoitus, /asukas 4.180 3.894 4.014 4.160 4.247 Vuosikate % -158,5-308,3-382,7-401,3-429,7 Vuosikate /asukas -159-328 -434-455,5-487,7

Tuloslaskelmaosa osoittaa, kattaako tulorahoitus kunnan palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan toiminta- ja vuosikatteen sekä tilikauden tuloksen avulla. Talousarvion tuloslaskelmaosa sisältää kaikki toiminnan menot ja tulot. Tämä tarkoittaa, että sisäiset suoritukset (ostot ja myynnit) sekä sisäiset vuokrat sisältyvät tuloslaskelmaosan menoihin ja tuloihin. Toimintakate osoittaa, paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla, käyttötalouden valtionosuuksilla ja rahoitustuloilla. Vuoden 2006 talousarvion mukaan toimintakate on 11,7 miljoonaa euroa. Kunnan toimintakate on negatiivinen, koska toimintamenojen kattamiseen tarkoitetuilla verotuloilla ja käyttötalouden valtionosuuksilla on merkittävä osuus toiminnan rahoituksessa. Toimintatuotoilla katetaan 19,8 % toiminnan kuluista. Vuosikate kuvaa kunnan rahoitustulosta ja se osoittaa mm. riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuvat menot eli käyttöomaisuuden poistot. Vuosikate on vuoden 2006 talousarviossa negatiivinen -1,1 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistot on laskettu hyväksytyn poistosuunnitelman mukaisesti. Kun vuosikatteesta vähennetään poistot ja satunnaiset menot ja lisätään satunnaiset tulot, saadaan tilikaudelle budjetoitujen menojen ja tulojen erotus eli tilikauden tulos, joka vähentää tai lisää kunnan omaa pääomaa. Vuoden 2006 talousarvion tulos osoittaa alijäämää 1,4 miljoonaa euroa eli kunnan oman pääoman määrä alenee vastaavalla määrällä. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat tuloksenkäsittelyeriä. Talousarvio ei sisällä tuloksenkäsittelyeriä, joten vuoden 2006 talousarviossa tulos osoittaa alijäämää 1,4 miljoonaa euroa.

Toimintatuotot Maksuja ja taksoja korotetaan vähintään kustannustason nousua vastaavasti. Toimintatuotot kasvavat kuluvaan vuoteen 269.000 eurolla, mikä johtuu maksu- ja myyntituottojen sekä tukien ja avustusten määrän kasvusta. Toimintakulut Palkkausmenot kasvavat yhteensä 148.000 eurolla (4,0 %). Kasvuun vaikuttavat palkanalennusten jääminen pois, yleiset palkankorotukset sekä lasten päivähoidon palkkamenojen kasvu. 1.000 TP 2004 TA 2005 TA 2006 Toimintakulut 13.846 14.100 14.651 Kasvu % 3,4 1,8 3,9 Palkkausmenot 6.296 3.614 3.762 Kasvu % -0,7-42,6 4,1 Osuus % toimintamenoista 45,5 25,6 25,7 Toimintamenot /asukas 5.252 5.335 5.543 Toimintakate Toimintakate kertoo, kuinka paljon käyttötalouden nettomenoista on katettava valtionosuuksilla ja verotuloilla. Toimintakate heikkenee edellisvuodesta noin 254.000 eurolla. Käyttötalouden menot ilman suunnitelman mukaisia poistoja (=toimintakulut) ovat vuonna 2006 yhteensä 14,7 miljoonaa euroa. Tämä on 551.000 euroa (3,9 %) enemmän kuin vuoden 2005 vastaavat menot. Toimintatuottojen määrä on 2,9 miljoonaa euroa, missä on kasvua edelliseen vuoteen 269.000 euroa eli 10,3 prosenttia. VERORAHOITUS Kunnallisvero Suomen Kuntaliiton tekemien arvioiden mukaan koko maassa palkkasumman kasvu vuodesta 2005 vuoteen 2006 on 4,3 prosenttia. Kun otetaan huomioon muut ennakonpidätyksen alaiset ansiotulot, kasvavat ansiotulot yhteensä 3,5 prosenttia. Vuolijoella verotulojen kasvua alentaa maan tasoon nähden selvästi korkeampi työttömyysaste, Talgon lomautukset ja irtisanomiset. Veronalaisista tuloista tehtävien vähennysten muutokset päätetään pääosin osana keskitettyä tulopoliittista ratkaisua. Auki on myös se, kompensoidaanko vähennysten aiheuttama verotulomenetys kunnille viime vuoden tapaan. Tässä vaiheessa vähennysten ennakoidaan kasvavan niin, että vähennysaste ansiotuloista kasvaisi 21,28 %:ista 21,80 %:iin. Ansiotulojen ja vähennysten erotuksena syntyvä verotettava tulo kasvaa ennusteen mukaan 3,0 prosenttia. Tilitysjärjestelmästä johtuen verotuloksi kirjattavan määrän kasvuksi arvioidaan 1,0 prosenttia vuoden 2005 ennakoituun kunnallisveron tuottoon verrattuna. Erilaisten verovähennysten kasvu on vienyt kunnallisveroa suuntaan, jossa todellinen

veroaste oli maksettavan kunnallisveron suhde ansiotuloista jää yhä kauemmas nimellisestä tuloveroprosentista. Koko kuntasektorilla tämä näkyy siten, että vaikka nimellinen tuloveroprosentti on noussut useiden kuntien korottaessa kunnallisveroprosenttia, on todellinen veroaste laskenut. Koska vähennysten osuus vaihtelee eri tuloluokkien välillä, on kunnallisverossakin todellisuudessa nähtävissä tulojen mukaista porrastusta. Ylemmissä tuloluokissa veroaste on lähempänä vahvistettua tuloveroprosenttia (18,75), kun taas alemmissa tuloluokissa veroaste jää matalammaksi. Vuonna 2004 todellinen veroaste Vuolijoen kunnassa oli 13,80 prosenttia. Talousarviossa kunnallisveron tuotto on laskettu 18,75 prosentin mukaan. Kunnan tuloveron tuotoksi arvioidaan 5,0 miljoonaa euroa, mikä edellyttää noin 2,8 prosentin kasvua vuoden 2005 arvioidusta tasosta. Mikäli kuntaliitos Kajaanin kanssa ei toteudu suunnitellusti vuoden 2007 alusta, tuloveroprosenttia korotetaan vuonna 2007 0,75 prosenttiyksiköllä eli 19,50:een. Yhteisövero Yhteisöveron kasvuksi arvioidaan koko maassa ensi vuonna noin 4,5 prosenttia. Ennuste perustuu yhteisöjen varsin maltilliseen tuloskehitykseen. Merkkejä on siitä, että yhteisöjen tuloskehitys voi olla ensi vuonna ennustettua parempaa, mikä heijastuu myös arvioitua parempana yhteisöveron kertymänä. Monikuntaisten yritysten yhteisövero määrätään työpaikkojen suhteessa. Koko maan kertymäksi vuonna 2006 arvioidaan 1.016 miljoonaa euroa. Talousarviossa yhteisöveron tuotoksi on kirjattu 255.000 euroa. Kiinteistövero Kiinteistöveron laskentaperusteisiin ei ole tulossa muutoksia. Kiinteistöveron tuoton arvioidaan pysyvän vuoden 2005 tasolla. Kiinteistöveroprosentit pidetään ennallaan. Vuoden 2006 talousarvioon on kiinteistöveron tuotoksi kirjattu 310.000 euroa. Verotulojen kehitys (1.000 ) Verolaji 2004 2005 2006 2007 2008 Kunnallisvero 4.810 4.900 5.035 5.265 5.370 Yhteisövero 170 250 255 260 265 Kiinteistövero 310 310 310 310 310 Yhteensä 5.290 5.460 5.600 5.825 5.945 Valtionosuudet Kuntien rahoitusuudistuksen ensimmäinen vaihe toteutuu vuoden 2006 alusta. Uudistuksen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu mm. kiinteistöverojen prosenttien rajojen tarkistukset sekä joitakin valtionosuuksien laskentaperusteiden muutoksia, joista kuntakohtaisesti merkittävimmät ovat sosiaali- ja terveydenhuollon syrjäisyys- ja sairastavuuskertoimien laskentaperusteiden muutokset sekä perusopetuksen valtionosuusperusteiden muutos. Luopuminen nykyisenmuotoisesta kustannustenjaon tarkistamisesta toteutuu 2008. Uudistus on kustannusneutraali valtion ja kuntien kannalta.

Kuntien valtionosuudet lisääntyvät vuonna 2006 noin 313 miljoonalla eurolla. Kustannustenjaon tarkistuksista johtuvat lisäykset ovat 86 miljoonaa euroa, indeksitarkistuksista (2,4 %) johtuvat lisäykset 154 miljoonaa euroa ja lisäykset sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin 73 miljoonaa euroa. Todelliset valtionosuudet lisääntyvät tätä enemmän, mutta myös kuntien menot lisääntyvät vastaavasti (esim. työmarkkinatuki) tai tulot vähentyvät (verovähennykset sairausvakuutuksen rahiotusuudistuksesta). Vuoden 2006 valtionosuuksien määräksi arvioidaan 5,1 miljoonaa euroa, joka jakautuu tehtäväalueittain seuraavasti: yleinen valtionosuus 434.000 sosiaali- ja terveystoimi 3.713.000 opetus- ja kulttuuritoimi 929.000

4.5. RAHOITUSLASKELMA (1.000 ) TP 004 TA2005 2005 TA 2006 TS 2007 TS2008 Tulorahoitus Vuosikate -420-925 -1.148-1.204-1.289 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -220-186 -290-825 -925 Rahoitusosuudet investointimenoihin 24 5 0 100 415 Käyttöomaisuuden myyntitulot 90 10 10 10 10 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta -526-1.096-1.428-1.919-1.789 Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 2 0-38 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 20 15 15 15 15 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1.074 1.512 1.500 2.419 2.354 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1.081-403 -450-515 -580 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 2 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 1.144 0 0 0 0 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 740 1.124 1.027 1.919 1.789 Kassavarojen muutos -73 28-401 0 0 Rahoituslaskelmassa osoitetaan toiminnan rahoitus eli osoitetaan kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja sen investointien nettokassavirta on ali- tai ylijäämäinen ja kuinka rahoitusrakenteen arvioidaan muuttuvan talousarviovuoden aikana. Rahoitustoiminnan kassavirralla osoitetaan, kuinka alijäämäinen kassavirta katetaan tai miten ylijäämäinen kassavirta on muuttanut rahoitusasemaa. Varsinaisen toiminnan kassavirta Tulorahoitus muodostuu tuloslaskelmaosasta tuotavasta vuosikatteesta, menoista ja tuloista sekä tulorahoituksen korjauseristä. Kunnan varsinaisen toiminnan tulorahoitus on negatiivinen 1,1 miljoonaa euroa, joten tulorahoitusta ei jää investointien rahoittamiseen, vaan investointien nettorahoitustarve joudutaan kattamaan kokonaan lainan otolla. Myös lainojen lyhennykset joudutaan kattamaan uudella lainalla. Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta on 1,4 miljoonaa euroa negatiivinen. Investointien tulorahoitusprosentti pysyy myös vuonna 2006 negatiivisena. Käyttöomaisuusinvestoinnit ovat sekä osakkeiden ja osuuksien ostoja sekä aineettomia ja aineellisia käyttöomaisuusinvestointeja. Investointimenot ja niihin saadut rahoitusosuudet esitetään rahoituslaskelmassa bruttomääräisinä. Investointien kokonaismäärä vuonna 2006 on 290.000 euroa.

Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainojen muutokset sisältävät kunnan myöntämät lainat ja sijoitukset, kuten joukkovelkakirjalaina- ja muut lainasaamiset sekä muut saamiset. Antolainojen muutoksina esitetään erikseen lainojen lisäykset ja lyhennykset. Lainakannan muutokset sisältää arvion siitä, kuinka paljon kunta arvioi ottavansa lisää pitkäaikaista lainaa talousarviovuoden aikana. Pitkäaikaisten lainojen vähennykseen merkitään arvio pitkäaikaisten lainojen lyhennyksistä talousarviovuoden aikana. Pitkäaikaisten lainojen muutos osoittaa lainakannan lisäyksen/vähennyksen. Kunnan pitkäaikaiset lainat ovat kasvaneet viime vuosina jyrkästi. Rahoitustarpeen kattamiseen otetaan talousarviovuonna 1,5 miljoonaa euroa lainaa, entisiä lainoja lyhennetään 450.000 eurolla, joten nettolainakanta kasvaa 1,1 miljoonalla eurolla. Vuoden 2005 lopussa lainakanta on 8,7 miljoonaa euroa eli 3.280 euroa asukasta kohti. Vuoden 2006 aikana lainakanta nousee 9,7 miljoonaan euroon (3.678 /asukas). Lainanhoitokate on -1,35. Lainakannan nopea kasvu johtuu tulorahoitukseen nähden liian korkeasta investointitasosta, heikosta verotulokasvusta sekä käyttötalouden menojen kasvusta. Lainakannan nopea kasvu lisää lainanhoitokustannuksia suunnittelukauden loppuvuosina sekä heikentää talouden liikkumavaraa käyttötalouden puolella ja aiheuttaa lisäkarsintapaineita. Pitkäaikaiset lainat Talousarviolainat 1.000 2004 2005 2006 2007 2008 Lainanotto 1.074 1.512 1.500 2.419 2.354 Lyhennykset 1.081 403 450 515 580 Nettolainanotto 724 1.109 1.050 1.904 1.774 Lainakanta 7.562 8.671 9.721 11.625 13.399 Hoitokustannukset 163 230 230 270 300 Lainanhoitokate -1,12-1,24-1,35-1,19-1,12 Lainat /asukas 3.169 3.280 3.678 4.398 5.070 Lainat % verorahoituksesta 76,7 84,2 91,1 105,5 119,4 Negatiivisen vuosikatteen vuoksi tulorahoituksella ei voida rahoittaa lainanlyhennyksiä, vaan käyttötalouden lisäksi lisälainanotolla joudutaan rahoittamaan myös nettoinvestoinnit ja lainanlyhennykset, mikä entisestään kiihdyttää kunnan velkaantumista ja lisää lainarasitusta. Lähivuosina tilanne ei helpotu, koska tulorahoitus pysyy negatiivisena koko suunnitelmakauden. Kunnan lainakanta on vuoden 2006 lopussa 91,1 prosenttia verorahoituksesta.