YLÖJÄRVEN METSÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA VAIKUTUKSET PERKONMÄEN NATURA 2000-ALUEESEEN

Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki Asiakirjatyyppi Natura 2000 tarveharkinta Päivämäärä 12.09.2012 YLÖJÄRVEN METSÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA VAIKUTUKSET PERKONMÄEN NATURA 2000-ALUEESEEN

OSAYLEISKAAVA VAIKUTUKSET PERKONMÄEN NATURA 2000- ALUEESEEN Päivämäärä 12.09.2012 Laatija Kaisa Mustajärvi Tarkastaja Seppo Reiskanen, Pentti Keskitalo (29.8.2012) Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE T +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi

SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Arviointi velvollisuuden määräytyminen ja arviointiperusteet 2 3. Suunniteltu toiminta ja vaikutus mekanismit 3 4. Perkonmäen natura 2000-alue 3 4.1 Alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit (osuus alueen pinta-alasta %) 4 4.2 Työlänojan nykytila 4 4.3 Typpikuormituksen nykyinen suuruus 4 5. Menetelmäkuvaus 5 6. Vaikutusten arviointi 5 6.1 Pikkujoet ja purot 5 6.1.1 Muutokset hydrologiassa 5 6.1.2 Ravinnekuormitus ja vesien laatu 7 6.2 Luonnontilaiset ja tai niiden kaltaiset vanhat havu- ja lehtipuumetsiköt 8 6.3 Boreaaliset lehdot 8 7. Lieventävät toimenpiteet 8 8. Yhteisvaikutukset 9 9. Seuranta 9 10. Johtopäätökset 10 11. Lähteet 10 Liitteet: 1 Metsäkylän Osayleiskaava-alueen hulevesisuunnitelman esitys hulevesien hallinnasta Ylöjärven kaupunki, Perkonmäen Natura-arviointi

1 1. JOHDANTO Ramboll Finland Oy on Ylöjärven kaupungin toimeksiannosta laatinut Natura-tarveharkinnan, jolla arvioidaan Metsäkylän Osayleiskaavan toteuttamisen aiheuttamien vaikutuksien todennäköisyyttä ja merkittävyyttä luontotyyppien luonnontilan säilymiseen Perkonmäen Natura-alueella. Toisaalta yhdessä hulevesiselvityksen kanssa laaditun Natura tarveharkinnan tarkoitus oli myös antaa hulevesiselvitykselle riittävä hulevesien hallinnan ohjeistus luontotyyppien osalta. Hulevesien hallintamenetelmissä korostui yllä olevien päämäärien mukaisesti vesien luonnonmukainen käsittely ja johtaminen sekä hallinnan hajauttaminen syntypaikoille. Työn lähtökohtana oli tekeillä olevan osayleiskaavaluonnoksen vaihtoehto 2, huomioiden luonnokseen tehdyt korjaukset 24.4.2012. Työssä hyödynnettiin lokakuussa 2010 valmistunutta Kirkonseudun OYK hulevesiselvitystä (Ramboll) sekä muita suunnittelualueelta ja sen ympäristöstä tehtyjä suunnitelmia kuten esimerkiksi "Tiikonojan hulevesiselvitys" (Ramboll 2009) ja "Elovainion osayleiskaavan laajennus Uusi-Kuruntien ympäristössä" (Airix 2007). Natura-arvioinnista on vastannut projektipäällikkö, Ekologi, Kaisa Mustajärvi, FT ja hulevesiasiantuntijana on toiminut DI, Laura Inha. Tampere-Seinäjoki rata Uusi-Kuruntie Perkonmäki (Natura) Vaasantie (VT3) Kuva 1 Suunnittelukohteen sijainti on ympyröity kartalla ( Ylöjärven kaupunki).

2 Kuva 2 Työlänojan valuma-alueet, osayleiskaavan rajaus ja Perkonmäen Natura 2000-alueen rajaus. 2. ARVIOINTI VELVOLLISUUDEN MÄÄRÄYTYMINEN JA ARVIOINTIPERUSTEET Natura-arvioinnissa tulee arvioida vaikutukset, jotka kohdistuvat Natura alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin ja ovat luonteeltaan heikentäviä ja laadultaan merkittäviä sekä ennalta arvioiden todennäköisiä. Natura-luontoarvot, joiden näkökulmasta vaikutuksia on tarkasteltava, ovat joko: SCI-alueilla luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä, tai SCI-alueilla luontodirektiivin liitteen II lajeja, tai SPA-alueilla lintudirektiivin liitteen I lintulajeja, tai SPA-alueilla lintudirektiivin 4.2 artiklassa tarkoitettuja muuttolintuja Arvioinnin perusteena tarkastellaan niitä luontoarvoja, joiden perusteella alue on liitetty Naturaverkostoon eli SPA alueilla linnustoa ja SCI (Site of Community Importance) - alueilla luontotyyppejä ja uhanalaisia lajeja. Vaikka esim. SPA-alueella voi olla myös muita Natura-verkoston luontoarvoja esim. suojeltavia luontotyyppejä, arvioinnissa tulee tarkastella vain niitä perusteita, joilla alue on Natura 2000 -verkostoon liitetty. Arvioinnissa tulee määritellä toimintojen vaikutusalue sekä arvioida kuinka merkittävästi vaikutukset heikentävät luontoarvoja, kuinka laajalle alueelle ne kohdistuvat ja mikä on vaikutusten todennäköisyys. Perkonmäki on SCI-alue, joten tässä arvioinnissa tarkastellaan niitä vaikutuksia, jotka voivat vaarantaa alueella esiintyvien luontodirektiivin liitteen I luontotyyppien esiintymistä tai alueen tietokortissa mainittujen alueella esiintyvien luontodirektiivin II lajien esiintymistä alueella. Luonnonsuojelulain 66 :n mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos arviointi- tai lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000-verkostoon.

3 3. SUUNNITELTU TOIMINTA JA VAIKUTUS MEKA- NISMIT Ylöjärven kaupungin Metsäkylän osayleiskaava-alueen uudisrakentaminen tuo alueelle lisää pientaloasutusta ja tiivistää nykyistä rakennuskantaa. Suunnittelualueesta 319 ha (62%) kuuluu Työlänojan valuma-alueille (kuva 2, valuma alueet 1, 2 ja 3). Kaavan toetutumisen yhteydessä alueelta tulevan pintavalunnan vedenlaatu voi heikentyä ja aiheuttaa haittavaikutuksia Työlänojan vedenlaatuun. Läpäisemättömän pinnan osuuden kasvu myös kasvattaa virtaamapiikkejä vastaanottavassa Työlänojassa. Ylöjärven länsipuolella sijaitseva suunnittelukohde on pinta-alaltaan noin 514 hehtaaria (kuva 2.1). Suunnittelualueen vedet laskevat pääosin Työlänojaa pitkin Vahantajokeen ja Näsijärveen. Suunnittelualueen itäosa kuuluu Keijärveen laskevan Tiikonojan valuma-alueeseen. Suunnittelualueella on nykyisin pientalo-, pelto- ja metsätalousalueita. Alueella on myös vuonna 2002 suljettu kaatopaikka. Nykytilan maankäyttö ja hydrologia on esitetty tarkemmin kuvassa 1. Työlänojaan laskevat osayleiskaava-alueelta valuma-alueet 1-3. 4. PERKONMÄEN NATURA 2000-ALUE Perkonmäen Natura 2000 - alueen (FI0356001) pinta-ala on n. 24 ha ja alue on liitetty Natura- 2000 verkostoon lähinnä edustavana ja monipuolisena vanhan metsän alueena. Alueen metsät ovat reheviä ja kuusivaltaisia. Alueen läpi virtaa luonnontilainen Työlänoja, jonka varrella kasvaa lehtoa. Alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelman yksityismaiden kohteisiin. Pirkanmaan 1. maakuntaa kaavassa alueella on SL- ja nat- merkintä (kohde SL 256 ja nat 107). Alue sijaitsee välittömästi Tampere-Parkano rautatien varressa ja lähimmillään n. 1 km etäisyydellä suunnittelualueesta. Uusi-Kuruntielle alueelta on lähimmillään matkaa n. 100 m. Alueella on havaittu myös liitteen II-lajia liito-oravaa, jota ei ole kuitenkaan merkitty alueen tietokorttiin. Koska laji kuuluu alueella tavatun luontodirektiivin Boreaaliset luonnonmetsät tyypilliseen lajistoon (Airaksinen ja Karttunen 2001) ja on luontodirektiivin liitteen II-laji, on myös liitooravan esiintymiseen vaikuttavia tekijöitä käsitelty. Perkonmäessä esiintyy liitteen I lintulajeista Pikkusieppoa (Ficedula parva). Lisäksi alueella on havaittu myös peukaloista (Troglodytes troglodytes). Perkonmäen Natura 2000-alue on SCI-alue, eivätkä lintudirektiivin liitteen I-lajit ole alueen suojeluperuste, eikä vaikutuksia lintulajeihin käsitellä tässä raportissa.

4 4.1 Alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit (osuus alueen pinta-alasta %) Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset vanhat havu-lehtipuumetsiköt (90 %) Boreaaliset lehdot (8 %) Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculus fluitans (2 %) Kuva 3 Työläänojan pääuoma Natura 2000-alueella 4.2 Työlänojan nykytila Vahantajoen vesistöön kuuluva Työlänoja saa alkunsa Iso-Työläjärvestä. Työlänoja virtaa Perkonmäen Natura-alueen läpi ja laskee edelleen Vahantajokeen, joka laskee Näsijärveen. Työlänojan virtaamasta on lähtötietojen perusteella erilaisia tietoja. Ylöjärven kaupungin Elovainion osayleiskaavan laajennuksen yhteydessä laaditussa Natura-arvioinnin tarveharkinnassa on esitetty Syken vesistömalliin perustuen (1997-2006 keskiarvo) Vahantajoen vesistöalueen purkupaikan keskivirtaaman olevan 9,4 l/s/km 2. Natura-alueella nykyinen virtaama Työlänojassa on tämän mallin mukaan 71 l/s. Kokemäen vesiensuojeluyhdistyksen 20.4.2010 mittaama virtaus kevätvalunnan aikana oli 120 l/s. Suunnittelualueelta on Perkonmäen Natura-alueelle matkaa Työlänojan uomaa myöten 1km suunnittelualueen rajalta ja 3,7 km Iso Työläjärveltä. Muutoksia valuma-aluuen maankäytössä tapahtuu valuma-alueella 1 km etäisyydellä Perkonmäestä 4.3 Typpikuormituksen nykyinen suuruus Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys on seurannut vesien laatua Iso-Työläjärven luusuassa vuodesta 2001 vuoteen 2006. Typen määrä Iso-Työläjärven luusuasta mitatuissa näytteissä on vaihdellut 0,52 3,92 mg/ml, mutta jopa 14 mg/l typpipitoisuus on mitattu (30.3.2005). Kes-

5 kimäärin typpipitoisuus Työlänojan luusuassa, eli Työlänojaan lähtevän veden typpipitoisuus on näiden mittausten perusteella 1,4 mg/l. 5. MENETELMÄKUVAUS Lähtötietojen, hulevesiselvityksen ja päästöarvioin perusteella arvioitiin vaikutusten todennäköisyyttä ja merkittävyyttä asiantuntija-arviona. Lisäksi esitettiin periaate tasolla lieventämistoimenpiteet haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Ympäristöhallinto on antanut ohjeistuksen Natura-arvioinnin suoritustavasta mm. vaikutuksen heikentävyyden, merkittävyyden ja todennäköisyyden arvioinnin osalta tarvearvioinnissa tarvittavalla tasolla (http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=8189&lan=fi). Näitä ohjeita on sovellettu tässä tarveharkinnassa. 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1 Pikkujoet ja purot Tähän luontotyyppiin kuuluu Perkonmäen Natura 2000 - alueesta Työlänoja, jota on alueen pinta-alasta 2 %. Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis kasvillisuutta, ovat jokia ja puroja, joissa on vedenalaista tai kelluslehtistä kasvillisuutta. Luontotyyppiin kuuluvat luonnontilaiset pikkujoet ja purot ja siihen voi kuulua myös luonnontilaisuuttaan jo hieman menettäneitäkin kohteita, jos niissä on arvokasta lajistoa. Purojen ja jokien luonnontilaan vaikuttavat mm. perkaukset, rantavyöhykkeen kasvillisuuden luonnontilaisuus, ojitukset valuma-alueella sekä hajakuormitus. Natura-arvioinnin tarveharkintavaiheessa Pirkanmaan ELY-keskuksen luontovastuualueen lausunnossa todettiin, että merkittäviä vaikutuksia luontotyyppeihin voi todennäköisesti esiintyä lähinnä vesistöön kohdistuvan virtaaman muutosten ja vedenlaadun muutosten seurauksena. 6.1.1 Muutokset hydrologiassa Kuva 4. Valuma-alueet ja hulevesien virtaussuunnat

6 Metsäkylän kaava-alue kuuluu Vahantajoen ja Keijärven vesistöalueisiin. Alueella on vain yksi järvi, Iso-Työläjärvi, johon virtaa vesiä Hämeenkyrön puoleisista Laihalammista ja Vähä Työlärvestä, joiden ympäristö on voimakkaasti soistunut. Iso-Työläjärvi on hyvin matala, sillä syvimmillään se on vain 1,5 m syvyinen. Järvi laskee Työlänojaan ja edelleen Vahantajokeen ja Näsijärveen. Pääosa kaava-alueen vesistä virtaa Työlänojan kautta, mutta aivan pohjoisosan ojat laskevat Hirvijärveen. Iso-Työläjärven vedenlaatu on suojärvelle tyypillisesti hapanta ja ruskeaa humusvettä. Järven vesi on myös lievästi rehevöitynyt ja varsinkin keväisin purossa on todettu hyvinkin korkeita ravinnepitoisuuksia. Happitilanne on ollut tyydyttävä. Järveä kuormittaa jonkin verran myös Vaasantien hulevesien johtaminen järveen. Metsäkylän itäosista, Pehkusuon ympäristöstä, vedet laskevat Tiikonojaan. Suunnittelualueen pintavedet jakautuvat viidelle erilliselle pienvaluma-alueelle (kuva 4). Työlänojan valuma-alueeseen kuuluvat pienvaluma-alueet 1, 2 ja 3, joilla tapahtuvat muutokset vaikuttavat siis potentiaalisesti myös Työlänojan virtaamiin ja vedenlaatuun Natura-alueella. Kuvassa 4 on estetty kartalla kaavaluonnoksen mukaiset maankäyttömuodot suunnittelualueella ja taulukossa 1 on esitetty kaavan toteutumisen yhteydessä tapahtuva läpäisevän alueen muutos. Taulukko 1. Alueiden läpäisevyyden muutokset maankäyttömuutosten seurauksena Työlänojan valumaalueella. Työlänoja %-osuus koko alueesta %-osuus Työlänojasta Läpäisemättömän alan %-muutos koko alasta Pinta-ala (ha) Alue 1 195 38 % Alue 2 187 36 % 59 % 7 % Alue 3 132 26 % 41 % 6 % Työlänoja 319 100 % 13 % Koko alue (myös Iso Työläjärven alue) 514 100 % Läpäisevän alueen muutos valuma-alueilla 2 ja 3 on 6-7% ja valuma-alueella 1 ei tapahdu muutosta. Alueelle laadittavan hulevesisuunnitelman lähtökohtana oli, että hulevesiratkaisujen tulee kompensoida alueella tapahtuva läpäisemättömän alueen kasvu. Hulevesiratkaisut on alueilla 2 ja 3 mitoitettu riittäviksi viivyttämään keskiylivalunnan niin, että virtaamahuiput Työlänojassa eivät kasva. Keskiylivalunnan määrä valuma-alueilta 2 ja 3, joilla maankäytön muutosta tapahtuu, on laskennallisesti n. 300 l/s. Hulevesiselvityksessä esitetyin hulevesiratkaisuin suunnittelualueelta Työlänojaan virtaava keskiylivalunta ei kasva, joten kaava-alueen toteuttamisesta ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Työlänojan virtaamaan ja siten Perkonmäen Natura 2000-alueelle. Hulevesistä osa viivytetään tonteilla, osa hulevesialtaissa /painanteissa ja ojiin toteutettavissa levennyksissä. Hulevesisuunntelma on tämän Natura tarveharkinnan liitteenä 1. Hulevesiratkaisut on esitetty myös kuvassa 5.

7 Kuva 5. Hulevesien viivytysratkaisut Työlänojan valuma-alueella. Metsäkylän Osayleiskaavan hulevesisuunnitelman mukaisella helevesien johtamisella ei arvioida siten olevan merkittäviä vaikutuksia luontotyypille pienet järvet ja purot. 6.1.2 Ravinnekuormitus ja vesien laatu Pinnoitetuilta alueilta purkavan pintaveden laatu on yleensä heikompi kuin luonnonvaraisilta alueilta purkavan pintaveden. Taulukossa 2 on esitetty Metsäkylän Osayleiskaavoituksen yhteydessä tapahtuvan maankäytön muutosten aiheuttama arvioitu muutos Työlänojan vedenlaatuun ilman laadullisia hulevesien hallintatoimenpiteitä. Taulukko 2. Kaavoituksen aiheuttama muutos Työlänojan kuormitukseen. Hulevesikuormituksen aiheuttamat muutokset Muutos nykytilaan Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine kg/a kg/a kg/a nyk. Työlänojan kuorma 269 4163 215706 kuorma tulevaisuudessa 273 4247 217416 pros. lisääntyminen 1,5 % 2,0 % 0,8 % Ravinnekuormitus Työlänojaan lisääntyy rakennettavilta alueilta huuhtoutuvien hulevesien ravinteiden myötä lievästi kokonaistypen ja fosforin sekä kiintoaineen osalta. Laadulliset muutokset ovat kuitenkin hyvin pieniä (n. 1-2 %), joten niillä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia luontotyypin pienet joet ja purot luonnontilaan. Lisäksi kuormituksen lähteestä on matkaa Natura 2000-alueelle x km, joten ravinteet ehtivät tällä matkalla sitoutua ympäröivään kasvillisuuteen ja niiden pitoisuudet laimeta. Etenkin typen pitoisuuksien on havaittu häviävän ja laimenevan voimakkaasti päästölähteestä alajuoksulle päin. Kiintoaine puolestaan laskeutuu sekä hulevesien hallintatoimenpiteiden (viivytysaltaiden) yhteydessä, että matkalla puroekosysteemissä. Kaavan toteutuessa suunnitelluilla hulevesiratkaisuilla, ei Metsäkylän Osayleiskaavaa ole merkittäviä todennäköisiä vaikutuksia luontotyypin vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis säilymiseen Perkonmäen Natura 2000- alueella.

8 6.2 Luonnontilaiset ja tai niiden kaltaiset vanhat havu- ja lehtipuumetsiköt Luonnontilaiset ja niiden kaltaiset vanhat havu- ja lehtipuu metsiköt ovat Perkonmäen vallitsevin ja edustavin luontotyyppi (80 % pinta-alasta). Vanhat metsät ovat joko kliimaksi- tai myöhäisessä sukkessiovaiheessa olevia boreaalisia luonnonmetsiä, joihin ihmistoiminta on vaikuttanut vähän tai ei lainkaan. Niissä elää luontodirektiivissä lueteltuja vanhan metsän lajeja. Vanhojen metsien luonnonarvojen turvaaminen edellyttää, että metsät säilytetään luonnontilaisina ja niiden luontainen kehitys turvataan. Alueilla voidaan useissa tapauksissa sallia toimintoja, jotka eivät ole ristiriidassa suojelutavoitteiden kanssa. Metsäkylän kaava-alueen toteutumisella ei ole todennäköisiä vaikutuksia tähän luontotyyppiin, sillä kaava ei lisää todennäköisiä häiriö yms. vaikutuksia tai ihmisten liikkumista alueella. 6.3 Boreaaliset lehdot Boreaalisia lehtoja sijaitsee Perkonmäen alueella Työlänojan ja sen sivuhaaran varrella (8 % alueen pinta-alasta). Boreaaliset lehdot sijoittuvat boreaalisen vyöhykkeen multamaille, mm. laaksoihin ja rinteisiin, joissa maalaji on hienojakoista ja veden saatavuus hyvä. Lehtojen suojelun tavoitteena on erityisesti niille tyypillisten rehevää ja ravinteikasta ympäristöä vaativien eliölajien säilyminen, jotka usein ovat levinneisyydeltään eteläisiä. Lehtokasvillisuuden säilymisen ehtona on yleensä riittävä lehtipuuvaltaisuus. Pääasialliset uhat ovat voimaperäinen metsätalous ja kuusettuminen. Hulevesien hallinta toimenpiteillä tai kaavalla ei ole todennäköisiä merkittäviä vaikutuksia tähän luontotyyppiin, sillä veden virtaama ei muutu niin oleellisesti, että lehtojen tarvitsema kosteus vähenisi. Veden typpipitoisuuden kohoamisella ei myöskään ole todennäköistä merkittävää vaikutusta, sillä lehdot ovat nimenomaan riippuvaisia rehevästä kasvuympäristöstä ja runsaasta ravinteiden saannista. Ravinteiden määrän vähäisellä lisääntymisellä ei siksi voida olettaa olevan haitallista vaikutusta lehtoihin. 7. LIEVENTÄVÄT TOIMENPITEET Hulevesiselvityksen lähtökohtana oli, että hulevesien hallintatoimet suunnitellaan niin, että Työlänojaan päätyvän veden määrä ei olennaisesti muutu. Lieventämistoimet on siis sisällytetty nykyiseen suunnitelmaan. Lieventävinä toimenpiteinä on esitetty suunnitelmakartassa (liite 1) esitetyt hulevesien hallintatoimet. Valuma-alueen 1 hulevedet johtuvat ensin Iso-Työläjärveen, joka toimii luontaisena virtaaman viivytysalueena ennen Työlänojaa. Ennen Iso-Työläjärveä kiinteistöillä on oltava laadullinen hulevesien käsittely. Luvussa 3.5 on esitetty valuma-alueille rakentuville uusille kaava-alueille kiinteistökohtaisia viivytysvelvoitteita. Suunnitelmapiirroksessa (liite 1) on esitetty yleisille alueille suunniteltuja biopidätysalueita ja tulvaniittyjä. Hallintarakenteiden tilavarauksen on sijoitettu luonnollisiin maastopainanteisiin ja mahdollisuuksien mukaan ne on sovitettu yhteen alueen oja- /puroverkoston luonnonmukaistamisen kanssa. Tarkempi mitoitus viivytyksestä on esitetty liitekartassa 1. Osayleiskaavan toteutuessa sekä hulevesiratkaisujen rakentamisvaiheessa voi Työlänojaan kohdistua rakentamisen aikaista kiintoainekuormitusta. Nykyisten uomien yhteyteen rakennettavien hallintarakenteiden rakentamisessa on pyrittävä kiintoainekuorman vähentämiseen esimerkiksi puhkaisemalla yhteys nykyiseen uomaan vasta painanteen valmiustuttua tai huolehtimaan kiintoainekuorman vähentämisestä tilapäisellä pohjapato/suotopato-tyyppisellä ratkaisulla. Hulevesien hallintarakenteet, biopidätysalueet ja tulvaniityt tulisi rakentaa hyvissä ajoin ennen muuta rakentamista mieluiten niin, että niihin ehtii kehittymään kasvillisuutta.

8. YHTEISVAIKUTUKSET 9 Tiedossa olevista hankkeista seuraavilla voidaan arvioida olevan vaikutuksia Perkonmäen Naturaalueeseen: - Kirkonseudun osayleiskaava - Elovainion osayleiskaavan rakennusvaiheet - VT3n uusi linjaus - Kirkonseudun kaavaan liittyvä lisäraide rautatien länsipuolelle - Kirkonseudun osayleiskaava - Rudus OY:n kiviaineksen oton ympäristöluvan mukainen toiminta Työlänoja lähtee Iso Työläjärvestä, jonka vedenlaatu on tyydyttävä. Vesi on voimakkaasti humuspitoista ja lievästi rehevää. Työlänoja kulkee mm. peltoalueiden ja ojitetun suoalueen välissä. Niistä valuvat vedet kuormittavat Työlänojaa. Lähimmältä peltoalueelta ojan vedet virtaavat kuitenkin yli 1,5 km ennen kuin ne päätyvät Natura-alueelle. Osa kiintoaineksesta ehtii siis laskeutua ja kasvillisuus kuluttaa ravinteita. Kirkonseudun kaava-alueen niiltä alueilta, joiden käyttötarkoitus muuttuu, ei johdeta vesiä Perkonmäen Natura-alueelle, joten hankkeella ei ole todennäköisiä yhteisvaikutuksia tämän hankeen kanssa. Elovainion kaava-alue on alueen Natura-arvioinnissa esitetty toteutettavaksi sellaisin imeytysja/tai viivytysratkaisuin, että Työlänojaan ohjautuvan virtaaman veden laatu ei juurikaan heikkene tai määrä vähene eikä Perkonmäen Natura-alueen luontotyypille purot ja joet aiheudu merkittävää haittaa. Tarveharkinnassa todetaan, että asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava hulevesien hallintasuunnitelma, esimerkiksi imeytys- ja/tai viivytysratkaisuin, jossa erityistä huomiota kiinnitetään siihen, ettei Perkonmäen Natura-alueelle johtuvan veden määrä olennaisesti muutu. Elovainion kaavan osalta vedenlaadun ja virtaaman muutokset eivät todennäköisesti aiheuta merkittäviä yhteisvaikutuksia arvioitavan hankkeen kanssa. Rautatien rakentaminen tulee aiheuttamaan kiintoainekuormitusta sekä todennäköisesti myös typpikuorman lisääntymistä Työlänojan pääuomassa, kuten myös VT3:n mahdollisen uuden linjauksen rakentaminen. Näitä hankkeita ei kuitenkaan todennäköisesti toteuteta yhtä aikaa. Molemmilla hankkeilla on kuitenkin yhteisvaikutuksia kiviaineksen oton kanssa edellä mainitulla 60 m matkalla. Edelliseen 30-vuoteen verrattuna typpikuormitus ei kuitenkaan kokonaisuudessaan kasva, sillä 5 viimevuoden aikana typpikuormitus kohteesta on vähentynyt emulsioräjähteiden käytön myötä, mikä kompensoi tulevaa kasvua. Edellä arvioitujen hankkeiden toteutusaikataulu on vielä avoin ja näiden hankkeiden yhteisvaikutuksia sekä mahdollisia lieventämistoimenpiteitä tulee tarkastella kaavojen toteutumisen ja asuinalueiden rakentamisvaiheessa sekä tie- ja ratasuunnitelmien seuraavassa vaiheessa. On arvioitu että esim. VT3 uuden linjauksen toteutumiseen voi mennä 20 vuotta. Rakentamisen aikainen kuormitus on suurinta, tien pidon ja radan käytön aikaiset vaikutukset ovat hallittavissa suunnittelulla. Rakentamisen aikaisia vaikutuksia voidaan lieventää ohjaamalla tien- ja rataalueen hulevedet laskeutus- tai viivytysaltaiden kautta. Rudus OY:n toiminta kohdistuu yhteisvaikutusten osalta hankkeen kanssa vain pienelle alueella Natura-aluetta, eikä kuormituksen lisäyksellä arvioida olevan merkittäviä yhteisvaikutuksia Rudus OY:n toiminnan kanssa. 9. SEURANTA Hulevesiratkaisujen toteuttamisen yhteydessä voi esiintyä lievää veden samentumista ja kiintoainekuormituksen lisääntymistä. Hulevesialtaiden toteuttamisen yhteydessä voi olla tarpeen ottaa vesinäytteitä Työlänojasta.

10. JOHTOPÄÄTÖKSET 10 Metsäkylän Osayleiskaavan hulevesiselvityksessä on hulevesien hallintatoimenpiteet suunniteltu niin, että Työlänojaan virtaavan veden määrään ei keskiylivirtaaman aikaan tapahdu merkittäviä muutoksia. Rakennetun ja pinnoitetun alueen lisääntymisen aiheuttamaa valunnan kasvua on lievennetty riittävin hulevesiratkaisuin. Veden laadussa voi tapahtua lievää muutosta. Koska vesiolosuhteet Työlänojassa eivät merkittävästi muutu, ei Metsäkylän Osayleiskaavan hulevesisuunnitelman mukaisilla ratkaisuilla arvioida olevan sellaisia merkittäviä ja todennäköisiä vaikutuksia Perkonmäen Natura 2000-alueen luontoarvoihin, että erillinen Natura-arviointi olisi tarpeellinen. 11. LÄHTEET Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001. Natura 2000 -luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46. 2. painos. Suomen ympäristökeskus. Perkonmäki, FI0356001, Natura 2000 tietolomake Ylöjärven kaupunki, Elovainioin osayleiskaavan laajennus Uusi-Kuruntien ympäristössä 21662YK, Vaikutukset Perkonmäen Natura-alueeseen, Natura arvioinnin tarveharkinta ja tarveharkinnan päivitys

Vedenjakaja Alue 3 Valuma-alueen numero Nyk. pääuoma Viivytyspainanne, (sijainti, muoto ja viitteellinen) Viitteellinen johtamisreitti, ensisijaisesti avouoma Hulevesien kiinteistökohtainen viivytys, "hule-100 pientalo" tai "hule-100 muut" Nykyinen hulevesiverkko Hulevesien virtaussuunta Pohjaveden muodostumisalue ja suunta Pohjavesialueen raja Ylöjärven ajantasainen osayleiskaava (2008) Perkonmäen Natura 2000-alue (FI356001). 3 Numeron osoittamaan painanteeseen johdettavat uudet kaava-alueet Painanteiden tiedot Ju n a ja n ta ara n tasai 008) va (2 iskaa sayle en o Alue 2 4 3 1 4 Metsäkylä 10 2 9B nyk. rumpu, Ø800B Nykyinen hulevesien imeytyskaivo 10 Nykyisen uoman siirto tähän 7 10 7 8 Alue 4 Nykyisen ojan kapasiteettia parannettava --> nykyisellään jo täynnä kovilla sateilla. 10 nyk. rumpu, Ø500M Viivytyspainanne Painanteeseen johdettavien uusien kaava-alueiden pinta-ala [ha] Painanteen pinta-ala [m² Painanteen syvyys [m] Painanteen tilavuus [m³ 1 2 3 4 5 7 8 9* 10 11 12 13 14 15 16 5.4 2.7 3.8 7.1 7.1 5.8 3.6 15.6 2.7 5.2 5.1 10.1 6.2 16.8 12.1 2100 1060 1800 2200 1880 1700 1400 3750 1200 1800 2100 1700 2900 5520 4840 0.3 0.3 0.3 0.5 0.4 0.3 0.3 0.7 0.2 0.4 0.4 1.0 0.8 1.0 0.5 630 320 550 1100 750 500 420 2600 240 730 840 1700 2300 6000 2400 * mahdollisuus rakentaa esim. lampi, jossa on tulvaterassi 5) Uusi-Kuruntie (6 Mitoitusperusteet on esitetty raportissa (luku 3) 6 Kaatopaikka (suljettu 2002) 7 8 5 6 9A 8 10 8 12 12 16 P Alue 6 11 11 15 TY AK 13 AK n ta sai n 15 en osa yle isk aav a TY13 13 (20 os ay lei sk aa va aja 13 (2 00 8) AK TY 13 08) 14 in en v en 13 14 nt as a jär k.osa/ kylä kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Viranomaisen merkintöjä Rakennustoimenpide Piirustuslaji Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö Ylöjärvi, Metsäkylän OYK Hulevesien hallinta Mittakaava 1:5 000 Hulevesiselvitys aj a Ylö Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere puh. 020 755 6800 fax 020 755 6801 www.ramboll.fi en AK jä rv 8 Nykyiset hulevesien viivytyspainanteet Yl ö Y:\MAISEMA\82141894_YLÖJÄRVEN_KAUPUNKI_METSÄKYLÄN_OYK-ALUEEN_HV-SELVITYS_JA_NATURA-ARVIOINTI\TULOKSET\DWG\S1_HULEVESIEN_HALLINTA.DWG Tulostettu: 07.09.2012 Viivytyspainanteen numero Luonnonmukainen mutkitteleva uoma rv e n IsoTyöläjärvi 3 Y lö j ä Alue 1 Maankäytön merkintä Suunn.(nimi, tutkinto, allekirj.) Laura Inha Suunn.ala vht Työnro 82141894 Piirustusnro Piirustuksia S1 Piirt. anttih Tiedosto Muutos 1 Hyv. P. Paavilainen Pvm 7.9.2012