Ylöjärven kaupunki Kolmenkulman Natura-arvioinnin täydentäminen. Raportti. Juha Parviainen. Merilin Vartia

Transkriptio

1 Ylöjärven kaupunki Kolmenkulman Natura-arvioinnin Raportti Juha Parviainen Merilin Vartia

2 (5) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO HANKKEEN RAKENTAMISAIKAISET VAIKUTUKSET Vaikutusmekanismit Vaikutukset Natura-alueella Vaikutusten kohdistuminen Vaikutusten merkittävyys YHTEENVETO LÄHTEET... 5

3 (5) 1 Johdanto Ylöjärven kaupunki on asemakaavoittamassa Kolmenkulman yritysalueen laajennusta. Kaavoitettava alue sijaitsee läntisen Kehätien itäpuolella Kolmenkulmantien ympäristössä. Asemakaavoitusprosessin yhteydessä alkuperäinen hankealuerajaus on supistunut (Kuva 1). Kuva 2. Myllypuron Natura alueen, Kolmenkulman asemakaavoitettavan alueen (alkuperäinen aluerajaus sekä asemakaavan rajaus) sekä Vihnusjärven valumaalueen sijainnit.

4 (5) Kaavoitusprosessin tavoitteena on laajentaa Kolmenkulman yritysaluetta kaavoittamalla alueelle uusia yritystontteja teollisuus- ja varastotoiminnalle. Alueen itäosaan voidaan asemakaavoittaa myös pienteollisuustontteja. Pohjoisosassa asemakaavaa muutetaan katujen uudelleenlinjauksen johdosta. Alueen kehittämisen lähtökohtana on voimassaolevan osayleiskaavan mukainen ratkaisu. Asemakaavoitusprosessissa huomioidaan kaavoitettavan alueen hulevesien käsittely sekä Myllypuron Naturaalue, joka sijaitsee n. 3,3 km asemakaavoitettavasta alueesta etelään. Nykyisin alueen hulevedet kulkeutuvat alueelta Pohjajärven leton tai ns. Koreeniitynojan kautta Tampereen puolella sijaitsevan Myllypuron puronvarsilehdon läpi edelleen alapuoliseen Vihnusjärveen, josta Nokian kaupunki ottaa osan talousvedestään. Hankkeeseen liittyen on laadittu Kolmenkulman hulevesisuunnitelma (Sito Oy 2015a) sekä tiiviissä yhteistyössä hulevesisuunnittelun kanssa Kolmenkulman asemakaavoituksen Natura 2000 tarveharkintaselvitys (Sito Oy 2015b). Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (PIRELY) edellytti Kolmenkulman asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta ja luonnosvaihtoehdoista antamassaan lausunnossa (PIRELY/2847/2014), että laadittua tarveharkintaa tulee vielä täydentää kattamaan rakentamisen aikaiset vaikutukset. ELY-keskuksen mukaan maanmuokkauksen vaikutukset hulevesiin ovat merkittäviä ja välittömiä, lisäksi ne poikkeavat olennaisesti kaavan toteutuksen jälkeisestä tilanteesta. Seuraavassa täydennetään aiemmin laadittua tarveharkintaa ELY-keskuksen edellyttämin osin. Täydennyksen ovat laatineet biologi FM Juha Parviainen sekä vesistöasiantuntija MMM Merilin Vartia Sito Oy:stä. 2 Hankkeen rakentamisaikaiset vaikutukset 2.1 Vaikutusmekanismit Hankkeen rakentamisen aikaiset merkittävimmät vesistövaikutukset liittyvät mahdolliseen kiintoainekuormitukseen ja siitä aiheutuviin vaikutuksiin kuten veden samenemiseen sekä ojien ja uomien liettymiseen. Kiintoainekuormitusta syntyy, kun rakentamistoimenpiteiden seurauksena puustoa ja pintamaata poistetaan, maanpinta erodoituu ja kiintoainetta huuhtoutuu vesistöön. Kiintoaineen mukana hulevesien mukana maaperästä huuhtoutuu fosforia ja mahdollisesti muita haitta-aineita, kuten metalleja. Eloperäistä maa-ainesta ja kasvillisuutta poistettaessa vesistöön aiheutuu myös tilapäistä humus- ja typpikuormitusta. Maaperästä huuhtoutuva typpi on useimmiten liukoista, epäorgaanista typpeä. Epäorgaanisen typen kuormitusta aiheutuu myös typpipitoisia räjähdysaineita käytettäessä. Valumavesien vesistökuormitus riippuu pitkälti muun muassa vuodenajasta, rakennettavan alueen maaperän ominaisuuksista, työn kestosta ja ajoittamisesta, sääolosuhteista, valumareiteistä ja vesien pidättymisestä sekä toteutettavista vesiensuojeluratkaisuista. Vesistökuormitus on suurinta lumen sulamisvesien ja runsaiden sateiden aiheuttamien valumien aikaan. Vesistövaikutukset taas riippuvat muun muassa huuhtoutumiselle alttiina olevan pinta-alan määrästä suhteessa vaikutuksen kohteena olevaan vesistön valuma-alueen pinta-alaan, rakennettavan alueen sijainnista suhteessa tarkasteltavaan vesistöön, vastaanottavan vesistön ominaisuuksista, laimenemisolosuhteista sekä virtausolosuhteista.

5 (5) 2.2 Vaikutukset Natura-alueella Vaikutusten kohdistuminen Kolmenkulman asemakaavoituksen suunnitelman mukainen toteutuminen ei aiheuta Myllypuron Natura-alueeseen kohdistuvia suoria heikentäviä vaikutuksia, koska kaava-alue sijaitsee yli 3 km etäisyydellä Natura-alueesta. Asemakaavan mukainen kaavoitettavaksi suunniteltu alue on alkuperäistä aluerajausta suppeampi, mikä vähentää osaltaan hankkeesta aiheutuvia vaikutuksia mm. Myllypuron Natura-alueelle. Myöskään rakentamisaikaiset toimenpiteet eivät aiheuta suoria fyysisiä heikentäviä vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteena oleville luontoarvoille. Edellä kuvatut mahdolliset rakentamisaikaiset vaikutusmekanismit liittyvät epäsuoriin välillisiin vaikutuksiin, jotka voisivat heijastua Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin lähinnä seuraavien luontotyyppien osalta: Fennoskandian lähteet ja lähdesuot (7160) (osuus Natura-alueen pinta-alasta 1 %) Boreaaliset lehdot (9050) (90%) Myllypuron uoma kuuluu Pikkujoet ja purot -luontotyyppiin koko sillä matkalla, jonka se virtaa Natura-alueella. Boreaaliset lehdot -luontotyyppiä esiintyy Myllypuron rannoilla lähes kauttaaltaan. Lehtojen kosteimmat osat sijoittuvat Natura-alueen etelä- ja keskiosiin Vaikutusten merkittävyys Kolmenkulman hulevesisuunnittelun keskeisenä tavoitteena on esittää hulevesiratkaisut, joilla saavutetaan riittävä hulevesien hallinnan taso, jotta Myllypuron Natura 2000 alueelle ei kohdistu haittavaikutuksia rakentamisvaiheessa eikä kaavanmukaisessa tilanteessa. Tämä varmistetaan keskitetyllä hulevesien ratkaisumallilla, johon sisältyy mm. kaksi viivytysallasrakennetta. Hulevesien hallintaratkaisujen tavoitteena on rajoittaa asemakaavoitettavan alueen purkuvirtaamat rakentamista edeltäneelle tasolle kerran 10 vuodessa toistuvalla mitoitussateella 60 min. Hulevesien hallinnalla tarkoitetaan sekä määrällistä että laadullista hallintaa. Hulevesien hallintaratkaisut toteutetaan ennen varsinaisen kaavanmukaisen muun rakentamisen aloittamista. Kolmenkulman kaava-alueelta vedet laskevat nykytilassa ja kaavan mukaisessa tilanteessa etelän ja idän suuntaan soiden ja kosteikoiden kautta Myllypuroon johtavaan puroon. Keskitetyn hulevesiratkaisun lisäksi Pohjajärvenleton tervaleppäkorven luontainen pidätysvaikutus estää tehokkaasti virtaamamuutoksia suunnittelualueen pohjoisen osavaluma-alueen osalta myös poikkeustilanteissa, joissa hulevesijärjestelmän mitoitus tilapäisesti ylittyisi. Pohjanjärvenleton luontainen pidätysvaikutus vähentää myös rakentamisenaikaisia alapuoliseen vesistöön kohdistuvia mahdollisia vesistövaikutuksia tilanteessa, jossa suunnitellut hulevesienhallintarakenteet eivät ole vielä täysimääräisesti toiminnassa. Luonnonkosteikko pidättää kiintoainetta ja ravinteita sekä jossain määrin myös liukoisia orgaanisia aineita etenkin kesällä. Myllypuron veden sameus vaihtelee nykytilassa ollen ajoittain selvästi sameaa. Vesi on nykytilassa ravinteikasta ja humuspitoista. Myllypuroon kohdistuu Natura-alueella jo nykytilassa ihmisen aiheuttamaa kuormitusta (hajakuormitus ja jätevesikuormitus). Myös tämä vähentää osaltaan rakentamisen aikaisen tilapäisesti mahdollisesti lisääntyvän hulevesikuormituksen merkitystä.

6 (5) 3 Yhteenveto 4 Lähteet Kuormituksen kasvu jää arvion mukaan kuitenkin vähäiseksi johtuen Pohjanjärvenleton pidätysvaikutuksesta, hankealueella toteutettavista hulevesien hallintaratkaisuista ja hankealueen etäisyydestä suhteessa Myllypuron Natura-alueeseen. Myllypuron Natura-alueelle on hankealueelta vesireittejä lyhimmillään noin kolmen kilometrin matka. Lisäksi kaavoitettavan alueen pinta-ala suhteessa Myllypuron valuma-alueen laajuuteen vähentää osaltaan Natura-alueelle kohdistuvien rakentamisaikaisten vesistövaikutusten merkittävyyttä. Toteuttamalla alueen rakentamistoimenpiteet suunnitelman mukaisesti siten, etteivät ne ulotu pohjavedenpinnan tasolle, mahdollisten alueiden hydraulisten yhteyksien kautta ei aiheudu myöskään edes teoriassa Myllypuron Natura-alueelle kohdistuvia pohjavesivaikutuksia. Suunniteltujen vesienhallintaratkaisujen toteuttaminen ennen varsinaisen kaavanmukaisen muun rakentamisen aloittamista vähentää osaltaan myös merkittävästi Natura-alueelle kohdistuvia mahdollisia vaikutuksia pidättämällä kiintoainesta ja kiintoaineeseen sitoutunutta fosforia sekä haitta-aineita. Kaava-alueen pinta-alan supistuminen alkuperäisestään vähentää osaltaan hankkeesta aiheutuvien ympäristövaikutusten merkittävyyttä. Kokonaisuudessaan rakentamisen aikaistentoimenpiteiden ei arvioida aiheuttavan Myllypuron Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin heikentäviä vaikutuksia. Näin ollen arvioidaan, ettei erillinen LSL 65 :n mukainen varsinainen Naturaarviointi ole asiaan liittyen tarpeen. Ylöjärven kaupungin Kolmenkulman yritysalueen laajennuksen asemakaavoitukseen liittyen on laadittu Kolmenkulman asemakaavoituksen Natura 2000 tarveharkintaselvitys (Sito Oy 2015b). Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (PIRELY) edellytti selvityksen täydentämistä rakentamisaikaisia vaikutuksia koskien. Kolmenkulman asemakaavoituksen suunnitelman mukainen toteutuminen ei aiheuta Myllypuron Natura-alueeseen kohdistuvia rakentamisen aikaisia heikentäviä vaikutuksia. Vaikutusten syntymistä ehkäisee Natura-alueen suuri etäisyys kaava-alueesta. Pohjanjärvenleton luontainen pidätysvaikutus vähentää tehokkaasti myös rakentamisenaikaisia alapuoliseen vesistöön kohdistuvia mahdollisia vesistövaikutuksia jo ennen kuin suunnitellut hulevesien hallintarakenteet ovat toiminnassa. Hulevesien hallintarakenteet toteutetaan ennen rakentamista, mikä vähentää merkittävästi rakentamisen aikaisia vesistövaikutuksia. Kokonaisuudessaan hankkeesta ei arvioida aiheutuvan myöskään sen rakentamisen aikana Myllypuron Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin kohdistuvia heikentäviä vaikutuksia. Hankkeella ei ole myöskään kielteisiä vaikutuksia Naturaalueen koskemattomuuteen. Tästä syystä myöskään erillinen LSL 65 :n mukainen varsinainen Natura-arviointi ei asiaan liittyen ole tarpeen. Sito Oy 2015a: Kolmenkulman hulevesisuunnitelma. Raportti. Sito Oy 2015b: Kolmenkulman asemakaavoituksen Natura 2000 tarveharkintaselvitys. Raportti