HEINIKON YRITYSALUEEN LAAJENNUS VAIKUTUKSET PERKONMÄEN NATURA 2000-ALUEESEEN

Transkriptio

1 Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki Asiakirjatyyppi Natura 2000 tarveharkinta Päivämäärä HEINIKON YRITYSALUEEN LAAJENNUS VAIKUTUKSET PERKONMÄEN NATURA 2000-ALUEESEEN

2 HEINIKON YRITYSALUEEN LAAJENNUS VAIKUTUKSET PERKONMÄEN NATURA ALUEESEEN Päivämäärä Laatija Tarkastaja Kaisa Mustajärvi Seppo Reiskanen Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE T F

3 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Arviointivelvollisuuden määräytyminen ja arviointiperusteet 4 3. Suunniteltu toiminta ja vaikutusmekanismit 4 4. Perkonmäen natura 2000-alue Alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit (osuus alueen pinta-alasta %) Työlänojan nykytila 7 5. Menetelmäkuvaus 7 6. Vaikutusten arviointi Pikkujoet ja purot luontotyyppinä ja luontotyypin tila Suomessa Muutokset hydrologiassa Valuma-alueen nykytila Kaavan toteutumisen aiheuttamat vaikutukset Ravinnekuormitus ja vesien laatu Luonnontilaiset ja tai niiden kaltaiset vanhat havu- ja lehtipuumetsiköt Boreaaliset lehdot lievennystarpeet ja Lieventävät toimenpiteet Yhteisvaikutukset Seuranta Johtopäätökset Lähteet 12 Liitteet: Ylöjärven kaupunki, Perkonmäen Natura-arviointi

4 1 1. JOHDANTO Ramboll Finland Oy on laatinut Ylöjärven kaupungin toimeksiannosta Natura-tarveharkinnan. Natura tarveharkinnalla arvioidaan Heinikon yritysalueen laajennuksen vaikutuksien todennäköisyyttä ja merkittävyyttä luontotyyppien luonnontilan säilymiseen Perkonmäen Natura alueella. Kohteen sijainti on esitetty kuvassa 1. Natura 2000 alueen rajaus ja yritysalueen kohderajaus on esitetty kuvassa 2.Luonnonsuojelulain Natura 2000-verkostoa koskevan lain 10 luvussa, sen 65 pykälässä todetaan että mikäli hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura-2000 verkostoon kuuluvan alueen luontoarvoja, on hankkeen toteuttajan asianmukaisesti arvioitava nämä vaikutukset. Luvun 66 pykälän mukaan viranomainen ei saa myöntää hankkeelle lupaa eikä hyväksyä suunnitelmaa mikäli arviointi osoittaa hankkeen merkittävästi heikentävän alueen luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on liitetty Natura-2000 verkostoon. Tässä arvioinnissa tarkastellaan ovatko hulevesisuunnitelman vaikutukset niin todennäköisiä ja merkittäviä, että tarvitaan erillinen Natura-arviointi. Natura tarveharkinnan lähtökohtana oli ohjata hulevesisuunnittelua niin, että: a) Perkonmäen Natura 2000-alueen vesitase ei hulevesien ohjaamisen vuoksi ensisijassa muutu b) mikäli muutosta ei voida estää, sen vaikutus on niin pieni ja epätodennäköinen, että varsinaista Natura-arviointia ei tarvita. Koska Perkonmäen luontotyyppi vaatii säilyäkseen riittävän virtaaman ja kosteuden oli periaatteena olla mieluummin lisätä vesimäärää kuin vähentää sitä. Hulevesien hallintamenetelmien arvioinnissa korostuu yllä olevien päämäärien mukaisesti vesien luonnonmukainen käsittely ja johtaminen sekä hallinnan hajauttaminen syntypaikoille. Työn lähtökohtana oli hulevesiselvitys sekä osayleiskaavassa suunniteltu maankäyttö. Työssä hyödynnettiin lokakuussa 2010 valmistunutta Kirkonseudun OYK hulevesiselvitystä (Ramboll) sekä muita suunnittelualueelta ja sen ympäristöstä tehtyjä suunnitelmia kuten esimerkiksi "Tiikonojan hulevesiselvitys" (Ramboll 2009) ja "Elovainion osayleiskaavan laajennus Uusi-Kuruntien ympäristössä" (Airix 2007). Natura-arvioinnista on vastannut ryhmäpäällikkö, ekologi, Kaisa Mustajärvi, FT ja hulevesiasiantuntijana on toiminut DI, Päivi Paavilainen.

5 2 Tampere-Seinäjoki rata Perkonmäki (Natura) Uusi-Kuruntie Vaasantie (VT3) Kuva 1 Suunnittelukohteen sijainti on ympyröity kartalla ( Ylöjärven kaupunki).

6 3 Kuva 2 Suunnittelualueen (merkitty kuvassa punaisella) sijoittuminen Työränojan ja Työlänojan valumaalueille, suunnittelualueenrajaus ja sen sijoittuminen suhteessa Perkonmäen Natura 2000-alueen rajaukseen.

7 4 2. ARVIOINTIVELVOLLISUUDEN MÄÄRÄYTYMINEN JA ARVIOINTIPERUSTEET Natura verkoston turvaamien luonnonarvojen huomioonottamisessa Arviointivelvollisuus syntyy mikäli hankkeen vaikutukset a) kohdistuvat Natura alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin b) ovat luonteeltaan heikentäviä c) laadultaan merkittäviä d) ennalta arvioiden todennäköisiä. Natura-luontoarvot, joiden näkökulmasta vaikutuksia on tarkasteltava, ovat joko: SCI-alueilla luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä, tai SCI-alueilla luontodirektiivin liitteen II lajeja, tai SPA-alueilla lintudirektiivin liitteen I lintulajeja, tai SPA-alueilla lintudirektiivin 4.2 artiklassa tarkoitettuja muuttolintuja Arvioinnissa tarkastellaan niitä luontoarvoja, joiden perusteella alue on liitetty Natura-verkostoon eli SPA alueilla linnustoa ja SCI (Site of Community Importance- alueilla luontotyyppejä ja uhanalaisia lajeja. Vaikka esim. SPA-alueella voi olla myös muita Natura-verkoston luontoarvoja esim. suojeltavia luontotyyppejä, arvioinnissa tulee tarkastella vain niitä luontoarvoja, joilla alue on Natura verkostoon liitetty. Arvioinnissa tulee määritellä toimintojen vaikutusalue sekä arvioida kuinka merkittävästi vaikutukset heikentävät luontoarvoja, kuinka laajalle alueelle ne kohdistuvat ja mikä on vaikutusten todennäköisyys. Perkonmäki on SCI-alue, joten tässä arvioinnissa tarkastellaan niitä vaikutuksia, jotka voivat vaarantaa alueella esiintyvien luontodirektiivin liitteen I luontotyyppien esiintymistä tai alueen tietokortissa mainittujen alueella esiintyvien luontodirektiivin II lajien esiintymistä alueella. Luonnonsuojelulain 66 :n mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos arviointi- tai lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000-verkostoon. 3. SUUNNITELTU TOIMINTA JA VAIKUTUSMEKA- NISMIT Heinikon yritysalueen asemakaavan laajennusalue (n.18 ha) sijaitsee Ylöjärvellä nykyisen Heinikon teollisuusalueen pohjoispuolella, Uusi-Kuruntien (vt 65) ja rautatien välissä. Nykyisin rakentamattomalle, metsäiselle alueelle on tavoitteena kaavoittaa monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja pienelle ja keskisuurille teollisuus-varastotoiminnoille. Suunnittelualue sijaitsee vedenjakajalla (kuva 2). Eteläosa kuuluu Keijärven valuma-alueeseen, jonka vedet laskevat Työränojaa myöten ensin Keijärveen ja edelleen Näsijärveen. Tämän osan vesitase ei vaikuta Natura-alueen vesitaseeseen. Pohjoisosa kuuluu Vahantajoen valumaalueeseen, jonka vedet laskevat Näsijärveen. Asemakaavan laajennuksen myötä alueelta tulevan pintavalunnan vedenlaatu voidaan olettaa heikentyvän ja aiheuttavan haittavaikutuksia vastaanottavien vesistöjen vedenlaatuun. Läpäisemättömän pinnan osuuden lisääntyminen voi myös kasvattaa virtaamapiikkejä ja hallitsemattomana lisätä kaupunkitulvien riskiä rankkasateilla. Kohteen kaavatilanne ja pintavesien virtausreitit ja suunnat on esitetty kuvassa 3.

8 5 Kuva 3 kohteen tulevan maankäyttö verrattuna vesiolosuhteisiin.

9 6 4. PERKONMÄEN NATURA 2000-ALUE Perkonmäen Natura alueen (FI ) pinta-ala on n. 24 ha ja alue on liitetty Natura verkostoon lähinnä edustavana ja monipuolisena vanhan metsän alueena. Alueen metsät ovat reheviä ja kuusivaltaisia. Alueen läpi virtaa luonnontilainen Työlänoja, jonka varrella kasvaa lehtoa. Natura-alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelman yksityismaiden kohteisiin. Pirkanmaan 1. maakuntaa kaavassa alueella on SL- ja nat- merkintä (kohde SL 256 ja nat 107). Alue sijaitsee välittömästi Tampere-Parkano rautatien varressa. Alueella on havaittu myös EU:N luontodirektiivin liitteen II-lajia liito-oravaa, jota ei ole kuitenkaan merkitty alueen tietokorttiin. Koska laji kuuluu alueella tavatun luontodirektiivin Boreaaliset luonnonmetsät tyypilliseen lajistoon (Airaksinen ja Karttunen 2001) ja on luontodirektiivin liitteen II-laji, on myös liito-oravan esiintymiseen vaikuttavia tekijöitä käsitelty. Perkonmäessä esiintyy liitteen I lintulajeista Pikkusieppoa (Ficedula parva). Lisäksi alueella on havaittu myös peukaloista (Troglodytes troglodytes). Perkonmäen Natura 2000-alue on SCI-alue, eivätkä lintudirektiivin liitteen I-lajit ole alueen suojeluperuste, eikä vaikutuksia lintulajeihin käsitellä tässä raportissa. 4.1 Alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit (osuus alueen pinta-alasta %) Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset vanhat havu-lehtipuumetsiköt (90 %) Boreaaliset lehdot (8 %) Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculus fluitans (2 %) Kuva 4 Työläänojan pääuoma Natura 2000-alueella

10 7 4.2 Työlänojan nykytila Vahantajoen vesistöön kuuluva Työlänoja saa alkunsa Iso-Työläjärvestä. Työlänoja virtaa Perkonmäen Natura-alueen läpi ja laskee edelleen Vahantajokeen, joka laskee Näsijärveen. Työlänojan virtaamasta on eri lähtötietojen perusteella erilaisia arvioita. Ylöjärven kaupungin Elovainion osayleiskaavan laajennuksen yhteydessä laaditussa Natura-arvioinnin tarveharkinnassa on esitetty Syken vesistömalliin perustuen ( keskiarvo) Vahantajoen vesistöalueen purkupaikan keskivirtaaman olevan 9,4 l/s/km 2. Natura-alueella nykyinen virtaama Työlänojassa on tämän mallin mukaan 71 l/s (4,2 m 3 /min). Kokemäen vesiensuojeluyhdistyksen mittaama virtaus kevätvalunnan aikana oli 120 l/s. Suunnittelualueelta on Perkonmäen Natura-alueelle matkaa Työlänojaa ja sen sivu-uomaa myöten 1,2 km suunnittelualueen rajalta ja 3,7 km Iso Työläjärveltä. 5. MENETELMÄKUVAUS Lähtötietojen, hulevesiselvityksen ja päästöarvioin perusteella arvioitiin vaikutusten todennäköisyyttä ja merkittävyyttä asiantuntija-arviona. Arvioinnin perusteella määritettiin lieventämistarpeita ja esitettiin periaate tasolla lieventämistoimenpide-ehdotukset haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Ympäristöhallinto on antanut ohjeistuksen Natura-arvioinnin suoritustavasta mm. vaikutuksen heikentävyyden, merkittävyyden ja todennäköisyyden arvioinnin osalta tarvearvioinnissa tarvittavalla tasolla ( Näitä ohjeita on sovellettu tässä tarveharkinnassa. 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1 Pikkujoet ja purot luontotyyppinä ja luontotyypin tila Suomessa Työlanojan puron luontotyypin pinta-ala on Perkonmäen Natura alueesta 2 %. Työlanojan tyyppisissä tasankojoissa, on Ranunculion fluitantis kasvillisuutta ja vedenalaista tai kelluslehtistä kasvillisuutta. Luontotyyppiin kuuluvat luonnontilaiset pikkujoet ja purot ja siihen voi kuulua myös luonnontilaisuuttaan jo hieman menettäneitäkin kohteita, jos niissä on arvokasta lajistoa. Purojen ja jokien luonnontilaan vaikuttavat mm. perkaukset, rantavyöhykkeen kasvillisuuden luonnontilaisuus, ojitukset valuma-alueella sekä hajakuormitus. Merkittäviä maankäytön muutoksesta johtuva vaikutuksia puroluontotyyppeihin voi todennäköisesti esiintyä lähinnä puroon kohdistuvan virtaaman muutosten ja vedenlaadun muutosten seurauksena Muutokset hydrologiassa Valuma-alueen nykytila Suunnittelukohde on nykyisin rakentamaton ja pääosin metsäinen alue, jonka nykyinen maankäyttö on esitetty peruskartalla kuvassa 2. Alue on päällystämätöntä osin metsäistä, osin hakkuuaukeaa ja osin avointa peltoaukeaa. Heinikon asemakaava-alue kuuluu Vahantajoen ja Keijärven vesistöalueisiin. Työlänojan valumaalueella on vain yksi järvi, Iso-Työläjärvi, johon virtaa vesiä Hämeenkyrön puoleisista Laihalammista ja Vähä Työlärvestä, joiden ympäristö on voimakkaasti soistunut. Iso-Työläjärvi on hyvin matala, sillä syvimmillään se on vain 1,5 m syvyinen. Iso-Työläjärven vedenlaatu on suojärvelle

11 8 tyypillisesti hapanta ja ruskeaa humusvettä. Järven vesi on myös lievästi rehevöitynyt ja varsinkin keväisin purossa on todettu hyvinkin korkeita ravinnepitoisuuksia. Happitilanne on ollut tyydyttävä. Järveä kuormittaa jonkin verran myös Vaasantien hulevesien johtaminen järveen. Järvi laskee Työlänojaan. Työlänojan valuma-alueen pinta-ala on 514 ha ja suunnittelualueen pinta-ala (18 ha) on n. 3,5 % valuma-alueen pinta-alasta Kaavan toteutumisen aiheuttamat vaikutukset Nykytilassa täysin rakentamaton suunnittelualue muuttuu asemakaavan muutoshankkeen myötä. Tulevan maankäytön mukainen kokonaispinta-alojen jakautuminen suunnittelualueella eri maankäyttömuotojen kesken on esitetty kuvassa 5. Kuva 5 Kaava-alueen suunnitellun maankäytön muodot. Kaava-alueen vettä läpäisemättömän pinnan määrä on yhteensä noin 9,4 ha eli 61 % kaavaalueen kokonaispinta-alasta. Muodostuvien hulevesien määrä on suoraan verrannollinen vettä läpäisemättömän pinnan alaan. Osa hulevesistä syntyy rakennusten kattovesista ja osa päällystetttyjen katujen ja pihojen hulevesistä. Hulevesille on tarkoituksenmukaista asettaa viivytystavoitteita. Myös esim. puhtaita kattovesiä voidaan johtaa erikseen ja katu-sekä pihaalueiden hyúlevesiä erikseen. Kuva 6 Viivytysvaihtoehtojen vertailu.

12 9 Viivytysvelvoitteeksi alueen tonteille asetettiin 0,5 m 3 jokaista 100 päällystettyä m 2 kohti. Tarkastellulla 10 mm rankkasateella tämä leikkaa välittömästi purkautuvaa hulevesimäärää hieman yli 40 %. Rakentamattoman alueen lumen sulamisvesien aiheuttama keskiylivirtaama on valittu mitoituksen perusteeksi Perkonmäen Natura-alueen suojelemiseksi eroosiohaitoilta.. Viivytys on siis mitoitettu siten, että kerran 20 vuodessa toistuva rankkasade tuottaa kaava-alueelta vastaanottavaan puroon virtaaman, joka vastaa nykyisin tapahtuvaa tavanomaista keväistä sulamisvesien virtaamahuippua. Kevään keskiylivirtaamaksi alueelta Työlänojaan saatiin noin 15 l/s. Se määritettiin Liikenneviraston ohjeen "Teiden ja ratojen kuivatuksen suunnittelu" (05/2013) nomogrammeilla. Näin ollen Perkomäen luontotyyppiin pienet purot kohdistuvaa vaikutusta on rajattu asettamalla viivytystavoite, joka on asetettu Työlänojassa luontaisestikin alueelta purkautuvan vesimäärän vaihtelun välille. Virtaama ehtii tasoittua kilometrin matkalla Perkonmäen Natura-alueelle. Heinikon yritysalueen toteuttamisella ja hulevesisuunnitelman mukaisella hulevesien viivytyksellä ja johtamisella ei arvioida siten olevan merkittäviä muutoksia virtaamiin eikä vaikutuksia luontotyypille pienet järvet ja purot Ravinnekuormitus ja vesien laatu Ravinnekuormitus Työlänojaan voi lisääntyä rakennettavilta alueilta huuhtoutuvien hulevesien ravinteiden myötä. Tyypillisesti on todettu lievästi kokonaistypen ja fosforin sekä kiintoaineen pitoisuuksien muutoksia. Laadulliset muutokset ovat kuitenkin hyvin pieniä ja virtaama-alueelta on pieni verrattuna TYölänojan kokonaisvirtaamaan, joten niillä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia luontotyypin pienet joet ja purot luonnontilaan. Hulevesisuunnitelmassa kiinnitettiin hulevesien virtaaman (eroosioriski, alivirtaamien heikkeneminen) lisäksi erityistä huomiota vedenlaatuun. Alueelle esitetään toteutettavaksi pääuoman ympärille sijoittuvia, normaalioloissa kuivia alavia tulvaniittyjä, joiden alueella vesi voi tilapäisesti varastoitua. Suunnitelmassa esitetyn viivytysalueen keskimääräinen vesisyvyys mitoitustilanteessa on 30 cm ja pinta-ala siten noin 3000 m 2. Mahdollisuuksien mukaan viivytysallas voidaan toteuttaa myös tätä syvempänä. Vesien pidättämiseksi viivytysalueella suunnitelman mukaisesti viivytysalueen alaosaan toteutetaan virtaamaa rajoittava este, jolla purkuvirtaama pidetään edellä esitetyllä tasolla 15 l/s. Työlänojaan johdettavien hulevesien hyvän laadun takaamiseksi viivytysalueen yhteyteen tulee toteuttaa kosteikko, jossa hulevesistä poistuu haitta-aineita sekä mekaanisesti laskeutumalla ja suodattumalla että biologisesti kasvillisuuteen pidättymällä ja mikrobitoiminnan tuloksena. Kosteikon alueella vesipinta on pysyvä. Vesisyvyyden tulee olla vähintään 0,5 m ja lietetaskujen kohdalla mielellään 1 m riittävän harvan huoltovälin saavuttamiseksi. Veden tulee virrata kosteikossa hitaasti ja tasaisesti, oikovirtauksia ei saa päästä syntymään. Kosteikolle kaavaan varattavan pinta-alan mitoituksena on käytetty 2,5 % kosteikon valuma-alueen alasta. Kuntaliiton hu-levesioppaan (2012) mukaan kosteikon pinta-alan tulee olla vähintään 2 % valumaalueen pintaalasta kun pyritään ravinteiden poistamiseen. Hulevesikuormituksen lähteestä on matkaa Natura 2000-alueelle 1,5 km, joten ravinteet ehtivät tällä matkalla sitoutua ympäröivään kasvillisuuteen ja niiden pitoisuudet laimeta). Etenkin typen pitoisuuksien on havaittu laimenevan voimakkaasti päästölähteestä alajuoksulle päin. Kiintoaine puolestaan laskeutuu sekä hulevesien hallintatoimenpiteiden (viivytysaltaiden) yhteydessä, että matkalla puroekosysteemissä. Kaavan toteutuessa suunnitelluilla hulevesiratkaisuilla, ei Heinikon alueen kaavoituksella ole merkittäviä todennäköisiä vaikutuksia luontotyypin vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis säilymiseen Perkonmäen Natura alueella.

13 Luonnontilaiset ja tai niiden kaltaiset vanhat havu- ja lehtipuumetsiköt Luonnontilaiset ja niiden kaltaiset vanhat havu- ja lehtipuu metsiköt ovat Perkonmäen vallitsevin ja edustavin luontotyyppi (80 % pinta-alasta). Vanhat metsät ovat boreaalisia luonnonmetsiä, joko kliimaksi- tai myöhäisessä sukkessiovaiheessa, joihin ihmistoiminta on vaikuttanut vähän tai ei lainkaan. Niissä elää luontodirektiivissä lueteltuja vanhan metsän lajeja. Vanhojen metsien luonnonarvojen turvaaminen edellyttää, että metsät säilytetään luonnontilaisina ja niiden luontainen kehitys turvataan. Alueilla voidaan useissa tapauksissa sallia toimintoja, jotka eivät ole ristiriidassa suojelutavoitteiden kanssa. Heinkon kaava-alueen toteutumisella ei ole todennäköisiä vaikutuksia tähän luontotyyppiin, sillä kaava ei lisää todennäköisiä häiriö yms. vaikutuksia tai ihmisten liikkumista alueella. 6.3 Boreaaliset lehdot Boreaalisia lehtoja sijaitsee Perkonmäen alueella Työlänojan ja sen sivuhaaran varrella (8 % alueen pinta-alasta). Boreaaliset lehdot sijoittuvat boreaalisen vyöhykkeen multamaille, mm. laaksoihin ja rinteisiin, joissa maalaji on hienojakoista ja veden saatavuus hyvä. Lehtojen suojelun tavoitteena on erityisesti niille tyypillisten rehevää ja ravinteista ympäristöä vaativien lajien eliölajien säilyminen, jotka usein ovat levinneisyydeltään eteläisiä. Lehtokasvillisuuden säilymisen ehtona on yleensä riittävä lehtipuuvaltaisuus. Pääasialliset uhat ovat voimaperäinen metsätalous ja kuusettuminen. Hulevesien hallinta toimenpiteillä tai kaavalla ei ole todennäköisiä merkittäviä vaikutuksia tähän luontotyyppiin, sillä veden virtaama ei muutu niin oleellisesti, että lehtojen tarvitsema kosteus vähenisi. Veden typpipitoisuuden kohoamisella ei myöskään ole todennäköistä merkittävää vaikutusta, sillä lehdot ovat nimenomaan riippuvaisia rehevästä kasvuympäristöstä ja runsaasta ravinteiden saannista. Ravinteiden määrän vähäisellä lisääntymisellä ei siksi voida olettaa olevan haitallista vaikutusta lehtoihin. 7. LIEVENNYSTARPEET JA LIEVENTÄVÄT TOIMEN- PITEET Hulevesiselvityksen ja -suunnittelun lähtökohtana oli, että hulevesien hallintatoimet suunnitellaan niin, että Työlänojaan päätyvän veden määrä ei olennaisesti muutu. Myös ojaan johdettavien vesien laadun hallintaan on esitetty lieventämistoimenpiteitä. Hulevesiselvityksen lieventämistarpeet ovat tarkoituksenmukaiset ja lieventämistoimet on siis sisällytetty nykyiseen suunnitelmaan. Lieventävinä toimenpiteinä on esitetty suunnitelmakartassa (liite 1) esitetyt hulevesien hallintatoimet. Kaavan toteutuessa sekä hulevesiratkaisujen rakentamisvaiheessa voi Työlänojaan kohdistua rakentamisen aikaista kiintoainekuormitusta. Mikäli alueella joudutaan louhimaan tulisi louhinnassa käyttää emulsioräjähteitä rakentamisen aikaisen typpikuormituksen vähentämiseksi. Nykyisten uomien yhteyteen rakennettavien hallintarakenteiden rakentamisessa on pyrittävä kiintoainekuorman vähentämiseen esimerkiksi puhkaisemalla yhteys nykyiseen uomaan vasta painanteen valmiustuttua tai huolehtimaan kiintoainekuorman vähentämisestä tilapäisellä pohjapato/suotopato-tyyppisellä ratkaisulla. Hulevesien hallintarakenteet, biopidätysalueet ja tulvaniityt tulisi rakentaa hyvissä ajoin ennen muuta rakentamista, mieluiten niin, että niihin ehtii kehittymään kasvillisuutta.

14 11 8. YHTEISVAIKUTUKSET Tiedossa olevista hankkeista seuraavilla voidaan arvioida olevan vaikutuksia Perkonmäen Naturaalueeseen: - Kirkonseudun osayleiskaava - Elovainion osayleiskaavan rakennusvaiheet - VT3n uusi linjaus - Kirkonseudun kaavaan liittyvä lisäraide rautatien länsipuolelle - Kirkonseudun osayleiskaava - Rudus OY:n kiviaineksen oton ympäristöluvan mukainen toiminta Työlänoja lähtee Iso Työläjärvestä, jonka vedenlaatu on tyydyttävä. Vesi on voimakkaasti humuspitoista ja lievästi rehevää. Työlänoja kulkee mm. peltoalueiden ja ojitetun suoalueen välissä. Niistä valuvat vedet kuormittavat Työlänojaa. Lähimmältä peltoalueelta ojan vedet virtaavat kuitenkin yli 1,5 km ennen kuin ne päätyvät Natura-alueelle. Osa kiintoaineksesta ehtii siis laskeutua ja kasvillisuus kuluttaa ravinteita. Kirkonseudun kaava-alueen niiltä alueilta, joiden käyttötarkoitus muuttuu, ei johdeta vesiä Perkonmäen Natura-alueelle, joten hankkeella ei ole todennäköisiä yhteisvaikutuksia tämän hankeen kanssa. Elovainion kaava-alue on alueen Natura-arvioinnissa esitetty toteutettavaksi sellaisin imeytysja/tai viivytysratkaisuin, että Työlänojaan ohjautuvan virtaaman veden laatu ei juurikaan heikkene tai määrä vähene eikä Perkonmäen Natura-alueen luontotyypille purot ja joet aiheudu merkittävää haittaa. Tarveharkinnassa todetaan, että asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava hulevesien hallintasuunnitelma, esimerkiksi imeytys- ja/tai viivytysratkaisuin, jossa erityistä huomiota kiinnitetään siihen, ettei Perkonmäen Natura-alueelle johtuvan veden määrä olennaisesti muutu. Elovainion kaavan osalta vedenlaadun ja virtaaman muutokset eivät todennäköisesti aiheuta merkittäviä yhteisvaikutuksia arvioitavan hankkeen kanssa. Rautatien rakentaminen tulee aiheuttamaan kiintoainekuormitusta sekä todennäköisesti myös typpikuorman lisääntymistä Työlänojan pääuomassa, kuten myös VT3:n mahdollisen uuden linjauksen rakentaminen. Näitä hankkeita ei kuitenkaan todennäköisesti toteuteta yhtä aikaa. Molemmilla hankkeilla on kuitenkin yhteisvaikutuksia kiviaineksen oton kanssa edellä mainitulla 60 m matkalla. Edelliseen 30-vuoteen verrattuna typpikuormitus ei kuitenkaan kokonaisuudessaan kasva, sillä 5 viimevuoden aikana typpikuormitus kohteesta on vähentynyt emulsioräjähteiden käytön myötä, mikä kompensoi tulevaa kasvua. Edellä arvioitujen hankkeiden toteutusaikataulu on vielä avoin ja näiden hankkeiden yhteisvaikutuksia sekä mahdollisia lieventämistoimenpiteitä tulee tarkastella kaavojen toteutumisen ja asuinalueiden rakentamisvaiheessa sekä tie- ja ratasuunnitelmien seuraavassa vaiheessa. On arvioitu että esim. VT3 uuden linjauksen toteutumiseen voi mennä 20 vuotta. Rakentamisen aikainen kuormitus on suurinta, tien pidon ja radan käytön aikaiset vaikutukset ovat hallittavissa suunnittelulla. Rakentamisen aikaisia vaikutuksia voidaan lieventää ohjaamalla tien- ja rataalueen hulevedet laskeutus- tai viivytysaltaiden kautta. Rudus OY:n toiminta kohdistuu yhteisvaikutusten osalta hankkeen kanssa vain pienelle alueella Natura-aluetta, eikä kuormituksen lisäyksellä arvioida olevan merkittäviä yhteisvaikutuksia Rudus OY:n toiminnan kanssa. Metsäkylän Osayleiskaavan hulevesiselvityksessä on hulevesien hallintatoimenpiteet suunniteltu niin, että Työlänojaan virtaavan veden määrään ei keskiylivirtaaman aikaan tapahdu merkittäviä muutoksia. Rakennetun ja pinnoitetun alueen lisääntymisen aiheuttamaa valunnan kasvua on lievennetty riittävin hulevesiratkaisuin. Veden laadussa voi tapahtua lievää muutosta.

15 12 9. SEURANTA Ennen yritysalueen rakentamista ja hulevesien hallinnan toteuttamista voidaan ko. suunnittelun lähtötietojen tarkistamiseksi tehdä mm. sulavesikauden huippuvirtaama- ja normaalivirtaamamittaukset sekä Työlanojaan ko. alueelta nykyisin tulevien pintavesien laatutason määritys. Hulevesiratkaisujen toteuttamisen yhteydessä voi esiintyä lievää veden samentumista ja kiintoainekuormituksen lisääntymistä. Hulevesialtaiden toteuttamisen yhteydessä on tarpeen seurata toteutuksen aikaista vaikutusta Työlänojaan johtuvien vesien määrään ja laatuun. 10. JOHTOPÄÄTÖKSET Heinikon alueen hulevesiselvityksessä on hulevesien hallintatoimenpiteet suunniteltu niin, että Työlänojaan virtaavan veden määrään ei keskiylivirtaaman aikaan tapahdu merkittäviä muutoksia. Rakennetun ja pinnoitetun alueen lisääntymisen aiheuttamaa valunnan kasvua on lievennetty riittävin hulevesiratkaisuin. Veden laadussa voi tapahtua lievää muutosta. Heinikon yritysalueen toteuttaminen hulevesisuunnitelman mukaisin hulevesien hallintaratkaisuin ei muuta vesiolosuhteita merkittävästi Työlanojassa. Yritysalueesta ei arvioida olevan sellaisia merkittäviä ja todennäköisiä vaikutuksia Perkonmäen Natura 2000-alueen muodostamisen perusteena oleviin luontoarvoihin, että erillinen Natura-arviointi olisi tarpeellinen. 11. LÄHTEET Airaksinen, O. & Karttunen, K Natura luontotyyppiopas. Ympäristöopas painos. Suomen ympäristökeskus. Perkonmäki, FI , Natura 2000 tietolomake Ylöjärven kaupunki, Elovainioin osayleiskaavan laajennus Uusi-Kuruntien ympäristössä 21662YK, Vaikutukset Perkonmäen Natura-alueeseen, Natura arvioinnin tarveharkinta ja tarveharkinnan päivitys Ylöjärven kaupunki 2014: Heinikon yritysalueen laajennusosan luonnosta.