Kokemuksia hyvinvointiraitista Pekka Hämäläinen http://www.carousel.fi/kouvolan_hyvinvointiraitit.pdf
Hyvinvointi FYYSINEN PSYYKKINEN SOSIAALINEN
Esityksen aihe Alaotsikko
FYYSINEN AKTIIVISUUS = LIIKKUMINEN LIIKKUMATTOMUUS; ISTUMINEN PERUSAKTIIVISUUS; ARKIAKTIIVISUUS selviytymiseen tarvittava aktiivisuus TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ AKTIIVISUUS; VAPAA-AJAN AKTIIVISUUS = LIIKUNTA liikuntamuoto, kesto, intensiteetti, tiheys hyöty, leikki, luonto, terveys, kunto, kilpa,
Liikkumisen hyödyt Esityksen aihe
Liikunnan terveysvaikutukset Lapset ja nuoret Vahva tieteellinen näyttö - parantunut hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto - parantunut lihaskunto - parantunut luunterveys - suotuisia vaikutuksia kehonkoostumukseen Kohtalainen näyttö - vähentyneet masennusoireet (U.S. Department of Health and Services 2008)
Aikuiset ja ikääntyvät Liikunnan terveysvaikutukset Vahva tieteellinen näyttö - alentunut ennenaikaisen kuoleman riski - alentunut sepelvaltimotaudin riski - alentunut sydänkohtausriski - alentunut kohonneen verenpaineen riski - alentunut epäsuotuisan veren rasvahappotasapainon riski - alentunut aikuisiän diabeteksen riski - alentunut metabolisen oireyhtymän riski - alentunut paksusuolen syövän riski - alentunut rintasyövän riski - painonnousun ehkäisy - painonpudotus; erityisesti yhdessä kalorirajoitusten kanssa - parantunut hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto - parantunut lihaskunto - kaatumisten ehkäisy - vähentynyt masennus - parantuneet kognitiiviset toiminnot (ikääntyneet) Melko vahva näyttö - parantunut toiminnallinen terveys (ikääntyneet) - vähentynyt vatsalihavuus Kohtalainen näyttö - alentunut lonkkamurtumien riski - alentunut keuhkosyövän riski - alentunut kohdun limakalvosyövän riski - painonsäilyttäminen laihdutuksen jälkeen - kasvanut luuntiheys - parantunut unen laatu
Liikkumisen vaatimukset
Liikkumisen muodot Lajien harrastajamääriä 19-65-vuotiaiden keskuudessa 1994 1997-98 2001-02 2005-06 Kävelylenkkeily 2000000 2160000 1990000 1840000 Pyöräily 660000 1000000 922000 828000 Hiihto 660000 724000 732000 747000 Uinti 510000 573000 520000 578000 Kuntosali 377000 341000 359000 524000 Juoksulenkkeily 445000 477000 356000 496000 Sauvakävely --- --- 300000 444000 Voimistelu 178000 232000 250000 293000 Salibandy 94000 148000 175000 223000 Aerobic 179000 211000 182000 190000 Jalkapallo 105000 103000 117000 160000 Rullaluistelu --- 33000 150000 156000 Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2005-2006
Liikkumisen paikat Suomalaisten eniten käyttämät liikuntapaikat (%) 2001-02 2005-06 Kevyen liikenteen väylät (jalkakäytävät, pyörätiet) 26 26 Ulkoilureitit (pururadat, hoidetut ladut, vaellusreitit) 21 20 Maantiet 13 10 Kuntosalit 5 8 Palloilusali tai -halli 4 6 Voimistelusali 3 4 Piha tai piha-alue 3 3 Uimahalli 3 3 Rakennetut ulkoliikuntapaikat (urheilu- ja pallokentät) 2 3 Jäähalli 1 2 Koti 2 1 Puistot 1 1 Vesistöt ja satamat 1 * Muu rakentamaton luonto (metsät, vesien jää) 10 9 Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2005-2006
Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010 Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla on viime vuosikymmenten aikana lisääntynyt, mutta fyysinen aktiivisuus työssä ja arjessa on vähentynyt. 2000-luvulla työikäisten viikoittaiset liikuntakerrat ovat hieman lisääntyneet ja liikunnan luonne tullut intensiivisemmäksi. Eniten suosiotaan ovat viime vuosina lisänneet juoksulenkkeily ja kuntosaliharjoittelu. Entistä suurempi osa työmatkoista kuljetaan henkilöautolla. Etenkin naisten työmatkaliikunta on vähentynyt. Runsas kymmenesosa 15 64-vuotiaista täyttää terveysliikunnan suosituksen kokonaisuudessaan. Parhaiten suositukseen yltävät nuoret miehet, heikoimmin eläkeikää lähestyvät. Noin puolet työikäisistä liikkuu kestävyyskunnon kannalta riittävästi. Vähemmän kuin viidennes harjoittaa lihaskuntoaan tarpeeksi. 25 64-vuotiaat istuvat keskimäärin yli seitsemän tuntia päivässä, mikä on uusimpien tutkimusten mukaan terveydelle haitallista. Eniten istuvat nuoret miehet. Nuorten miesten kestävyys- ja lihaskunto ovat merkittävästi heikentyneet viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Heikentyminen on tasoittunut ja osin pysähtynytkin viime vuosina, joskin edelleen huonokuntoisten osuus on kasvanut. (OKM 2011)
Oppaan tarkoituksena on esittää liikunnan ammattilaisten näkemys kaupunkisuunnitteluun. Erityisesti kannamme huolta aikuisväestön terveys- ja kuntoliikuntamahdollisuuksien edistämisestä. Liikuntarakentaminen on aivan liiaksi keskittynyt kilpa- ja huippu-urheilun suorituspaikkojen rakentamiseen ja kunnossapitoon. Matti ja Maija Meikäläinen tarvitsevat kuitenkin toisenlaisia mahdollisuuksia. Oppaassa esitellään hyvinvointiin, terveyteen, liikuntaan ja reittien (tai paikalliseen tapaan raittien) suunnitteluun liittyviä asioita. Opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka haluavat rakentaa terveyttä edistävää ja liikkumiseen kannustavaa ympäristöä. Oppaan ja siihen liittyvän hankkeen suunnittelutyössä haluttiin tehdä hallinnonalat ylittävää yhteistyötä, huomioida paikalliset olosuhteet, hyödyntää olemassa olevia raitteja, liikuntapaikkoja ja puistoja, huomioida kestävä kehitys sekä kiinnittää huomioita kaavoitukseen ja yhdyskuntasuunnitteluun. Samoja tavoitteita on nostettu esille Opetusministeriön Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 julkaisussa ja kansallisessa liikuntaohjelmassa esitettyinä keskeisinä toimenpiteinä. Tämän oppaan kirjoittamisen on mahdollistanut Kouvolan kaupunki, joka haluaa omalta osaltaan olla luomassa yli perinteisten hallintorajojen uutta, yhteistä ja monipuolista liikuntaympäristöä. Opetusministeriö on rahoittanut oppaan tekemistä. Aiheeseen liittyen on tehty kaksi ammattikorkeakoulutason opinnäytetyötä (Kuronen Taimisto 2009; Takala Virolainen 2009). Lähiliikuntaympäristöjen suunnittelua virittävän kuvituksen on piirtänyt Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan professori, TM Ilkka Kettunen. Turvallinen kaupunki, lähiympäristö ja sen suomat mahdollisuudet aktiiviseen hyvinvointia tukevaan toimintaan ovat jokaisen kuntalaisen etuoikeus.
Hyvinvointiraitit Kouvolan kaupunki aloitti keväällä 2008 keväällä kevyenliikenteenväylien kehittämishankeen Hyvinvointiraitit. Hyvinvointiraittien tarkoituksena on lähteä läheltä liikkeelle. Hyvinvointiraitit ovat toiminnallisia reittejä, raitteja, jotka sijaitsevat asutuksen välittömässä läheisyydessä ja tarjoavat turvallisen ja saavutettavan liikuntaympäristön laajoille käyttäjäryhmille. Raitit ovat vapaasti käytettävissä. Raitit yhdistävät kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelun mahdollisuuden. Tämän lisäksi raittikokonaisuuteen kuului web-palvelin, jossa voi seurata omaa liikkumista raitilla viikkoliikuntamittarin avulla.
Raittien käytettävyys 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Haastavuus Saavutettavuus Helppokulkuisuus Turvallisuus Kunto Siisteys Eri mieltä O sittain eri mieltä ja Osittain samaa mieltä Samaa mieltä Ehdottomasti samaa mieltä Ei osaa sanoa
Välineet 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Monipuolisuus/ Haastavuus Esteetön käyttö Turvallisuus Selkeät käyttöohjeet Ehdottom asti eri m ieltä Eri m ieltä O sittain eri m ieltä ja O sittain Sam aa m ieltä Ehdottom asti sam aa m ieltä Ei osaa sanoa
Web-palvelu ja älykortti 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kortin käyttö vaivatonta Helppo rekisteröityä Palveluiden toimivuus Selkeä ulkoasu Eri mieltä Osittain eri mieltä ja Osittain Samaa mieltä Ehdottomasti samaa mieltä Ei osaa sanoa
Aikuisväestön lähiliikuntaympäristö Piirros: Ilkka Kettunen / Tmi AllPlay
Suunnittelu Kuinka ohjata kuntalaisia hyöty- ja arkiliikuntaan? Kuinka luontevia reitit ja paikat ovat? Ovatko liikuntaympäristöt saavutettavia ja lähellä asukasta? Kuinka turvallisia ympäristöt ovat? Kuinka sujuvaa ja esteetöntä liikkuminen on? Millaisessa kunnossa liikuntapaikat ovat ja kuinka hyvin ympäristön kunnosta huolehditaan? Kuinka hyvin ympäristössä opastetaan ja ohjataan käyttäjää? Millaisia valinnanmahdollisuuksia ympäristö tarjoaa? Onko liikuntaympäristössä myös levähdys-, virkistys- ja tapaamispaikkoja? Onko tarjolla lihaskunto- ja liikehallintaharjoittelumahdollisuuksia? Onko tarvittaessa saatavissa liikunnanohjaus- ja testauspalveluja? Millaisia oheispalveluja on tarjolla? Miten liikuntamahdollisuuksista viestitään?
Maankäyttö- ja rakennuslaki 155 Leikkipaikat ja oleskelualueet Asuinrakennuksen yhteyteen tulee järjestää riittävästi ulkotilaa leikkipaikkoja ja oleskelualueita varten. Ne on turvallisesti erotettava liikenteelle varatusta alueesta. Tilojen riittävyyttä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös lähiympäristön tarjoamat vastaavat tilat ja alueet sekä kiinteistöjen yhteiset järjestelyt. Siis lapsille leikkipaikkoja ja aikuisille oleskelupaikkoja!?! Miksei liikunta- ja kuntoilupaikkoja?
Liikkumattomuuden motiivit Minulla ei ole aikaa harrastaa! Liikunta on epämiellyttävää! Liikunnan harrastaminen on kallista! Siinä ei ole mitään järkeä En halua elää ikuisesti En saa aloitetuksi Liikunta aiheuttaa kipua Liikunta on väsyttävää Pelkään kaatumista Pelkään loukkaantumista Ei ole ketään kenen kanssa liikkuisin Harjoittelu on tylsää Olen liian vanha liikkumaan Olen liian lihava harjoittelemaan Muiden mielestä liikunta on typerää En ole löytänyt sopivaa liikuntapaikkaa Sää on huono Minua väsyttää (Commission Européenne 2004; Dunlap & Barry 1999)
Liikkumisen motiivit Miksi ihminen liikkuu? Miten saada ihminen liikkeelle? TYÖNTÖVOIMAT 85 KG VETOVOIMAT Työntövoimat = HYÖDYT Mitattavia Pitemmän ajan tavoitteita Vetovoimat = HUVIT Mittaamattomia Tässä-ja-nyt- tavoitteita
Motiivit HYÖTY saalis terveys kunto oppiminen osaaminen talous sosiaalinen arvostus ulkonäkö HUVI hauskuus irti arjesta menestyminen oppimisen kokemus osaamisen tunne itsearvostus sosiaalisuus kilpailu leikki vauhti jännitys mielikuvitus luovuus kauneus