Työkyvyn edistäminen kuntouttavissa ja valmentavissa palveluissa

Samankaltaiset tiedostot
Oman työkyvyn ja työllistymisen rakentaminen

Suomalaiset työkyvyn ja työhyvinvonnin innovaatiot innostavat Eurooppaa

Työkyky ja työurien pidentäminen

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

KVTEL-tutkimuksen taustaa, historiaa ja vaikutuksia

Yksilötutka - Työhyvinvoinnin tulokset

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Työhyvinvointi ja johtaminen

Pitkän työuran salaisuudet

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointi ja työn tuunaaminen. Anna Laaksonen, erityisasiantuntija

Työhyvinvointikärjellä liikkeelle. Minna Aittasalo Dosentti, terveystieteiden tohtori, ft, erikoistutkija UKK-instituutti

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Hyvinvointia työstä Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Työterveyslaitos Marjo Wallin

Porvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Osaaminen osana työkykyä

Työkaarityökalulla tuloksia

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Aloitustilaisuus

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Esimies eri-ikäisten johtajana. Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus P

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Työhyvinvointi ja johtaminen

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

TUTKIMUSRAPORTTI EHYT RY Lääkkeet ja huumeet työelämässä. Taloustutkimus

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke Työhyvinvointia ja ikävoimaa seminaari, Mänttä Tiina Hartikainen

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Työnantajien suhtautuminen alle 30- ja yli 50-vuotiaisiin Toukokuu 2018

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke

Työnhakijoiden arvostukset ja ratkaiseeko kulttuuri työnhaussa. Ammattilaisten työnhakututkimus JUHA VAARA & NIILO MÄKELÄ MPS ENTERPRISES 30.1.

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Työhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Työterveyslaitos Jaana Laitinen ja Eveliina Korkiakangas

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Ikäjohtaminen uusi. Prof. (emer.) Juhani Ilmarinen, TTL ja JIC Oy. työryhmä, Akavatalo, Helsinki,

VMBarosta. Lisätietoja:

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä

Pidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.

MATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

Poliisin työikäohjelma

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Miten jaksamme työelämässä?

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Osuva-kysely Timo Sinervo

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Työyhteisö. Viisas vastaus. Työyhteisöllisyys

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Transkriptio:

Työkyvyn edistäminen kuntouttavissa ja valmentavissa palveluissa Prof. (emer.) Juhani Ilmarinen, TTL, Itä-Suomen Yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate 31.10.2014, Itä-Suomen Yliopisto

Juhani Ilmarinen Consulting Oy ( JIC Oy ) Taustana 35 vuotta työkyky ja ikä- tutkimusta, josta 20 vuotta ikäjohtamista; 3 viimeistä vuotta Työ ja elämänkulku teeman rakentamista ja kehittämistä Työterveyslaitoksella Suomen 1. Työelämäpalkinto 2008 ( SITRA, STM) Palvelut: Koulutus, valmennus, konsultointi, T & K Hankkeita: Suomi: Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Saksa: Työkyky,Age &Generation Management, Yritysprojektit, ddn Itävalta: Fit for the future hanke, Fit2Work, Universität von Wien Hollanti: Work Ability Work Well-being Implementation UK: WorkAge, Nottingham Trent University Australia: RWAS, ComCare, StGeorge Bank www.jic.fi, juhani.ilmarinen@jic.fi

Esityksen aihealueet 1. Työkyky-mallin lyhyt historia 2. Työkykytalo 3. Työkykyindeksin (TKI) tuloksia meiltä ja muualta 4. Työttömien ja vammaisten työkyky 5. Työkyvyn edistäminen 6. Työkyky ja työurien pidentäminen 7. Kolmas kerros: arvot asenteet ja motivaatio 8. Työllistymisindeksi (TYI) 9. Ryhmätyö 10. Keskustelu

Työkyky-mallin rakentamisen lyhyt historia

Kuntasektorin pitkittäistutkimus 1981-2009 Pitkittäistutkimus: n. 6500 yli 45-vuotiaan henkilön työkykyyn liittyvä 11-vuoden seurantatutkimus Esimiestyön laatu oli voimakkain työkykyyn vaikuttava tekijä yli 45-vuotiailla, ammatista ja sukupuolesta riippumatta Hyvä esimiestyö paransi, huono esimiestyö heikensi merkittävästi ikääntyvien työkykyä Lähde: Ikääntyvä työntekijä 1981-1992 ( toim. K.Tuomi). Työ ja ihminen, Tutkimusraportti 2, Työterveyslaitos, Helsinki 1995, 95-117.

Work Ability- Mile stones of research and praxis in Finland 1. WAI-Follow-up studies 1981-2009 (FIOH) 2. WAI-Promotion concepts 1990-1996 (FIOH) 3. WAI-Translations 1990- (28 languages in 2009 )

Work Ability- Mile stones of research and praxis 4. WAI- in occupational health services (FIOH 1992- ) 5. WAI- International Co-operation 1992- (the Netherlands, Austria, Germany...) 6. WAI- Research, International Workshops, Symposia, Conferences 1992- (ICOH, IEA > 15 )

Work Ability- Mile stones of research and praxis 7. WAI-Training, Coaching and Consulting ( Germany, Austria ) 8. WAI- Networks ( Germany, Austria, the Netherlands ) 9. WAI Data Banks ( Finland,Germany, Austria, the Netherlands ) 10. Work Ability House new concept 2002- (FIOH)

Työkyky ja toimintaympäristö

Challenges of operational environment for enterprises Globalisation New Technology Demografic change

Economic effects of globalisation on enterprises Growing pressure to rationalize: Downsizing ( work intensity), Merging ( unsecurity of workplaces), Outsourcing (payment ) Work dissatisfaction, trust Pressure of LLL Overloading, psychosomatic disorders, sever health effects

Työkykyindeksi

Työkyvyn määritelmä 1980-luvulta Kuinka hyvin työntekijä selviää työstään tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa työn vaatimusten, terveyden ja henkisten voimavarojen kannalta?

Työkykyindeksi on muodostettu seuraavista osioista * työkyky verrattuna elinikäiseen parhaimpaan 0-10 pistettä * työkyky työn vaatimusten kannalta 2-10 pistettä * lääkärin toteamien nykyisten sairauksien määrä 1-7 pistettä * sairauksien arvioitu haitta työssä 1-6 pistettä sairauspoissaolopäivät viimeisen vuoden aikana 1-5 pistettä oma arvio kykenevyydestä työhön terveyden puolesta kahden vuoden kuluttua 1, 4 ja 7 pistettä * psyykkiset voimavarat 1-4 pistettä

Työkykyindeksi luokittelu ( vaihteluväli 7-49 p.) Huono: työkyvyn palauttaminen 7-27 p. Keskink.: työkyvyn edistäminen 28-36 p. Hyvä: työkyvyn vahvistaminen 37-43 p. Erinom.:työkyvyn ylläpitäminen 44-49 p.

Work Ability and age in Finland 45 40 Excellent and good 35 30 25 20 Moderate Poor Healthy worker effect 15 10 5 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 72 74

Verschillen in ontwikkeling WAIscore naar sector, source:blik Op Werk WAI-score Age,yrs

The classical Work Ability Index in eight Austrian health institutions Renate Czeskleba,2010 Health institution Work Ability Index (44-49) excellent % (37-43) good % (28-36) moderate % (7-27) poor % No answer % Health institution 1 39.86 30 39 19 4 8 Health institution 2 40.28 28 49 14 3 6 Health institution 3 41.26 38 39 16-6 Health institution 4 39.89 27 40 18 3 12 Health institution 5 39.90 30 39 18 4 9 Health institution 6 39.77 28 41 19 3 9 Health institution 7 41.28 41 41 12 3 3 Health institution 8 41.77 41 39 10 2 8

ABI nach Gesundheitsberufen Berufen, Kloimueller et al. ABI Wert 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 Abteilungshilfe ApothekerIn, ChemikerIn, PhysikerIn, PsychologIn, SozialarbeiterIn,... Ärztin/Arzt Betriebspersonal (Hausaufsicht, Transport, Werkstätte, Reinigung, diplomiertes Gesundheits- und Krankenpflegepersonal Hebamme MTD (medizinisch-technische Dienste) dmtf (diplomierte med.-techn. Fachkraft) OP-GehilfIn und weiteres Sanitätshilfspersonal Pflegehilfe TechnikerInnen, technisches Personal Verwaltungs- und Kanzleipersonal in Verwaltung und Leitung Medizinische/r Kanzleibedienstete/r weitere

8. Työkykyindeksipisteet 50 45 40 35 30 25 20 Työkyky iän mukaan Työkykykyluokka 49 erinomainen 43 hyvä 36 kohtalainen 27 huono 15 10 5 Työkykyindeksi N=729 15 25 35 45 55 65 7 Ikä, vuotta

Työkykyindeksin ikävakioitu keskiarvo toimialoittain (30-64-vuotiaat työlliset) TOIMIALA Naiset Miehet Rahoitus- ja vakuutustoiminta, tietoliikenne 40,7 41,8 Koulutus 40,3 41,4 Terveys- ja sosiaalipalvelut 39,6 42,2 Muut palvelut 40,0 40,7 Julkinen hallinto 39,6 40,1 Kauppa ja kuljetus 39,8 40,3 Teollisuus ja rakentaminen 39,5 40,2 Maa-, riista-, metsä-, ja kalatalous 37,7 39,3 Gould ym. 2006

Työkykyindeksin keskiarvo ammattiryhmittäin AMMATTIRYHMÄ Naiset Miehet Johtajat ja ylimmät virkamiehet 40,3 41,9 Opettajat 40,4 41,0 Lääkärit ja muut terv.huollon asiant. 40,4 Sairaanhoitajat 40,6 42,4 Perushoitajat 38,7 Muut asiantuntijat 40,2 41,9 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 40,6 41,3 Kokit, keittäjät ja tarjoilijat 38,5 Myyjät 40,4 39,6 Muut palvelu- ja hoitotyöntekijät 39,5 Rakennustyöntekijät 39,1 Korjaustyöntekijät 38,2 40,9 Valmistustyöntekijät 39,5 Prosessityöntekijät 39,4 37,9 Kuljetustyöntekijät 39,1 Muut työntekijät 37,5 39,9 Maanviljelijät, metsätyöntekijät 37,1 38,7 Gould ym. 2006 (30-64-vuotiaat työlliset, ikävakioitu)

Proportion (%) of those with limited work ability and the mean work ability score for those chronically ill and those with no chronic illness, Gould et al. 2008 % 100 Limited work ability 10 Work ability score 80 8 60 6 40 4 20 2 0 0 Chronically ill Women Men Not chronically ill Women Men

TYÖTTÖMIEN JA VAMMAISTEN TYÖKYKY VUONNA 2007 Pasi Holm Anneli Hopponen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT

Alle 25 v. ka. 40,6 N=56 25-34 v. ka. 40,6 N=65 35-44 v. ka. 38,5 N=100 45-54 v. ka. 34,2 N=141 55- v. ka. 34,8 N=123 Yhteensä ka. 36,8 N=488 Alle 25 v. ka. 43,7 N=49 25-34 v. ka. 41,8 N=72 35-44 v. ka. 39,2 N=140 45-54 v. ka. 36,3 N=179 55- v. ka. 32,5 N=150 Yhteensä ka. 37,3 N=591 Yhteensä ka. 37,1 N=1079 Työttömien työkykyindeksi iän ja sukupuolen mukaan 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 43 49 34 30 16 15 40 40 27 36 61 57 33 39 29 24 16 23 33 30 28 31 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 34 29 23 22 36 45 45 38 31 8 28 15 29 48 61 40 39 Mies Nainen Kaikki Työkyky: 1 Erinomainen (44-49 pistettä) 2 Hyvä (37-43 pistettä) 3 Huono tai kohtalainen (7-36 pistettä) Lähde: Jalava, Holm, Ylöstalo (2006), Työpoliittinen tutkimus 308.

Vammaisten työkykyindeksi ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan 100 90 80 70 24 13 13 36 33 7 4 8 8 8 10 19 21 21 21 21 60 50 44 34 24 31 26 40 30 20 10 0 15 18 alle 25 v. N=36 ka.=36,8 28 30 22 25 25-34 v. N=130 ka=34,0 35-44 v. N=187 ka=33,6 41 45-54 v. N=244 ka=29,0 65 55- v. N=439 ka=25,5 47 N=675 ka=28,9 40 N=364 ka=29,7 45 N=1047 ka=29,2 IKÄRYHMITTÄIN NAISET MIEHET KAIKKI Työkyky: 1 Erinomainen (44-49 pistettä) 2 Hyvä (37-43 pistettä) 3 Kohtalainen (28-36 pistettä) 4 Huono (7-27 pistettä)

Vammaisten kouluarvosana Ikä: Alle 25 v. 7,8 Vammaisten, työttömien ja palkansaajien arvio omasta työkyvystään verrattuna elinikäiseen parhaimpaansa (kouluarvosana 10) 25-34 v. 35-44 v. 45-54 v. 55- v. 5,0 5,4 6,7 6,6 Yhteensä 5,7 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Pisteet Ikä: Alle 25 v. Palkansaajien kouluarvosana 9,0 Ikä: Alle 25 v. Työttömien kouluarvosana 8,6 25-34 8,8 25-34 8,3 35-44 8,6 35-44 7,6 45-54 8,4 45-54 6,8 8,2 55-55- 6,5 Yhteensä 8,5 Yhteensä 7,3 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Pisteet 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Pisteet

Hyvässä työelämässä ei tarvitse olla sataprosenttisesti työkykyinen

Tasapuolinen kohtelu vai yksilöllisyys? 30 Tasapuolisuuden nimissä, saatte kaikki saman koetehtävän: kiivetkää tuohon puuhun!

Työkyvyn edistäminen

Työkykyyn vaikuttaminen Esimiestyö Työjärjestelyt Joustot Tuki ja palaute Työyhteisö Ilmapiiri Hyvä työ Hyvä terveys Elintavat Harrastukset Työterveys Kuntoutus Positiiviset asenteet Hyvä osaaminen Arvostus Luottamus Oikeudenmukainen kohtelu Työn ilo, sitoutuminen Ammatillinen osaaminen Työssä oppiminen, HTS Täydennyskoulutus, LLL

Työkyky - ja ikäjohtamisen työkaluja Ikäasenteen tarkistus: - positiivinen/negatiivinen? - oma ikääntyminen - muiden ikääntyminen Yhteistyötaidot - autorit./ tiimi - osallistuminen - arvostus Työn suunnittelu - dynaaminen - muuttuvat voimavarat - yksilöllisyys - yhteisöllisyys Kommunikointitaidot - keskustelu, kuunteleminen - avoimuus - muutokset

Työkyky ja työurien pidentäminen

Ratkaisevat tekijät paremmille ja pidemmille työurille saan jatkaa haluan jaksan ja osaan

Omaan päätöksentekoon vaikuttava kerros Työhyvinvointi: Arvostus Luottamus Oikeudenmukainen kohtelu Tuki

Kolmas kerros - ratkaisujen areena

Arvot, asenteet ja motivaatio Kuvaavat ihmisen suhdetta työhön Työkykytalon kolmannen kerroksen merkitys työkyvylle ja työhyvinvoinnille on keskeinen, sillä suhde ratkaisee, miten ihmisen ja työn voimavarat sopivat ja tukevat toisiaan Arvot, asenteet ja motivaation ovat toisiinsa kietoutuneita ja vaikuttavat yhdessä siihen, millaiseksi ihmisen suhde työhön muodostuu

Arvot, asenteet ja motivaation näkyvät siinä. Mitä työ ihmiselle merkitsee elämänalueena Mitä hän odottaa työltään ja mitä hän työssään tavoittelee Miten sitoutunut hän on työhönsä ja organisaatioonsa Kuinka paljon hän on valmis panostamaan omaan osaamiseensa ja työnsä kehittämiseen Miten sinnikkäästi hän ponnistelee saavuttaakseen työnsä tavoitteet

Kun suhde työhön on myönteinen, työntekijä Kokee työnsä mielekkääksi ja merkitykselliseksi On sitoutunut työnsä tavoitteisiin On kiinnostunut työnsä tuloksista Haluaa kehittää osaamistaan ja työtään Kokee työnsä palkitsevaksi ja saa työstön tyydytystä Kokee, että omalla työllä on arvoa työnantajalle, työyhteisölle ja asiakkaille Kokee, ettei työ vaadi kohtuuttomia uhrauksia

Arvoista Arvot ohjaavat valintojamme Asioiden tärkeysjärjestys muuttuu elämän käännekohdissa Arvot vaikuttava asenteiden ja motivaation taustalla Arvoihin vaikuttaminen on vaikeaa, koska jokainen määrittelee itse arvonsa: Mikä ihmiselle on tärkeää elämässä ja työssä? Millaiseksi ihminen haluaa tulla? Mitä työ merkitsee elämän kokonaisuudessa?

Työelämän arvopohdintoja Mitkä elämänalueet/asiat ovat elämässäsi tärkeimpiä tällä hetkellä? Onko niiden tärkeysjärjestys muuttunut vuosien aikana? Mitä työ elämänalueena sinulle merkitsee? Millaiset arvot ovat ohjanneet työuraa koskevia valintojasi? Millaiset asiat ovat tärkeitä omassa työssäsi? Miksi ne ovat sinulle tärkeitä? Miten arvosi näkyvät päivittäisessä elämässäsi ja työssäsi? Miten olet onnistunut soveltamaan arvojasi elämässäsi ja työssäsi? Oletko joutunut tinkimään ihanteistasi? Jos olet, niin millaisissa tilanteissa? Ovatko työhön liittyvät arvosi muuttuneet työurasi aika? Jos ovat, miksi ja miten ne ovat muuttuneet?

Asenteista Asenteet ovat suhtautumistapoja erilaisiin asioihin Asenteilla on aina jokin kohde ja ne heijastavat ihmisen sisäistämiä arvoja Asenteet voivat pohjautua tosiasioihin, mielikuviin tai kokemuksiin Asenteisiin liittyy myös tunneulottuvuus: mitä tärkeämpi kohde on, sitä tunnepitoisemmin siihen suhtaudutaan Asenne voi olla myönteinen, kielteinen, ristiriitainen tai välinpitämätön Asenteet kuvaavat myös ihmisen suhtautumista itseensä

Asenteisiin liittyviä kysymyksiä Miten ihminen suhtautuu itseensä ja omaan ikäänsä, työhönsä, työnantajaansa, työyhteisöönsä, asiakkaisiin, muutoksiin, uusiin haasteisiin ja uuden oppimiseen? Miten työ ja organisaatio palvelevat itselle tärkeiden päämäärien saavuttamista? Miten ja millaiseksi ihmisen suhde työn maailmaan kehittyy?

Työasenteisiin liittyviä käsitteitä Työtyytyväisyys eli kokonaisvaltainen myönteinen kokemus omasta työstä ja työhön liittyvien tarpeiden ja tavoitteiden täyttymisestä Sitoutuminen eli tehtävän tai organisaation tavoitteiden sisäistäminen ja halu panostaa niiden saavuttamiseen Ammatillinen identiteetti eli työntekijän käsitys itsestään ammatillisena toimijana

Motivaatiosta Jos ihminen voi toteuttaa sisäistämiään arvoja työssään, hän kokee työnsä mielekkääksi ja merkitykselliseksi, mikä vahvistaa sisäistä motivaatiota Motivaatio saa ihmisen yrittämään ja ponnistelemaan Motivaation lähteet vaihtelevat elämäntilanteiden ja työuran vaiheiden mukaan Motivaatioon vaikuttaa myös ihmisen käsitys omista kyvyistään ja mahdollisuuksistaan. Itseensä luottava uskaltaa tarttua haasteisiin. Esimiehen ja työyhteisön tuki tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeä. Työntekijän motivaatioon vaikuttaminen on johtamisen ydinkysymyksiä

Työn imu Työn imu ( work engagement) on motivaatioon liittyvä käsite Tarmokkuus ilmenee energisyytenä ja sinnikkyytenä, vastoinkäymiset eivät lannista Omistautuminen tarkoittaa kokemusta oman työn tärkeydestä ja merkityksellisyydestä, työ on innostavaa ja haasteellista. Ihminen on samaistunut työnsä tavoitteisiin ja kokee ylpeyttä työnsä tuloksista Uppoutuminen ilmenee työtehtäviin syventymisenä ja työstä nauttimisena niin, ettei työntekijä ole aina tietoinen ajan kulumisesta

Leipiintyminen Työn imun vastakohta Työtä ei koeta merkitykselliseksi eikä mielekkääksi Työ tuntuu ikävystyttävältä, puhti on poissa ja inspiraatio hukassa Ihmisen suhde työhön on kielteisesti sävyttynyt, eikä työ anna muuta kuin toimeentulon Ihminen antaa työlleen vain sen verran kuin on pakko palkkansa ansaitakseen

Motivaatioon liittyviä kysymyksiä Millaisiin asioihin työntekijä suuntaa voimavaransa? Mitkä asiat työssä innostavat ja palkitsevat? Mikä saa ihmisen ponnistelemaan työssään? Onko työntekijä motivoitunut käyttämään voimavarojaan organisaation tavoitteiden hyväksi? Onko hän halukas kehittämään tietojaan ja taitojaan? Miten ammatilliset tavoitteet ovat muuttuneet työuran aikana? Kuinka halukas hän on jakamaan omaa osaamistaan? Miten motivoitunut hän on jatkamaan työelämässä? Mitkä asiat ovat heikentäneet työmotivaatiota?

Työn imun edistäminen työpaikalla Perehdyttämällä uudet työntekijät hyvin ja ottamalla heidät täysivaltaisesti mukaan työyhteisöön Tarjoamalla monipuolisia ja haasteellisia työtehtäviä Tukemalla ammatillista kehittymistä Antamalla rakentavaa palautetta Osoittamalla arvostusta ja kiinnittämällä huomiota työntekijöiden vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin Huolehtimalla työn ja muun elämän tasapainosta

Hyvän ja terveellisen työn ominaisuuksia ( Prof. Johannes Siegrist, 2011) Sopivasti vaativa, mutta ei ylikuormittava työtehtävien profiili ( korkea autonomia, monipuoliset oppimis- ja kehittymismahdollisuudet) Riittävät kokemukset menestymisestä ja sosiaalisesta arvostuksesta sekä materiaalisesta palkitsemisesta Luottamuksellinen yhteistyön ilmapiiri sekä reilu ja oikeudenmukainen kohtelu Mielekäs ja turvattu työsuoritukseen perustuva näköala tulevaisuuteen

50

Työllistymisindeksi (kokeilu kuntasektorilla 2013-2014) Ville Ilmarinen ja Juhani Ilmarinen

Taustakysymykset Nimi, ikä, sukupuoli, siviilisääty Perus- ja ammattikoulutus Työnhakuammatti ja viimeisin työtehtävä Tiedot viimeisen työtehtävän laadusta ja kestosta Työttömyysjakson kesto Oma kuvaus työhistoriasta viimeisen viiden vuoden ajalta Työnhakua edistävät välineet (auto, internet ym.) Harrastukset

Työllistymisindeksi: Toimintakyky (1/2) Yleisasteikko: Toimintakyky suhteessa elinikäiseen parhaimpaan (0-10) Toimintakyvyn osa-alueiden arvioiminen, 3 asteikkoa: Fyysinen toimintakyky (6 kysymystä: asteikko 1-5) Psyykkinen toimintakyky (5 kysymystä: asteikko 1-5) Sosiaalinen toimintakyky (4 kysymystä: asteikko 1-5) Osiot valittu: Työkykyindeksistä ( Tuomi et al. 1997 ) Erilaisista toimintakyvyn mittareista (Gould ym., 2008) Päivittäisen toimintakyvyn mittarista (The Attentional Function Index; Cimprich, Visovatti & Ronis, 2011) Sanoitus muokattu työllistettäville sopivaksi

1. Toimintakyky

2. Osaaminen Arvioidaan henkilön omaa kokemusta osaamisestaan ja koulutustarpeestaan 5 Kysymystä yhdellä asteikolla (1-5) Pisteitetään summana

Työnhaun intensiteetti ja hakuun panostaminen Kuinka paljon henkilö on käyttänyt aikaa ja nähnyt vaivaa työnhaussa viimeisen 6 kuukauden aikana (Blau, 1993) 11 kysymystä

3. Työnhaun intensiteetti ja hakuun panostaminen

Sairaudet ja elintavat Kategorinen lista sairauksia (vrt. Työkykyindeksi) Henkilö voi merkitä sairauden joko lääkärin toteamaksi tai itse-diagnosoiduksi

4. Sairaudet ja elintavat

5.Sairauksista aiheutunut haitta

6. Mieliala Masennuksen yleisseula, 2 osiota (Tuisku, Melartin & Vuokko, 2011) Yleisosio ahdistuksesta, (mukailtu Davey ym. 2007)

7. Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö Kuinka usein viimeisen vuoden (12 kk) aikana olette juoneet kerralla enemmän kuin kuusi annosta alkoholia? (mukailtu AUDIT) Kuinka usein viimeisen vuoden (12 kk) aikana olette käyttäneet huumaavia aineita tai lääkkeitä muuhun kuin lääkinnälliseen tarkoitukseen?

8. Ennuste työllistymisestä

Psyykkiset voimavarat 10 osiota, 2 asteikkoa 6 ensimmäistä ovat positiivisia psyykkisiä voimavaroja Sisältää osioita TKI:stä ja esim. Rosenbergin itsetunto-osion 4 jälkimmäistä mittaavat luottamusta: ihmisiin (2), viranomaisiin ja yhteiskuntaan

9.Psyykkiset voimavarat ja luottamus

Tuloslomake Tuloslomakkeelle lasketaan henkilön työllistymisindeksi (luku väliltä 0-100) TYI kokonaispistemäärä kuvaa työllistymispotentiaalia kokonaisuudessaan Lomakkeella myös pisteet asteikoittain sekä osuus asteikon maksimipisteistä Antavat tietoa siitä, mitä osa-alueita pitäisi erityisesti kehittää työllistymismahdollisuuksien lisääntymiseksi Tulokset voidaan laskea käsin käyttämällä pisteittämisohjetta tai syöttämällä henkilön vastaukset automaattiseen laskuriin (excel-lomake): https://dl.dropboxusercontent.com/u/20260202/pisteityspo hja.xlsx

Tuloslomake -esimerkki (excel-pohja)

Lisäkysymykset ( 1-3) 1.Toimintakykypistemäärä suhteessa elinikäiseen parhaimpaan (0-10) (vrt. työkykypistemäärä) 2.Työnhakutavat 3.Sairauspäivät

Lisäkysymys: Työnhakutavat 3 erilaista tyyliä työn etsintään (Crossley & Highhouse, 2005) kohdentava (focused) myöhempi työtyytyväisyys 3 kysymystä kokeileva (exploratory) enemmän työtarjouksia 3 kysymystä umpimähkäinen (haphazard) vähemmän tyytyväisyyttä ja tarjouksia 2 kysymystä

2. Lisäkysymys: Työnhakutavat

3. Lisäkysymys: Sairauspäivät

Tuloslomake -esimerkki (excel-pohja) 28.10.2014 View Header & Footer 76

Harjoitus (ryhmätyö)

Työkykytalon soveltaminen kuntouttavissa ja valmentavissa palveluissa 1. Ryhmä 1: Työhaun tehostaminen ( 4. krs, Lisäkysymys 2) 2. Ryhmä 2: Mielialaan vaikuttaminen (3. krs, kysymys 6) 3. Ryhmä 3: Psyykkisten voimavarojen edistäminen (1. krs, kysymys 9) 4. Ryhmä 4: Luottamuksen vahvistaminen (3. krs, kysymys 9)