Ammatin vetovoimaisuus. Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry



Samankaltaiset tiedostot
Tehyn 5 sanaa Miten Tehy vaikuttaa jäsenten parhaaksi? Terveysalan verkosto Kirsi Sillanpää Johtaja, TtM, MBA, esh

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Tuloksellinen toiminta edellyttää hyvää johtamista Ratkaiseeko osaamisen johtamisessa onnistuminen

Psykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä

Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020

Lataa Hoitotyön vuosikirja Lataa

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Sosiaali- ja terveysministeriö

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Työolobarometri 2017: Miltä työelämä näyttää palkansaajien silmin?

Työelämä toimintaympäristön seuranta

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Faktaa työhyvinvoinnista, johtamisesta ja muutoksesta SOTE-sektorilla

Mitä sairaanhoitajille kuuluu

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

Kuntamarkkinat Työhyvinvoinnin uudet tuulet Niilo Hakonen & Taija Hämäläinen

Miten jaksamme työelämässä?

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Työturvallisuutta perehdyttämällä

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa

Työelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO

Turvallisuuskulttuurikysely

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

Työturvallisuutta perehdyttämällä

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

SAK:n Hyvän työn mittari Hyvässä työssä voi vaikuttaa

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista.

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Työelämä Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

TAKUULLA RAKENTEISIIN!

Työolotutkimus Tiedotustilaisuus

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

Ensihoitopalvelualan opintopäivät Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

Työelämä Toimintaympäristön seuranta Innovointi & tuottavuus

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA. Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind

Järjestökentän työelämä tutkimuksen valossa

Työhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

Hyvät työhyvinvointikäytännöt. Johanna Mäki ja Tuula Viitala Iällä ei ole väliä -työhyvinvointiseminaari

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Muutoksessa elämisen taidot

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna JHL

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät

Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa Jaana Lerssi-Uskelin

Palkkatyössä kolmannella sektorilla

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Oikotie Työpaikat asiakastilaisuus , Joonas Pihlajamaa Johtaja, Oikotie Työpaikat

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

Väkivallan riskialueena ensihoito vai onko?

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku

Hyvinvointia työstä Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista.

Hyvän työpaikan kriteerit

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Transkriptio:

Ammatin vetovoimaisuus Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry

Sisältö Yhteiskunnan tilanne ja ammatin vetovoimaisuus Organisaation panostus vetovoimaisuuteen Oman työn merkityksellisyys 21.9.2015 2

Miksi vetovoimaisuus alalle tärkeää? Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalta eläköityy vuoteen 2030 mennessä Terveysala 88 524 henkilöä (55,1 %) Sosiaaliala 53 397 henkilöä (54,8 %) TEM:in (2/2015) arvion mukaan sote-alalle avautuu noin 283 000 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä Työmarkkinoiden keskusjärjestöt linjasivat 2009 tavoitteen: eläkkeellesiirtymisiän tulisi nousta vuoteen 2025 mennessä 62,4 vuoteen eli kolme vuotta vuoden 2008 tasosta 21.9.2015 3

1. Yhteiskunnalliset haasteet Epävarmuus, muutokset, oppimisvaatimukset ja kiire tekevät työstä henkisesti vaativan Kuormittavuus sote-alalla: psyykkiset tekijät (42 %), fyysiset tekijät (26 %) (Ojanperä 2014) Hallinnan tunne ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön tärkeää Heikko taloustilanne Mistä luovutaan? Mitä tehdään toisin? Vastakkain asettelua eri ihmisryhmien ja ammattiryhmien välillä kuka saa, keneltä otetaan? Ulkoapäin tuleva arvostus 21.9.2015 4

Työllisyystilanne Työolobarometri 2014 Kuntien palkansaajista lähes puolet (48 %) arvioi työllisyystilanteen huononevan Lomautusuhkaa koki lähes viidennes palkansaajista, irtisanomisuhka pienempi Nuoret uskoivat uuden työn löytymiseen, yli 55 v täyttäneistä vain 42 % uskoi siihen 21.9.2015 5

2. ORGANISAATION VETOVOIMAISUUS Henkilöstön asema muutoksessa Tiedon saanti, työpaikan tavoitteista ja tulevaisuuden suunnitelmista sekä mahdollisuus itsensä kehittämiseen työssä ja mahdollisuus vaikuttaa omaan asemaan ja työtehtäviin koskeviin ratkaisuihin on muuttumassa parempaan suuntaan (Työolobarometri 2014) Työntekijän tukeminen Joustot työelämässä, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Työpaikalla voi oppia koko ajan uutta (70-90%), koulutukseen osallistuminen (60 %) Johtaminen n. puolella palkansaajista mukaan omalla työpaikalla oli vuoden aikana tehtävien uudelleen järjestelyt ja uusien työmenetelmien tai tietojärjestelmien käyttöön Muutosjohtaminen esimiehille ja työntekijöille (Työolobarometri 2014) 21.9.2015 6

NÄKEMYKSELLISYYDEN VAATIMUS KASVAA Globalisaatio Vapaa liikkuvuus Väestön ikääntyminen Heikentynyt huoltosuhde Kurjistuva kuntatalous Kulujen karsinta Taloudellisuus, kustannustehokkuus Toiminta-ympäristön muutokset vaikuttavat Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen (sote, johtaminen) Pula koulutetusta hoitohenkilöstöstä - kilpailu osaajista Teknologian ja tiedon hyödyntäminen, kansalliset tietojärjestelmät jne. Väestöryhminen eriytyminen - terveyserot Palveluiden, markkinoiden keskittyminen KiSi 21.9.2015

Perehdytys Työturvallisuuslaki (14 ): työntekijä perehdytetään riittävästi työhön, työpaikan työolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin Opetusta ja ohjausta täydennetään tarvittaessa Miksi perehdytys on tärkeää? Lisää potilasturvallisuutta ja potilastyytyväisyyttä Toimii organisaation rekrytointivalttina Vähentää hoitajien vaihtuvuutta sekä sairaslomien määrää Lisää hoitajien itseluottamusta, työtyytyväisyyttä ja työmoraalia. 21.9.2015 8

Hyvä hoitoympäristö Hoitotyön toimintaympäristön kehittäminen kustannustehokas tapa parantaa hoidon laatua, potilasturvallisuutta ja tyytyväisyyttä Hyvän hoitoympäristön tunnusmerkit Riittävä henkilöstömitoitus Hoitajien autonomia työssään Hoitajien osallistuminen päätöksentekoon/jaetun johtajuuden toimintatapojen kehittäminen Hyvä lääkäreiden ja hoitajien välinen yhteistyö Hyvän hoitotyön laadun korostaminen 21.9.2015 9

3. OMAN TYÖN MERKITYKSELLISYYS Joka kolmas (29 %) palkansaajista kokevat, että työn mielekkyys ja työhalu ovat muuttumassa huonompaan suuntaan Nuorilla myönteisempi kokemus kuin vanhemmilla (Työolobarometri 2014) Suurin osa (yli 80 %) kunnan ja yksityisen sektorin työntekijöistä koki voivansa oppia koko ajan uutta työssään (Työolobarometri 2014) Minulle merkityksellinen työ = Hyvä juttu Työn sisältö ja käytännöt vastaa omaa tavoitetta Merkityksellisen työn menettäminen = Huono juttu????? Energian vähentyminen, etääntyminen Työelämän perusteiden uudelleen tarkastelu Työn uudelleen tuunaaminen omaksi työksi Vahvistuminen ja monipuolistuminen (Kira 2015) 21.9.2015 10

Työhyvinvointia parantavia hankkeita mm. Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto Hyvien käytäntöjen levittäminen, tapaamisia ja työpajoja Tepsi Työhyvinvoinnin hyvien käytäntöjen avoin tietopankki Mielekäs-ohjelmalla etsii ja nostaa esiin alan vetovoimaisia työpaikkoja Sopuisa työyhteisö 0-toleransso epäasiallisen kohtelun ja työpaikkaväkivallan osalta Sotergo Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden alueelliset verkostotapahtumat 21.9.2015 11

Ammatin vetovoimaisuus RN4CAST tutkimus: suomalaisista sairaanhoitajista noin puolet (49 %) ilmoittivat harkinneensa vaihtaa työpaikka, mutta pysyvänsä alalla joka kymmenes (10%) suomalainen sairaanhoitaja harkitsi ammatin jättämistä SH-liiton työolobarometri 2014: nuoret (26 35-v.) sairaanhoitajat muita ikäryhmiä tyytymättömämpinä työelämäänsä - Y-sukupolvi, joka haastaa johtamiskäytännöt ja totutut toimintamallit - Hakeutuvat muille aloille 21.9.2015 12

Syyt ammatinvaihtoon Riittämätön perehdytys ja sosiaalisen tuen puute Liiallinen työkuormitus ja siitä johtuva uupumus Riittämättömät kehittymis- ja urakehitysmahdollisuudet Ammatinvalinta toissijaisena vaihtoehtona (Flinkman 2014) 21.9.2015 13

Kramer (1974): Reality shock 1. Vaihe Opitaan paljon uusia taitoja ja rutiineja Innostus, ilo, kiihkeä halu oppia uutta -> epävarmuus ja huoli pärjäämisestä 2. Vaihe Sitoutuu työpaikkaan ja ammattiin -> tuki tärkeää! 3. Vaihe Ihanne ja työelämä ei kohtaa -> suuttumus ja epävarmuus Reality shock 4. Vaihe Konfliktien ratkaiseminen Realistinen kuva työstä 21.9.2015 14

Vaihtuvuuden kustannukset organisaatiolle Sairaanhoitajan lähteminen ja uuden työntekijän rekrytointi maksaa organisaatiolle Yhdysvalloissa, Uudessa-Seelannissa, Kanadassa ja Australiassa 20 561 dollarista jopa 48 790 dollariin (noin 16 000-32 000 euroa). Kustannukset muodostuvat suorista (rekrytointikustannukset) ja epäsuorista (perehdytys, alentunut tuottavuus) kustannuksista. (Duffield et al. 2014.)

Kiitos! pvm 16