Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 16.6.2015 Kehittämistyön menestystekijöitä Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy, IKINÄ, Kide 25, 2015 1. Toimijoilla on riittävästi tietoa. 2. Toimijoilla on usko siihen, että omalla toiminnalla voidaan vaikuttaa. 3. Implementoinnilla on organisaation johdon tuki 4. Yhteisesti sovittu selkeät tavoitteet ja riittävät resurssit. 5. Toimet on valittu näyttöön perustuvista toimista yhteistyössä johdon, esimiesten ja työntekijöiden kanssa 6. Henkilöstö sitoutuu ja on motivoitunut 7. Muut kehittämistyöt eivät haittaa 1
Kaatumisten ehkäisyn implementoinnin ja kehittämistyön vaiheet Sopii kaikkeen kehittämistyöhön Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä Selvitetään, paljonko kunnassa on muistisairaita diagnosoitu paljonko on lääkehoitoa? Tehdään nykytilan analyysi miten tällä hetkellä on? Miten ennaltaehkäisy ja varhainen havaitseminen toimii? Miten pääsee tutkimuksiin? Miten seuranta toimii? Miten pääsee kuntoutukseen? Miten reagoidaan, jos kotona tilanne kriisiytyy? Ketkä tekevät tätä työtä ja kaikkien toimenkuvat 2
Muistipotilaan perustutkimukset Muistisairaudet käypähoito, 2010, Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa, Suomen Lääkärilehti, 10/2008, vsk63:9-21 Missä tehdään ja miten resurssoidaan? Muistipoliklinikat, -lääkärit, -hoitajat ja -koordinaattorit - Perustakustannustehokkaalle, tasa-arvoiselle ja kokonaisvaltaiselle kansantaudin hallinnalle. Muistihoitaja / 10.000 asukasta, muistikoordinaattori 50 60 /perhe, jossa muistisairas Muistisairauksien diagnosointi ja hoidon arviointi edellyttäväterityisosaamistaja kokemusta. Tutkimukset ja hoidon seurantatuleekeskittääasiaan erityisesti perehtyneisiin yksiköihin,esimerkiksialueellisiin muistipoliklinikoihin (väestöpohja n. 20-30 000). Työikäiset neurologian muistipoliklinikka 3
Lääkärin tehtäviä (Muistisairaudet-kirja, Duodecim, 2015) Taudinmääritys Diagnoosin kertominen ja neuvonta Kohdennettu muistisairauden lääkehoito Lääkärinlausunnot Lähetteet (kuntoutus,apuvälineet, kotisairaanhoito,jaksohoito) Ennaltaehkäisy Liitännäissairauksien tunnistaminen ja hoito Kokonaislääkityksen arviointi Käytösoireiden lääkkeellinen hoito Konsultaatiot ammattilaisille ongelmatilanteissa + mukana kehittämistyössä! (PJ:n lisäys) 4
Erityistason konsultaatiota tarvitaan yleensä seuraavissa tilanteissa Lievä oireisto, erityisesti korkeammin koulutetuilla Epätyypilliset piirteet taudinkuvassa Ongelmallinen lääkehoito/monilääkitys Muistisairauden syyn jäädessä perustasolla epäselväksi rvio työkyvystä Tarvittaessa apua ajokykyarviossa Tarvittaessa apuna oikeustoimikelpoisuuden arviossa Vaikeahoitoiset käytösoireet Muut ongelmatilanteet lääkärin tai muistihoitajan/muun ammatilaisen arvion perusteella Muistisairauden varhainen diagnosointi merkitys sairastuneen toimintakykyyn Kuva:Papunet 5
Muistisairauden varhainen diagnosointi miksi on tarpeen? Oikea diagnoosi selittää oireet helpotus sairastuneelle ja läheisille. Oikea hoito tarkoittaa muistisairauden kohdennettua lääkehoitoa, lääkkeetöntä hoitoa sekä oheissairauksien lääkehoidon sovittamista muistisairaalle sopivaksi. Oikea hoito pidentää oireetonta ja vähäoireista aikaa. Perheen ja läheisen informoiminen joneuvon kuljettamisen jatkaminen Juridisten asioiden hoitaminen Elämäntapojen tervehdyttäminen: säännöllinen liikunta, säännöllinen ja monipuolinen ruokailu, alkoholinkäytön lopettaminen sekä sosiaalisten kontaktien vaaliminen Geriatrisen arvioinnin mahdollisuudet On vaikuttavaa kaikissa muistisairauden vaikeissa Muistin heikkenemistä tutkittaessa Onko syynä masennus, yksinäisyys, epäsopiva lääkehoito, aliravitsemus, liian matala verenpaine, huono kuulo, huono näkö, hoidettavat syyt muistilaboratoriokokeet Muistisairausdiagnoosin jälkeen loitetaan kohdennettu lääkehoito, arvioidaan toimintakyky, arvioidaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kuntoutuksen tarve Jatkossa systemaattinen muistisairauden etenemisen ja avun tarpeen yksilöllinen arviointi ja räätälöity hoito 6
lzheimerin taudin eteneminen + interventiot Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 KOTIHOIDON KESTO Lääkehoidon aloitus Liikunta, ravitsemus Dementiakoordinaattori + geriatri + kuntoutus LITOSHOIDON LYKKÄÄNTYMINEN 4 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ika (v) Lääkehoidon varhainen aloittaminen? Kun muistisairaus on diagnosoitu tulee aina harkita kohdennettua oireenmukaista hoitoa muistisairauslääkkeillä (Muistisairaus käypä hoito-suositus, 2010) Lääkkeistä saadaan paras ja pitkäkestoisin teho sitä paremmin, mitä varhaisemmassa taudin vaiheessa lääkehoito aloitetaan. Lääkehoidon aloituksen lykkääminen muutamalla kuukaudella aiheuttaa sen, ettei potilas enää missään vaiheessa saavuta sitä toimintakyvyn tasoa, johon hän olisi päässyt lääkityksen varhaisemmalla aloittamisella. 7
Lääkehoidon seuranta Ensimmäinen seurantakontakti 1-3 kk aloituksesta Lääkityksen siedettävyys ja annoksen sopivuus Seuraava käynti 6 8 kk:n hoidon jälkeen Lääkityksen siedettävyys ja teho Tämän jälkeen hoitovastetta arvioidaan 6 12 kk:n kuluttua Tiheämmin, jos ongelmia Lääkehoidon tavoitteet potilaan henkisen toimintakyvyn ylläpitäminen omatoimisuuden ylläpitäminen tilan vakiinnuttaminen käytösoireiden lievittäminen 8
Millaisia hoitovasteita odotettavissa? NNT lukujen perusteella joka 7:llä tila stabiloituu tai paranee. 8 / 10 hyötyy lääkehoidosta (Timo Erkinjuntti, suullinen tieto) Lievässä vaiheessa tilan vakiintuminen Keskivaikeassa vaiheessa omatoimisuuden koheneminen Vaikeassa vaiheessa käytösoireiden helpottuminen Tutkimusten mukaan lääkehoito siirtää toimintakyvyn laskua ja laitoshoitoon päätymistä 8-12 kuukaudella Lääkehoito vähentää omaisten kokemaa stressiä ja antaa omaiselle omaa aikaa lzheimer-lääkkeiden tehoa koskeva näytön aste eri oireiden osalta kuuden kuukauden kestoisten tutkimusten mukaan lievässä ja keskivaikeassa lzheimerin taudissa Lääke Kognitio Käytösoireet Omatoimisuus Yleisvai - kutelma Donepetsiili B B Rivastigmiini B C Galantamiini B B Memantiini 9
Suunnitelman sisältö Muistisairauden varhainen kuntoutussuunnitelma Lääkehoito Toimintakyvyn tukeminen Neuvonta ja tukitoimet Toimintakykyarvioinnit tarpeen mukaan Jatkohoito Lääkehoidon kokonaisvaltainen seuranta Lääkehoidon toteutuminen käytännössä, kuka valvoo lääkkeen oton rjessa selviytymisen tukitoimet (koti-, ruokapalvelu) rjen aktiivisuuden tukeminen Muistisairaan ja läheisen neuvonta tarvittavat konkreettiset tukitoimet ja lausunnot joterveys, edunvalvonnan tarve, oikeustoimikelpoisuus Suunnitelma ja järjestäminen Muistikoordinaattori-toiminta perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön Eloniemi-Sulkava, VTKL, JGS 2009 Interventio: muistikoordinaattori + geriatri, vertaisryhmät, liikunnallinen kuntoutus, tietoillat, käytösoireryhmät Toimintaperiaatteet: ongelmanratkaisutaitojen tukeminen, voimavaralähtöisyys, ripeä reagointi kriisitilanteisiin merkitsevästi vähemmän sosiaali- ja terveyspalveluita vs kontrolliperheet (15588 vs. 23553 ). Laitostuminen, % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Hoitoryhmä Kontrolliryhmä 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 ika, kuukautta 10
Muistisairas ja omaishoitaja Ravitsemustutkimus, Taija Puranen, Loppuraportti, SuMu 2013 Tutkimukseen osallistui 99 pariskuntaa, joista 50 interventioryhmässä, 49 kontrolliryhmässä Ravitsemuksen arviointi + ravitsemushoito tehtiin kotikäynneillä Muistisairaiden puolisohoitajat eivät syö sen paremmin kuin hoidettavatkaan Ravinnonsaanti parantui interventioryhmässä räätälöidyn ravitsemusohjauksen ja hoidon seurauksena Interventioryhmässä verrattuna kontrolliryhmään muistisairaiden elämänlaatu parani, muistitoiminnot ja ajattelu pysyivät ennallaan, hengenahdistus, masennus vähenivät pienillä muutoksilla isot vaikutukset! 11
12
Muistisairaus yhteiskunnan tuottamien palvelujen kannalta Yhteiskunnalle kallein on diagnosoimaton muistisairauspotilas Seuraavaksi kallein on diagnosoitu, mutta hoitamaton muistisairauspotilas Halvin potilas on diagnosoitu ja hoidon piirissä oleva potilas On arvioitu, että kun kunta/kuntayhtymä järjestää muistioireisten kansalaisten ohjauksen, neuvonnan, tutkimukset, hoidon ja kuntoutuksen tukeutumalla asiakaslähtöisiin prosesseihin ja toimintatapoihin, sillä on mahdollisuudet selviytyä ikääntyvän väestön aiheuttamasta palvelujen tarpeen kasvusta kohtuullisin kustannuksin. Kirjallisuutta Muistisairaudet käypä hoito-suositus, Duodecim, 2010, www.kaypahoito.fi Suomen lzheimer-seuran kokoama tutkimusryhmä. Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa, Suomen Lääkärilehti 10/2008, vsk 63:9-21 Sormunen S, Topo P (Toim). Laadukkaat dementiapalvelut opas kunnille. Stakes, 2008. Virjonen K (Toim). Muistin ongelmat. Toimiva palvelukokonaisuus ehkäisystä hoitoon. PS-Kustannus, 2013 Erkinjuntti T, Remes ym (Toim). Muistisairaudet. Duodecim, 2015 Hallikainen M, Mönkäre R (Toim). Muistisairaan kuntouttava hoito, Duodecim, 2015 13
Kiitos! 14