KOOSTE SAAPUNEESTA PALAUTTEESTA JA VASTINEET RAKENNEMALLIVAIHEEN NÄHTÄVILLÄOLOAINEISTO LAUSUNNOT 2 1. Hämeen ELY-keskus 2 2. Päijät-Hämeen liitto 3 3. Puolustusvoimat 3 4. Lahden kaupunki 4 5. P-H maakuntamuseo - Lahden museo / rakennuskulttuuri 4 6. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 5 7. Lahti Energia Oy 5 8. Länsi-Hollolan kyläyhdistys ry 6 9. Hollolan ympäristöyhdistys ry 6 10. MTK Hollola/Hämeenkoski 7 11. Fingrid Oy 7 12. Gasum Oy 7 MIELIPITEET 8 1. Korhonen Mauri ja Soile 8 2. Vanhatalo Voitto 8 Hollolan strategisen yleiskaavan rakennemallivaiheen aineistot ovat olleet nähtävillä 9.6. 8.8.2016 välisenä aikana. Aineistosta pyydettiin lausunnot viranomaisilta ja muilla kaavan osallisilla oli mahdollisuus jättää siitä mielipiteitä. Lausuntoja jätettiin 12 kpl. Mielipiteitä saatiin 2 kpl. Alla on tiivistelmä saapuneesta palautteesta sekä kaavanlaatijan vastine.
LAUSUNNOT 1. Hämeen ELY-keskus Lausunto 9.8.2016 1. Rakennemallivaihtoehto 3 on perustelluin esillä olleista. Myös VE 5 on perusteltu. Hajautetut vaihtoehdot 1, 2 ja 6 ovat huonoimmat. 2. Yleiskaavan sisältövaatimusten mukaan yhdyskuntarakenteen lisäksi tulee rakennemallien valinnassa huomioida mm. asumisen ja liikkumisen turvallisuus, rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaalimista, ympäristöhaittojen vähentämistä ja kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. 3. Natura-vaikutustenarviointitarve tulee huomioida kaavaprosessi riittävän ajoissa. 4. Palveluiden ja elinkeinojen sijainti vaikuttaa liikennetuotokseen ja kulkutapoihin riippuen siitä miten asuminen sijaitsee suhteessa niihin. 5. Nostavalle kehätien Eteläpuolelle ei tulisi sijoittaa uutta taajamaa (VE4), koska a) asukasvolyymi uudelle juna-asemalle ei riitä, b) asutus tulisi pitää liikenteen aiheuttaman häiriön takia kehätien pohjoispuolella, c) logistiikkakeskus ja asutus häiritsevät mahdollisesti toisiaan (mm. paikallisen ja pitkämatkaisen liikenteen sekoittuminen, raskaan liikenteen/logistiikan ja kevyen liikenteen kohtaaminen, liikenneturvallisuuden heikentyminen, melu, kouluun tulisi päästä omaehtoisesti) 1. Lopullinen kaavaluonnoksen pohjaksi valittava vaihtoehto on yhdistelmä, joka todennäköisimmin painottuu VE 3 mukaisesti. 2. Ko. asiat huomioidaan kaavaluonnosta valmisteltaessa ja asiat kirjataan kaavaselostukseen. 3. Natura-vaikutusten arviointitarve tarkentuu kaavaluonnosvaiheessa 4. Asia huomioidaan kaavaluonnosta valmisteltaessa ja asiat kirjataan kaavaselostukseen. Tarvittaessa laaditaan liikenteellisiä selvityksiä. 5. Esiintuodut asiat ovat oleellisia ja Nostavan ottaminen tiiviimpään asumiskäyttöön vaatii vielä parempia perusteita. 6. Yhteiskunnallisia ja yksityistaloudellisia kustannuksia nostetaan vielä tarkemmin esiin jatkoprosessin yhteydessä. 7. Jakoperusteet ovat arvioita, jotka on tehty yhdessä kunnan kunnallistekniikasta vastaavien henkilöiden kanssa. Arviot ovat linjassa lausunnossa esitettyjen periaatteiden kanssa. 6. Haja-asutuksen vaikutuksia huomioitaessa tulisi kuntatalouden lisäksi huomioida myös yhteiskunnalliset ja yksityistaloudelliset kustannukset. 7. Liikenne-infrakustannusten jakoperusteet kunnan ja valtion välille jäävät aineistossa epäselviksi.
2. Päijät-Hämeen liitto Viranhaltija lausunto 8.8.2016 1. Strateginen yleiskaava priorisoi maakuntakaavan maankäyttöä perustellusti. 2. Nostava on nähty Liitossa pidemmällä aikajänteellä raideliikenteeseen tukeutuvaksi taajamaksi. Tarkoituksen mukaiseen toteuttamisjärjestykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. 3. 0,75 % väestökasvu on melko tavoitteellinen. 1. Merkitään tiedoksi. 2. Nostavan käyttöönottoa asutukselle harkitaan kaavaprosessin aikana. Aikataulutus tapahtuu ainakin siten, että se linkitetään kehätien rakentumiseen. 3. Väestökasvu on todennäköisesti ei todennäköisesti ole näin suurta, mutta kaavoituksella on syytä varautua merkittäväänkin kasvuun. 3. Puolustusvoimat Lausunto 3.8.2016 1. OAS:n osallisista muutettava Puolustusvoimien pääesikunta > Puolustusvoimat. Jakeluun tulee lisäksi ottaa STUVE 2. Puolustusvoimat jatkavat toimintaa Hälvälässä 2024 saakka ja luopuvat Hälvälästä 2035 loppuun. Kaavoitus ja tonttituotanto alueella voidaan aloittaa vasta 2024 jälkeen. Tätä ennen aiheutuisi uudelle asutukselle melua, tärinää ja ilman epäpuhtauksia. Hälvälän ampuma- ja harjoitusalue tulisi merkitä strategiseen yleiskaavaan EP-merkinnällä, jolle on lausunnossa esitetty määräys. Lisäksi kaavaan tulee osoittaa 2 erillistä melualuetta, joille toisesta ei saa sijoittaa uutta asutusta toisen osalta rakennushankkeista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto. 1. Muutetaan 2. Tämä huomioidaan jatkoprosessissa siten, että PV:n nyt suunnittelema toiminta turvataan Hälvälässä. Kaavaprosessin aikana pyritään selvittämään Hälvälän alueen jatkokäyttöä puolustusvoimien poistuttua alueelta. 3. Kaapeleiden huomioiminen tapahtuu mahdollisen tarkemman suunnittelun ja rakentamisen vaiheessa 4. Strateginen yleiskaava ei anna mahdollisuutta tuulivoimaloiden rakentamiseen suoralla rakennusluvalla. Esitetty määräys on tarpeeton, koska puolustusvoimien lausunto tulee pyydettäväksi erillisen menettelyn yhteydessä. 3. Puolustusvoimien kaapelit tulee huomioida rakennettaessa 4. Strategiseen yleiskaavaan tulee lisätä määräys, joka määrää pyytämään PV:n lausunnon yli 50 m korkeiden tuulivoimaloiden osalta.
4. Lahden kaupunki Lausunto 1.7.2016 1. Parhaita Salpakangasta painottavat vaihtoehdot 2. Nostava nähtävä seudun merkittävimpänä log-alueena 3. Luonnosvaiheessa tarkasteltava infra ja julkisia palveluja yli kuntarajojen. 4. Toteuttamisen vaiheistus antaisi valmiudet eheään yhdyskuntarakenteeseen. 1. Useat kriteerit viittaavat siihen, että luonnoksen pohjaksi valittaneen tämänkaltainen vaihtoehto 2. Tämä tarkoittaa, että asutus ja logistiikka toiminnot on pidettävä riittävän etäällä toisistaan 3. Tätä varten ehdotetaan pidettäväksi luonnosvaiheen aikana työpaja-tilaisuus Lahden kaupungin kanssa 4. Vaiheistus esitetään jatkoprosessissa. 5. P-H maakuntamuseo - Lahden museo / rakennuskulttuuri Lausunto 14.7.2016 1. Rakennettua kulttuuriympäristöä koskevien selvitysten on oltava kaikilla kaavatasoilla ajan tasalla. Myös muiden kuin kirkonkylän uudisrakentamisen ja laajenemisen vaikutukset ko. taajaman kulttuurihistoriaan tulee arvioida riittäviin selvityksiin perustuen. Esim. vaikutukset Salpakankaan moderniin rakennusperintöön. 2. Rakennemallien vertailussa olisi tullut huomioida luonto, maisema ja kulttuuriympäristöt vetovoimatekijöinä. 1. Selvitykset laaditaan kaavan tarkkuuteen nähden riittävällä tavalla. Strategisessa yleiskaavassa ei oteta kantaa minkään olemassa olevan rakennuksen tai korttelin purkamiseen. Nämä asiat konkretisoituvat viimeistään asemakaavatasolla, jolloin viimeistään selvitykset laaditaan sillä tasolla, että merkittävät vaikutukset voidaan arvioida. Ns. postimerkki asemakaavamuutoksia laadittaessa on joka tapauksessa tehtävä laajempaa tarkastelua ympäröivään maankäyttöön ja esim. kulttuurihistoriallisiin arvoihin, jotta vaikutukset voidaan arvioida. 2. Rakennemallivaiheessa oli painotettu yhdyskuntarakennetta ja vaihtoehtojen ilmeisiä reunaehtoja. Vetovoimatekijät ovat enemmän subjetiivisiä ja niiden mukaan ottaminen karkeassa rakennemallivaiheessa olisi johtanut mahdollisesti harhaan. Kirkonkylän kohdalla kulttuurihistoria on vetovoimatekijä, mutta se ohenisi uuden asutuksen myötä. Vertailu on pyritty pitämään mahdollisimman tiiviinä. Näkökulmia tarkennetaan jatkoprosessissa, jolloin suunnitteluratkaisu konkretisoituu.
6. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Lausunto 8.7.2016 1. Vertailussa ei ole huomioitu ihmisten elinympäristön terveellisyyttä yhtenä kriteerinä. Asuinalueiden läheisyyteen sijoittuva muu toiminta vaikuttaa terveellisyyteen, joka esim. VAT:n perusteella tulee huomioida. Asutuksen sijoittaminen esim. liikenneväylien varteen saattaa aiheuttaa kalliita meluntorjuntatoimenpiteitä. 2. Ojastenmäellä sijaitsee vedenottamo, joka luo rajoitteita alueelle sijoitettavan teollisuuden sijoittamiselle. 3. Rakennemalleissa tulisi ratkaista elinkeinoalueiden sijoittuminen. 4. Salpakankaan teollisuusalueen muuttaminen asutukselle tulee selvittää perusteellisesti, jotta asutukselle ei aiheudu terveyshaittaa. 1. Rakennemallivaiheessa oli painotettu yhdyskuntarakennetta ja vaihtoehtojen ilmeisiä reunaehtoja, koska rakennemalleissa ei ole osoitettu toimintojen tarkkaa sijoittumista. Vertailu on pyritty pitämään mahdollisimman tiiviinä. Terveysnäkökulmia tarkennetaan jatkoprosessissa, jolloin suunnitteluratkaisu konkretisoituu ja näin ollen niitä voidaan arvioida. 2. Vedenottamo huomioidaan jatkoprosessissa. 3. Yritysalueiden sijainti ratkeaa kaavaluonnoksessa ja jälkeisessä jatkoprosessissa. 4. Strategisessa yleiskaavassa voidaan antaa tavoite teollisuusalueen muuttamisesta pitkällä aikajänteelle asutukselle. Myöhemmin asemakaavoituksen yhteydessä selvitetään mahdolliset pilaantuneet maa-alueet tai muut terveysriskit ja ne poistetaan siltä osin kuin terveysriskejä muodostuu. 7. Lahti Energia Oy Lausunto 5.8.2016 1. Lahti Energian energiansiirtoverkot sijaitsevat siten, että ne ovat parhaiten hyödynnettävissä Salpakankaalla sekä Kukonkoivussa. Asiat huomioidaan jatkosuunnittelussa. 2. Kukkila-Kalliola suunnalla kulkee maakaasun siirtojohto, mutta sen hyödyntäminen kustannustehokkaasti pientalorakentamiseen ei ole kustannustehokasta. Muut alueet ovat tätäkin huonommin hyödynnettävissä pientalorakentamisen tarpeisiin.
8. Länsi-Hollolan kyläyhdistys ry Lausunto 5.8.2016 Mikään esitetyistä yleiskaavan vaihtoehdoista VE1 VE6 ole Hollolan tulevaisuuden kannalta sovelias, vaan esitämme, että VE2 ja VE6 yhdistetään eli on viisi (5) painopistealuetta Hollolan kunnan kehittämisessä, nimittäin Hämeenkoski, Salpakangas, Hollolan kirkonkylä, Kalliola ja Nostava. Esitämme tämän vaihtoehdon VE7-nimellä. Useat kriteerit viittaavat siihen, että luonnoksen pohjaksi valittaneen tämänkaltainen vaihtoehto. Painotukset, profilointi ja rakentamisen ajoitus erityisesti Kalliolassa, Nostavalla ja Kirkonkylässä punnitaan vielä kaavaluonnosvaiheessa. 9. Hollolan ympäristöyhdistys ry Lausunto 8.8.2016 1. Salpakankaan vetovoimatekijöinä on mainittava myös ympäristön vesistöt, harjualueet, monipuolisimmat rakennetut virkistys- ja urheilualueet. Näitä ei tulisi supistaa täydennysrakentamisella. Hälvälä soveltuu hyvin rakentamiseen ja ampumarata-alue tulee poistaa. 2. VE6 paras, jos Pyhäniemen rakentamisella vähennettäisiin samalla Salpakankaan kasvupaineita. 3. Koulujen keskittäminen Salpakankaalle ei ole välttämättä paras vaihtoehto lapsen kannalta 4. Luontoarvoihin ei ole perehdytty rakennemallivaiheessa. 5. Monopoliasema Salpakankaan vähittäiskaupan osalta tulisi torjua. 1. Strategisessa yleiskaavan tavoitteena ei ole menettää Salpakankaan erinomaisia virkistys ja urheilualueita. Nämä menetettäisiin esim. tontittamalla nykyiset virkistysalueet yksityisiksi asuintonteiksi, jotka vievät valtavasti maapinta-alaa. Salpakankaan täydennysrakentamisella tavoitellaan nykyisin jo rakennettujen alueiden tehokkaampaa rakentamista lähinnä kerrostalojen muodossa. Tilaa vievää omakotitalorakentamista sijoitetaan merkittävien virkistysalueiden ulkopuolelle. Asutuksen keskittäminen Salpakankaalle mahdollistaa sen, että jo rakennetuilla virkistys ja ulkoilualueilla on enemmän käyttöä, eikä näitä alueita tarvitse muualle siinä määrin rakentaa. Hajauttamalla asutusta muihin taajamiin muodostuu yksityisten maa-alueille virkistyspaineita, joka aiheuttaa ristiriitoja. Salpakankaalla kunnan omistamat olemassa olevat virkistysalueet antavat mahdollisuuden ja oikeuden niiden täysimääräiseen käyttöön. Puolustusvoimat ovat päättäneet luopuvansa Hälvälän alueesta vuoteen 2025 mennessä ja lopullisesti vuoteen 2035. Kunta ei voi päättää milloin ampuratatoiminta heidän osaltaan lakkaa. Sen sijaan harrasteampumatoiminnan osalta kunnalla on mahdollisuus asia ratkaista. 2. Useat kriteerit viittaavat siihen, että luonnoksen pohjaksi valittaneen vaihtoehto, jossa Salpakankaalle asutusta tulee selvästi eniten. Painotukset, profilointi ja rakentamisen ajoitus erityisesti Kalliolassa, Nostavalla ja Kirkonkylässä punnitaan vielä kaavaluonnosvaiheessa. 3. Kouluratkaisut on tehty ennen strategisen
yleiskaavan käynnistämistä. 4. Yksityiskohtaisiin luontoarvoihin perehdytään vasta asemakaavavaiheessa, jolloin tarkalleen tiedetään mihin ja mitä rakennetaan. Tällöin selvitykset voidaan laatia tarkoitusta vastaavalla tarkkuudella. Jatkoprosessissa toki huomioidaan tarkemmin luontoarvot siinä määrin kuin ne ovat laajempia tunnustettuja kokonaisuuksia ja ekologisia yhteyksiä. 5. Asiaa ei ratkaista strategisessa yleiskaavassa. ei ryhdytä pitkällä aikajänteellä uusimaan Pitkällä aikajänteellä 10. MTK Hollola/Hämeenkoski Lausunto 8.8.2016 1. Onko Salpakankaalle esitetty väestökasvu (VE1) realistinen, sillä ihmiset tahtovat asua muuallakin. MU-merkinnät Hämeenkosken OYK:ssa menettävät tarkoituksensa, jos Hämeenkoskelle ei sallita uudisrakentamista. 2. Kotieläintilojen suojaetäisyydet tulee huomioida sekä muu maatalouden aiheuttama häiriö mahdolliselle uudelle asutukselle niiden läheisyydessä. 1. Useat kriteerit viittaavat siihen, että luonnoksen pohjaksi valittaneen vaihtoehto, jossa Salpakankaalle asutusta tulee selvästi eniten. Painotukset, profilointi ja rakentamisen ajoitus erityisesti Kalliolassa, Nostavalla ja Kirkonkylässä punnitaan vielä kaavaluonnosvaiheessa. 2. Esitetyt suojaetäisyydet huomioidaan kaavaluonnosvaiheessa. 11. Fingrid Oy Lausunto 8.8.2016 Ei huomautettavaa 12. Gasum Oy Lausunto 8.8.2016 Ei huomautettavaa
MIELIPITEET 1. Vanhatalo Voitto Lausunto 3.8.2016 Vanhatalon alueelle sijoittuva pelto, joka voimassa olevassa yleiskaavassa on MAmerkintää, tulee säilyttää jatkossakin peltona. Strateginen yleiskaava on niin yleispiirteinen, että siinä ei ratkaista rakennetaanko ko. peltoalueita. Asia ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä. Peltojen maisemallinen status on voimassa olevassa yleiskaavassa ja sen selvityksissä paikallisesti arvokas, jolloin niiden maisemallinen arvo tunnustettu. 2. Korhonen Mauri ja Soile Lausunto 7.6.2016 Toisenmäentien läheisyys liikenne aiheuttaa muistuttajan asuinrakennuspaikalle häiriötä. Kukkila-Kalliola osayleiskaavassa osoitettu tieyhteys välillä Kukkilantie Karjusaarentie tulisi rakentaa, jotta häiriö vähenisi. Myöskään Norolantie ei sovellu yleiseksi tieksi, koska asutus on lähellä tietä. Kunta ei ole tehnyt maaoikeuden (2003) ratkaisun mukaisia toimia. Muistutuksessa esiintuodut asiat nostavat esiin sen, että asutuksen sijoittaminen ja asemakaavojen laatiminen alueille, joilla on olemassa olevaa asutusta ja heikko kunnan maanomistus aiheuttavat tämän kaltaisia ristiriitoja.