Lopen kunta I OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4.
1 1. TALOUDEN TOTEUTUMISEN YLEISKATSAUS tilanne 30.4., 1 000 15 000 11 000 7 000 3 000-1 000 Tuotot Kulut Vuosikate Tilikauden tulos 2007 2 695 13 110 505 162 2008 2 593 13 888 395 15 2009 2 847 14 753 317-137 2010 3 123 14 701 913 458 2011 2 596 14 444 1 306 841 Kaavio vertailee kunnan talouden kehitystä eräiden tunnuslukujen kautta vuosina 2007-2011 tilanteessa 30.4. ilman jaksotuksia. Tuottojen ja kulujen osalta eri vuosien välistä vertailua hankaloittaa lomatoimen siirtyminen vuoden 2011 alusta lukien Hämeenlinnan kaupungin hoidettavaksi ja sen johdosta sekä tuottojen että kulujen kokonaismäärä on kuluvana vuonna vähentynyt. Vuosikatteella ja tuloksella mitaten kuluva vuosi on alkanut tarkasteluvuosista parhaiten, mutta sen perusteella ei vielä voi tehdä johtopäätöksiä vuositasolla. Esimerkiksi inflaatiokehitys on vauhdittumassa, yleisen korkotason nousuvauhdin jyrkkyyteen liittyy epävarmuutta ja eräissä arvailuissa kuntasektorin verotilityksissä ennakoidaan olevan rytmihäiriö, jonka oikaiseminen leikkaisi kunnille tilitettäviä verotuloja. Toimintatuotot ovat edellä todetusta lomatoimen siirrosta johtuen alkuvuoden aikana vähentyneet edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 16,9 %. Lomatoimen vaikutus näkyy etenkin myyntituottojen vähentymisenä. Muut tuottolajit ovat lisääntyneet ja euromääräisesti merkittävintä kasvua on ollut maksutuotoissa, tukien ja avustusten osalta erilaisissa valtiolta erillisten hakujen perusteella saaduissa avustuksissa sekä käyttöomaisuuden myyntivoittokirjauksissa. Toimintakulut ovat vähentyneet 1,7 % viime vuoden tammi-huhtikuuhun verrattuna. Niiden kertymä on budjetoituun nähden hyvä ja kululajeittain tarkastellen esimerkiksi henkilöstökulujen määrärahavaraukset näyttävät kokonaisuutena olevan talousarviossa oikeantasoiset. Kasvua on ollut materiaalin ostoissa, joissa etenkin sähkökuluissa ja kaluston hankintakuluissa on ollut huomattavaa kasvua, vuokrakuluissa Kiinteistö Oy Lopen Terveystalon asuntojen käyttöönotosta johtuen sekä muissa toimintakuluissa paljolti sen takia, että Läyliäisten nuorisotilasta luopuminen aiheutti myyntitappiokirjauksen. Vuoden 2011 talousarvioon verrattuna toimintakulujen toteutuma on 33,1 % (vuonna 2010 33,3 %) ja tulojen toteutuma 32,4 % (31,9 %). arvion tehtäväalueittaista toteutumista on tarkasteltu jäljempänä. Kuluvan vuoden ensimmäisen vuosikolmanneksen vuosikate on lähes 400.000 euroa parempi kuin viime vuonna ja tulos 840.945 euroa ylijäämäinen, mikä on tarkasteluvuosien paras ensimmäisen vuosikolmanneksen jälkeen. Merkittävä tekijä tässä on ollut rahoituksellisten erien hyvä toteutuma budjetoituun verrattuna.
2 Verotulot 30.4., 1 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero 2007 6 972 7 248 2008 7 429 10 311 2009 7 751 10 191 2010 7 531 10 290 2011 7 999 6 270 Ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana kunnan verotulokertymä kasvoi edellisvuoteen verrattuna prosentuaalisesti 5,7 %, minkä perusteella talousarvion verotuloarvio näyttäisi toteutuvan. On kuitenkin todettava, että eräissä arvioissa kuntasektorin ryhmäosuuden verotuloista on ennakoitu olevan liian korkea ja sen oikaisu tulisi loppuvuoden aikana pienentämään tilityksiä. Toisaalta vuoden 2010 verotuksen alustavat tiedot ennakoivat sitä, että kunnallisverotuksen tulos olisi Lopelle keskimääräistä parempi, mikä oikaisisi tilityksiä kunnalle myönteisemmäksi. Lisäksi kunnan työttömyysaste on jatkuvasti ollut keskimääräistä parempi, millä myös on positiivinen vaikutus kunnallisverotuloihin. Kunnallisveron kertymä on alkuvuonna ollut 6,2 % parempi kuin vuotta aikaisemmin. Ennakonpidätyksissä on kasvua 3,8 %, aikaisempiin vuosiin kohdistuvat tilitykset, kuten viimeksi valmistuneen verotuksen perusteella saadut jäännösverot, ovat kasvaneet 9,1 %. Yhteisöveron tuotto on vähentynyt 7,0 %, mutta sen euromääräinen vaikutus on kunnallisverotuloon verrattuna pieni. Yllä olevan kaavion tarkastelu osoittaa, että yhteisöveron alkuvuoden kertymä ei ole merkittävästi poikennut viime vuosien normaalitilanteesta. Yhteisövero maksetaan vielä kuluvan vuoden ajan kunnille korotettuna ryhmäosuuden väliaikaisen 10 prosenttiyksikön korotuksen myötä. arvioon verrattuna kunnallisveroa on kertynyt 38,6 % (vuonna 2010 37,2 %) ja yhteisöveroa 21,9 % (26,6 %) budjetoidusta. Kiinteistöveron tuotto on vielä tässä vaiheessa vähäinen. Valtionosuudet 30.4., 1 000 6 000 5 000 4 000 3 832 4 169 4 468 4 722 4 905 3 000 2 000 1 000 0 Valtionosuudet yht. 2007 2008 2009 2010 2011
3 Vuoden 2010 alusta lukien toteutettiin valtionosuusuudistus, joka oli askel kohti yhden valtionosuuden järjestelmää. Valtionosuudet ovat ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana kasvaneet edellisvuoteen verrattuna 3,9 %. arvioon verrattuna valtionosuuksien kertymä on ollut 33,6 % (vuonna 2010 34,6 %), joten talousarvio tulee valtionosuustulojen osalta toteutumaan. Kunnan velkaantuneisuuden takia yleisen korkotason kehityksellä on suuri merkitys. Korkokulut ovat vähentyneet edellisvuodesta neljänneksen sen ansiosta, että kunnan velkamäärää on saatu vähennettyä ja toisaalta siksi, että yleinen korkotaso on yhä historiallisen alhaisella tasolla. Korkotaso on noussut, mutta siihen on nykynäkymin varauduttu riittävästi. Esimerkiksi kuuden kuukauden euribor-korko on noin 0,7 % korkeampi kuin vuosi sitten, kun talousarviossa on varauduttu noin prosentin korkotason nousuun. Alkuvuoden aikana ei ole otettu uutta pitkäaikaista lainaa, mutta maksuvalmiutta on jouduttu turvaamaan lyhytaikaisin lainoin kuntatodistusohjelman puitteissa. Kunnanhallituksella on valtuudet kaikkiaan 3,5 miljoonan euron lainanottoon. Kahden viime vuoden hyvät tulokset ja alkuvuoden hyvä toteutuma eivät saa harhauttaa johtopäätökseen, että kunnan talouden ongelmat olisi voitettu ja talouden suunta olisi pysyvästi saatu käännettyä tasapainoiseksi. Saavutettuihin tuloksiin on päästy rahoituksellisten erien hyvän toteutuman lisäksi sen ansiosta, että palvelujen kysynnän viime aikojen kehitys etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialueella on ollut kunnalle myönteinen. Kunnan talouden liikkumavaran kapeuden johdosta tilanne on herkästi haavoittuvainen ja saattaa muuttua hyvinkin nopealla aikajänteellä. Ja kuten edellä on todettu, mm. verotulokehitykseen sisältyy epävarmuustekijöitä. Taloudelliset tulokset ovat olleet hyviä, mutta kunnan keskeinen ongelma on velkaantuneisuus. Sitä osoittavat kunnan taseen kautta laskettavat tunnusluvut. Tase kuvaa kunnan talouden kestokykyä pitemmällä aikajänteellä, joten taserakenteen parantaminen on välttämätöntä. Se vaatii velkamäärän saamista tuntuvasti pienemmäksi, mikä taas edellyttää selvästi ylijäämäisiä tilinpäätöksiä, jotta investoinnit saadaan rahoitettua oman tulorahoituksen kautta. On muistettava, että kunnan nettoinvestointien määrä on viime vuosina monesti ollut 2-3-kertainen poistojen määrään verrattuna. Kunnan talouden kokonaistilannetta kuvaa myös se, että kriisikunnan talouden seitsemästä tunnusluvusta täyttyy Lopella yhä kolme: keskimääräistä korkeampi tuloveroprosentti, omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus. Kahdessa viimeksi mainitussa tunnusluvussa velkamäärä on keskeinen laskentatekijä. Päätöksenteossa on talouteen vaikuttavat tekijät pidettävä jatkuvasti keskeisinä esillä, jotta kehityksen myönteistä suuntaa ei katkaista.
4 2. KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN KESKUSVAALILAUTAKUNTA VAALIT Valtiollisten ja kunnallisten vaalien sekä kansanäänestysten paikalliset järjestelytehtävät. Toteutuma Eduskuntavaalit järjestettiin sunnuntaina 17.4.2011, ennakkoäänestys 6. 12.4.2011. Vaalien järjestelyt toteutettiin voimassa olevat lait ja säädökset huomioiden. Vaalitulos vahvistettiin määräajassa virheettömänä. Toimintatuotot 12 000 12 000 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 10 680 10 680 5 702 53,4 96 5 814,9 Toimintakate 1 320 1 320-5 702-432,0-96 5 814,9 Poistot Arvio talousarvion toteutumisesta Lopen kunnan ainoana ennakkoäänestyspaikkana oli Lopen kunnantalon Yhteispalvelupiste Rosamunda ja ennakkoäänestyksen vaalitoimitsijoina käytettiin kunnantalon toimistohenkilöstöä (neljä vaalitoimitsijaa ja yksi varahenkilö). Ennakkoon Lopella äänesti 26,7 % äänioikeutetuista (koko maa 31,7 %). Varsinaisen vaalipäivän äänestys tapahtui Lopella neljällä äänestysalueella ja vaalitoimitukset sujuivat moitteettomasti. Vaalien äänestysprosentti Lopen kunnassa oli 71,4 % (koko maa 70,5 %). Poikkeamat talousarvioon 2011 Valtiolta saatava korvaus vaalien järjestämisestä kertyy myöhemmin. Korvauksen suuruus tulee olemaan noin 12.000.
5 TARKASTUSLAUTAKUNTA TARKASTUSTOIMI Kuntalain 9. luvussa on määritelty tarkastustoimen tehtävät, joita lautakunta ja tilintarkastaja toteuttavat: Tarkastuksen organisointi sekä tavoitteiden toteutumisen ja talouden tilan arviointi (Kuntalaki 71 ) Hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen laillisuuden sekä valtionosuusperusteiden oikeellisuuden ja sisäisen valvonnan toimivuuden varmistaminen (Kuntalaki 73 ja 75 ). 1. Kunnan toiminnan lainmukaisuuden ja luotettavuuden varmistaminen 2. Valtuuston ja lautakuntien asettamien tavoitteiden toteutumisen arviointi Päätösten, tilinpäätöksen ja toiminnan laillisuustarkastus ja vastuuhenkilöiden kuuleminen Vuotuinen toimintakertomus ja tilinpäätös, vastuuhenkilöiden kuuleminen, vertailutietojen hyödyntäminen Tarkastuslautakunta on suorittanut tarkastustoimintaa työohjelmansa mukaisesti. Lautakunnan vuoden 2010 arvioinnin painopistealueet olivat ajankohtaisten asioiden seurannan lisäksi sivistyslautakunnan alaiset tehtäväalueet, sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan toimivuuden arviointi, talouden tasapainottamistoimenpiteiden seuranta sekä investointien toteuttaminen. Tarkastuslautakunta on jättänyt 29.4.2011 arviointikertomuksensa vuoden 2010 toiminnasta ja taloudesta. Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 23 690 23 690 12 458 52,6 11 154 11,7 Toimintakate -23 690-23 690-12 458 52,6-11 154 11,7 Poistot
6 KUNNANHALLITUS KESKUSHALLINTO Huolehtia osaltaan kunnan kehittämisestä, edunvalvonnasta ja johtamisjärjestelmän toimivuudesta sekä kunnan resursseista, joita tarvitaan kunnan kehittämisessä, virnaomaistoimintojen hoidossa ja kunnan palvelutuotannossa. Sitovat tavoitteet 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita koskeva selvitys ja sen pohjalta tehtävä päätös tulevaisuuden palvelurakenteesta 2. Varhaiskasvatusselvitys ja sen pohjalta tehtävien organisatoristen muutosten täytäntöönpano 3. Yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut organisaatiorakenneja palvelutuotannon muutoksiin liittyen toteutettu Päätös sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenteesta Varhaiskasvatusselvitys ja päätös varhaiskasvatuksen tulevaisuuden organisaatiomallista Neuvottelut käyty hyvissä ajoin ennen päätösten täytäntöönpanoa kunnanjohtaja kunnanjohtaja henkilöstöpäällikkö Vuoden 2010 alusta lukien käynnissä ollut sosiaali- ja terveydenhuollon seutukunnalliseen integraatioon tähtäävä ns. muutoskuntayhtymähanke keskeytettiin kuluvan vuoden alussa Riihimäen kaupungin vetäydyttyä hankkeesta. Lopen ja Hausjärven valtuustot ovat päättäneet Riihimäen kaupungin päätöksestä poiketen jatkaa sosiaali- ja terveystoimen integraation valmistelua kuntayhtymämallin pohjalta. Lopen ja Hausjärven kuntien yhteisen sosiaali- ja terveystoimen kuntayhtymän perussopimus on tavoitteena hyväksyä elokuun 2011 loppuun mennessä. Toiminnallinen valmistelu käynnistetään syksyllä 2011 hallintomallia koskevan päätöksen jälkeen. Lopen kunnan varhaiskasvatusselvitys laadittiin sivistystoimenjohtajan johtaman työryhmän toimesta valtuuston asettaman määräajan puitteissa kuluvan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Kunnanhallitus käsitteli selvitystä kokouksessaan 7.3.2011 ja päätti samalla organisatorisista muutoksista selvityksen pohjalta talousarvion puitteissa. Varhaiskasvatus siirtyy valtuuston päätöksen mukaisesti perusturvatoimesta sivistystoimen alaisuuteen 1.8.2011. Kuntaan perustettuun varhaiskasvatuspäällikön virkaan valittu tulee vastaamaan kunnan varhaiskasvatuskokonaisuudesta ja toimii lisäksi Kirkonkylän päiväkodin johtajana. Kahta muuta päiväkotia johtaa päiväkodinjohtajat, joille on lisäksi määritelty tietyt varhaiskasvatuksen alaan kuuluvat erityisvastuualueet. Toteutuma 3 Varhaiskasvatus siirtyy sivistystoimen alaisuuteen 1.8.2011 lukien. Organisaatiomuutoksen valmistelua on jatkettu alkuvuosi yhteistoimintalain mukaisesti tiiviissä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Päivähoito- ja koulutoimen henkilöstölle on järjestetty muutokseen liittyen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 20.4.2011. Alueellisille päiväkodinjohtajille, joiden työnkuvaan organisaatiomuutos vaikuttaa, on järjestetty yhteistoiminta- ja viranhaltijalain mukaisesti kuulemistilaisuudet 4.5.2011. Sivistystoimenjohtaja ja henkilöstöpäällikkö ovat lisäksi kevään aikana vierailleet kaikilla päivähoitoalueilla keskustelemassa henkilöstön kanssa tulevasta muutoksesta.
7 1. Väkiluvun kasvu 0,5-1 % Toteutunut väkiluvun kasvu kunnanjohtaja 2. Perusturvan keskeisimmät Hinnat määritelty talousjohtaja suoritteet hinnoiteltu 3. Investoinnit = poistot Tilinpäätös talousjohtaja 4. Henkilöstöresursseja arvioidaan palvelutuotannon tarpeen näkökulmasta Henkilöstömäärä/hallintokunta vrt. 2010 henkilöstöpäällikkö talousjohtaja Lopen kunnan väkiluku on kasvanut tammi-huhtikuun aikana 27 henkilöllä eli 0,33 %, väkiluku 8.300. Toteutetaan yhdessä perusturvan kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon integraation selvitystyöhön liittyen. Toteutuma 3 Vuoden 2011 talousarviossa investointien määrä alittaa poistojen määrän ja talousarvio on hyväksytty ylijäämäisenä. Toteutuma 4 Henkilöstöresurssien arviointia tehdään jatkuvasti tarkoituksena löytää palvelutuotannon kannalta mahdollisimman toimivat ratkaisut. Työ on käynnissä mm. kunnantalolla. Toimintatuotot 258 910 258 910 46 693 18,0 17 898 160,9 Valmistus omaan käyttöön 4-100,0 Toimintakulut 1 759 390 1 759 390 652 218 37,1 586 559 11,2 Toimintakate -1 500 480-1 500 480-605 524 40,4-568 657 6,5 Poistot Hankkeet Hankkeet ovat edenneet projektisuunnitelmien mukaisesti: HÄJY 011-projektin projektiyritykset esittelivät toimintaansa ja tuotteitansa MATKA 2011 -messuilla kunnan osastolla tammikuussa. Reitistötöiden viimeistely käynnistyi lumien lähdettyä ja etenee maastossa suunnitellusti. Alueen reiteille on jo osin toimitettu ja tullaan toimittamaan satoja uudistettuja opaskylttejä. Hämeen Järviylängön retkeily- ja matkailumahdollisuuksia esiteltiin RETKI-messuilla maaliskuussa. Projektiyrityksille suunnattu alueen omiin yrityksiin suuntautunut tutustumismatka toteutettiin 14.3.2011. Syksyllä toteutettavan kansainvälisten matkanjärjestäjien alueeseen tutustumisen valmistelut etenevät suunnitellusti, samoin projektin tapahtumaksi valitun Erävaelluksen suomenmestaruuskilpailun valmistelut. TOIMELIAAT KYLÄT -hankkeen kuluessa on saatu hyvät yhteydet sekä kyliin että kyliltä hankkeen suuntaan, tuloksena mm. kyläsuunnitelmien päivittäminen kahdeksassa kylässä. Kylien kehittäminen hankerahoituksella tai muulla talkoo- ja yhteistyöllä on käynnissä yhdeksässä kylässä. Kylien ja kuntien yhteistyön kehittämistä on viety eteenpäin kuntailtojen ja nettikyselyn avulla. Hanke kokosi alueen yhteisöjen omistamat ja vuokraamat tilat uuteen Juhlataloesitteeseen ja tuotti Kotikylä 2011 -lehden. Lehti esittelee kyliä, yhdistyksiä ja sisältää tapahtumakalenterin sekä palvelupörssin.
8 KYLÄLTÄ KIRKOLLE, KAUPPAAN JA KOULUUN seudullisen joukkoliikennekoordinaattorihankkeen toimesta on laadittu omat kotisivut tukemaan joukkoliikenteen käyttöä, www.loppi.fi/joukkoliikenne. Muutoin hankkeen alkuvaiheessa ongelmallisinta on ollut projektipäätöksen edellyttämän yksityisen rahoituksen saanti. KOKO-ohjelman MAL-työryhmän toimeksiannosta konsulttityönä tilattu seudun kuntalogistiikkaselvitys on valmistunut. Selvitys antaa hyvän kuvan logistiikkapalvelujen nykytilasta ja kehittämistarpeista ja on siten hyvä pohja koordinaattorihankkeen jatkotyölle.
9 KUNNANHALLITUS HENKILÖSTÖHALLINTO Henkilöstökoulutus, yhteistoiminta, työsuojelu, työterveyshuolto, tyky-toiminta, työllistäminen ja palkkavaraukset. Lopen kunnan keskitetty henkilöstöhallinto ja henkilöstöpolitiikan kehittäminen. Sitovat tavoitteet 1. Toimiva varhaisen puuttumisen malli 2. Tuottavuutta ja tuloksellisuutta mittaava kriteeristö luotu Malli otettu käyttöön Sairauspoissaolojen määrä pienempi kuin vuonna 2010 Kriteeristö hyväksytty ja otettu käyttöön henkilöstöpäällikkö henkilöstöpäällikkö Varhaisen tuen toimintamalli on hyväksytty henkilöstöasiaintoimikunnassa 17.2.2011. Esimiehille on järjestetty aiheeseen liittyen koulutustilaisuus yhteistyössä Kuntien eläkevakuutuksen kanssa 17.3.2011. Esimiehiä on tuettu yksittäistapauksissa työkykypulmiin puuttumisessa. Lopen kunnan tuloksellisuus-mittaristo on otettu käyttöön ja sitä on sovellettu 1.5.2011 tulleen paikallisen järjestelyerän jaossa. Kaikki työpaikat ovat laatineet tuloksellisuus-kriteerien suhteen alkuarviot sekä suunnitelmat tuloksellisuuden edistämiseksi kaudella 2011-2012. 1. Esimiesinfoja vähintään 4 kpl / Esimiesinfojen lukumäärä henkilöstöpäällikkö vuosi 2. Sähköinen rekrytointijärjestelmä Sähköisen järjestelmän käyttöönotto henkilöstöpäällikkö käytössä elokuussa 2011 3. Rekrytointiohje Hyväksytty ohje henkilöstöpäällikkö 4. Suunnitelmallinen tyky-toiminta Toimintasuunnitelman toteutuminen henkilöstöpäällikkö 2012-2013 toimintasuunnitelman laatiminen 5. Perehdytysopas Opas hyväksytty ja otettu käyttöön henkilöstöpäällikkö Kevätkaudella on toteutettu kaksi esimiesinfoa sekä lisäksi esimieskoulutusta talousjohtamisesta sekä esimiehen roolista työnantajan edustajana. Jokaiselle toimialalle on nimetty rekrytointivastaavat, jotka on koulutettu sähköisen rekrytointijärjestelmän eli Kuntarekryn käyttöön 22.3.2011. Kuntarekry-järjestelmä on otettu käyttöön jo kevään aikana kaikilla toimialoilla. Elokuussa tullaan järjestämään esimiehille koulutusta järjestelmään kuuluvan sijaisrekrytoinnin osalta, joka otetaan käyttöön syksyn aikana lyhytaikaisia sijaisia tarvitsevilla toimialoilla.
10 Toteutuma 3 Rekrytointi- ja perehdyttämisohje on hyväksytty henkilöstöasiaintoimikunnassa 10.5.2011. Ohje on myös käsitelty kevään esimiesinfossa. Toteutuma 4 Työkykyä ylläpitävää eli Tyky-toimintaa on järjestetty voimassa olevan suunnitelman mukaisesti kevätkauden aikana. Toiminnan arvioimiseksi sekä uuden toimintakauden suunnittelun pohjaksi on laadittu kysely henkilöstölle ja Tyky-työryhmä käsittelee tulokset syyskauden alkaessa. Toteutuma 5 Rekrytointi- ja perehdyttämisohje on hyväksytty henkilöstöasiaintoimikunnassa 10.5.2011. Ohje on käsitelty kevään esimiesinfossa. Toimintatuotot 50 000 50 000 1 647 3,3 3 117-47,1 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 339 250 339 250 131 080 38,6 88 957 47,4 Toimintakate -289 250-289 250-129 433 44,7-85 840 50,8 Poistot Arvio talousarvion toteutumisesta Henkilöstön työterveyshuoltopalvelut ovat toteutuneet suunnitellusti niin ennaltaehkäisevän työterveyshuollon (terveystarkastukset, työpaikkaselvitykset) kuin sairaanhoidon osalta. Keskitettyä henkilöstö- sekä esimieskoulutusta on järjestetty kevätkauteen painottuen. Lakisääteiseen ensiapuhenkilöstön nimeämiseen liittyen on järjestetty kaksi ea1-tasoista koulutusta (yhteensä 40 osallistujaa) sekä lisäksi Kuntarekryn käyttöönottoon liittyvää koulutusta. Poikkeamat talousarvioon 2011 Työnantajan KELA:lta saatavat korvaukset työterveyshuoltokulusta (noin 50.000 ) eivät näy vielä toteumassa, mutta työterveyshuoltokustannukset vastaavat alkuvuonna budjetoituja. Henkilöstöhallinnon kustannuksiksi kirjautuu talousarviosta poikkeavasti eläkemenoperusteiset KuELmaksut siltä osin kuin niitä ei voida kohdistaa millekään kustannuspaikalle aiheuttamisperiaatteeseen perustuen. Muille hallintokunnille kohdentamattomia eläkemenoperusteisia maksuja sisältyy alkuvuoden toteumaan noin 30.000. Osa ko. kuluista liittyy maatalouslomituksen kustannuksiin, jotka tullaan laskuttamaan Hämeenlinnan kaupungilta vuoden 2011 aikana. Koko vuoden osalta eläkemenoperusteisten maksujen määräksi tullee jäämään noin 54.000.
11 KUNNANHALLITUS MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS Huolehtia kunnan alueen suunnitelmallisesta maankäytöstä yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen avulla siten, että kunnan alueen asumisen, yrittämisen, erilaisten palvelutoimintojen ja vapaa-ajan toiminta- ja sijoittumisedellytykset pystytään turvaamaan arvostaen ja huomioiden kunnan luonto- ja kulttuurimaisemalliset arvot. Sitovat tavoitteet 1. Vanhakosken alueen Hyväksytty kaava maankäyttöpäällikkö asemakaavoitus 2. Launonen-Kormu yleiskaava Lainvoimainen yleiskaava kunnanjohtaja 3. Kaikissa kunnan taajamissa myynnissä omakotitalotontteja 15 myytyä/vuokrattua tonttia kehittämispäällikkö / maankäyttöpäällikkö Vanhakosken alueen asemakaavoitus on käynnistynyt tavoitteiden mukaisesti. Kaavaprosessi on luonnosvaiheessa ja tulee etenemään ehdotusvaiheeseen alkusyksystä 2011. Launonen-Kormu -osayleiskaavan valmistelua on jatkettu talven aikana. Valtuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan 26.4.2011. Toteutuma 3 Kaikissa kolmessa taajamassa on myynnissä/vuokrattavana kunnan kaavoittamia omakotitalotontteja. Huhtikuun loppuun mennessä kunta on myynyt 7 ja vuokrannut 4 omakotitalotonttia. 1. Sujuva kaavoitusprosessi Kaavoitukseen osallistuvien viranhaltijoiden kunnanjohtaja päivitetyt tehtävänkuvat 2. Maankäyttö- ja kaavoitussuunnitelma Suunnitelman laatiminen käynnistetty kunnanjohtaja 2011-2021 3. Osallistuminen maankäytön MRL, YSL, LSL maankäyttöpäällikkö kehityskuvan laadintaan 4. Kaavoitusprosessiin osallistuminen Hyväksytyt kaavat maankäyttöpäällikkö Kaavoitukseen osallistuvien henkilöiden tehtävänkuvat, vastuualueet ja rooli kaavoitusprosessissa on käyty läpi tammi-helmikuun aikana käydyissä tulos- ja kehittämiskeskusteluissa. Kunnan sisäinen kaavoitusprosessi on selkiytynyt tehtävänkuvien päivityksen myötä. Maankäyttö- ja kaavoitussuunnitelman laatiminen käynnistetään syksyllä 2011.
12 Toteutuma 3 Maankäyttö- ja kaavoitussuunnitelman laatiminen käynnistetään syksyllä 2011. Maankäytön kehityskuva sisältyy maankäyttö- ja kaavoitussuunnitelmaan. Toteutuma 4 Kaavoitusprosessit etenevät kaavoitusohjelman 2011 mukaisesti. Toimintatuotot 2 550 2 550 784 30,7 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 89 920 89 920 23 673 26,3 12 141 Toimintakate -87 370-87 370-22 889 26,2-12 141 88,5 Poistot 1 000 1 000
13 KUNNANHALLITUS MAA- JA METSÄTILAT Metsätalouden harjoittaminen talousmetsien osalta metsätaloussuunnitelman mukaisesti mahdollisimman hyvää taloudellista tulosta tehden. Kaava-alueiden puistometsiä hoidetaan luonto- ja virkistysarvoja sekä moninaiskäyttöä korostaen ja kuntalaisten toiveita kuunnellen. Sitovat tavoitteet 1. Vuosien 2005-2014 metsätaloussuunnitelman noudattaminen 2. Vuosittaisten hakkuiden toteuttaminen Suunnitelman toteuttaminen vuoden 2011 osalta Hakkuiden nettotulo 77.000 kunnanjohtaja kunnanjohtaja Metsänhakkuita on toteutettu alkuvuoden osalta vuoden 2011 suunnitelman mukaisesti. Kuluvalle vuodelle suunnitellut hakkuut toteutetaan pääosin kesän ja syksyn aikana. Hakkuutuotot kohdentuvat syyskaudelle. 1. Kirkonkylän risteysalueen maisemallinen uudistaminen Risteysalueen maisemallinen kunnostaminen suoritettu kehittämispäällikkö Toteutuma Risteysalueen maisemallinen kunnostaminen aloitetaan alkuvuoden aikana laaditun suunnitelman pohjalta niin, että työ saadaan valmiiksi kesäkuun 2011 loppuun mennessä. Toimintatuotot 392 000 392 000 7 160 1,8 20 240-64,6 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 75 680 75 680 17 538 23,2 12 508 40,2 Toimintakate 316 320 316 320-10 377-3,3 7 732-234,2 Poistot
14 KUNNANHALLITUS RUOKAPALVELUT Tuottaa monipuolista, terveellistä ja maittavaa ruokaa asiakkaille taloudellisesti ja asiakaslähtöisesti sekä ohjata oikeisiin ruokatottumuksiin ja -tapoihin. Sitovat tavoitteet 1. n toteuttaminen Ruokalistat, budjetin seuranta, asiakaspalaute ruokapalvelupäällikkö Toteutuma n toteutus on sujunut suunnitelmien ja talousarvion mukaisesti. 1. Kasarin uusien työntekijöiden perehdyttäminen ja sitouttaminen työtehtäviin 2. Kasarin henkilökunnan tehtävänkuvien tarkistaminen 3. Päiväkotien jakelukeittiöiden työntekijöiden tehtävänkuvien tarkistaminen Rutiininomainen toiminta Tehtävänkuvaukset Tehtävänkuvaukset Kasarin henkilöstö ruokapalvelupäällikkö ruokapalvelupäällikkö Perehdyttämistä ja sitouttamista on tehty tavoitteen mukaisesti. Kesällä aloittaa vielä yksi uusi työntekijä eli työ jatkuu. Tehtäväkuvat ovat tarkastelun alla ja laaditaan syksyllä kirjalliseen muotoon. Toteutuma 3 Tarkistamiset tehdään loppuvuodesta.
15 Toimintatuotot 1 212 890 1 212 890 421 607 34,8 438 488-3,8 Valmistus omaan käyttöön 380 Toimintakulut 1 180 240 1 180 240 371 251 31,5 375 366 Toimintakate 32 650 32 650 50 356 154,2 63 502-20,7 Poistot 21 210 21 210 7 954 37,5 7 954 Arvio talousarvion toteutumisesta Elintarvikkeiden hinnat ovat korottuneet tammikuussa ja monilla toimittajilla uudelleen touko-kesäkuussa. Pesuaineiden kilpailutus on käynnissä, uudet hinnat eivät vielä ole tiedossa. Näiden kustannusten osalta voi tulla haasteita loppuvuoden aikana.
16 KUNNANHALLITUS MAATALOUDEN OHJAUS EU:n yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän (IACS) paikallisviranomaistehtävät. Maatalouden tulo-, tuotanto- ja rakennepoliittiset tehtävät. Sitovat tavoitteet 1. Valtuuston hyväksymä sopimus yhteistoiminta-alueesta Hyväksytty ja allekirjoitettu sopimus kunnanjohtaja Toteutuma Valtuusto on 14.3.2011 hyväksynyt sopimuksen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostumisesta sekä maaseutuhallinnon palvelun tuottamisesta ja ostamisesta. Päätöksen mukaan Lopen kunta liittyy vuoden 2013 alusta lukien maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen, jossa Janakkalan kunta toimii isäntäkuntana ja jossa yksikön kustannuksista kukin liittyvä kunta vastaa oman osuutensa osalta. 1. Maaseutuelinkeinoviranomaispalvelujen laadukas tuottaminen 2. Määräajassa tallennetut hakemukset Kuntatarkastukset Hakemusten lkm / määräajassa tallennetut hakemukset maataloussihteeri maataloussihteeri Kuntatarkastukset tapahtuvat vähintään joka viides vuosi. Toiminta on tarkkaa ja huolellista myös välivuosina. Vuoden päätukihaku päättyi huhtikuun lopulla. Sähköisesti jätettiin 60 hakemusta. Lisäys edelliseen vuoteen verrattuna on 46 %. Toimintatuotot 20 500 20 500 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 59 960 59 960 13 677 22,8 13 668 0,1 Toimintakate -39 460-39 460-13 677 34,7-13 668 0,1 Poistot Arvio talousarvion toteutumisesta Toiminta on talousarvion puitteissa.
17 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA RAKENNUSVALVONTA Rakentamisen ohjaaminen siten, että saavutetaan mahdollisimman onnistunut rakennushanke käyttäjän ja ympäristön kannalta katsoen ja siten, että rakentaminen tapahtuu lainsäädännön, rakentamismääräysten, kaavoituksen ja tasapuolisen kohtelun vaatimusten mukaisesti. Sitovat tavoitteet 1. Asiakaspalvelun / ajankäytön tehostaminen Laatukriteerit määritelty rakennustarkastaja Laatukriteerien laatiminen on aloitettu kartoittamalla rakennusvalvonnan tehtäviä ja niiden suorittamisen toimintatapoja. 1. Neuvonta ja ohjeistus päivitetään Päivitys tehty rakennustarkastaja 2. Asiakastyytyväisyyskysely Kysely toteutettu rakennustarkastaja Ohjeita rakentajalle jaetaan sekä paperiversiona rakennusvalvontatoimistosta että rakennusvalvonnan sivuilla internetissä. Ohjemonistetta on päivitetty viimeksi helmikuussa - muutoksia tehdään, kun tarvetta siihen ilmenee. Suunnittelijoiden kanssa käydään keskusteluja toimintatavoista joustavan ja tehokkaan palvelun edistämiseksi. Kyselyn toteuttamista on siirretty, koska kunnantalolla suoritettiin yleinen asiakastyytyväisyyskysely.
18 Mittarit ja tunnusluvut 30.4. 2007 30.4. 2008 30.4. 2009 30.4. 2010 30.4. 2011 Rakennus- ja toimenpidelupapäätöksissä vaaditut 326 309 169 238 228 katselmukset katselmusten lukumäärä/lupapäätös 3,08 3,55 3,13 3,35 3,62 Rakennusluvat 90 74 41 60 56 omakotitalot 23 20 10 17 15 - asemakaava-alueet 12 12 5 5 9 - muut alueet 11 8 5 12 6 loma-asunnot 12 10 4 4 6 - ranta-asemakaava-alueet 1 5 0 2 2 - muut alueet 11 5 4 2 4 Toimenpideluvat 17 13 13 11 7 Toimenpideilmoitukset 26 20 14 8 12 Poikkeamispäätökset 8 5 1 3 3 Suunnittelutarveratkaisut 10 8 7 5 2 Poikkeamislausunnot ympäristökeskukselle 6 3 0 4 5 Resurssien asettaman vaatimuksen mukaan rakennusaikaisia katselmuksia on pyritty vähentämään ja jättämään rakentamisen seuranta vastaavan työnjohtajan varaan. Katselmusten määrä myönnettyä rakennus- ja toimenpidelupaa kohti on tänä vuonna ollut 3,62 kpl. Määrään on vaikuttanut vuonna 2000 tulleet aloituskokoukset ja vuonna 2004 tulleet rakennusten ulkopuoliset jätevesijärjestelmien katselmukset. Vähennystä on tapahtunut perustus-, rakenne- ja hormikatselmusten osalla. Rakennuslupien määrä on kasvanut ja lähestymässä edellisten vuosien tasoa. Asuinrakennusten osalta on todettavissa asemakaava-alueen rakentamisen lisääntyminen kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintatuotot 133 500 133 500 29 819 22,3 34 791-14,3 Valmistus omaan käyttöön 3 000 3 000 55-100,0 Toimintakulut 173 020 173 020 46 820 27,1 48 326-3,1 Toimintakate -36 520-36 520-17 001 46,6-13 480 26,1 Poistot Arvio talousarvion toteutumisesta Tulot ovat alkuvuodesta jääneet arvioitua pienemmiksi, mutta vireillä olevien hakemusten valossa on ennustettavissa tuloarvion toteutuvan koko vuoden osalta.
19 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA YMPÄRISTÖNSUOJELU Hoitaa ne tehtävät, jotka laissa ympäristönsuojelun hallinnosta (6 ) on asetettu kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäväksi. Sitovat tavoitteet 1. Lopen kunnan ympäristön tilan seurantajärjestelmän kehittäminen Seurantajärjestelmän kehittämistä jatketaan ympäristöpäällikkö Seurantajärjestelmän kehittämistä on jatkettu ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana. Kehittämistyön on tarkoitus edetä siten, että ympäristönsuojelun tehtäväalueen olemassa olevaa luvanvaraisten toimintojen valvontasuunnitelmaa laajennetaan ja tarkennetaan. Mukaan pyritään ottamaan sellaisia ympäristön tilaa kuvaavia luontoindikaattoreita, joita lainsäädännössä kunnilta edellytetään ja joiden seurantaan kunnan ympäristötoimessa on osoitettavissa resurssit. Seurantajärjestelmän kehittämistä on jatkettu talousarviossa asetetun sitovan tavoitteen ja käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. 1. Lopen ilmastonmuutoksen toimenpidesuositukset 2. Materiaalien käytön ja hankinnan ohjeistuksen laatiminen Lopen ilmastonmuutoksen toimenpidesuositusten tekeminen käynnissä Ohjeistuksen laadintaa jatketaan ympäristöpäällikkö ympäristöpäällikkö Toimenpidesuositustyötä on jatkettu keräämällä aineistoa kuntien mahdollisuuksista ehkäistä ilmastonmuutosta omilla toimillaan. Tausta-aineistojen avulla on tarkoitus koostaa asiakokonaisuus, josta on mahdollista muotoilla suositukset sellaisista toimenpiteistä, jotka Lopen kunnan henkisessä ja fyysisessä infrastruktuurissa ovat loppilainen tapa vastustaa ilmastonmuutosta. Toimenpidesuositusten laatimista on jatkettu talousarviossa asetetun tavoitteen ja käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Ohjeistuksen laatimista on jatkettu keräämällä tausta-aineistoa kuntien materiaalitehokkuudesta ja materiaalien kestävästä käytöstä. Ohjeistuksen laadintaa on jatkettu talousarviossa asetetun tavoitteen ja käytettävissä olleiden resurssien mukaisesti.
20 Toimintatuotot 23 150 23 150 674 2,9 14 844-95,5 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 135 880 135 880 35 654 26,2 34 064 4,7 Toimintakate -112 730-112 730-34 980 31,0-19 220 82,0 Poistot Arvio talousarvion toteutumisesta Ensimmäisen vuosikolmanneksen perusteella ympäristönsuojelun tehtäväalueen talousarvio näyttää olevan toteutumassa melko hyvin. Alkuvuodesta tarkistettujen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan ja kunnan maa-ainestaksan mukaisia tuloja ei ole ensimmäisellä vuosikolmanneksella kertynyt, mutta käsiteltävänä ja tiedossa olevien lupahakemusten ja toukokuun kuluessa laskutettavien maa-ainesten oton valvontamaksujen perusteella talousarvioon merkityt tulot tulevat toteutumaan budjetoidusti. Ympäristönsuojelun menot, etenkin tutkimus- ja valvontatehtävien ostossa, toteutuvat tyypillisesti takapainotteisesti vuoden loppupuolella. Tämä huomioon ottaen talousarvio näyttää menojen osalta olevan toteutumassa budjetoidusti.
21 PERUSTURVALAUTAKUNTA TERVEYDENHUOLTO Huolehtia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuudesta kunnan osoittamien taloudellisten resurssien puitteissa. 1. Hoitotakuun toteutuminen Hoitoonpääsyaika 2. Terveydenhuollon ja perusturvan Joustava asiakaspalvelu yhteistyö 3. Toimiva perusterveydenhuolto Terveydenhuoltopalvelujen saatavuus 4. Oikea hoidon porrastus Pienet sakkomaksut Tilanne 2.3.2011: soittajista 62,8 % pääsi puhelinoperaattorin tilaston mukaan ensi yrittämällä Lopen terveysaseman vastaanotolle. Aamulla klo 8-9 ja iltapäivällä klo 13-14 puhelimet ruuhkautuvat. Valvova viranomainen on asettanut tavoitteeksi 80 %. Kuntayhtymässä keskimäärin yhteydensaanti onnistui 78,3 %. Kuntayhtymässä on siirrytty lokakuussa 2010 pääterveysaseman itäsolussa kokeiluluontoisesti nk. takaisinsoittojärjestelmän käyttöön. Kokeilusta on saatu hyviä kokemuksia, joten tavoitteena on laajentaa järjestelmä syksyllä 2011 koko kuntayhtymän alueelle. Päiväkotien ja neuvoloiden yhteistyö toteutuu päiväkotikohtaisesti, mukana neuvotteluissa alueen terveydenhoitaja ja päiväkodin henkilökuntaa. Yhteistyö on erityisesti parantunut Launosten päiväkodin ja kouluterveydenhuollon välillä. Lapsiperheverkosto, johon osallistuu erityistyöntekijöitä, terveydenhoitajia ja psykiatrinen sairaanhoitaja, ei ole kokoontunut alkuvuodesta 2011. Kouluterveydenhuollon ja koulutoimen yhteistyönä toteutetaan oppilashuoltoa. Yhteistyö koulun ja kouluterveydenhoitajien välillä toimii hyvin. Ikäihmisten palveluluissa SAS (selvitä, arvioi, sijoita) -työryhmä toimii hyvin. Lopen terveystaloon valmistuneet yhteiset tilat ovat tiivistäneet kotihoitotiimien yhteistyötä. Kotisairaanhoidossa lääkäri toimii osastolta käsin. Yhteyssairaanhoitaja ja kokopäiväinen kotisairaanhoidon fysioterapeutti aloittivat työnsä huhtikuussa 2010. Yhteyshoitajan kautta kotiutettiin vuonna 2010 yhteensä 78 erikoissairaanhoidon potilasta suoraan kotiin, ilman hoitojaksoa terveyskeskussairaalassa. Toteutumat 3 ja 4 Jatkohoidon odotuksen lasketut hoitopäivät ja kustannukset ajalla 1.1. 30.4.2011: Lopen kunta 0 pv 0 euroa Kuntayhtymä yht. 24 pv 12.000 euroa Palveluketju erikoissairaanhoidosta perustason palveluihin toimii Lopella erinomaisesti.
22 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 12 808 950 12 808 950 4 291 437 33,5 4 350 092-1,3 Toimintakate -12 808 950-12 808 950-4 291 437 33,5-4 350 092-1,3 Poistot Arvio talousarvion toteutumisesta arvion tasaisen kertymän toteumaprosentti olisi 33,3 %. Lopella perusterveydenhuollon kustannuspaikkojen talousarvion toteumaprosentit ovat seuraavat: Tulot Menot Terveyden edistäminen 31,3 % 31,1 % Lopen hammashuolto 32,0 % 33,4 % Lopen osastohoito 31,8 % 29,9 % Lopen kotisairaanhoito 32,7 % 30,5 % Hankkeet Terveyskeskuskuntayhtymä on mukana Kaste-ohjelmaan kuuluvassa kahdessa eri hankkeessa. CCM (Chronic Care Model) hankkeessa kehitetään lääkäri- ja hoitajavastaanottojen toimintaa kuudella eri osa-alueella. Hanketta ohjaa sosiaali- ja terveysministeriö. Toinen Kaste- ohjelmaan kuuluva hanke on nimeltään VeTe hanke eli Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto hanke. Kuntayhtymä on mukana sen yhdessä neljästä alahankkeesta. Siinä on kehitetty henkilöstöhallinnon, erityisesti henkilöstömitoituksen tunnuslukuja ja menetelmiä. Lisäksi terveyskeskuskuntayhtymä on mukana valmistelemassa eresepti sovellusta, potilaskertomusjärjestelmän yhteiskäyttöä ja sähköistä KantaArkistoa yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja muiden Kanta- Hämeen terveyskeskusten kanssa.
23 PERUSTURVALAUTAKUNTA YLEISET SOSIAALIPALVELUT Vastata koko sosiaalitoimen hallinnosta sekä tuottaa ja järjestää kuntalaisten tarvitsemat sosiaalihuollon lakisääteiset palvelut. Sitovat tavoitteet 1. Lasten ja nuorten hyvinvointistrategia Lasten ja nuorten hyvinvointistrategiatyö valmis perusturvajohtaja Toteutuma Lakisääteistä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa on työstetty yhdessä seutukunnan muiden kuntien kanssa velvoite sisältyy vuoden 2008 alussa voimaan tulleeseen lastensuojelulakiin. Loppuvaiheen kokoamistyö on ostettu Sosiaalikehitys Oy:ltä. Työ on valmis ja etenee valtuuston hyväksyttäväksi syksyn aikana. 1. Mielenterveyskuntoutujien avohuollon tukitoimien tehostaminen 2. Aikuisten pitkäaikaistyöttömien työpajatoiminta osana seudullista toimintaa 3. Nuorten työpajatoiminnan käynnistäminen seudullisesti 4. Palkkatuella työllistetään 5 henkilöä vuoden aikana 5. Päihdeongelmaisten tuettu asuminen 6. Työllistettävien kokonaistilanteen arviointi yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa 7. Hallinto-, alue- ja kuntarajat ylittävä yhteistyö Ostopalvelupaikkojen määrä vähenee ja kustannukset alenevat vähintään 10 % vuoteen 2010 verrattuna Selvitetään käynnistymisedellytykset, selvitys valmis Toiminta käynnistynyt Työmarkkinatuen kuntaosuus vähenee Päihdehuollon laitoshoidon kustannukset eivät kasva Työmarkkinatuen kuntaosuus vähenee Sosiaalitoimen osallistuminen kaavoitusprosessiin perusturvajohtaja vanhustenhuollon sosiaalityöntekijä perusturvajohtaja, vanhustenhuollon sosiaalityöntekijä vanhustenhuollon sosiaalityöntekijä johtava sosiaalityöntekijä/perusturvajohtaja vanhustenhuollon sosiaalityöntekijä perusturvajohtaja Toimialan yhteiset tavoitteet: 8. Toimialan yhteiset koulutustilaisuudet Koulutussuunnitelman toteuttaminen perusturvajohtaja 9. Lähiesimiestyön kehittäminen Lähiesimiehille kurssi esimiestyöstä perusturvajohtaja 10. Seutukunnallisesti vertailukelpoiset maksut ja taksat Tarkistetut maksut ja taksat käytössä perusturvajohtaja
24 Mielenterveyskuntoutujien avohuollon tukitoimia on tehostettu mm. tarjoamalla tuettua asumista palveluasumisen vaihtoehtona asiakkaille, jotka eivät tarvitse tehostettua palveluasumista. Alkuvuonna ostopalvelupaikkojen määrä on vähentynyt tavoitteen mukaisesti. Kustannukset eivät ole kuitenkaan vielä tasapainossa varatun määrärahan kanssa, koska loppuvuonna 2010 palvelun piiriin tuli uusia asiakkaita, joiden palveluihin ei ole varattu määrärahaa. Aikuisten työpajatoiminnan yhdistämiselle osaksi nuorten seudullista työpajaa on periaatteellinen hyväksyntä ja asia selvitetään työpajatoiminnan suunnittelun yhteydessä. Toteutuma 3 Toiminta käynnistyy 1.8.2011. Toteutuma 4 Palkkatuella on alkuvuonna työllistetty kuusi henkilöä. Työmarkkinatuen kuntaosuus on laskenut edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon 36,5 %. Varsinkin tammi-maaliskuun työmarkkinatuen osuus on pieni. Huhtikuussa kunnan osuus työmarkkinatuesta näyttää olevan kasvusuunnassa, mutta kunnassa käynnistyy kesäkuussa pitkäaikaistyöttömille tarkoitettua aktivointia, joka pienentää kunnan kustannusosuutta. Toteutuma 5 Päihdehuoltoa kunnassa on tehostettu alkuvuonna. Osa aikuissosiaalityönohjaajan työpanoksesta ohjautuu päihdetyöhön. Lisäksi kunta on tukenut 15.000 eurolla Hyria koulutuksen työpajan (Sadonkorjuuhanke) ja A-kilta -toiminnan jatkumista Lopella ja Hausjärvellä yhdessä Hausjärven kunnan kanssa. Toteutuma 6 Alkuvuonna on tehty 97 aktivointisuunnitelmaa pitkäaikaistyöttömille yhdessä työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Toteutuma 7 Alkuvuonna ei ole osallistuttu kaavoitusprosessiin. Toteutuma 8 Koulutussuunnitelma seuraavalle vuodelle laaditaan syksyllä. Tällä hetkellä on meneillään esimiehille ja talousasioista vastaaville Kustannustietoinen johtaminen koulutus (Palmenia). Koulutusta järjestetään viisi kertaa puoli päivää vuoden aikana. Lisäksi koulutukseen kuuluu omaan työhön liittyvä kehitystehtävä. Toteutuma 9 Esimiehille on meneillään talousosaamiseen painottuvaa koulutusta. 0 Maksut ja taksat tarkistetaan syksyllä.
25 Toimintatuotot 192 610 192 610 61 002 31,7 61 378-0,6 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 2 025 420 2 025 420 623 341 30,8 631 255-1,3 Toimintakate -1 832 810-1 832 810-562 339 30,7-569 877-1,3 Poistot 3 240 3 240 2 160 2 160 Arvio talousarvion toteutumisesta Yleiset sosiaalipalvelut -tehtäväalueen menojen toteutumisprosentti (30,8 %) on hiukan alle talousarvion tasaisen toteutuman mukaisen kulutuksen. Määrärahojen käyttö on myös pienempi kuin edellisenä vuoden vastaavana kautena. Nyt näyttää siltä, että määrärahat tulevat riittämään tehtäväalueen menoihin. Yleiset sosiaalipalvelut -tehtäväalueeseen sisältyy kuitenkin kalliita ostopalveluja, joiden osalta palvelutarvetta koko vuoden tasolla ei tammi-huhtikuun käytön perusteella vielä voi arvioida. Poikkeamat talousarvioon 2011 Lastensuojelun avohuollon tukitoiminnan määrärahoista on käytetty alkuvuonna vain 13,4 %. Hankkeet Ankkuri-hankkeeseen on saatu rahoitus kaudelle 1.3.2010 29.2.2012. Lopen osuus kustannuksista on 1.256,46 euroa. Ankkuritoiminnan tavoitteena on varhainen puuttuminen alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen ja nopea puuttuminen lähisuhde- ja perheväkivaltaan.
26 PERUSTURVALAUTAKUNTA KEHITYSVAMMAHUOLTO Tuottaa ja järjestää loppilaisten kehitysvammaisten tarvitseman palveluohjauksen, kuntoutuksen, perhehoidon, työ- ja päivätoiminnan sekä asumispalvelut. 1. Kehitysvammaisten työtoiminnan kehittäminen 2. Asiakaspalautejärjestelmän käyttöönotto Yhteistyö Etevan yksikön kanssa Palautelomake käytössä johtava ohjaaja johtava ohjaaja Etevan liikkuva päivätoiminta on aloittanut maaliskuussa toimintansa kunnantalon tiloissa. Kunnan kehitysvammahuollon työntekijät tiedottavat Etevan yksikköä omista tapahtumista, jolloin tapahtumia tai retkiä voidaan järjestää yhteisesti. Mm. pääsiäiskirkossa käyminen toteutui yhteisesti suunnitellen. Toimintakeskuksen henkilöstö on kouluttautunut kehitysvammaisen henkilön yksilökeskeiseen elämänsuunnitteluun. Koulutuksen pohjalta kehitetään työskentelytapa, jolla toimintakeskuksen asiakkaiden mielipiteet saadaan kuuluviin ja sen pohjalta suunnitellaan päivätoimintaa. Alkuvuonna asiakkaiden omat toiveet on kartoitettu haastattelemalla. Toimintakeskuksen asiakkaiden omaisille tehdään asiakastyytyväisyyskysely joka syksy. Toimintatuotot 233 640 233 640 48 632 20,8 70 113-30,6 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 1 686 170 1 686 170 574 154 34,1 550 558 4,3 Toimintakate -1 452 530-1 452 530-525 522 36,2-480 445 9,4 Poistot 8 450 8 450 2 820 33,4 2 820 Arvio talousarvion toteutumisesta Tammi-huhtikuun toteutuman perusteella kehitysvammahuollon tehtäväalueella menot ylittyvät hiukan ja tulot alittuvat. Menojen kasvu edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan on noin 4,3 %. Alkuvuonna toteutuneet tutkimus- ja kriisijaksot Etevan yksikössä ovat osaltaan kasvattaneet menoja arvioitua enemmän. Määrärahojen riittävyys koko vuoden tasolla voidaan arvioida vasta elokuun toteutuman perusteella. Poikkeamat talousarvioon 2011 Merkittävä poikkeama kriisi- ja tutkimusjaksojen kohdalla: tilikohdan määräraha on ylittynyt noin 73.000.
27 PERUSTURVALAUTAKUNTA LASTEN PÄIVÄHOITO Päivähoidon tehtävänä on tarjota turvallinen ja virikkeellinen päivähoitoympäristö lapselle. Sitovat tavoitteet 1. Kasvatuksen ja koulutuksen organisaatiomuutoksen toteuttaminen 2. Kestävää kehitystä tukevan toimintamallin luominen Organisaatiomuutos toteutettu 1.8.2011 Varhaiskasvatuksellinen toimintamalli kestävään kehitykseen luotu perusturvajohtaja, päiväkodinjohtajat päiväkodinjohtajat Organisaatiomuutos toteutetaan 1.8.2011. Varhaiskasvatus siirtyy perusturvasta sivistystoimen alaisuuteen. Varhaiskasvatuspäällikön virka on täytetty. Suunniteltu koulutus varhaiskasvatushenkilöstölle toteutunee syksyllä 2011. 1. Luontoesikoulu-pilotti Luontoesikoulu suunnitellaan aloitettavaksi 1.8.2012 2. Asiakastyytyväisyys yli 3 Asiakaskysely TAK-arviointikyselyn asteikolla 1-5 mukaisena 3. Kotihoidon ja yksityisen hoidon Tukisummia korotetaan ja määrärahaa tukeminen lisätään siten, että noin 12 perhettä enemmän saa kotihoidontuen kuntalisää (Loppi-lisä) vuosittain, yksityisen hoidon tuen määrärahan tukisummia korotetaan ja varataan 2-3:en lapsen 4. Hallinto-, alue- ja kuntarajat ylittävä yhteistyö tukea vastaavasti lisää määrärahaa Päivähoitoresurssien joustava käyttö / päivähoitoalueiden yhteistyö päiväkodinjohtajat päiväkodinjohtajat perusturvajohtaja päiväkodinjohtajat Toimitaan suunnitelman mukaisesti. TAK-arviointikysely on toteutettu varhaiskasvatuksen asiakkaille keväällä 2011. Asiakastyytyväisyys oli yli 3 asteikolla 1-5. Toteutuma 3 Tällä hetkellä 50 perhettä saa kotihoidontuen kuntalisää (Loppi-lisä) eli 16 enemmän kuin viime vuonna. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän saajia on 2 enemmän kuin vuoden 2010 lopussa.
28 Toteutuma 4 Varhaiskasvatuksessa hyödynnetään resursseja yli aluerajojen mm. vuorohoidon osalta. Varhaiskasvatuksen henkilöstölle on järjestetty yhteistyössä erilaisia koulutustapahtumia. Päiväkodinjohtajien tiimityöskentely on suunnitelmallista ja säännöllistä. Toimintatuotot 604 750 604 750 229 753 38,0 222 215 3,4 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 4 125 430 4 125 430 1 318 108 32,0 1 194 181 10,4 Toimintakate -3 520 680-3 520 680-1 088 355 30,9-971 966 12,0 Poistot 118 070 118 070 37 723 31,9 15 544 142,7 Arvio talousarvion toteutumisesta Varhaiskasvatuksessa talousarvio on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Poikkeamat talousarvioon 2011 Lastenhoidon tuen (lakisääteinen) kustannukset ovat edelleen kasvussa. Osaltaan tämä johtuu siitä, että kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisien kysyntä on kasvanut ja se lisää aina myös lakisääteisen tuen käyttöä.
29 PERUSTURVALAUTAKUNTA ESIOPETUS PERUSTURVASSA Järjestää esiopetusta vähintään 700 h lukuvuodessa esiopetukseen ilmoittautuneille kuusivuotiaille lapsille. 1. Kustannustehokas esiopetus Esiopetuksen kustannukset maaseutumaisten kuntien keskiarvoa 2. Asiakastyytyväisyys yli 3 Asiakaskysely TAK-arviointikyselyn asteikolla 1-5 mukaisena perusturvajohtaja päiväkodinjohtajat Vertailevaa tunnuslukua vuodelta 2010 ei ole vielä saatavilla. Esiopetuksessa asiakastyytyväisyysarviointi on toteutettu TAK-arviointimenetelmän mukaisesti keväällä 2011, tulokset yli 4. Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 431 530 431 530 138 701 32,1 134 735 2,9 Toimintakate -431 530-431 530-138 701 32,1-134 735 2,9 Poistot 4 120 4 120 1 256 30,5 3 084-59,3 Arvio talousarvion toteutumisesta arvio on toteutunut suunnitelman mukaisesti.
30 PERUSTURVALAUTAKUNTA VANHUSTENHUOLTO Tuottaa tai järjestää ikäihmisten tarvitsemat kotipalvelut, tukipalvelut, asumispalvelut, päiväkeskustoiminnan ja vanhainkotitoiminnan sekä myöntää omaishoidontuen. Sitovat tavoitteet 1. Vanhusneuvolatoiminnan aloittaminen Vanhusneuvolatoiminta alkaa 1.2.2011 vanhustenhuollonjohtaja Vanhusneuvolan toimintamalli on valmistunut ja vanhusneuvolan toiminta on käynnistetty helmikuussa 2011. 1. Toimiva hoitoketju Siirtoviivemaksu, RAVA-indeksi vanhustenhuollonjohtaja 2. Tehostetun palveluasumisen Uusi malli käytössä 2012 vanhustenhuollonjohtaja uuden mallin käyttöönoton valmistelu (esitellään vanhuspoliittisessa strategiassa) 3. Toimiva ja tarpeita vastaava omaishoito Määrärahat ja kriteerit vastaavat toisiaan sosiaalityöntekijä (vanhustenhuolto) 4. Yksi innovaatio kehitetään Yksi innovaatiotoiminto vuosittain on vanhustenhuollonjohtaja otettu käyttöön 5. Kartoitetaan tarve palvelusetelin käyttöönottamiselle Palveluseteli otetaan käyttöön esim. vaihtoehtona lisähenkilökunnan palkkaamiselle vuonna 2012 vanhustenhuollonjohtaja Sakkomaksupäiviä ei ole kertynyt lainkaan ajalla 1.1. 30.4.2011. Tavoitteena on enintään 25 sakkomaksupäivää vuodessa. RAVA-tuloksia tarkastellaan SAS-kokouksissa. Laitostamisastetta pyritään pienentämään siten, että 75 vuotta täyttäneistä olisi laitoshoidossa enintään 3 %. Palveluasumista pyritään lisäämään siten, että tehostetussa palveluasumisessa on enintään 5 % 75 vuotta täyttäneistä. Lähelle näitä lukuja päästään muuttamalla Palvelukeskus Eedilän paikkajakaumaa siten, että 26 laitoshoidon paikkaa muutetaan tehostetun palveluasumisen paikoiksi ja 15 paikkaa jää laitoshoidon paikoiksi. Kokonaispaikkamäärä (41) säilyy ennallaan. Muutosprosessi on käynnissä ja paikkamuutokset on tarkoitus toteuttaa vuoden 2012 alusta. Toteutuma 3 Vuosittain tehdään yhteistyötä seutukunnan muiden kuntien kanssa omaishoidontuen kriteerien ja palkkioiden tason määrittelyssä. Tällä hetkellä Lopella on kunnassa asuvien vanhusten määrään nähden määräraha kohdallaan ja seutukunnallisesti tarkastellen hyvällä tasolla.
31 Toteutuma 4 Uuden teknologian sovelluksia on selvitetty (mm. erilaisia hälytysjärjestelmiä). Toistaiseksi uusia sovelluksia ei ole otettu käyttöön. Toteutuma 5 Ei ole vielä kartoitettu. Seudullisesti on kiinnostusta tehdä selvitys yhdessä. Näyttää siltä, että palveluntarve pystytään täyttämään toistaiseksi nykyisillä resursseilla. Toimintatuotot 1 295 170 1 295 170 469 765 36,3 409 932 14,6 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 4 222 250 4 222 250 1 374 193 32,5 1 270 615 8,2 Toimintakate -2 927 080-2 927 080-904 428 30,9-860 683 5,1 Poistot 78 310 78 310 24 225 30,9 24 922-2,8 Arvio talousarvion toteutumisesta Ensimmäisen vuosikolmanneksen perusteella näyttää siltä, että talousarviossa vanhustenhuollolle asetettu toimintakatetavoite saavutetaan etenkin hyvän tulokehityksen avulla. Hankkeet IKÄ-KASTE -hankkeeseen kuuluu Kanta-Hämeessä toimiva Polkka-hanke. Lopen vanhustenhuollon henkilöstö osallistuu hankkeen puitteissa ikääntyvien perhehoidon, päivätoiminnan ja lyhytaikaishoidon kehittämiseen ja saa koulutusta. Ikääntyvien perhehoidon kehittäminen. Toiminnan sisällön kuvaus, perhehoidon kriteerit ja maksuperusteet on valmisteltu ja käsitelty perusturvalautakunnassa maaliskuussa 2011. Perhehoidosta kiinnostuneille järjestettiin alkuvuodesta tiedotustilaisuus. Lopelta on lähdössä yksi henkilö perhehoitajan koulutukseen Polkka-hankkeen kautta huhti-toukokuussa 2011. Hänelle järjestetään tarvittaessa toiminnan ohjaus ja tuki. Päivätoimintaa on kehitetty tavoitteellisemmaksi ja kuntouttavammaksi toiminnaksi kouluttamalla päivätoiminnan ohjaajia. Lyhytaikaishoidon kehittäminen kuntouttavaksi ja asiakkaiden arkea aktivoivaksi toiminnaksi. Seudullinen lyhytaikaishoidon määrällisen tarpeen ja käytännön järjestelyjen, asiakkaiden kohdentumista ja tuloprosessia sekä lyhytaikaishoidon roolia palvelurakenteessa selvittävä tutkimus on valmistunut ja käsitelty seudullisesti loppuvuodesta 2010. Seudulliset lyhytaikaishoidon kriteerit -vihkonen on valmistunut alkuvuodesta 2011. Hoitohenkilöstön koulutusta kuntouttavan ja toimintakykyä tukevan työotteen käyttöön hoitotyössä ja henkilöstön omien voimavarojen käyttöön arjessa. Lisäksi saadaan pienemmille, yhtenäisille henkilöstöryhmille räätälöityjä koulutuksia.