LATU maahanmuuttajille -projektin arviointitutkimuksen väliraportti

LATU maahanmuuttajille -projektin arviointitutkimuksen väliraportti Leila Partanen Pekka Rissanen Elokuu 2005 ISBN 951-849-591-2

SISÄLLYS ALUKSI... 3 1. LATU -PROJEKTIN LÄHTÖKODAT... 3 1.1 PROJEKTIN TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 1.2 PROJEKTIN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 5 2. MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMINEN... 7 2.1 MAAHANMUUTTAJIEN TYÖMARKKINATILANNE... 7 2.2 TYÖLLISTYMISEN ESTEITÄ JA KEINOJA TYÖLLISTYMISEEN... 7 3. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 9 3.1 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET... 9 3.2 TUTKIMUKSESSA SOVELLETTU LÄHESTYMISTAPA... 10 3.3 TUTKIMUSAINEISTOT JA -MENETELMÄT... 12 4. TUTKIMUKSEN VÄLITULOKSIA... 14 4.1 PROJEKTIN TOTEUTUS JA ETENEMINEN... 14 4.2 TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUKSIEN PARANEMINEN... 15 4.2.1 Projektin toimintakonsepti... 15 4.2.2 Projektin päättäneiden maahanmuuttajien polut... 20 4.2.3 Maahanmuuttajien kokemuksia LATU -projektista... 24 4.2.4 Hyviä käytäntöjä ja tulevaisuuden haasteita... 29 4.3 MUU AKTIIVISUUTTA JA OSALLISUUTTA KEHITTÄVÄ TOIMINTA... 33 4.4 VERKOSTOTYÖN KEHITTÄMINEN... 34 4.5 HYVIEN ETNISTEN SUHTEIDEN EDISTÄMINEN... 35 4.6 PROJEKTIN HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN JUURRUTTAMISNÄKYMÄT... 36 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISSUOSITUKSIA... 38 LÄHTEET... 40 2

Aluksi LATU maahanmuuttajille -projekti on Euroopan sosiaalirahaston tuella toteutettu maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä edistävä verkostohanke Lahdessa, jonka ensimmäinen vaihe toteutettiin 1.10.2000-31.12.2003. Projektissa on edistetty maahanmuuttajien työllistymistä ja aktiivista elämäntapaa mm. ohjauksen ja neuvonnan, koulutusten, työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja kerhotoiminnan avulla sekä kehitetty verkostoyhteistyötä. Projekti sai jatkorahoituksen 1.1.2004 alkaen, jonka turvin projektin toiminta jatkuu 31.12.2006 saakka. LATU -projektin yhtenä osa-alueena on tutkimus, jonka toteuttajana ensimmäisen projektivaiheen aikana on ollut Tiedonpuu ry. Sosiaalikehitys Oy vastaa projektin jatkohankkeen arviointitutkimuksesta, jonka ensimmäisen vaiheen tuloksia käsillä oleva väliraportti kuvaa. Tutkimuksen tehtävänä on tukea projektin ohjausta ja vaikuttavuuden arviointia. Tavoitteena on tuottaa kokonaiskuva hankkeen etenemisestä ja kehittymisestä toteutuksensa aikana sekä tuloksista ja vaikutuksista. Ensimmäinen vaihe tutkimuksesta on toteutettu vuoden 2005 kevään ja kesän aikana. Sen tarkoituksena on toimia LATU -projektin kokonaisuutta selvittävänä kartoitusvaiheena, jonka pohjalta tarkastelua syvennetään tutkimuksen jatkovaiheessa vuonna 2006. 1. LATU -projektin lähtökodat 1.1 Projektin tausta ja tavoitteet LATU -projektin taustalla on maahanmuuttajien määrän nopea kasvu Lahdessa sekä maahanmuuttajien kantasuomalaisia heikompi työllisyystilanne. Vuoden 2004 lopussa tilastokeskuksen mukaan Lahdessa asui 2641 ulkomaalaista, mikä on 2,7 % koko kaupungin väestöstä. Määrä on kasvanut viidessä vuodessa yli neljällä sadalla. Lahdessa onkin Suomen kaupungeista kuudenneksi eniten ulkomaalaisia. Lähes puolet Lahdessa asuvista ulkomaalaista on venäläisiä ja seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat irakilaiset ja virolaiset. Koko maassa maahanmuuttajien työttömyysaste on laskenut 2000-luvulla noin 28 prosenttiin. Lahdessa maahanmuuttajien työttömyysaste oli Päijät-Hämeen työvoimatoimiston arvion mukaan vuonna 2002 noin 40 %. 3

Lahdessa maahanmuuttajien määrän kasvun mukanaan tuomiin haasteisiin on pyritty vastaamaan mm. verkostoyhteistyötä kehittämällä. Kaupungissa on vuodesta 1995 asti toiminut maahanmuuttajatyötä tekevien viranomaisten verkostotyöryhmä. LATU -projektin ideointi alkoi työryhmässä keväällä 1999. Ratkaisuja kaivattiin erityisesti nuorten sekä vajaatyökykyisten maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllistymisen edistämiseen. Projektin varsinaiseksi kohderyhmäksi määriteltiin Lahden alueen maahanmuuttajat; erityisesti nuoret maahanmuuttajat, pakolaiset ja inkerinsuomalaiset paluumuuttajat sekä vajaatyökykyiset tai työrajoitteiset maahanmuuttajat. Projektin keskeisenä tavoitteena on parantaa maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia. Myös kotouttamislain mukaisten työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin rinnastettavien toimenpiteiden sekä verkostoyhteistyön kehittäminen ovat olleet projektin alusta saakka tavoitteena. Jatkohankkeen käynnistyessä tavoitteita muotoiltiin joiltain osin uudelleen. Liipolan asuinalueella tehtävän maahanmuuttajatyön sijaan päätettiin keskittyä yleisemmin syrjäytymisvaarassa oleviin maahanmuuttajiin, kuten pakolaisnaisiin. Syynä tähän oli se, että Liipolan alueella oli jo saavutettu hyviä tuloksia, mikä näkyi mm. maahanmuuttajien aktiivisuuden kasvuna, ja tarvetta LATU -projektin toiminnalle alueella ei enää ollut. Maahanmuuttajien yhdistystoiminnan kehittämisestä luovuttiin, koska toiminta ei ottanut yrityksistä huolimatta tulta alleen. Tämän tilalla pyritään vahvistamaan osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia yksittäisten resurssihenkilöiden avulla. Uutena tavoitealueena projektisuunnitelmassa on suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen. Vuosien 2004-2006 projektisuunnitelmaan tavoitteet on kirjattu seuraavasti: parantaa maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia kehittää kotouttamislainmukaisia rinnastettavia toimenpiteitä edistää syrjäytymisvaarassa olevien maahaanmuuttajien mahdollisuuksia omaehtoiseen selviytymiseen ja elämänhallintaan kehittää verkostoyhteistyötä ( kumppanuus, koulutus, kansainvälinen yhteistyö) lisätä maahanmuuttajien osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia edistää suvaitsevaisuutta ja hyviä etnisiä suhteita kehittää uusia, pysyviä tukimuotoja ja toimintamalleja kohderyhmän aktiivitilan saavuttamiseksi Projektissa työskentelee kokopäiväinen projektipäällikkö ja projektiassistentti sekä työllistämistuella palkatut kaksi maahanmuuttajataustaista projektityöntekijää. 4

1.2 Projektin toimintaympäristö Maahanmuuttajien kotouttamistyölle luotiin lainsäädännölliset puitteet vuonna 1999, jolloin astui voimaan maahanmuuttajien kotouttamislaki. Laissa säädetään kotouttamista edistävistä toimenpiteistä. Tavoitteena on, että maahanmuuttajat voisivat osallistua taloudelliseen, sosiaaliseen ja poliittiseen elämään yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Kuntien vastuulla on laatia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kotouttamisohjelma, joka sisältää maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen kohdistuvat tavoitteet, toimenpiteet ja voimavarat. Yksilötasolla maahanmuuttajilla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan kolmen ensimmäisen maassaolovuoden ajan. Suunnitelmassa sovitaan kotoutumista edistävistä toimenpiteistä. LATU -projekti on yksi toimija Lahdessa, joka tarjoaa ja kehittää kotoutumista edistävää toimintaa kotouttamislain ja Lahden kaupungin kotouttamisohjelman puitteissa. Kotouttamislain toteutumisen seurannassa (VNS 5/2002vp) laki todettiin toimivaksi ja tarpeelliseksi, mutta samalla todettiin sen toimeenpanoon liittyvän keskeneräisyyttä. Ongelmallisena on koettu mm. eri viranomaistahojen vastuukysymysten epäselvyys. Kotouttamislakiin onkin suunnitteilla muutoksia liittyen mm. vastuualueiden määrittelyyn. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusten riittämättömyys ja oikea kohdentuminen ovat myös olleet keskeisiä ongelmia, joihin on pyritty hakemaan ratkaisuja. Erityisesti työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien, kuten lasten ja nuorten sekä vanhusten ja kotiäitien kotoutuminen on jäänyt liian vähälle huomiolle. Väliinputoajia ovat myös luku- ja kirjoitustaidottomat ja vajaakuntoiset maahanmuuttajat. Yhtä ratkaisua koulutuksen riittämättömyyteen on haettu kotouttamislaissa säädetystä työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin rinnastettavasta koulutuksesta. Rinnastettava koulutus voidaan koota eri osatoimenpiteistä, kuten omaehtoisesta koulutuksesta tai harjoittelusta, mutta edellytyksenä on, että vähintään puolet toimenpiteestä on koulutusta. Tavoitteena on, että maahanmuuttajat voitaisiin ohjata joustavasti kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin myös silloin kuin työvoimakoulutusta ei ole tarjolla. Työvoimatoimisto päättää koulutuksen rinnastamisesta osana kotoutumissuunnitelmaa. Tavoitteena on saada paikkakunnalla tarjolla oleva koulutus ja muut toimenpiteet maahanmuuttajan kotoutumisen kannalta mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Rinnastettavaan koulutuksen tarjonta ja osallistuvien määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Valtakunnan tasolla rinnastettavaan koulutukseen osallistui vuonna 2001 1344 henkilöä ja vuonna 2004 määrä oli jo 3571. (Yhteistyössä kotouttamiskoulutusta toteuttamaan, 5

40). Lahdessa LATU -projekti on osaltaan ollut kehittämässä ja lisäämässä rinnasteisten toimenpiteiden tarjontaa. ESR rahoitteiset hankkeet ovat olleet tärkeä lisä maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksien edistämisessä ja koulutusten kehittämisessä ( Arnkil & Nieminen et al. 2004 a, VNS 5/2002 vp). Tuoreen työ- ja opetushallinnon työryhmäraportin (Yhteistyössä kotoutumiskoulutusta toteuttamaan 2005, 35) mukaan Suomessa on käynnissä tällä hetkellä noin 220 ESR-rahoitteista hanketta, joissa kehitetään maahanmuuttajille suunnattuja palveluja. Kotoutumiskauden aikaisen koulutuksen kehittämiseen tähtääviä projekteja on kaudella 2000-2004 ollut noin 38. LATU maahanmuuttajille -projekti kuuluu tavoite 3 ohjelman toimenpidekokonaisuuteen 2.3, joka on suunnattu heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleville. Tavoiteohjelma ja ESR -säädökset asettavat projektille tietyt sisällölliset reunaehdot sekä hallinnolliset velvoitteet. Tässä tutkimuksessa ohjelman ja toimenpidekokonaisuuden tavoitteisiin kiinnitetään huomiota vain siltä osin kuin se on varsinaisen tutkimustehtävän kannalta tarpeellista. Laajemman näkökulman ja vertailupohjan avaamiseksi tutkimuksessa kuitenkin hyödynnetään aikaisempaa arviointi- ja selvitystietoa ESR rahoitteisista maahanmuuttajaprojekteista. Väliarvioinnin sisällöllinen näkökulma on painottunut erityisesti LATU projektin toimintaan maahanmuuttajien työllistämisen edistämiseksi. Tämän tematiikan avaamiseksi seuraavassa luvussa tarkastellaan maahanmuuttajien työmarkkinatilannetta sekä työllistymisen esteitä ja keinoja tutkimustiedon valossa. 6

2. Maahanmuuttajien työllistyminen 2.1 Maahanmuuttajien työmarkkinatilanne Vielä 80-luvulla maahanmuuttajat työllistyivät hyvin ja heidän sosioekonominen tilanne oli keskimäärin parempi kuin valtaväestöllä. Työllisyystilanne heikkeni 90-luvulla ja on vähitellen parantunut 2000-luvulle tultaessa.(forsander & Ekholm 2001, 62-63) Edelleen työttömyys on huomattavasti korkeampi kuin valtaväestöllä. Maahanmuuttajille tyypillistä on työttömyyden, aktiivitoimenpiteiden ja määräaikaisten työsuhteiden vuorottelu. Avoimille työmarkkinoille työllistymistä on usein edeltänyt työvoimakoulutus ja erilaiset työllistämistoimenpiteet, kuten työharjoittelut. (VNS 5/2002 vp) Mikään yksittäinen syy ei riitä selittämään maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa. Eri ryhmien kohdalla työllistymisessä on huomattavia eroja. Työvoiman kysynnän takia maahanmuuttaneiden työllisyystilanne on luonnollisesti parempi kuin ei työvoimapoliittisista syistä muuttaneiden. Eri kansalaisuusryhmien välillä on huomattavia eroja työllistymisessä. Maahanmuuttajista heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla ovat pakolaisena maahan tulleet. Yksi heidän työttömyyttään selittävä tekijä on, että heidän joukossaan on paljon vajaakuntoisia, koska Suomi on noudattanut kiintiöpakolaisten valinnassa humanitäärisiä periaatteita. Noin 10 % viime vuosina vastaanotetuista kiintiöpakolaisista on luku- ja kirjoitustaidottomia, joiden kotoutuminen ja kuntoutuminen on usein vaativaa ja asettaa rajoituksia työmarkkinoille pääsemiseen ( Forsander & Ekholm 2001, 63) 2.2 Työllistymisen esteitä ja keinoja työllistymiseen Maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa on selitetty maahanmuuttajien resursseilla, työelämän muutoksilla ja syrjinnällä työelämässä. Työelämän kannalta tarpeellisia resursseja ovat ainakin kielitaito, ammattitaito, kulttuurinen kompetenssi ja sosiaaliset kyvyt sekä valtayhteiskunnan verkostojen hallinta. (Forsander & Ekholm 2001, 64) Riittävää suomen kielen taitoa pidetään yleensä työllistymisen perusedellytyksenä. Kieli- ja ammattitaitovaatimuksia voidaan käyttää myös ulkomaalaistaustaista työnhakijaa syrjivästi. Vaikka ammattitaito- ja työtaidot olisi testattu hyviksi, muualla hankittuun koulutukseen ja työkokemukseen suhtaudutaan suomalaisilla työmarkkinoilla usein kielteisesti. Maahanmuuttajien työmark- 7

kina-asemaa tutkinut Annika Forsander kysyykin kriittisesti missä määrin työnhakijalta vaaditut ominaisuudet heijastelee työn asettamia vaatimuksia ja missä määrin on kysymys keinosta rajata tietty hakijaryhmä, kuten maahanmuuttajat ulkopuolelle. (Forsander 2000, 169) Useimmat suomalaisten työmarkkinoiden portinvartijat vaativat luotettavaa osoitusta ammattitaidosta näyttöjen kautta. Tämä on heidän mielestään yleensä yhtä kuin Suomessa hankittu työkokemus tai koulutus (Forsander 2002, 216-217). Tutkimusten mukaan muodollisten vaatimusten lisäksi myös ns. informaali kelpoisuus eli suomalaisen työelämän sosiaalisen, kulttuurisen ja asenteellisen koodin hallitseminen on tärkeää. Työelämän rakenteelliset muutokset, kuten palvelusektorin laajeneminen ja tiimityö edellyttävät työntekijöiltä toimintaympäristön kielen ja kulttuurin hallintaa. Kulttuurinen ja sosiaalinen osaaminen korostuu työelämässä yhä enemmän ja maahanmuuttajilta vaaditaankin suomi-spesifiä kompetenssia, jota maahanmuuttajan on vaikea saavuttaa. (Forsander 2002, 234-240) Maahanmuuttajien täytyy ensin kyetä näyttämään ammattitaitonsa ja sopivuutensa ja vasta sen jälkeen hänelle suodaan tilaisuuksia työllistymiseen ja etenemiseen ulkomaalaisuudesta huolimatta. Ammattitaitoa vastaavaan työpaikkaan työllistymisessä on valtaväestön ja erityisesti oman alan verkostojen hallinta tärkeää. Maahanmuuttajilta yleensä puuttuvat nämä verkostot ainakin maassa oleskelun alkuvaiheessa.(forsander & Ekholm 2001, 64-65) Timo Jaakkola on tutkimuksessaan Maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt työhönotossa ja työelämässä selvittänyt mm. maahanmuuttajien työllistymisstrategioita ja kanavia sekä sitä millaista syrjintää työhönottovaiheessa esiintyy. Tutkimuksen maahanmuuttajien tärkeimmät rekrytointikeinot olivat suomalaisten ystävien ja tuttavien kautta saadut kontaktit ja työvoimatoimiston palvelut. Samoin kuin valtaväestöstä tuleva työnhakija maahanmuuttaja tarvitsee puolestapuhujakseen henkilön, jolla on kontakteja työmarkkinoille. Työvoimaneuvojien ja kouluttajien rooli voi tässä olla merkittävä. Myös ulkomaalaisten ystävien kautta on löydetty töitä (ketjutyöllistyminen), mutta joka harvoin vastaa omaa alaa.(jaakkola 2000, 42-43, Forsander 2002, 30) 8

3. Tutkimuksen lähtökohdat 3.1 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset Käsillä olevaa tutkimusta voidaan luonnehtia projektin kehittämistä tukevaksi arviointitutkimukseksi. Tällä tarkoitetaan sitä, että tutkija toimii toteutusorganisaatiosta riippumattomana ja ulkopuolisena tahona, mutta tuo samalla projektiin oman tulkintansa sen etenemisestä toimien peilinä ja kriittisen kehittämispalautteen antajana. Tutkimus toteutetaan kaksivaiheisesti, siten että ensimmäinen väliraportti valmistuu syyskuussa 2005 ja loppuraportti projektin päätösvaiheessa vuoden 2006 loppupuolella. Ensimmäinen tutkimusvaihe toimii eräänlaisena kartoitusvaiheena, jonka tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuva projektin etenemisestä ja tähänastisista tuloksista alla olevassa taulukossa olevien tutkimuskysymysten mukaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa painottuu tiedon tuotanto ja kehittämispisteiden paikantaminen projektin kehittämisprosessin tueksi. Koska LATU -projekti on tavoitteiltaan ja osa-alueiltaan laaja-alainen projekti ensimmäinen vaihe tutkimuksesta on painottunut erityisesti projektin työllistymistä edistävään toimintaan. Toisessa vaiheessa painopiste on tulosten ja vaikutusten arvioinnissa, jonka lisäksi tavoitteena on syventää ensimmäisessä vaiheessa tehtyä työtä sekä fokusoida tutkimuskohdetta niihin teemoihin, jotka ensimmäisen vaiheen jälkeen ovat osoittautuneet lisäanalyysiä tarvitseviksi. Tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota hyvien käytäntöjen paikantamiseen ja juurruttamiseen sekä asiakasnäkökulmaan. Taustalla hyödynnetään uusimpia tutkimuksia maahanmuuttajien työllistymisestä sekä arviointi- ja selvitystietoa maahanmuuttajatyön hyvistä käytännöistä. Tutkimussuunnitelman mukaisesti päätutkimuskysymykset ovat seuraavanlaiset: 9

Taulukko 1. Tutkimuskysymykset Näkökulma Tutkimuskysymykset Projektin eteneminen Miten hanke on edennyt / etenee omiin tavoitteisiinsa nähden eri tavoitealueilla? Miten eri osapuolten välinen yhteistyö on onnistunut? Onko hankkeen edetessä tapahtunut palautteesta oppimista? Projektin tulokset Millaisia uusia toimintamalleja ja -käytäntöjä projekti on kehittänyt eri tavoitealueilla ja mikä on niiden merkitys maahanmuuttajien kotoutumisen ja palvelujärjestelmän kehittymisen näkökulmasta? Millaisia vaikutuksia projektilla on ollut siihen osallistuneiden maahanmuuttajien kotoutumisen, voimaantumisen ja työllistymisen näkökulmasta? Miten eri tahojen välinen verkostoyhteistyö on kehittynyt? Miten ja millä tavoin projekti on onnistunut edistämään suvaitsevaisuutta ja hyviä etnisiä suhteita? Tulosten levitettävyys ja vakiinnutettavuusnäkymät Millä edellytyksillä hankkeessa kehitettyjä uusia toimintamalleja voidaan levittää ja juurruttaa ns. normaalipalveluiden piirissä laajemminkin käytettävinä hyvinä käytäntöinä? Millaisilla toimenpiteillä projekti pyrkii vahvistamaan tulosten vakiinnuttamisen edellytyksiä? 3.2 Tutkimuksessa sovellettu lähestymistapa LATU -projekti on luonteeltaan monitahoinen useiden osapuolten yhteistyöprojekti. Projektin kokonaisuuden ja tutkimussuunnitelmassa asetettujen kysymysten tavoittamiseksi tutkimuksessa sovelletaan moninäkökulmaista ja moniin aineistoihin pohjautuvaa lähestymistapaa. Arvioinnin moninäkökulmaisuus tarkoittaa sitä, että arviointiprosessin on kyettävä tavoittamaan hankkeen toteutukseen eri positioista käsin osallistuvat tahot. On selvitettävä hankkeen vastuullisten toimijoiden ja taustaryhmien kokemuksien ohella myös kohdeorganisaatioiden, asiakkaiden sekä muiden sidosryhmien näkemyksiä hankkeen etenemisestä. Sosiaalikehitys Oy on useissa arviointitehtävissä soveltanut ns. 360- asteen viiteke- 10

hystä, joka toimii myös tässä tutkimuksessa väljänä, tarkastelunäkökulmia avaavana viitekehyksenä. Kuvio 1. 3. Strategiaulottuvuus - kytkentä alan ja alueen strategioihin 2. Verkostot ja kumppanuus - kumppanit - yhteistyötoimijat 5.Toimeenpano - johtaminen - prosessit - toteutus 4. Emo-toiminnot - integroituminen - uudet mallit, juurruttaminen 1. Asiakkaat - osallisuus - aktivoituminen - asiakasvaikutukset Projektin vaikuttavuutta on LATU -projektin tutkimuksessa jäsennetty niin, että siinä erottuu kaksi osatekijää: asiakasvaikuttavuus ja toimintamallien ja -järjestelmien kehittyminen. Lisäksi tarkastelutapa pitää sisällään kaksi aikaan sidottua tasoa, projektin aikaisen ja projektin jälkeisen vaikuttavuuden. Kuvio 2 havainnollistaa tätä asetelmaa. LATU -projektin tutkimuksessa tämä tarkastelutapa tarkoittaa sitä, että projektin asiakasvaikuttavuutta tutkitaan ensinnäkin siitä näkökulmasta, millaisia vaikutuksia projektiin osallistumisella on ollut asiakkaan kannalta projektiin osallistumisen aikana (esim. rohkaistuminen, aktivoituminen). Toiseksi selvitetään sitä, millaisia pysyvämpiä muutoksia asiakkaan elämässä on tapahtunut projektin myötävaikutuksella (esim. työllistyminen, parantunut kielitaito). Ensimmäisen asteen vaikutukset toimintajärjestelmiin puolestaan tarkoittavat projektin aikana toimivia ja kehittyneitä toimintamalleja ja verkostoja ym. Toisen asteen vaikuttavuus siirtää huomion näiden käytäntöjen jatkumiseen ja juurtumiseen projektin jälkeen. 11

Kuvio 2. Vaikuttavuuden ulottuvuudet Projekti Muut toimijat/ projektit ym. Vaikuttavuus 1 (Aktivoituminen) Vaikuttavuus 3 (Projektivarainen sosiaalinen pääoma) Ensimmäisen asteen vaikutukset Vaikuttavuus 2 (Sijoittuminen Lisääntynyt inhimillinen pääoma) Vaikuttavuus 4 (Juurrutettu intellektuaalinen ja sosiaalinen pääoma) Toisen asteen vaikutukset 3.3 Tutkimusaineistot ja -menetelmät Arviointitutkimus pohjautuu projektin oman dokumentti- ja asiakirja-aineiston analyysin lisäksi haastatteluaineistoon. Tutkimus on varsinaisesti kohdistunut projektin jatkovaiheeseen, mutta projektin nykytilanteen ymmärtämiseksi tutkija on perehtynyt myös projektin aikaisempiin vaiheisiin dokumenttiaineiston ja työntekijähaastattelujen avulla. Tutkijalla on ollut käytössään mm. projektin raportit, ohjausryhmän kokousmuistiot sekä projektin päiväkirjat. Tämän projektin vaiheita kuvaavan dokumenttitiedon sekundäärianalyysin eli toisen luennan avulla on luotu kokonaiskuva projektin etenemisestä ja kehittymisestä sekä toimintamalleista. Sekundäärianalyysissä muodostuneiden käsitysten täydentämiseksi ja tarkentamiseksi tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa on haastateltu projektin entisiä ja nykyisiä työntekijöitä (5 hlöä). Lisäksi projektin ohjausryhmän ja keskeiset yhteistyötahot kokoavassa dialogifoorumissa on kuultu eri tahojen näkemyksiä projektista 1. Dialogifoorumin aineistoa on täydennetty kahdella haastattelulla. 1 Dialogifoorumityöskentely on monitoimijaisten projektien ja verkostojen yhteistyön ja vuoropuhelun kehittämismenetelmä. Pähkinänkuoressa kysymys on verkoston eri toimijoille järjestettävästä yhteisestä kokoontumisesta, jossa tutkijat tai arvioitsijat toimivat välittäjinä. Yhteisen vuoropuhelun kautta toimijat rakentavat moniäänistä näkemystään projektista. Foorumityöskentely tuottaa jaetun käsityksen projektin tavoitteista sekä eletystä ja odotettavissa olevasta kehityskulusta. 12

Arviointitutkimuksessa on painotettu asiakasnäkökulmaa siten, että projektin toiminnan ja toimintamallien tuloksellisuutta tarkastellaan asiakkaiden saaman hyödyn näkökulmasta. Projektissa on koottu kaikkien osallistujien seurantatiedot, jonka pohjalta on mahdollista seurata kunkin osallistujan etenemistä projektin toimenpiteissä ja sijoittumista projektin päätyttyä. Tämän aineiston pohjalta on tehty tilastollinen analyysi projektin vuoden 2004 loppuun mennessä päättäneiden maahanmuuttajien osalta. Lisäksi tutkijalla on ollut käytössään projektin osallistujilta aikaisemmin kerätyn palauteaineiston yhteenvedot sekä työnantajilta saadut palautteet. Laadullista aineistoa on syvennetty projektin päättäneille maahanmuuttajille tehdyillä case-haastatteluilla. Haastatteluissa on kuultu asiakkaan oma tarina siitä mikä merkitys ja hyöty projektin toimenpiteillä on ollut hänen kotoutumis- ja työllistymispolullaan. Tutkimuksen jatkovaiheessa toteutetaan kattava sidosryhmä- ja yhteistyökumppanien puhelinhaastattelukierros sekä täydennetään ja laajennetaan asiakascase-haastatteluja. Lisäksi järjestetään toinen yhteistyötahoille suunnattu dialogifoorumi. 13

4. Tutkimuksen välituloksia 4.1 Projektin toteutus ja eteneminen LATU projekti on verkostoyhteistyöhön pohjautuva laaja-alainen hanke. Tavoitteiden levittäytyminen moniksi osa-alueiksi on toisaalta ollut projektin vahvuustekijä, mutta samalla haaste ja kipukohta erityisesti hallinnoinnin monimutkaistumisen ja henkilöresurssien riittävyyden kannalta. Laaja-alaisuus on tuonut pirstaleisuutta projektiin ja jossain määrin hankaloittanut syvyyssuunnassa etenemistä eri osa-alueilla. Tästä huolimatta projekti on kokonaisuudessaan edennyt määrätietoisesti ja tavoitteidensa suuntaisesti. LATU -projekti on Lahden kaupungin sosiaali- ja terveysviraston ensimmäinen ESRprojekti. ESR -hallinnoinnin opettelu ja ESR -byrokratiaan liittyvät yleisemminkin tiedossa olevat tyypilliset ongelmat (ks. esim. Arnkil et al. 2004a) ovat etenkin alkuvaiheessa vieneet paljon aikaa ja energiaa. Kokemuksen myötä projektin hallinnointiin ja ESR - säädösten toteuttamiseen liittyvät ongelmat ovat vähentyneet. Projekti on TE -keskuksen näkökulmasta suoriutunut hyvin hallinnollisista tehtävistään. Projektin toteutuksen onnistumisessa avainasemassa on ollut projektiin jo lähtökohtaisesti sisäänrakennettu yhteistyöverkosto. Toimijoiden keskinäinen tuttuus ja verkostoyhteistyön aikaisempi historia on ollut yksi merkittävä tekijä hankkeen eteenpäin viemisessä. Monipuolinen verkosto on mahdollistanut laajan toimenpidevalikoiman tarjoamisen asiakkaille, mikä on vahvistanut projektin tuloksellisuutta. Yhteistyö on sujunut eri tahojen näkemysten mukaan hyvin ilman mainittavia ongelmakohtia. Kumppanuuden jatkumisen ja kehittymisen kannalta uhkatekijänä on ollut se, että vuoden 2004 syksystä lähtien kilpailuttamissäädösten tulkinta on kiristynyt siten, että myös sovittujen yhteistyötahojen osuudet on jouduttu kilpailuttamaan. Projektin toteutuksen yhtenä kulmakivenä yhteistyötahot pitävät projektissa olevaa vahvaa ammatillista osaamista. Osaaminen on vahvistunut ja karttunut projektin edetessä, mutta toisaalta sitä on myös siirtynyt henkilövaihdosten mukana pois projektista. Vuonna 2004 projektihenkilökunnan vaihtuminen projektipäällikköä lukuun ottamatta on jonkin verran hidastanut projektin etenemistä, koska uuden henkilökunnan perehdyttäminen on vienyt aikaa. LATU projekti onkin tässä vaiheessa hanketta personoitunut projektipäällikköön, 14

joka aikaisemman maahanmuuttajasosiaalityön taustan tuoman tuttuuden lisäksi on edustanut yhteistyökumppaneille ja asiakkaille hankkeen jatkuvuutta. LATU -projekti on koko elinkaarellaan jo reilusti ylittänyt puolen välin ja lähenemässä lopetusvaihetta. Projektin kaarta tarkasteltaessa on nähtävissä, että projektissa on tehty myös tarvittavia korjausliikkeitä. Nämä konkretisoituvat uudessa vuosille 2004-2006 tehdyssä projektisuunnitelmassa. Suunnitelmaa on korjattu niiden osa-alueiden suhteen, joita on pidetty valmiina (Liipolan asuinalueen maahanmuuttajatyön kehittäminen) tai joiden eteenpäin vieminen ei ole yrityksistä huolimatta onnistunut (maahanmuuttajien yhdistystoiminnan kehittäminen). Lisäksi suunnitelmaan on lisätty hyvien etnisten suhteiden ja suvaitsevaisuuden edistäminen. Korjausliikkeet ovat olleet hyvin perusteltuja. Toisessa vaiheessa pyrkimyksenä on ollut tiivistää ja syventää tavoiteosa-alueiden käsittelyä, mutta tätä on jonkin verran vaikeuttanut henkilökunnan vaihtuminen. Projektin ydintoiminnoista on viimeistään toisen vaiheen aikana tullut projektin vakiintunutta toimintaa (mm. henkilökohtaisten suunnitelmien teko, LATU -kurssit) ja uutta kokeileva kehittämisaspekti on jäänyt jonkin verran taka-alalle. Projektin tuloksekkuuden kannalta tämä on ollut järkevää, sillä ydintoiminnot ovat osoittaneet toimivuutensa ja tarpeellisuutensa. LATU -projektin toiminta näyttääkin vakiinnuttaneen paikkansa luontevaksi osaksi kaupungin maahanmuuttajatyötä. Seuraava vuosi on projektin päätösvuosi, jolloin tärkeimpänä kysymyksenä on projektin toimintojen juurruttaminen. Seuraavissa luvuissa käsitellään projektin osa-alueita tähänastisten tulosten ja lupaavilta vaikuttavien käytäntöjen paikantamisen näkökulmasta. 4.2 Työllistymismahdollisuuksien paraneminen 4.2.1 Projektin toimintakonsepti LATU projektin ydintoimintaa on työelämävalmiuksien parantamiseen ja työllistymiseen tähtäävä toiminta, joka pohjautuu henkilökohtaisen suunnitelman tekoon ja askeleittain etenevän poluttamisen ideaan. Maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa tehdään henkilökohtaiset suunnitelmat, joiden pohjalta heidät ohjataan tarpeita vastaaviin toimenpiteisiin. Projektin oma toimenpidetarjotin on melko laaja ja se kattaa kotoutumisen ja työelämäpolun 15

eri vaiheissa olevien maahanmuuttajien tarpeita. Tarvittaessa asiakkaat on voitu ohjata myös muiden tahojen järjestämiin toimenpiteisiin. LATU projektin toiminta on ollut ajankohtaista ja osuvaa olemassa olevien palvelujen täydentäjänä. Poluttamisen lisäksi yhtenä merkittävänä asiana esiin nousee olemassa olevan koulutustarjonnan täydentäminen kehittämällä rinnasteisia toimenpiteitä. Myös Lahdessa kotoutumisvaiheen koulutustarjonta on ollut riittämätöntä, mikä on käytännössä tarkoittanut sitä, että suomen kielen opiskeluun ja aktiiviseen toimintaan on tullut katkoksia, joka taas on hidastanut ja hankaloittanut kotoutumisprosessia. LATU projektin kotoutumiskoulutukset työvoimapoliittiseen toimintaan rinnastettavana toimenpiteenä, luku- ja kirjoitustaidottomille suunnattu koulutus sekä muut räätälöidyt toimenpiteet ovat tarjonneet monille maahanmuuttajille mahdollisuuden aktiiviseen toimintaan ja suomen kielen opiskeluun heti maahantulon jälkeen tai ilman pitkiä taukoja. Toinen tärkeänä esiin noussut asia on vajaakuntoisten työllistämismahdollisuuksien parantaminen. LATU projekti on tarttunut kehittämiskohteeseen, joka on valtakunnallisestikin todettu jääneen liian vähälle huomiolle (mm. Uusikylä et al.2005). LATU -projektissa vajaakuntoisena tai työrajoitteisena on pidetty henkilöä, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työnsä tai edetä työssään ovat huomattavasti vähentyneet vamman, sairauden tai vajavuuden takia. Luku- ja kirjoitustaidottomuus tekee henkilöstä myös käytännössä katsoen vajaakuntoisen suomalaisilla työmarkkinoilla. Projektissa on ohjattu maahanmuuttajia yhteistyötahojen toteuttamaan kuntouttavaan ja korjaavaan opetukseen ja psykiatriseen fysioterapiaan tai normaalipalveluihin työkyvyn kartoitukseen. Uutena toimenpiteenä on kokeiltu luku- ja kirjoitustaidottomien ABC-kurssia. Projektissa on saatu hyviä tuloksia yksittäisten vajaakuntoisten asiakkaiden kohdalla, mutta varsinaisen mallin kehittäminen on näiden resurssien puitteissa hyvin haasteellista, ja siinä ei ole edetty vielä kovin pitkälle. Aihealue on jo yksinään niin laaja ja monimuotoinen, että se olisi vaatinut selvästi enemmän henkilöresursseja tai oman projektin, jotta siihen olisi voitu keskittyä kunnolla. Projektin puitteissa on kuitenkin ollut mahdollista kehittää yksittäisiä toimenpiteitä, joista ehkä merkittävin jatkon kannalta on koulutusmalli luku- ja kirjoitustaidottomille. Vajaakuntoisten maahanmuuttajien kuntoutukseen liittyvä problematiikka koskettaa laajemminkin palvelujärjestelmäämme. Vammaisia ja vajaakuntoisia maahanmuuttajia ei Suomessa ole huomioitu erityisryhmänä eikä normaalipalvelujen (mm. mielenterveys) kyky tunnistaa ja vastata maahanmuuttajien erityistarpeisiin ole riittävä. 16

Vajaakuntoisten maahanmuuttajien tilanteen parantaminen vaatisikin sekä tietoisuuden ja tiedon lisäämistä että toimintamallien ja koko toimintajärjestelmän kehittämistä. Kotouttamislakiin on jatkossa todennäköisesti tulossa muutoksia niin, että vastuu työelämän ulkopuolella olevien luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien koulutuksesta on siirtymässä kunnille. LATU projektissa on otettu askeleita oikeaan suuntaan kiinnittämällä huomiota luku- ja kirjoitustaidottomien ja vajaakuntoisten maahanmuuttajien tilanteeseen ja myös ennakoitu mahdollisia vastuumuutoksia. Seuraavassa on käsitelty yksityiskohtaisemmin projektin järjestämiä toimintamuotojen toteutumista ja saatuja kokemuksia. Tässä käsitellyt toimenpiteet liittyvät ensisijaisesti työllistymisesteiden poistamiseen ja työllistämismahdollisuuksien parantamiseen. Muuta aktivoivaa toimintaa ja verkostoyhteistyötä on tarkasteltu omissa luvuissaan. Henkilökohtaiset suunnitelmat / ohjaus ja neuvonta. LATU -projektissa on vuoden 2004 loppuun mennessä tehty henkilökohtainen suunnitelma 213 maahanmuuttajalle. Vuositasolla on ollut pientä vaihtelua asetettujen määrällisten tavoitteiden toteutumisessa suuntaan ja toiseen, mutta vuoden 2004 lopussa ollaan suunnitelman mukaisessa määrällisessä kokonaistavoitteessa (212). Suunnitelmaa tehtäessä on kartoitettu asiakkaan aikaisempaa koulutusta, työkokemusta, kielitaitoa, mahdollisia työllistymisen esteitä ja tulevaisuuden suunnitelmia. Projektilla on tätä varten käytössään oma lomake, johon tiedot kirjataan. Projektin työntekijät antavat psykososiaalista tukea, ohjausta ja neuvontaa asiakkaiden tarpeiden mukaan sekä ohjaavat tarvittaessa joko projektin tai muiden tahojen järjestämiin toimenpiteisiin. Tuki on ollut tarvittaessa hyvin konkreettista: mm. papereiden kääntämistä, kieliavustajana toimimista ja tukea virastokäynneillä, työharjoittelu- tai opiskelupaikkojen etsimistä ja apua työhakemuksen teossa. Suunnitelman välitarkistus tehdään n. 6 kk kuluttua tai kun henkilö on lopettanut toimenpiteen. Projektin toimintamalli ehkäisee polun katkeamista toimenpiteen päättyessä. Maahanmuuttaja-asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä saamaansa apuun. Tätä käsitellään tarkemmin luvussa 4.2.3 Maahanmuuttajien kokemuksia projektista. Työllistymisesteiden kartoitus ja korjaaminen. LATU -projektin yhteistyötahot ovat toteuttaneet kuntouttavaa ja korjaavaa opetusta sekä psykiatrista fysioterapiaa. Kuntouttavan ja korjaavan opetuksen järjestäminen on ollut Tiedonpuu ry:n vastuulla ja psykiatrista fysioterapiaa on järjestänyt Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö. Vuoden 2004 loppuun mennessä kuntouttavaan ja korjaavaan opetukseen on osallistunut yhteensä 21 henkilöä 17

ja muihin toimenpiteisiin 8 projektin asiakasta. Määrälliset tavoitteet eivät ole täysin toteutuneet, koska on ollut tarkoituksenmukaisempaa jatkaa jo osallistuvien kuntoutusjaksoja. Kuntoutusta on toteutettu yksilö- ja ryhmätasolla. Opetuksessa on käytetty Instrumental Enrichment- menetelmää. Tulokset ovat olleet hyviä yksittäisten asiakkaiden kohdalla. Kuntouttavan ja korjaavan opetuksen osa-aluetta on käsitelty lähemmin Tiedonpuu ry:n toteuttamassa tutkimuksessa (Kivi 2004). LATU -kurssit. Projektissa on työvoimapoliittiseen koulutukseen rinnastettavina toimenpiteinä toteutettu vajaan puoli vuotta kestäviä LATU -kursseja, jotka sisältävät koulutusta kolmena päivänä ja työharjoittelua kahtena päivänä viikossa. Kursseja on järjestetty yhteensä viisi ja kuudes kurssi on vielä tulossa. Kursseille on osallistunut yhteensä 81 maahanmuuttajaa. Koulutusosuudesta on vastannut Koulutuskeskus Salpaus ja työharjoittelupaikkojen hankkimisesta ja ohjauksesta projektin henkilökunta. LATU -kurssit ovat työntekijöiden, yhteistyötahojen ja osallistujien palautteen sekä sijoittumistietojen perusteella osoittautuneet toimivaksi kokonaisuudeksi. Erityisen hyvänä on pidetty kielen opiskelun ja työharjoittelun yhdistämistä 3+2 periaatteella. Monille aikuisille opiskelijoille tämä on ollut pelkkää opiskelua mielekkäämpi vaihtoehto. Etuna on ollut myös se, että kurssilla opittua kieltä on voitu heti soveltaa työharjoittelupaikassa. Yhtenä ongelmana sekä maahanmuuttajat että kouluttajat ovat kokeneet opiskelijoiden vaihtelevan lähtötason, mikä on yleinen ongelma kotoutumiskoulutuksessa. Opiskelijoilta kerätyn palautteen (LATU 1-4) ja haastattelujen perusteella kokemukset LA- TU -kursseista ovat myönteisiä. Kurssin sisältöä on pitänyt hyvänä tai kiitettävänä 85% ja kurssin muotoa 77% neljälle ensimmäiselle LATU -kurssille osallistuneista. Suomen kielen opetuksen sisältöä pitää hyvänä tai kiitettävänä 88% ja työharjoittelupaikkaan tyytyväisiä on 78% osallistujista. Lähes puolen vastaajista mielestä työharjoittelu on vaikuttanut omiin tulevaisuudensuunnitelmiin. Joka kurssilta 1-3 osallistujalla on ollut mahdollisuus jatkaa työharjoittelun jälkeen palkallisena samassa työpaikassa. Myös työharjoittelun määrään ollaan yleensä oltu tyytyväisiä. LATU -projektin työntekijöiden antaman opastuksen määrää pidetään pääsääntöisesti sopivana, mutta joka kurssilla on muutama henkilö joiden, mielestä opastusta on ollut liian vähän tai paljon. Lähes kaikkien mielestä projekti on kuitenkin tukenut omia henkilökohtaisia suunnitelmia ja työntekijöiden kanssa on ollut helppo keskustella. Yli puolet vastaajista onkin hakenut apua projektin työntekijöiltä. Vastauksista käy kuitenkin ilmi, että tiedon saaminen opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksista ei lähes puolen vastaajista mielestä ole yleensä ottaen riittävää ja monet kaipaisivat vielä enem- 18

män tukea oman tulevaisuuden suunnitteluun. Tämä vahvistaa kuvaa siitä, että projekti on oikeilla linjoilla panostaessaan henkilökohtaiseen opastukseen ja neuvontaan. Asiakashaastattelut tukevat kirjallisesta palautteesta saatua myönteistä yleiskuvaa LATU - kursseista. Haastatellut LATU -kurssille osallistuneet olivat tyytyväisiä kurssiin. Kiitosta saavat mm. vierailukäynnit ja urheiluaktiviteetit, työharjoittelumahdollisuus, LATU -projektin työntekijöiden jokaviikkoinen käynti kurssilla ja auttavainen ja yksilöllisesti huomioiva opettaja sekä yleinen ilmapiiri. Myös työharjoittelupaikkojen palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista. Kehitettävänä asiana esiin on noussut lähinnä se, että jotkut työpaikat ovat toivoneet tiiviimpää yhteistyötä LATU -projektin kanssa työharjoittelujakson aikana. Muut rinnastettavat toimenpiteet. Projektissa on kokeiltu yksilöllisesti räätälöityjä rinnastettavia toimenpiteitä maahanmuuttajille. Vuonna 2004 muuhun rinnastettavaan toimenpiteeseen osallistui yhteensä kolme maahanmuuttajaa. LATU -projektin ensimmäisen vaiheen arviointitilaisuuden yhteydessä todettiin, että maahanmuuttajat eivät toistaiseksi ole kovin innostuneet kokoamaan itselleen palapelejä eri toimenpiteistä. Myös lainsäädäntö asettaa rajoituksia räätälöityjen rinnastettavien toimenpiteiden toteuttamiselle. Työkokeilut ja tukityöllistäminen. Projektiin osallistujat on voitu ohjata työkokeiluun tai tukityöhön projektin toimenpiteenä sekä tarvittaessa muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin työvoimatoimiston kautta. Projektin etuna on ollut, että toimenpiteet ovat olleet joustavammin käytössä kuin työvoimatoimistossa. LATU -projekti on tehnyt lähes päivittäistä yhteistyötä työvoimatoimiston kanssa, mikä on molempien osapuolten näkökulmasta toiminut hyvin. Näyttäisi siltä, että pelkkä työkokeilu tai tukityöjakso tai molemmat toteutettuna peräkkäin on ollut toimiva keino vakuuttaa työnantaja henkilön osaamisesta, sillä tukityö- ja työkokeilu on melko usein johtanut työllistymiseen (ks. taulukko 2). Työkokeilu- ja tukityöpaikkoja on löytynyt kohtuullisen hyvin. Yksityissektorin tukityöpaikkojen todennäköisyys työllistää jatkossa on suurempi kuin julkisen sektorin, mutta niitä on edelleen vaikea löytää. LATU ABC. LATU -projektissa on kokeiltu vuoden 2005 kevään aikana luku- ja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajille tarkoitettua koulutusta. Koulutuksen toteuttajana on toiminut Lahden kansanopisto. Saadut kokemukset ovat hyviä ja ne ovat hyödynnettävissä jatkossa, jos kuntien vastuulle tulee luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien koulutuksesta huolehtiminen. Erityisen hyviä kokemuksia on saatu lyhyemmistä opiskelupäivistä. 19

Normaali työvoimapoliittisen koulutuksen työpäivä on 7 tuntia, joka on monille luku- ja kirjoitustaidottomille aikuisille opiskelijoille liian raskas. Lyhyemmät 4-6 tunnin päivät takasivat sen, että opiskelijat jaksoivat keskittyä opiskeluun ja omaksua opetetut asiat. Opiskeluryhmä sisälsi sattumalta vain naisia, mikä todettiin jälkikäteen hyväksi. Tämä mm. mahdollisti kädentaidon ja kotitalousaineiden yhdistämisen opiskeluun, mikä on myös muualla todettu toimivaksi tavaksi opettaa luku- ja kirjoitustaidottomia. 2 Koulutuksen tulokset olivat hyviä; kaikki opiskelijat yhtä lukuun ottamatta pystyvät jatkamaan opiskelua suomenkielen alkeiskurssitasolla. 4.2.2 Projektin päättäneiden maahanmuuttajien polut Vuoden 2004 loppuun mennessä projektin lopettaneista tai keskeyttäneistä oli työllistynyt avoimille työmarkkinoille yhteensä 50 henkilöä, mikä on noin 20% kaikista projektin osallistujista. Yhdistelmätuella työhön oli päässyt yhteensä 11 henkilöä. Ammatilliseen tai ESR - rahoitteiseen koulutukseen tai peruskouluun oli siirtynyt yhteensä 30 henkilöä. Lopettamisen tai keskeyttämisen syy on 11 henkilöllä muu kuin edellä mainittu (muutto, eläkkeelle siirtyminen ym.) Aktiivinen työelämäpolun kannalta positiivinen ratkaisu on löytynyt yhteensä 91 projektin päättäneelle tai keskeyttäneelle maahanmuuttajalle, mikä on 36% kaikista osallistujista. Tätä voidaan pitää hyvänä tuloksena ottaen huomioon, että perusjoukko pitää sisällään myös projektin vasta aloittaneet sekä muihin aktiivitoimiin osallistujat, joilla työllistymistavoite ei ole ensisijainen (n=252). Lopulliset tiedot projektin määrällisistä tuloksista selviävät vasta projektin päätyttyä, kun kaikki projektin osallistujat on kirjattu ulos. Projektin loppuaikaan kohdistuu tässä suhteessa melko suuria paineita, koska projektissa on edelleen kirjoilla yli puolet niistä, joille on tehty henkilökohtainen suunnitelma. Yhteensä noin 62 % avoimille markkinoille työllistyneistä työskentelee yksityisellä sektorilla. Työpaikat ovat eri aloilta, tyypillisimmin kaupan alan tai teollisuuden eri sektoreilta. Joihinkin yrityksiin on työllistynyt useampi kuin yksi maahanmuuttaja. Usein hyvät kokemukset maahanmuuttajataustaisesta työntekijästä ja työpaikan tottuminen monikulttuurisuuteen madaltavat kynnystä palkata seuraava maahanmuuttajataustainen työntekijä. 20% on työllistynyt julkiselle sektorille, tyypillisimmin kouluihin tai päiväkoteihin. Kolme henkilöä on 2 Myös esimerkiksi Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen Majava-projektissa on saatu luku- ja kirjoitustaidottomien opetuksessa hyviä kokemuksia kielen opetuksen yhdistämisestä työpajamuotoiseen toimintaan sekä muiden toiminnallisten menetelmien käytöstä. 20

löytänyt työpaikan kolmannelta sektorilta (säätiö) tai seurakunnasta ja yrittäjiksi on päätynyt kaksi projektin osallistujaa. Seurantatiedoista ei selviä, ovatko työsuhteet vakituisia vai määräaikaisia. Ammatillisen koulutukseen sijoittuneilla tyypillisin ala on sosiaali- ja terveysalan koulutus. Lahden seudulla toimiviin muihin ESR -projekteihin on siirtynyt yhteensä 12 maahanmuuttajaa: Koulutuskeskus Salpauksen OSUMA- projekti tarjoaa oppisopimuskoulutusta maahanmuuttajille ja Helsingin Yliopiston täydennyskoulutuskeskus Palmenian Improve Immigrants projekti on tarkoitettu erityisesti korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille. Seuraavassa on tutkittu projektin seuranta-aineiston pohjalta tarkemmin sitä, millaisia vaiheita työllistyminen tai koulutukseen sijoittuminen on edeltänyt projektissa. Perusjoukoksi on otettu kaikki projektista vuoden 2004 loppuun mennessä ulos kirjatut; sekä projektin lopettaneet että keskeyttäneet (n=102). Keskeyttäneitä on yhteensä 13, joista puolella keskeyttämisen syy on avoimille työmarkkinoille työllistyminen ja lähes kaikilla muilla muutto toiselle paikkakunnalle. Keskeyttäneiksi on kirjattu sellaiset, jotka ovat lopettaneet projektissa ennen kuin heidän henkilökohtaiseen suunnitelmaan kirjatut toimenpiteet on suoritettu loppuun. 21

Taulukko 2: Projektin jälkeistä sijoittumista edeltäneet toimenpiteet (kpl) Kuntouttava ja korjaava opetus/ LATUkurssit (1-5) Muu aktivoiva tai rinnastettava Työkokeilu /työharjoitte lu ** Tukityö yksityinen/ kunta työllis- tymis- esteiden kartoitus toi- menpide * Avoimille - 20 7 13/3 11/6 työmarkkinoille Työllistynyt 1 1 4 2 -/2 yhdistelmätuella Koulutus 3 11 6 2 - /7 (ammatillinen, ESR tai muu***) Muu keskeyttämisen 7-4 - -/1 tai lopettamisen syy Yhteensä 11 32 21 17/3 11/16 * Tähän luokkaan on yhdistetty aktivoiviin toimiin; kielikursseille, atk-kursseille, naisten kerhoon sekä muihin räätälöityihin rinnasteisiin toimenpiteisiin osallistuneet ** Työharjoittelu ei ole projektin järjestämä toimenpide *** Yksi henkilö suoritti peruskoulun LATU- kurssit, tukityöjakso, työkokeilu tai työharjoittelu ovat edeltäneet suurimman osan työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Näille toimenpiteille yhteistä on se, että ne toteutetaan kokonaan tai osittain työpaikalla, jolloin osallistuja pääsee näyttämään taitonsa työnantajalle ja harjoittelemaan suomalaisessa työelämässä ja työkulttuurissa tarvittavia taitoja käytännössä. Huomioitavaa on se, että lähes kaikki yksityisellä sektorilla tukityössä olleet ovat myös työllistyneet avoimille markkinoille kun taas kuntasektorilta on päädytty sekä työhön että koulutukseen. Jos tarkastelujoukoksi otetaan kaikki projektin puitteissa tukityöjaksolle osallistuneet (joiden tukityöjakso päättynyt), yksityisellä sektorilla tukityössä olleista yhtä lukuun ottamatta kaikki ovat työllistyneet avoimille työmarkkinoille. Lähes kaikki ovat saaneet työpaikan samasta työpaikasta kuin missä tukityöjakso on suoritettu. Kuntasektorilla tuetun työllistymisen jaksolla olleilla vastaava luku on 17%. Taulukosta on myös nähtävissä, että avoimille työmarkkinoille työllistyneistä kukaan ei ole osallistunut kuntouttavaan tai korjaavaan opetukseen tai työllistämisesteiden kartoitukseen. Tämä kertoo yhtäältä siitä, että työllistyneiden työelämävalmiudet ovat olleet tässä suhteessa jo 22

kohtalaisella tasolla ja toisaalta siitä, että kuntoutusta ja korjaava opetusta tarvitsevien matka normaaliin työelämään on pitkä ja osalla myös epärealistinen tavoite. Nämä tilastoluvut eivät kuitenkaan kerro sitä, millaista edistymistä on tapahtunut yksilötasolla ja millaisia yksilöllisiä onnistumistarinoita joukosta löytyy. Esimerkiksi kokemukset vaikeasti työllistettävien yhteispalvelukokeilusta (Arnkil et al. 2004 b) osoittavat, että työllistymiseen johtava polku on usein hyvin moniportainen ja pienistä askelista koostuva. Taulukko 3: Toimenpiteiden määrät LATU -projektissa ennen työllistymistä, koulutukseen sijoittumista tai keskeyttämistä muun syyn takia Avoimille Työllistynyt Koulutus Muu syy Yhteensä työmarkkinoille yhdistelmätuella (ammatillinen, ESR tai muu*) (mm. eläke, muutto) kolme toimenpidettä 6 1 - - 7 kaksi toimenpidettä 11 1 3 1 16 yksi toimenpide 26, joista 7 26, joista 8 67 LATU-kurssi 13 tukityö 8 muu 5 LATU-kurssi 10 tukityö 7 muu 9 suunnitelma tehty 4 (3) 1 (1) (1) (2) 5(7) ei varsinaisessa toimenpiteessä (ei merkittyä toimenpidettä) Yhteensä 50 11 30 11 102 * Yksi henkilö suoritti peruskoulun Valtaosalla työllistymistä tai koulutukseen pääsyä on edeltänyt yksi toimenpide projektissa. LATU -kurssin jälkeen avoimille markkinoille työllistyneitä on yhteensä 13, joista muutama on työllistynyt kurssin aikaiseen harjoittelupaikkaan. Vajaalla kolmanneksella (8 henkilöä) avoimille työmarkkinoille työllistymistä edeltänyt toimenpide on ollut tukityö, joista kolmella on ollut kysymys tukityöstä kunnassa ja viidellä yrityksissä. Viisi maahanmuuttajaa on työllistynyt kielikurssin tai muun aktivoivan toimenpiteen jälkeen. Ammatilliseen koulutukseen päässeistä kymmenellä edeltänyt toimenpide on ollut LATU -kurssi ja seitsemällä tuetun 23

työllistämisen jakso. Osalla sijoittumista avoimille työmarkkinoille on edeltänyt useampia toimenpiteitä. Monilla heistä on nähtävissä selvä urajatkumo, jossa on ensin oltu työharjoittelussa, työkokeilussa tai tukityössä ja lopulta edetty samassa työpaikassa normaaliin työsuhteeseen. Huomioitava on, että nämä sijoittumistilastot kertovat vain yhden puolen projektin tuloksista. Yhtä tärkeää on huomioida ne positiiviset askeleet, joita henkilö on pystynyt projektin tukemana ottamaan, vaikka ne eivät olisikaan johtaneet työllistymiseen. Asiakashaastattelut valottavat myös tätä puolta, mutta laadullisten tulosten kirjon tavoittaminen kokonaisuudessaan ei tämän väliraportin puitteissa ole mahdollista. Yhteen vetäen voidaan todeta, että LATU -projektilla näyttäisi sijoittumistulosten valossa olevan käytössään toimivia työkaluja maahanmuuttajien työelämään ja koulutukseen saattamiseen. Erityisesti oikeita työpaikkoja lähelle vievät toimenpiteet ovat olleet tässä suhteessa tehokkaita. Asiakashaastattelujen avulla pureudutaan tarkemmin siihen, mitkä tekijät projektissa ovat vaikuttaneet onnistuneiden askeleiden ottoon ja missä ovat olleet ns. kriittiset pisteet. Jatkoanalyysin avulla pyritään saamaan tarkempaa käsitystä siitä, mitkä ovat maahanmuuttajanäkökulmasta projektin ns. hyviä käytäntöjä ja mihin paikantuvat mahdolliset kehittämiskohteet. 4.2.3 Maahanmuuttajien kokemuksia LATU -projektista Maahanmuuttajien polut Haastateltaviksi valittiin lähinnä sellaisia projektin päättäneitä, jotka ovat onnistuneet ottamaan askeleen työmarkkinoille tai koulutukseen. Lisäksi haastateltiin muutamaa LATU 5 kurssin juuri päättänyttä. Haastateltavien joukko rajattiin tässä vaiheessa tutkimusta näin, koska tarkoituksena oli selvittää sitä, mitkä tekijät ovat auttaneet omalla polulla eteenpäin pääsemisessä ja mikä on ollut LATU- projektin merkitys askelten ottamisessa. Toisessa vaiheessa joukkoa laajennetaan sellaisiin henkilöihin, joille ei yrityksistä huolimatta ole löytynyt pysyvämpää ratkaisua. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kuultiin yhteensä kymmentä maahanmuuttajaa, joista kahdeksan osallistui kasvokkain tehtyyn henkilöhaastatteluun, yksi puhelinhaastatteluun ja yksi vastasi kysymyksiin sähköpostitse. Lisäksi haastateltiin kahta projektin maahanmuuttajataustaista työntekijää, jotka myös osaltaan valottavat maahanmuuttajien näkökulmaa projektiin. 24

Haastateltavien tarinat ja taustat ovat erilaisia, mutta yhdistäviäkin tekijöitä löytyy. Noin puolet heistä on ollut Suomessa jo pidempään ja puolet kuului vielä kotouttamissuunnitelman piiriin osallistuessaan LATU -projektiin. Yhtä lukuun ottamatta kaikilla aikuisena maahan tulleilla oli omassa maassa hankittu koulutus ja/tai työkokemusta. Noin puolella oli omasta maassa hankittu korkeakoulututkinto (mm. opettaja, lääkäri). Haastateltavat olivat keskimäärin hyvin koulutettuja joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Tämä joukko ei siten välttämättä ole keskiarvo LATU projektin osallistujakunnasta taustojen suhteen, vaan painottunut hyvät lähtöresurssit omaavaan päähän. Mielenkiintoinen kysymys kuitenkin on, kuinka suuri osa työllistyneistä tai koulutukseen sijoittuneista kaiken kaikkiaan on kohtuullisen hyvät resurssit ja valmiudet omaavia maahanmuuttajia. Kaikkia yhdistävänä tekijänä oli myös vahva motivaatio päästä eteenpäin työelämään joko suoraan työnsaannin tai koulutuksen kautta. Haastateltavien etenemistavoitteet voidaankin karkeasti jakaa kahteen perustyyppiin: työ- ja koulutussuuntautuneisiin. Työsuuntautuneilla tässä tarkoitetaan sellaisia, joilla on jo LATU projektiin tullessaan omassa maassa hankittu koulutus tai ammatti ja joiden tavoitteena on päästä mahdollisimman nopeasti suoraan töihin. Koulutussuuntautuneilla on ensisijaisena toiveena ensin kouluttautua Suomessa ja edetä sitä kautta työelämään. Työelämäsuuntautuneilla toiveena oli löytää omaa alaansa tai aikaisempaa kokemusta vastaava työ. Kaikilla oli ennen LATU -projektiin osallistumista takana kieliopintoja tai muita työelämään valmistavia kursseja Suomessa. Projektin jälkeistä työllistymistä on lähes kaikilla edeltänyt työharjoittelu LATU -kurssin yhteydessä, työkokeilu ja/tai tukityöllistämisjakso. Osa on löytänyt työpaikan itse ja osalla LATU -projekti työntekijät ovat auttaneet toiveita vastaavan paikan löytämisessä. Esim 1. Ninan toiveena on ollut löytää leipomoalan töitä, joita hän on tehnyt kotimaassaan. Aikaisemmin hän ei ole löytänyt työkokemustaan ja toiveitaan vastaavaa työharjoittelupaikkaa. Nina on käynyt Suomessa kolme kielitasokurssia ja ollut niihin liittyen työharjoittelussa muulla alalla. LATU -projektissa hän osallistui ensin LATU kurssille, jonka kautta hänelle löytyi työharjoittelupaikka leipomoalalta. Nina työllistyi kurssin jälkeen samaan työpaikkaan. Esim 2. Bayan on kotimaassaan työskennellyt opettajana. Hän on asunut perheensä kanssa Suomessa kahdeksan vuotta. Ennen LATU- projektiin tuloaan hän on käynyt kielikursseja ja ollut työllistettynä. LATU projektin avulla hän sai ensin työkokeilu- ja tukityöpaikan koulunkäyntiavustajana, jonka jälkeen hän sai jatkaa samassa työssä. 25