Hallitus 4.6.2015 VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017 2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET
Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN RAKENNE... 4 3. TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET... 5 3.1 Varsinainen opetustoiminta... 5 3.1.1. Palkat... 5 3.1.2. Sosiaalivakuutusmaksut... 5 3.1.3. Kalusto- ja irtaimistohankinnat... 5 3.1.4. Henkilöstön koulutus ja kehittäminen... 5 3.1.5. Kiinteistöjen korjaus ja kunnossapito... 6 3.1.6. Vuoden 2016 opiskelijamäärät ja säästötarve... 6 3.1.7. Maksullinen palvelutoiminta... 6 4. INVESTOINNIT... 7 5. YHTEISET KUSTANNUKSET, SISÄISET YLLÄPITO- JA PÄÄOMAVUOKRAT SEKÄ POISTOT... 7 6. LAADINTA-AIKATAULU... 8 7. MUUTA... 9
VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017 2018 TALOUSSUUNNITEL- MAN LAADINTAOHJEET 1. YLEISTÄ Kuntayhtymän toiminta ja toimintaympäristö ovat muutoksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemistä leikkauspäätöksistä johtuen kuntayhtymän tuotot ovat alkaneet laskea vuodesta 2013 alkaen ja vuosien 2016 2018 toiminnan taloudelliset haasteet tulevat olemaan merkittävät ja sopeuttamistoimien tulee tukea näiden haasteiden voittamista. Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan mukainen vuosiopiskelijamäärä on 190 opiskelijaa vähemmän vuonna 2016 kuin 2015. Vahvistetussa hallitusohjelmassa Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on menettämässä lähes 600 miljoonaa euroa, johon sisältyy toisen asteen koulutuksen uudistus. Toisen asteen koulutukseen on tulossa 248 miljoonan euron supistukset, joista 190 miljoonaa rakenteellisesta kehittämisestä, 19 miljoonaa oppisopimuskoulutuksesta ja 39 miljoonaa investointien takuukorotuksesta. Rahoitusleikkausten tarkempi kohdentuminen eri koulutuksen järjestäjille ei ole vielä tiedossa. Heikkenevät talousnäkymät ja valtion hallitusohjelman rahoituksen leikkaukset tulee ennakoida ja ottaa huomioon kuntayhtymän talousarvion valmistelussa. Kuntayhtymässä on käyty yhteistoimintaneuvottelut vuoden 2014 aikana erityisesti vuosien 2015 2016 haasteisiin valmistautumiseksi toiminnan ja talouden sopeuttamiseksi. Kuntalaki sisältää määräyksiä kuntayhtymien talouden ohjaussäännöksistä. Säännösten mukaan kuntayhtymälle on hyväksyttävä talousarvio ja kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on talousarviosuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntayhtymän perussopimuksen 14 :n mukaan kuntayhtymän tulee varata jäsenkunnille tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin sekä kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Merkittävistä toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä jäsenkuntien lausunnot. Talousarvio ja -suunnitelmaehdotus on toimitettava jäsenkunnille viimeistään lokakuun 31. päivään mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma viimeistään joulukuun 31. päivään mennessä. Talousarvion rakenteista on säädetty, että talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosat sekä investointi- ja rahoitusosat. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätöksessä. Rakenteen avulla kuntayhtymän talous esitetään sekä tuloslaskennan että rahoituksen näkökulmasta. Talousarvio laaditaan kuntalain, kirjanpitolain ja KILA:n (KTM:n kirjanpitolautakunta) kuntajaoston ohjeiden mukaisesti. Suunnitelman mukaiset poisto käsitellään tulosaluekohtaisissa talousarvioissa ja esitetään kuntayhtymän tuloslaskelmassa. Kuntayhtymässä on kevään 2014 aikana toteutettu strategiatyötä, jonka aikana on päivitetty kuntayhtymän perustehtävä, visio vuodelle 2025 ja yhteiset arvot. Lisäksi on määri-
tetty lyhyemmän aikavälin tavoitetila 2016 sekä viisi strategista linjausta, joiden mukaisesti toimien edetään kohti tavoitetilaa 2016 ja visiota 2025. Talousarvion ja taloussuunnittelun valmistelussa otetaan huomioon uudistettu strategia. Kuntayhtymän investoinnit rahoitetaan perussopimuksen 17 :n mukaan valtionosuutena sekä lainana jäsenkunnilta tai rahoituslaitoksilta. Kuntayhtymässä eriytetään investointien rahoitukseen 350 / opiskelija ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2016. Investointien poistot ovat koulutusalakohtaisesti yksikköhinnan rahoituspohjassa mukana. Ammatillisessa peruskoulutuksessa toiminnan tuloksellisuus on rahoituksen lisäperusta. Ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkamäärä vuodelle 2016 järjestämisluvan on mukainen 3010. 2. TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN RAKENNE Käyttötalousosan muodostavat seuraavat tulosalueet: Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto (huomioiden MTI:n vaikutukset budjetoinnissa) Lapin urheiluopisto Yhteiset palvelut Hallintopalvelut o Yleishallinto o Henkilöstöpalvelut o Talouspalvelut o Tietohallinto o Aluevaikuttavuuspalvelut o Ammattikoulutuspalvelut Kiinteistöpalvelu Talousarvion toiminnalliset tavoitteet osassa esitetään talousarviovuoden 2016 laadulliset ja määrälliset tavoitteet ja painopistealueet perustuen kuntayhtymän päivitettyyn/hyväksyttyyn strategiaan 2025. Erikseen esitetään sitovat valtuustotasoiset toiminnalliset tavoitteet ja suunnittelukauden 2017 2018 toimintaa ja kehitystä kuvaavat luvut. Toiminnallisten sitovien tavoitteiden sisältöön ja toteuttamiskelpoisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Sitovat toiminnalliset tavoitteet ja mittarit tulee olla selkeitä ja sellaisia, joiden toteutuminen voidaan vastaavasti selkeästi raportoida samalla rakenteella tilinpäätöksen yhteydessä olevassa toimintakertomuksessa. Ammatillisen koulutuksen sitovat toiminnalliset mittarit esitetään erikseen taulukkomuodossa. Tulosalueet tarkistavat ja ajantasaistavat toiminnalliset valtuustotasoiset mittarit. Talousarvion laadinta edellyttää tarkkuutta huomioiden yksikköhintaisen koulutuksen lisäksi aikuiskoulutus, maksullinen palvelutoiminta, hanke- ja sisäinen toiminta. Sisäinen toiminta budjetoidaan tilitasolla yksiköiden sisällä samansuuruisina toisella menoina ja vastaavasti toisella tuloina käyttäen sisäisiä tilejä, jotta koko kuntayhtymän tuloslaskelmaosa täsmää. Talousosassa esitetään käyttötalousosan talouden toimintatulot, toimintamenot, sitova toimintakate, tilikauden tulos ja eriytettynä maksullinen palvelutoiminta.
Talousarvioesitykset laaditaan vuoden 2015 talousarvioasetelman mukaisesti. Talousarvion käyttötalousosa laaditaan tilitasolla budjetointisovellusta käyttäen. 3. TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET 3.1 Varsinainen opetustoiminta 3.1.1. Palkat Vakinaisten viranhaltijoiden ja työsuhteisten palkkakustannukset vuodelle 2016 arvioidaan Pegasos -henkilöstöhallinnon ohjelmiston AGS-raporttien avulla vuosipalkoiksi muutettuna käyttäen korotusprosenttia sekä huomioiden lomarahavaikutukset. Erilliskorvausten, ylituntipalkkioiden ja tuntiopettajien palkkoihin tulosalueiden tulee arvioida myös määrärahat. Tulosalueiden henkilöstökustannusten budjetti tulee laatia henkilöittäin tarkasti sitovana sisäistä seurantaa varten. Talousarvion henkilöstökulubudjetoinnissa palkkojen korotuksiin varataan 1 prosentin lisäys valtakunnallisten sopimusten (0,7) ja työkokemuslisien (0,3) korotusvarana. 3.1.2. Sosiaalivakuutusmaksut Työantajan sosiaalivakuutusmaksuihin varataan vuodelle 2016 22,73 % (palkkaperusteiset) % Sairausvakuutusmaksu 2,08 Tapaturmavakuutusmaksu 0,30 Työttömyysvakuutusmaksu 3,15 KuEL-maksu 17,20 Mikäli edellä mainittuihin lukuihin tulee muutoksia, niistä tiedotetaan erikseen. V. 2016 varhaiseläkemenoperusteinen maksu (ns. varhe-maksu) on euromääräinen ja se kohdennetaan yleishallintoon. Maksu voidaan arvioida kertomalla vuoden 2015 ennakkomaksu luvulla 1,02. Eläkemenoperusteinen maksu kohdennetaan euromääräisenä tulosalueille. Maksu voidaan budjetoida arviointikertoimella 0,97. 3.1.3. Kalusto- ja irtaimistohankinnat Käyttötalousosassa esitetään ei aktivoitavan alle 10 000 euron (alv 0 %) kaluston ja irtaimistonhankintaan tarvittavat määrärahat. Arvon ylittävät hankinnat kuuluvat investointiosaan. 3.1.4. Henkilöstön koulutus ja kehittäminen Kirjanpidossa kustannukset kirjataan tunnisteella. Populus -matkahallintaohjelmiston kautta seurataan henkilöstön koulutuspäivät. Tiedot tarvitaan henkilöstötilinpäätökseen sekä OKM:n tuloksellisuusrahoitukseen.
3.1.5. Kiinteistöjen korjaus ja kunnossapito Talousarvio- ja -suunnitelmaesityksessä tulosalueet esittävät kiinteistöjen korjaus- ja kunnossapitotarpeet koko suunnittelukaudelle. Kiinteistöpalvelu laatii kuntayhtymätasoisen kiinteistöjen korjaussuunnitelman suunnittelukaudelle 2017 2018. Korjaussuunnitelman kokonaiskustannukset valtuusto vahvistaa talousarvion investointiosan käsittelyn yhteydessä. 3.1.6. Vuoden 2016 opiskelijamäärät ja säästötarve Opiskelijamäärät tulosalueittain arvioidaan seuraavasti: Opiskelijamäärä/ 2016 tulosalue LAO 2370 LAMO 480 UOPI 160 Yhteensä 3010 Opiskelijamääräleikkaus vuodesta 2015 vuoteen 2016 on 190 vuosiopiskelijaa. Koulutuskuntayhtymässä on käyty YT-neuvottelut vuoden 2014 aikana talouden sopeuttamisesta vuosille 2015 2016. Toimintatuottojen vähenemisestä aiheutuva kustannusleikkaustarve vuodesta 2014 vuoteen 2015 on noin 2,3 milj. euroa ja vuodesta 2015 vuoteen 2016 noin 2,7 milj. euroa. YT-neuvottelut johtivat 13 henkilön irtisanomiseen ja vähennystarpeeseen vähenevissä toiminnoissa ja tehtävissä eläköitymisiä, määräaikaisuuksien päättymisiä ja toisaalle siirtymistä 47 henkilötyövuoden verran. Henkilöstömenoja on supistettava vuosien 2015 2016 aikana yhteen n. 3,2 milj. euroa. Muiden kuin henkilöstökustannusten säästötarpeeksi 2015 2016 on arvioitu noin 1,8 milj. euroa, josta kiinteistökulujen osuudeksi arvioidaan 1 milj. euroa. Kiinteistökulujen säästön toteutumisen arvioidaan vaativan luopumista n.11 000 neliöstä. Tulosalueiden tulee laatia talousarvio vuodelle 2016, että ne toteuttavat toimintatuottojen vähenemisestä aiheutuvan kustannusleikkaustarpeen. Lopulliset järjestäjä- ja ylläpitäjäkohtaiset yksikköhinnat saadaan marraskuussa. Ammatillisessa koulutuksessa investointilisä vähentää tulosalueelle kohdennettavaa yksikköhintaa. Investointilisä rahastoidaan ja käytetään rakentamisinvestointien rahoitukseen. Aikuiskoulutuksen toiminnan laajuus ja myyntituotot arvioidaan toteutuneen laajuuden ja tiedossa olevien muutosten pohjalta realistiseksi, mutta kuitenkin tavoitteelliseksi. 3.1.7. Maksullinen palvelutoiminta Maksullisesta palvelutoiminnasta laaditaan oma talousarvioesitys. Hanketoiminnan osalta esitetään kustannukset ja omarahoitusosuudet erikseen. Omarahoitusosuudet
rahoitetaan pääsääntöisesti muun maksullisen palvelutoiminnan tuloilla. Maksullisen palvelutoiminnan kustannukset tulee kohdentaa aiheuttamisperiaatteella. Opetukseen liittyvän työtoiminnan kiinteät kustannukset (vakinaisten palkat, huoneistomenot, kalustopoistot) kuuluvat opetustoimen menoiksi. 4. INVESTOINNIT Tulosalueet esittävät erikseen investointiosaan tulevat hankkeet koko suunnittelukaudelle. Investointisuunnitelmaa laadittaessa tulee selvittää, kuinka paljon tulosalueella on varaa rahoittaa poistoja vuosittain. Kuntayhtymän investointiosaan esitetään käyttöomaisuushankinnat, joiden käyttöikä on yli kolme vuotta ja hankintahinta ylittää 10 000 euroa (alv 0 %). Em. kalusto- ja laitehankinnat tulosalueet budjetoivat enintään kaluston vuosipoistojen verran. Kiinteistöpalvelu esittää peruskorjaus- ja rakentamishankkeet. Yhtymävaltuusto päättää kuntayhtymän vuosien 2016 2018 kalusto- ja laitehankinnoista tulosaluetasolla. Korjaussuunnitelman mukaiset hankkeet esitetään kokonaiskustannustasolla ja muut rakentamisohjelman mukaiset hankkeet hankekohtaisesti. Rakennusten ja korjaussuunnitelman mukaisten investointien poistot sisältyvät Kiinteistöpalvelun perimään sisäiseen pääomavuokraan. Kuntayhtymän investointeihin jäsenkunnat eivät osallistu budjettikautena. Rakentamis- ja peruskorjausinvestointiohjelma pohjautuu hyväksyttyyn kiinteistöstrategiaan. Hankerahoituksella hankitut kalustot käsitellään tuen myöntäjän päätöksen mukaisesti joko kertapoistona tai vuosipoistoina. Jos tukipäätöksessä on myönnetty laite/kalustohankintoihin 100 %:n määräraha, niin investoinneista ei jää poistopohjaa. Hankerahoituksella hankittu omaisuus viedään kuitenkin käyttöomaisuusluetteloihin hankemerkillä. Jos tuenmyöntäjä hyväksyy kalustosta vain vuotuisen poiston, kaluston arvo aktivoidaan ja rahoitetaan yksikön tuloilla. Poisto kirjataan hankkeen kustannuksiksi sen toiminta-aikana. 5. YHTEISET KUSTANNUKSET, SISÄISET YLLÄPITO- JA PÄÄOMA- VUOKRAT SEKÄ POISTOT Kuntayhtymän yhteiset hallintopalvelun kustannukset muodostuvat valtuuston, hallituksen, tilintarkastuksen, muun yleishallinnon, hallintopalveluiden, työsuojelun ja ytorganisaation, kehittämishankkeiden sekä työryhmien menoista ja ne jaetaan tulosalueille ja yhtiölle yhteisten jakoperusteiden mukaan. Tietohallinto on kuntayhtymässä keskitetty. Tulosalueet budjetoivat tietohallinnon menot sisäisenä menona ja vastaavasti tietohallinnossa sisäisenä tulona. Tietohallinnon menot jyvitetään tulosalueille päätelaitteiden lukumäärän suhteessa. Sisäiset ylläpito- ja pääomavuokrat lasketaan kiinteistöittäin ja jaetaan kiinteistössä toimivien yksiköiden kesken. Hallitus on hyväksynyt sisäisten vuokrien uudet perusteet kokouksessaan 22.5.2012. Pääomavuokran perustana on kiinteistöjen tekninen arvo.
Suunnitelman mukaiset poistot Kuntaliiton yleisohjeen mukaan poistosuunnitelmat on tarkistettu vuoden 2013 alusta. Muutos koskee rakennuksia. Vanhoille rakennuksille poistoajaksi on määritetty 30 v. Korjaussuunnitelman mukaisille investoinneille poistoajaksi on muutettu vuoden 2013 alusta 25 vuotta. Uusille investoinneille 1.1.2013 lukien poistoaika on 25 vuotta. Kalustohankintojen poistoajat säilyvät entisinä. Suunnitelmapoistot lasketaan käyttöomaisuuskirjanpidossa olevien tietojen pohjalta. Hallintopalvelut toimittavat tiedot tulosalueille kalusto- ja laitehankinnoista sekä Kiinteistöpalvelulle rakentamisinvestoinneista. Poistojen määrässä on huomattava, että vuoden 2015 loppuvuoden hankinnat ja vuoden 2016 hankinnat tulosalueiden tulee arvioida ja lisätä ilmoitettujen poistojen määrään. Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan käyttöomaisuuden hankintakuukaudesta alkaen ts. jos kalustoa ostetaan huhtikuussa, poistot alkavat samasta ajankohdasta. 6. LAADINTA-AIKATAULU TALOUSARVION LAADINTA-AIKATAULU 1. HALLINTOPALVELUT TOIMITTAA TIEDOT TULOSALUEILLE TA-LAADINTA-OHJEET (Hallitus 4.6.2015) YKSIKKÖHINTA-ARVIOT SUMU-POISTOT 31.7.2015 TILANTEESTA (tulosalueille vain kaluston osalta) SISÄISET VUOKRAT VUONNA 2016 (käyttö- ja pääomavuokra) SISÄISET PALVELUT RAVITSEMISPALVELUISTA YHTEISET KUSTANNUKSET (kuntayhtymä ilman tietohallintoa) YHTEISET TIETOHALLINNON MENOT ELÄKEMENOPERUSTEINEN MAKSU VIIKKO 35. 2. TULOSALUEIDEN TALOUSARVIOESITYKSET PALAUTUS HALLINTOPALVELUIHIN KE 16.9.2015 3. TULOSKESKUSTELUT (ajat sovitaan erikseen) ajalla esim. 17.9. 25.9.2015 > tarkemmat varattavat ajat ilmoitetaan erikseen. 4. HALLITUS KÄSITTELEE 9.10.2015 5. JÄSENKUNNILLE LAUSUNNOLLE 9.10.2015, PALAUTUS LAUSUNNOISTA 10.11.2015 MENNESSÄ 6. => YHTEISTYÖTOIMIKUNTA KÄSITTELEE ESITYSTÄ 12.11.2015 7. HALLITUS 19.11.2015 ESITYS VALTUUSTOLLE 8. VALTUUSTO 27.11.2015 KÄSITTELEE TALOUSARVION 2016 JA -SUUNNITELMAN 2017 2018 TA- 2016 TATÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET HALLITUS 16.12.2015
7. MUUTA Sitovuustaso Valtuusto päättää talousarvion sitovuustasosta vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. Talousarviossa valtuusto vahvistaa tulosalueille sitovat toiminnalliset ja taloudelliset (toimintakate) tavoitteet. Hallitukseen nähden tulosalueita sitoo talousarvion käyttösuunnitelma. Toimintakate vastaa vähintään tulosalueelle kohdennettujen suunnitelmapoistojen ja kuntayhtymän RKK -palveluiden yhteisten kustannusten määrää.