JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO POM YDINOSA RAKENTEET JA KIELENHUOLTO. Auli Kotimäki

Samankaltaiset tiedostot
POM YDINOSA KIELITIETO JA KIELITAJU

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät Marina Congress Center

Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

Tavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.

Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Kieliohjelma Atalan koulussa

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Horisontti

Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op

Monilukutaito. Marja Tuomi

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön :

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.

Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka

Kielten kärkihanke, OPH Paasitorni

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Kielet näkyviin ja kuuluviin

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

Arviointikäsitys Kielipuntarin taustalla

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu.

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri

Arkistot ja kouluopetus

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen.

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

10/23/2012 Olli Määttä

Ratkaisukeskeisyyden historiaa Lappeenrannassa

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

Uuden OPS:n henki Petteri Elo OPS-koulutus 2016

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

VIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?

3. luokan kielivalinta

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

15,28 18,95. Onhan se turha maksaa päivyreistä hävytöntä ylihintaa, kun edullisemman ja paremman saa meiltä.

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Kielikasvatus ja OPS2016

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Kielestä kiinni? Kieli ja sen merkitys oppimisessa ja opettamisessa

POM1YSU Suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikka

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Kilterin koulussa ruotsin kielen osittainen kielikylpyopetus on tarkoitettu Uomarinteen alakoulussa ruotsin

Espanjan kielen B2-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 8-9

VANHEMPAINILTA Opsii!

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

metsän kieli Luonnon aakkoset Adjektiivijahti Vastakohtien etsintä Sanakäärme Sana-arvoitus Narujuoksu Tiedän ja näen

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu

Puhumaan oppii vain puhumalla.

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön. (omat kommentit sinisellä) Mustaparta maahanmuuttajien tukeminen

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Transkriptio:

POM YDINOSA RAKENTEET JA KIELENHUOLTO Auli Kotimäki

Fingerpori / HS 25.2.2016

Tänään Kielen rakenteet ja kielitaju Rakenteiden ja kielitiedon opettaminen Kielenhuolto Funktionaalinen kielitiedon opetus: merkitys muoto käyttö Esimerkkejä nelosten tunneilta Pienryhmätehtäviä

Ei kielioppia kieliopin vuoksi Mikä artikkelin lähestymistavassa oli tuttua, mikä uutta, mikä kiinnostavaa? Muuttuiko ajatuksesi siitä, miksi kielitietoa opiskellaan? Mitä muita ajatuksia sait kieliopin opettamiseen?

Artikkelin pohjalta Mielestäni kielioppi auttaa luomaan ja tulkitsemaan johdonmukaista tekstiä. Kieliopin tunteminen auttaa myös erilaisten tekstien tulkinnassa ja selkeyttää esimerkiksi kielikuvissa, eri asiayhteyksissä, kielellä leikittelyssä jne. Kieliopin osaaminen luo myös mielestäni ammattimaisempaa tekstiä esim. viralliset tekstit. Mieleenpainuvin huomio oli, että kielioppia tulisi havannoida eikä vain olettaa, että näin ne asiat vain menevät. Vieraiden kielien huomiointi ja niiden kautta oppiminen oli myös hieno huomio.

Artikkelin pohjalta Aiemmin en ollut tajunnut ajatella kielioppia niin monipuolisesti ja monitahoisesti kuin sitä artikkeleissa tarkasteltiin. Erityisen mielenkiintoinen oli ajatus kieliopin opettamisesta tekstin kautta: tekstistä tarkastellaan muotoja ja rakenteita sekä etsitään niille merkityksiä sen sijaan, että aloitettaisiin käsitteistä ja edettäisiin niistä esimerkkeihin. Tällainen kieliopin opettamisen tapa on mielestäni kiinnostava, mutta varmasti ainakin alkuun haastava, kun on itse tottunut perinteisiin kieliopin opettamisen tapoihin.

Artikkelin pohjalta Mielenkiintoista oli Alhon ja Korhosen huomio siitä, että "äidinkieli kehittyy lapsen viestintävälineeksi automaattisesti ja luonnollisesti". Jokainen siis hallitsee jo kieliopin, ennen kuin siitä edes koulussa aletaan puhua. Tähän liittyy myös kieliopin liittäminen paremmin arkeen ja käytäntöön. Oppilaat varmasti motivoituisivat paremmin tiedostaessaan, että he osaavat jo kieliopin, vaikka eivät tietäisi oikeita termejä oman kielensä rakenteille, tai jos kieliopin esimerkit tulisivat arjen tilanteista tai lähtisivät heille tutuista konteksteista.

Kiinni kielitajuun mikä sanaluokka? Kylläpä oli muheloa ruokaa! Pertti rakastaa muhelointia. Älä aina muheloi! Hannalla on kaunis votkotti. Timo votkotti vauhdilla eteenpäin. Opettaja ajeli votkotilla autolla. Joutsen laikkasi järven yli. Petra katseli laikasti urheilukisoja. Kolme laikkaa kirjaa oli alennusmyynnissä.

Miksi kielioppia? metakieli Kielitajun vahvistamien Ymmärrys siitä, miten oma kieli ja muut kielet toimivat kyky eritellä kieltä kyky puhua kielestä Vieraiden kielten oppiminen Kielenkäytön taitojen kehittäminen Kaikissa oppiaineissa pyritään ymmärtämään ympäröivää todellisuutta eri näkökulmista yleissivistystä? Aalto 2014

Opettajan näkemys kielestä on opetuksen peruspilari. Kielinäkemyksen rakennusaineksia ovat muun muassa tieto kielenkäytöstä vuorovaikutuksesta kielen vaihteluista kielimuodoista kieliyhteisöistä äidinkielen suhteesta muihin kieliin kielen rakenteesta kielen omaksumisesta ja oppimisesta kielen historiasta ja kielen muuttumisesta kulttuurista ja kansanperinteestä Kosonen, Kirsti 2006. Luokanopettaja äidinkielen asiantuntijana. Teoksessa Grünthal, Satu & Pentikäinen, Johanna (toim.) Kulmakivi. Luokanopettajan äidinkieli ja kirjallisuus. Otava.

Kielioppia vai kielenhuoltoa? Kielioppi = kuvaus kielen rakenteista ja niiden käytöstä Kielenhuolto = kielenkäytön ohjailua Kielenhuolto voi olla kielen rakenteiden tarkastelua (kirja- ja yleiskielen ohjailu) tekstinhuoltoa (yksittäiset tilanteet) kielen aseman huoltoa (yhteiskunnallisesti) Kielenhuollossa kuvataan kielenkäyttöä ja annetaan siitä kuvausten perusteella mahdollisimman tarkoituksenmukaisia ohjeita ja lisää ohjeita Aalto 2014

Millaista tietoa kielestä oppilas tarvitsee? (Kauppinen M. 2010 mukaillen ) Tietoa kielen tehtävistä Mitä kaikkea kielellä tehdään? Miten se toimii eri yhteyksissä? Tietoa kielen rakenteista ja niiden tehtävistä Millaisia rakenteita kielessä on? Mitä merkityksiä niillä ilmaistaan? Käsitteitä kielestä puhumiseen Tietoa kielen variaatiosta ja muuttumisesta Miten kieltä käytetään eri tilanteissa ja teksteissä? Miten kieli muuttuu? Tietoa kielenkäytön normeista (sopimusluonne) Miten kieltä säädellään ja huolletaan?

Perinteisen kielenkuvauksen tasoja

Rakenteiden erottamaton kolmikko: merkitys muoto käyttö MERKITYS Mitä erilaisia merkityksiä rakenteella ilmaistaan? Millä muilla kielen keinoilla ilmaistaan samoja merkityksiä? MUOTO Millainen muoto rakenteella on? Miten muoto muuttuu esim. sanoja taivutettaessa? Mistä rakenteen tunnistaa? Miten sitä nimetään? KÄYTTÖ Millaisissa tilanteissa ja teksteissä? Millaisissa lauseissa? Millaisten sanojen ja muiden rakenteiden kanssa? Missä tehtävissä se on lauseessa? Missä sitä ei käytetä? Kuka sitä käyttää / ei käytä? Kielen rakenteen käsittely sanatasolla lausetasolla tekstin tasolla Aalto 2014

Perinteisen kieliopin opetuksen ongelmia Keskitytään pieniin yksiköihin: äänteet, sanat, maks. lauseet Kielen ilmiöt irrotetaan tekstistä ja tilanteesta muuttuvat lillukanvarsiksi Jäännöksetön kuvaus ja luokittelu Ei puhuta siitä, että säännöt ovat sopimuksenvaraisia ja joustavia Kieltenväliset yhteydet: vertailu puuttuu Taitokäsitys: mitä on kieliopin osaaminen, muistettavia sääntöjä ja luokituksia vai kielellistä päättelykykyä? Pedagoginen lähtökohta: annetun tiedon soveltaminen Korhonen & Alho 2006, Kauppinen 2010, Aalto & Kauppinen 2011

Ilmiölähtöistä oikeinkirjoituksen oppimista? 7. lk 1) Mitä väliä oikeinkirjoituksella? Missä teksteissä kirjoitusvirheillä on väliä, missä ei? Mainostekstit, joissa koomisia virheitä uskottavuus kirjoittajan 2) Miten isot ja pienet alkukirjaimet tai yhteenkirjoitus muuttavat merkityksiä? kuva-arvoituksia, esim: Apulanta apulanta, Runebergin torttu runebergintorttu, iso äiti isoäiti, kevytmaito kevyt maito, särkynytsydän särkynyt sydän käydään yhdessä läpi merkityseroja 3) Eri tyyppiset yhdyssanat päätellään säännönmukaisuuksia

Tietoiseksi kielenkäytön normeista Koiran nuoleskelu voi aiheuttaa ihmiselle vakavia terveydellisiä seurauksia. Osa ihmisistä kuoli matkalla hypotermiaan. Oppitunneilla liian vähän nukkuneet lapset ovat usein rauhattomia. Mestarietsivä Poirot tutkii varkauksia ja murhaa sihteerinsä siskon johtamassa hotellissa. Facebookissa: Lapsi jäi pesuveden jalkoihin Lääkärien sanelut https://kielikeskus.jyu.fi/opetus/kirjoitusviestinta/kielikukkasia Sanaleikit

Minä sulle homonyymit näytän! Gradu kielellisestä leikittelystä Fingerporissa: http://www.doria.fi/handle/10024/62932 Mistä kielellisestä ilmiöstä huumori syntyy?

Nelosten sanaluokka-tunneilta: keissi 1 Miten keskustelisitte oppilaiden kanssa? Oppilaat kirjoittavat eri sanaluokkien sanoja lapuille sanaluokkapeliä varten. Oppilas, jolla muuten on motivaatiovaikeuksia tehtävän suhteen, haluaa kirjoittaa vasta oppimansa sanan kelvin, jonka hän määrittelee numeraaliksi. Toinen pohtii, että mikä-sana on partikkeli, koska se ei taivu: ei voi sanoa mikän, mikästä. Kolmas innostuu: hän haluaa kirjoittaa epäjärjestelmällisyydelläänsäkäänköhän ja pohtii, mikä sen sanaluokka on.

Opettaja johdattelee adjektiivin kertaamiseen siten, että oppilaat arvuuttelevat pareittain luokassa olevia esineitä. Arvaaja kysyy esineen ominaisuuksia tyyliin: Onko se valkoinen? tai Onko se pieni? Oppilas saa vastata vain kyllä tai ei. Arvaamisen jälkeen oppilaat kirjoittavat taululle ne sanat, joiden avulla sana arvattiin. Opettaja ohjeistaa, että niiden tulee vastata kysymykseen, millainen. Taululle ilmestyvät myös oheiset sanat. Miten lähtisitte keskustelemaan niistä yhdessä? neliö vasen, oikea ylhäällä

Arvuutteluleikissä eräs oppilas hihkaisi, että se vaikuttaa valtavasti, kysyykö hän onko se lattialla, lattiassa vai lattia. Mitä tähän oivallukseen liittyen voi pohtia?

Keissi 2 Oppilaat harjoittelevat adjektiivien vertailumuotoja. Ensin annetuista sanoista tulee kirjoittaa komparatiivi ja superlatiivi. Lopuksi saa keksiä itse. Eräs oppilas kirjoittaa mursu, mursumpi, mursuin.

Pienryhmätehtäviä Käsitteet Funktionaalinen kielikäsitys Oppikirjatehtävien tarkastelua (objekti) (Analysoi + muunna) Missä kieliopin tai kielenhuollon asioissa erityisesti tarvitset kertausta?

Muuta Voit kerrata Käyttökieliopista rakenneasioita (tenttimateriaalissa) Apua voi myös löytyä Kielitoimiston ohjepankista tässä esim. pilkutusta koskevista ohjeista: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/selaus/361/o hje/86 http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/

Kotona Lastenkirja (laitan apukysymykset Pedaan)

Funktionaalinen jatkumo rakenteen opetuksessa Oppilaalle merkityksellinen kirjoitettu tai puhuttu teksti, jossa uusi rakenneasia esiintyy. Käsitellään tekstiä sisällöllisesti merkityksen näkökulmasta, jolloin rakenteetkin ovat käytössä. Ohjataan oppilasta tutkimaan rakennetta kontekstissa ja tekemään päätelmiä sen säännönmukaisuuksista. Luodaan/kootaan yhdessä tärkeimmät rakennesäännöt. Vältetään turhia termejä, sääntöjä ja poikkeuksia. Rakennetta harjoitellaan tuetulla harjoituksella, jossa oppilas voi keskittyä uuteen rakenneasiaan mutta jossa on sille mielekäs käyttökonteksti. Harjoittelua laajennetaan kielitaidon eri osa-alueille. Harjoittelua laajennetaan yhä omaehtoisempaan tuottamiseen: tehtävä ei enää säätele niin tarkasti oppilaan tuottamista vaan häntä ohjataan ilmaisemaan omia ajatuksiaan (esim. puhe- ja kirjoitustehtävissä). Oppimista arvioidaan havainnoimalla oppilaan kielenkäyttöä eri tilanteissa: pystyykö oppilas käyttämään opittua luovasti omien ajatustensa ilmaisemiseen? Aalto & Tukia 2007 (Virke 3/2007)