Nurmi-Sorilan osayleiskaava

Samankaltaiset tiedostot
Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat

Hervantajärven osayleiskaava

Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava

Sorilan kaavoitustavoitteet

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE

Ruskontien toimivuustarkastelut välillä Ahvenisjärventie-Rusko

TASE Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämisohjelman ja aiesopimuksen laadinta. Suunnitteluryhmän kokous

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

NURMI-SORILAN JA TARASTENJÄRVEN OSAYLEISKAAVA: OSAYLEISKAAVATYÖN LIIKENTEELLISET TARKASTELUT. Luonnos

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2011

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc


Ruutanan osayleiskaava, Kangasala LIIKENTEELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Marraskuu Kangasalan kunta

LIIKENNE-ENNUSTE JA SEN PERUSTEET

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2017

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN

Vt 6 Kouvolan kohdalla YS. Vt 6 YS, vt 15 aluevaraussuunnitelma Esittelytilaisuus 1,

Valtateiden 3 ja 9 eritasoliittymien (Rautaharkko, Särkijärvi ja Lahdesjärvi) sekä niiden lähialueen liikenteelliset tarkastelut ja

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe 1. SUUNNITTELUKOHDE

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II

SIVU 1/2828 KORTTELIN 6125 ASEMAKAAVAN MUUTOS - LIIKENTEELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Ikano Retail Centres Finland Oy Tampereen kaupunki

Tuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet

OJALA-LAMMINRAHKA PÄÄKADUN YS LIIKENNETARKASTELUT

KEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: Tampere

Tampereen kaupunkiseudun rakennemallisuunnitelma ja liikennejärjestelmäsuunnitelma liikennejärjestelmän kuvaus ja liikenteelliset vaikutustarkastelut

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu

SEINÄJOKI VALION KAAVAMUUTOS, LIIKENNEMÄÄRÄENNUSTEET

Suoran ja pohjoisen metrovaihtoehdon vertailu

Tampereen raitiotien yleissuunnitelma Liikenne ennusteet

ORIVEDENKADUN LPA-ALUE ASUMISKÄYTTÖÖN (AK8668) NYKYINEN LIIKENNEVERKKO. Luonnos

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Multimäki II, kunnallistekniikan YS

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: Tampere

SIIVIKKALAN ASEMAKAAVA- JA KAAVAMUUTOSLUONNOS- VAIHTOEHTOJEN LIIKENNEVAIKUTUKSET

Saavutettavuustarkastelut

Lapinrauniontie 3, Kaakkuri

Nurmi-Sorilan osayleiskaavan meluselvitys

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN

KORVENKYLÄN LIIKENNE- ENNUSTE STRATEGINEN MALLI (EMME4) JA MIKROSIMULOINTIMALLI (VISSIM)

Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut WSP Finland Oy

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, Työ: 23687

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

XENAARIO - liittymät ja nopeusrajoitukset

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila Katuverkko ja liikennemäärä Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne...

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA

Takumäentie Takumäenkuja Pälkäneentie (Kt 57) Tölkkimäentie Vt 3. Wartiamäentie (mt 130)

Alahärmän tieverkkosuunnitelma

Kaupunkimaisten sisääntuloväylien suunnittelua yhteistyössä case Vihdintie

Liikkumistutkimus 2018 Kulkutapojen käyttö Helsingin seudulla

FOCUS-ALUEEN LIIKENNETARKASTELUT

Kirstula Mäkelä Tiiriö alueen liikenne

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Myllypuro, Kolmenkulma alue II, asemakaavan nro: 8189 liikenneselvitys ja katujen yleissuunnitelma. Liikennetekninen tarkastelu

NUMMELAN ETELÄOSIEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYKSEN PÄIVITYS

Liite: Rakennemallivaihtoehtojen 2030 ennusteet ja vertailu

ELOVAINION KOHDAN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

TUURIN JA YMPÄRISTÖN YLEIS- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET LUONNOS

PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA, OSA-ALUE B

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Analyysi mittauspisteiden havainnoista

p:\projektit_06\6103_tokmannin_kaavamuutos_jalasjärvi\tekstit\koskitie-liikenteen ys_ doc

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila

Karnaisten alueen maankäytön kehittäminen Liikenne

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehtojen alustavan vaikutusarvioinnin yhteenveto

Haarajoki-keskusta -yhteysvälitarkastelu

Nykytilan kuvaus. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Linnainmaan asuinalue - Linnainmaankadun päiväkoti

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue Asemakaavamuutos LIIKENNESELVITYS Työnro DI Piritta Laitakari

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

LAKALAIVAN PELTOLAMMIN MULTISILLAN ALUE LIIKENTEELLINEN TARKASTELU 08/2016

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Haukiputaan Keiskan alueen alustava liikenneselvitys. Oulu

SÄRKÄNNIEMEN ASEMAKAAVA 8663 LIIKENNESELVITYS YHTEENVETO

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

1 JOHDANTO Lähtökohdat ja tavoitteet Organisaatio Lähtöaineisto Vaikutusalueet VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta

ERIKSNÄSIN OYK-ALUEEN LIIKENNE- ENNUSTE JA LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT

Mattisenlahti Salokylä osayleiskaavan liikenteellisten vaikutusten arviointi. Liperin kunta

Transkriptio:

Nurmi-Sorilan osayleiskaava - liikennemallitarkastelujen tuloksia Työraportti 25.5.2007 Hanna Kalenoja 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttövaihtoehdot... 3 3 Liikennejärjestelmä...5 3.1 Tie- ja katuverkko... 5 3.2 Joukkoliikennetarjonta Nurmi-Sorilan alueella... 6 4 Kulkutapajakauma koko seudulla ja Nurmi-Sorilan alueella... 7 5 Liikennesuorite koko seudulla ja Nurmi-Sorilan alueella... 8 6 Vaikutukset tie- ja katuverkon kuormittumiseen... 9 1

1 Johdanto Tässä työraportissa esitellyt Nurmin ja Sorilan alueen liikennemallitarkastelut liittyvät Nurmi- Sorilan osayleiskaavatyöhön. Liikenne-ennusteiden laadinnassa on hyödynnetty Tampereen seudun liikennemallia (TALLI 2005). Liikennemallin soveltamista ja kehittämistä hallinnoivat Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunki, Hämeen tiepiiri ja Tampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan laitos. Liikennemalli kuvaa yli 14-vuotiaan väestön matkustuskäyttäytymistä keskimääräisenä talviarkivuorokautena. Malli sisältää seudun sisäisen liikenteen neliporrasmallin, henkilöautoliikenteen ulkoisen liikenteen mallin sekä kuorma- ja pakettiautoliikenteen sisäiset ja ulkoiset matkat. Mallin ennustevuosi on 2030. Sisäisen liikenteen neliporrasmalli koostuu matkatuotosmallista, portaittaisesta kulkutavan ja määränpään valinnan mallista ja sijoittelusta liikenneverkolle. Kulkutavan valinnan ja suuntautumisen kannalta tärkeimpiä muuttujia ovat henkilö- ja joukkoliikenteen matka-ajat ja kevyen liikenteen etäisyystiedot. Malli sisältää seudun sisäiset joukkoliikennematkat, mutta ei seudun rajojen ulkopuolelta tulevien joukkoliikennematkojen määrää. Nurmi-Sorilan alueen kaavoitusvaihtoehdot on laadittu vuoden 2030 ns. perusennusteeseen pohjalle, jossa on kuvattu maankäytön ja liikennejärjestelmän todennäköinen kehittyminen vuosina 2006 2030. Perusennusteessa seudun väestön määrän on arvioitu kasvavan nykyisestä noin 315 000 asukkaasta noin 383 000 asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä. Maankäytön ja liikennejärjestelmän perusennuste on laadittu yhteistyössä Pirkanmaan liiton, Tampereen kaupungin ja Tiehallinnon kanssa vuonna 2006. Tämän selvityksen liikennemallitarkastelut on tehty TTY:n liikenne- ja kuljetustekniikan laitoksella, jossa niistä on vastannut erikoistutkija Hanna Kalenoja. Malliajojen maankäytön ja liikennejärjestelmän vaihtoehdot on laadittu maaliskuussa 2007 Tampereen kaupungin suunnittelupalveluissa. 2

2 Maankäyttövaihtoehdot Liikenne-ennusteiden tarkasteluvuotena on vuosi 2030. Nurmi-Sorilan alueen liikenteellisiä tarkasteluja varten on muodostettu viisi erilaista rakennemallia, jotka on kuvattu liikennemalliin seuraavasti: 1. Järvikaupunki Nurmi-Sorilan alueen väestön määrä on noin 10 500 asukasta. Maankäyttö painottuu erityisesti Nurmin eteläosaan. Nurmin alueelle sijoittuu myös kaupan toimintoja ja muita palveluja. Asuinalueet ovat pääosin pientalopainotteisia. 2. Kehäkaupunki Nurmi-Sorilan alueelle sijoittuu noin 11 800 asukasta. Maankäytön painopiste on osaaluejaon mukaisilla Nurmin, Ketaran ja Sorilan alueilla, jonne sijoittuu myös kaupallisia ja yhteiskunnallisia palveluja. Nurmin itäpuolelle sijoittuu työpaikkavaltaisia alueita, joilta on yhteys Tarastenjärven teollisuusalueelle. 3. Pientalokaupunki Nurmi-Sorilan alueelle sijoittuu noin 11 200 asukasta pääosin AP- ja AO-tyyppisille erillispientaloalueille. Nurmin ja Sorilan alueille sijoittuu myös kaupallisia ja yhteiskunnallisia palveluja. Nurmi-Sorilan alueen väestötarkastelut on tehty lisäämällä perusennusteeseen suunnittelualuuen väestömäärä kussakin vaihtoehdossa. Koska väestön määrä on eri vaihtoehdoissa erilainen, on muiden seudun osa-alueiden väestömäärästä vähennetty tai lisätty tasaisesti väestöä siten, että kokonaisasukasmäärä on kaikissa vaihtoehdoissa 383 000. Koko seudun väestömäärä on liikenne-ennusteissa mielekästä pitää vaihtoehdoittain samansuuruisena, jotta koko seudun matkojen määrää ja liikennesuoritetta olisi tarkasteluissa verrata keskenään. Lisäksi tulosten perusteella on mahdollista verrata erilaisten Nurmi-Sorilan rakennevaihtoehtojen vaikutuksia suunnittelualueen kulkutapajakaumaan sekä läheisen liikenneverkon kuormittumiseen. Nurmi-Sorilan alueen osa-aluejako liikennemallissa on esitetty kuvassa 2.1 ja eri alueiden asukasmäärä vuonna 2030 taulukossa 2.1. 360 Lumoja 324 Aitoniem i Laalahti Sorilanlammi 358 326 Palo 357 359 Sorila Nurmi 325 Isoniitty 354 Tarastenjärvi 1 350 Velaatanniemi 356 Lintukallio 353 Ketara 355 Olkahinen 323 Kuva 2.1 320 Nurmi-Sorilan alueen osa-aluejako TALLI 2005 -liikennemallissa. 3

Taulukko 2.1 Väestön määrä eri osa-alueilla tutkituissa vaihtoehdoissa vuonna 2030. AlueNro Nimi Järvikaupunki Kehäkaupunki Pientalokaupunki 325 Nurmi 2 862 2 900 1 947 326 Sorila 2 652 3 196 2 722 357 Palo 189 209 829 358 Sorilanlammi 187 457 754 359 Laalahti 564 387 1 141 353 Lintukallio 1 053 1 846 2 330 354 Isoniitty 875 485 550 355 Ketara 1 745 2 114 758 356 Velaatanniemi 319 238 218 yhteensä 10 446 11 832 11 249 4

3 Liikennejärjestelmä 3.1 Tie- ja katuverkko Liikenneverkko noudattaa tarkasteluissa TALLI 2005 -perusennustetta, jossa vuonna 2030 on kuvattuna läntinen kehätie, Paasikiventien lisäkaistat, Tampellan pitkä tunneli, vt9 moottoritietasoisena yhteytenä välillä Alasjärvi - Suinula, vt12 moottoritietasoisena yhteytenä välillä Alasjärvi - Huutijärvi sekä ns. eteläinen kehä Hervannan ja Lentolan välillä. Siltatien jatke Asuntila- Siivikkala - uusi katuyhteys Paasikiventie välillä Onkiniemi - Lielahdenkatu: 3+3 kaistaa Valtatie 9 välillä Alasjärvi - Suinula: moottoritie Yhdystien jatke Läntisen kehätien 2. vaihe, Myllypuro - Ylöjärvi: moottoritie Läntisen kehätien Öljytien jatke rinnakkaiskatuyhteys - uusi katuyhteys Rounionkadun jatke Myllypuroon uusi yhteys välille Siuronvaltatie - Porin yhdystie Viinikan liittymän uudelleenjärjestelyt Kurikantien jatke - uusi katuyhteys Tampellan pitkä tunneli 2+2 kaistaa Ratapihankatu Kangasalan asema - Ruutana, uusi katuyhteys Valtatie 12 välillä Alasjärvi - Huutijärvi: 2+2 -kaistainen päätie Vuoreksen puistokatu Läntisen kehätien 2. vaihe, Lahdesjärvi - Rajaniemi: moottoritie uusi yhteys välille Sorvantie - vt12 Läntisen kehätien rinnakkaiskatuyhteys Sääksjärvi - lentoasema uusi maantieyhteys Sääksjärvi - Hervanta, 2+2-kaistainen pääkatu Tampereen eteläinen kehä, uusi maantieyhteys välillä Hervanta - Lentola Kuva 3.1 Vuoden 2030 tie- ja katuverkolle kuvatut investoinnit TALLI 2005 -perusennusteessa. Nurmi-Sorilan alueen sisäinen tie- ja katuverkko on eri vaihtoehdoissa melko erilainen. Katuverkko on kuvattu sijoitteluohjelmistoon seuraavasti: 1. Järvikaupunki Kaitavedentielle on rakennettu ohitustie välille VT9-Sorilanjoki. Ohitustien nopeustaso on 70 km/h. Vanha Kaitavedentie jää alueen kokoojakaduksi ja sen nopeustaso on 50 km/h. Vanhan Kaitavedentien länsipuolella on Nattarin puistokatu (50 m/h), joka kulkee Aitoniementielle. Aitoniementien nopeustaso on 50 km/h. Pääliittymät ovat kiertoliittymiä ja muiden kokoojakatujen nopeustaso on 40 km/h. 2. Kehäkaupunki Tarastenjärven eritasoliittymästä VT9:ltä rakennetaan Sorilaan asti ulottuva ohitustie, jonka nopeustaso on 80 km/h. Vanha Kaitavedentie jää alueen kokoojakaduksi ja sen nopeustaso on 50 km/h. Aitoniementien pohjoispuolelle rakennetaan uusi kokoojakatu (50 km/h) ja vanhan Aitoniementien nopeustaso on 40 km/h. Pääliittymät ovat kiertoliittymiä ja muiden kokoojakatujen nopeustaso on 40 km/h. 3. Pientalokaupunki Kaitavedentie laajennetaan 2+2-kaistaiseksi välillä VT9-Sorilanjoki. Kaitavedentien nopeustaso on 50 km/h ja sen liittymät ovat valo-ohjattuja. Nattarin puistokatu toimii alueen kokoojakatuna. Aitoniementien ja muiden kokoojakatujen nopeustaso on 40 km/h. 5

3.2 Joukkoliikennetarjonta Nurmi-Sorilan alueella Liikennemallin perusennusteessa Nurmi-Sorilan alueelle kulkevat linjat 28 ja 34, joiden vuoroväli on aamu- ja iltaruuhkassa 20 min ja päiväliikenteessä 30 min. Linja 28 kulkee keskustaan Aitolahdentien kautta ja linja 34 nopeana moottoritieyhteytenä valtatie 9:n kautta. Lisäksi Nurmin alueen kautta kulkee Teiskoon jatkavia linjoja. Linjatarjonnan on kaikissa Nurmi-Sorilan kehittämisvaihtoehdoissa oletettu olevan samantyyppinen kuin perusennusteessa, mutta linjasto ja kävelyetäisyydet pysäkeille vaihtelevat jonkin verran rakennevaihtoehtojen maankäytön erilaisuudesta johtuen. Joukkoliikennelinjat ja kävelyetäisyydet pysäkeille osa-alueittain on esitetty taulukossa 3.1. Taulukko 3.1 Nurmi-Sorilan joukkoliikennelinjasto ja kävelyaika (min) pysäkille eri vaihtoehdoissa. vaihtoehto linja ja vuoroväli iltaruuhkan aikaan keskimääräinen kävelyaika pysäkille (min) Järvikaupunki linja 28 Vanhan kaitavedentien kautta Sorilaan, 20 min 6-10 min linja 34 Nattarin puistokadun kautta Sorilaan, 20 min Teiskon linjat ohitustien kautta Sorilaan, 30 min Kehäkaupunki linja 28 Vanhan kaitavedentien kautta Sorilaan, 20 min 5-12 min linja 34 Nattarin puistokadun kautta Sorilaan, 20 min Teiskon linjat ohitustien kautta Sorilaan, 30 min Pientalokaupunki linja 28 Kaitavedentien kautta Sorilaan, 30 min linja 34 Nattarin puistokadun kautta Sorilaan, 30 min linja 35 Kaitavedentien ja Pulesjärventien kautta Palon aluelle, 30 min Teiskon linjat Kaitavedentien kautta Sorilaan, 30 min 8-15 min 6

4 Kulkutapajakauma koko seudulla ja Nurmi-Sorilan alueella Taulukossa 4.1 on esitetty matkojen määrä ja kulkutapajakauma koko seudulla ja taulukossa 4.2 Nurmi-Sorilan alueelle suuntautuvilla matkoilla eri vaihtoehdoissa vuonna 2030. Alueelle suuntautuvien matkojen määrä vaihtelee eri vaihtoehdoissa, sillä alueen asukasmäärä on eri vaihtoehdoissa erilainen. Taulukko 4.1 Kulkutapajakauma Tampereen seudulla eri vaihtoehdoissa vuonna 2030. koko seutu jalankulku ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne yhteensä Järvikaupunki 210 128 606 612 122 030 938 770 Kehäkaupunki 208 792 603 192 121 572 933 556 Pientalokaupunki 211 283 609 232 122 109 942 625 koko seutu jalankulku ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne yhteensä Järvikaupunki 22,4 % 64,6 % 13,0 % 100 % Kehäkaupunki 22,4 % 64,6 % 13,0 % 100 % Pientalokaupunki 22,4 % 64,6 % 13,0 % 100 % Taulukko 4.2 Kulkutapajakauma Nurmi-Sorilan osa-alueille suuntautuvilla matkoilla eri vaihtoehdoissa vuonna 2030. Nurmi-Sorilan alue jalankulku ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne yhteensä Järvikaupunki 3 488 11 636 3 497 18 622 Kehäkaupunki 3 894 12 510 3 781 20 185 Pientalokaupunki 2 154 9 516 2 702 14 371 Nurmi-Sorilan alue jalankulku ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne yhteensä Järvikaupunki 18,7 % 62,5 % 18,8 % 100 % Kehäkaupunki 19,3 % 62,0 % 18,7 % 100 % Pientalokaupunki 15,0 % 66,2 % 18,8 % 100 % Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuus on Nurmin kaavoitusvaihtoehdoista suurin kehäkaupunki-vaihtoehdossa, jossa 19 % matkoista tehdään joukkoliikenteellä ja 19 % jalan tai pyörällä. Henkilöauton osuus on suurin pientalokaupunkivaihtoehdossa, jossa 66 % matkoista tehdään henkilöautolla ja 15 % jalan tai pyörällä. Järvikaupunki- ja kehäkaupunkivaihtoehtojen kulkutapajakauma on melko samanlainen. Joukkoliikenteen osuus on Nurmi-Sorilan alueella liikenne-ennusteen mukaan hieman suurempi kuin Tampereella keskimäärin, sillä Tampereella noin 16 % kaikista sisäisistä matkoista tehdään vuonna 2030 joukkoliikenteellä. 7

5 Liikennesuorite koko seudulla ja Nurmi-Sorilan alueella Taulukossa 5.1 on esitetty matkustussuorite kulkutavoittain koko seudulla ja taulukossa 5.2 Nurmi-Sorilan alueelle suuntautuvilla matkoilla eri vaihtoehdoissa vuonna 2030. Henkilöautolla tehtävien matkojen suorite on koko seudulla suurin vaihtoehdoissa pientalokaupunki ja pienin vaihtoehdossa kehäkaupunki. Tutkituissa vaihtoehdoissa joukkoliikenteen suorite on 21-22 % kokonaissuoritteesta. Henkilöauton osuus suoritteesta on suurin pientalovaihtoehdossa, jossa 81 % suoritteesta tehdään henkilöautolla. Taulukko 5.1 Matkustussuorite (henkilökilometrien määrä) Tampereen seudulla eri vaihtoehdoissa vuonna 2030. koko seutu jalankulku ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne yhteensä Järvikaupunki 393 893 6 644 337 1 190 689 8 228 920 Kehäkaupunki 390 997 6 627 467 1 192 220 8 210 684 Pientalokaupunki 396 988 6 665 372 1 187 808 8 250 167 koko seutu jalankulku ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne yhteensä Järvikaupunki 4,8 % 80,7 % 14,5 % 100 % Kehäkaupunki 4,8 % 80,7 % 14,5 % 100 % Pientalokaupunki 4,8 % 80,8 % 14,4 % 100 % Taulukko 5.2 Matkustussuorite (henkilökilometrien määrä) Nurmi-Sorilan osa-alueille suuntautuvilla matkoilla eri vaihtoehdoissa vuonna 2030. Nurmi-Sorilan alue jalankulku ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne yhteensä Järvikaupunki 4 087 151 701 45 943 201 731 Kehäkaupunki 4 539 164 721 50 001 219 261 Pientalokaupunki 2 625 128 558 37 544 168 726 Nurmi-Sorilan alue jalankulku ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne yhteensä Järvikaupunki 2,0 % 75,2 % 22,8 % 100 % Kehäkaupunki 2,1 % 75,1 % 22,8 % 100 % Pientalokaupunki 1,6 % 76,2 % 22,3 % 100 % Taulukossa 5.3 on esitetty Nurmi-Sorilaan suuntautuvien matkojen keskipituus eri kulkutavoilla. Pientalokaupunkivaihtoehdossa matkan keskipituus on noin 8 % pidempi kuin järvikaupunki- ja kehäkaupunkivaihtoehdoissa. Taulukko 5.3 Eri kulkutavoilla tehtyjen matkojen pituus Nurmi-Sorilan osa-alueille suuntautuvilla matkoilla eri vaihtoehdoissa vuonna 2030. Nurmi-Sorilan alue jalankulku ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne yhteensä Järvikaupunki 1,17 13,04 13,14 10,83 Kehäkaupunki 1,17 13,17 13,22 10,86 Pientalokaupunki 1,22 13,51 13,89 11,74 ero Järvikaupunkivaihto- jalankulku ja ehtoon verrattuna pyöräily henkilöauto joukkoliikenne yhteensä Kehäkaupunki -0,5 % 1,0 % 0,7 % 0,3 % Pientalokaupunki 4,0 % 3,6 % 5,8 % 8,4 % 8

6 Vaikutukset tie- ja katuverkon kuormittumiseen Kuvissa 6.1-6.3 on esitetty koko vuorokauden liikennemääräksi laajennettu liikennemäärä Nurmi-Sorilan alueella eri vaihtoehdoissa. Liitteessä on lisäksi esitetty iltahuipputunnin (klo 16-17) liikennemäärätiedot eri vaihtoehdoissa. Nurmi-Sorilan alueen kasvu lisää liikennettä valtatie 9:llä huomattavasti, sillä valtatie 9 on pääasiallinen reitti Nurmi-Sorilasta etelän suuntaan. Valtatie 9 on ennusteverkolle välillä Alasjärvi - Suinula kuvattu moottoritietasoisena yhteytenä, jossa on eritasoliittymät Tasanteen, Kaitavedentien ja Tarastenjärven kohdalla. Valtatien 9 liikennemäärä Kaitavedentien eteläpuolella on eri vaihtoehdoissa 44 000-46 000 ajon./vrk. Nurmin ohitustien liikennemäärä on järvikaupunkivaihtoehdossa noin 18 900 ajon./vrk ja kehäkaupunkivaihtoehdossa 12 600 ajon./vrk. Kaitavedentien liikennemäärä on Pientalovaihtoehdossa suurimmillaan eteläosassa noin 26 000 ajon./vrk ja Nurmin kohdalla noin 14 000 ajon./vrk. Taulukossa 6.1 on esitetty liikennemääriä eri vaihtoehdoissa tie- ja katuverkon tärkeimmiltä osilta. Taulukko 6.1 Liikennemäärä Nurmi-Sorilan alueen tie- ja katuverkolla talviarkivuorokauden aikana vuonna 2030. tie- ja katuosa Järvikaupunki Kehäkaupunki Pientalokaupunki VT9, Atala 45 900 46 000 44 800 Kaitavedentien eteläosa 9 300 16 100 26 200 Nurmin ohitustie 18 900 12 600 - Aitoniementie 6 800 1 700 1 300 Kaitavedentie, Nurmi 2 200 7 300 14 200 9

1 700 3 300 9 100 4 800 3 500 3 600 13 800 1 800 3 000 1 100 6 800 17 700 600 18 900 2 200 1 900 5 200 2 200 17 000 7 400 10 800 9 300 15 500 Kuva 6.1 Liikennemäärä (KVL) vaihtoehdossa Järvikaupunki vuonna 2030. 10

1 700 9 300 9 700 10 300 3 400 3 300 6 900 1 800 3 400 3 400 1 700 3 600 6 000 12 600 1 800 7 300 1 100 2 800 500 4 700 14 200 13 400 10 000 3 000 16 100 6 100 Kuva 6.2 Liikennemäärä (KVL) vaihtoehdossa Kehäkaupunki vuonna 2030. 11

1 600 9 000 3 300 9 000 3 100 3 900 5 000 1 800 6 200 1 300 12 700 14 200 7 500 9 400 9 400 24 600 15 800 1 600 26 200 10 400 Kuva 6.3 Liikennemäärä (KVL) vaihtoehdossa Pientalokaupunki vuonna 2030. 12

LIITE Kuva 1 Huipputunnin (klo 16-17) liikennemäärä vaihtoehdossa Järvikaupunki vuonna 2030. 13

Kuva 2 Huipputunnin (klo 16-17) liikennemäärä vaihtoehdossa Kehäkaupunki vuonna 2030. 14

Kuva 3 Huipputunnin (klo 16-17) liikennemäärä vaihtoehdossa Pientalokaupunki vuonna 2030. 15

LIITE 2 Iltahuipputunnin liikennemäärä Kaitavedentien ja VT9:n liittymissä 2763, 2765 ja 3430 eri vaihtoehdoissa Liittymien numerointi. 16

AUTO VOLUMES ON INTERSECTIONS SCALE: 172.31 EMME/2 PROJECT: Tremme SCENARIO 4 : Nurmi-Sorila Jarvikaupunki Iltahuipputunnin liikennemäärä liittymissä 2763, 2765 ja 3430 Järvikaupunkivaihtoehdossa. 07-05-27 23:49 MODULE: 6.14 TTKK...hka 17

AUTO VOLUMES ON INTERSECTIONS SCALE: 173.97 EMME/2 PROJECT: Tremme SCENARIO 7 : Nurmi-Sorila Kehakaupunki Iltahuipputunnin liikennemäärä liittymissä 2763, 2765 ja 3430 Kehäkaupunkivaihtoehdossa. 07-05-27 23:51 MODULE: 6.14 TTKK...hka 18

AUTO VOLUMES ON INTERSECTIONS SCALE: 166.81 EMME/2 PROJECT: Tremme SCENARIO 6 : Nurmi-Sorila Pientalokaupunki Iltahuipputunnin liikennemäärä liittymissä 2763, 2765 ja 3430 Pientalokaupunkivaihtoehdossa. 07-05-27 23:48 MODULE: 6.14 TTKK...hka 19