Arviointi oppimisen edellytyksenä ja tukena

Arviointi oppimisen edellytyksenä ja tukena 1 Kolme päivää, kolme teemaa 1. Oppimisen arviointi ja tavoitteellinen oppiminen 2. Kohti yhtenäisiä arviointimenetelmiä ja oppimisen tuen ratkaisuja 3. Sähköisen arvioinnin mahdollisuudet +orientaatiotehtävä ja kehittämistehtävä!" Oppiminen, arviointi & opetussuunnitelmauudistus Risto Hotulainen & Terhi Ojala / 2015-2016 www.helsinki.fi/yliopisto 2 Tämän päivän tavoite: -palauttaa mieliin uudistuvan opetussuunnitelman perusteita -tarkastella oppimista, oppimaan oppimista -paneutua oppimisen arviointiin tavoitteiden asetannan kautta -tutustua erilaisiin mahdollisuuksiin tunnistaa ja tukea lapsen vahvuuksia -aloittaa itselle soveltuvan ja työtä hyödyttävän kehittämistehtävän suunnittelu Päivän jälkeen osallistujalla tulisi olla ymmärrys ja keinot siitä miten arvioida oppilaan edistymistä ja miten arviointi ja oppilaalle suunniteltava ja annettava yleinen tuki ovat osa kasvatusta ja opetusta. 3 1

Orientaatiokysymykset: Osallistutko koulusi tai kuntasi opetussuunnitelmaprosessiin? Miten oppimisen arviointia on käsitelty koulusi ops -keskusteluissa ja miten se kirjoitetaan opetussuunnitelmaan? Mikä oppimisen arviointiin liittyen on sinulle vaikeinta? Onko sinulla tällä hetkellä jokin akuutti oppimisen arviointiin liittyvä ongelma? 4 3) Mikä oppimisen arviointiin liittyen on sinulle vaikeinta / Turun ryhmä ARVIOINTIKULTTUURIN MUUTOS JA ASENTEET: Oppimisen arvioinnissa vaikeinta voi olla yleisesti asenteiden muuttaminen. Olen huomannut, että uuteen OPS:iin suhtaudutaan rationaalisesti, mutta kun puhutaan arvioinnista, tunteet ovat vahvasti pelissä ja järki unohtuu. Uuden arviointikulttuurin jalkauttaminen on avainasemassa. Saada muut oivaltaman se, että arviointi vie aikaa ja sille tulee antaa aikaa. Meille molemmille on vaikeinta se, miten saamme ops-vetäjinä menemään perille sen, että oikeasti jotain muuttuu. 5 Haastavinta on saada opetushenkilöstö tarkastelemaan arviointia laajempana kokonaisuutena kuin aikaisemminkin. Vaikka arvioinnin monipuolisuuta korostetaan nykyisessäkin ops:ssa, tuntuu valitettavan paljon vielä olevan käsityksenä se että arviointi perustuu kokeisiin. Keskeistä on kysymys, miten saan rehtorina opettajat ymmärtämään arvioinnin laajana kokonaisuutena, joka ei ole loppupeleissä ylhäältä alaspäin tapahtuva tapahtuma (opettaja antaa numeron oppilaalle) vaan se nähtäisiin monipuolisena oppimista tukevana, ohjaavana ja avustavana tapahtumana johon jokainen oppija osallistuu ikätasonsa mukaisesti itsearvioinnillaan. Arviointi tulisi myös nähdä voimavarana opettajan työssä; se on tärkeä väline opettajalle reflektoida itsekriittisesti omaa työtään. Haastava kysymys on myös se, miten saadaan ops:n tavoite laajaalaisesta osaamisesta oikeasti näkymään ainekohtaisissa arvioinneissa eikä niin että arviointi perustuu vain ainesisältöjen ulkoamuistamiseen ja tämän kyvyn testaamiseen. 6 2

TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN: Eriteltyjen tavoitteiden asettaminen ja niiden tekeminen selkeäksi näkyväksi oppilaalle ja huoltajalle Tavoitteen asettaminen oppilaalle ja oppilaan kanssa niin, että hän ymmärtää sen ja kokee oppimisen merkityksellisenä. Jolloin hän pystyisi myös arvioimaan oppimistaan asettamiensa tavoitteiden kautta. Tavoitteiden konkreettinen ymmärtäminen eli saada oppilaat ymmärtämään eri tavoitteet eri oppiaineissa ja miten löydämme keinot, niiden sasaavuttamiselle. 7 ARVIOINNIN OBJEKTIIVISUUS, TASAPUOLISUUS, MONIPUOLISUUS: Olenko varmasti objektiivinen, ovatko antamani arvioinnit varmasti oikeassa suhteessa toisiinsa (oppilaiden välillä) nähden? Se erityisesti, miten on samalla tasapuolinen, kaiken huomioonottava, kannustava ja arvioinnissa monipuolinen ja. miten arviointia pitää tehdä jatkuvasti, myös itsereflektoivaa.siis oikeastaan kaikki Oppimisen arviointiin liittyen minulle on vaikeita, miten arviointi olisi täysin objektiivista. Kaikki arvosanat, joita ei voi mitata ja testata koearvosanoin, on vaikea antaa täysin objektiivisesti. Kaikkien oppilaiden pitäisi saada samasta oppimisen tasosta sama arvosana riippumatta opettajasta. Opettajan omat mielipiteet vaikuttavat mielesäni mm. seuraaviin arviointeihin: käyttäytyminen, käsityö ja kuvaamataito, liikunta, ainekirjoitus ja ilmaisutaito. Vaikeaa on arvioida myös yksilöllisiä tavoitteita suorittavia oppilaita. Arvioinnin monipuolisuus, Monipuolinen arviointi ja sen näkyväksi tekeminen. 8 KOKEET ARVIOINNIN PERUSTEENA: Arviointini on perustunut suhteellisen perinteisesti oppilaan osallistumiseen, asenteeseen ja perinteisiin kokeisiin pohjautuen. Tämä on toiminut ihan hyvin mutta tavoitteenani olisi laajentaa oppimisen ohjausta ja arvointia tutkivan oppimisen kautta enemmän prosesseihin ja syvempään ymmärtämiseen. Ideoita on, mutta tukea/vinkkejä kaipaisin. Oppilaan osaamisen todentaminen, muutoin kuin kokeiden kautta. 9 3

TAITO- JA TAIDEAINEIDEN ARVIOINTI, KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI: Maahanmuuttajaoppilaiden arviointi, taito- ja taideaineet ja käyttäytymisen arviointi Opetan taito-ja taideaineita eli tekstiilitöitä ja kotitaloutta. Etenkin tekstiilityön arvioinnissa on vaikeinta oikeudenmukainen arviointi, mutta silti arvioida jokaisen oppilaan kohdalla sitä omaa kehitystä käsityön tekijänä. Miten perustelen kahden henkilön hyvin eriarvoiset työt: toinen on tehnyt teknisesti ja taidollisesti hyvän työn ja toinen ei niin hyvää taidollisesti eikä teknisesti, mutta on ylittänyt itsensä. Koen oikeudenmukaisen ja kannustavan arvioinnin opetettavissani aineissa on todella vaikeana 10 KOETTU AJANPUUTE: Miten ajallisesti ehtii tehdä arviointia jo työskentelyvaiheessa ja saada oppilaat osallistumaan arviointiin aktiivisesti ja monta näkökulmaa pohtien. Arviointiin liittyen vaikeinta on se, että aineenopettajana ei ole aikaa käydä oppilaan kanssa tarpeeksi kahdenkeskistä keskustelua. Nähdäkseni vain se voisi saada oppilaan muuttamaan tapaansa opiskella. 11 Oppimisen arviointi on mielestäni usein vaikeaa. Tiedollista oppimista on yleensä helppo mitata. Arvioinnin pitäisi kuitenkin olla monipuolista ja ottaa huomioon oppimisprosessia, työskentelytaitoja, tuntiosaamista jne. Koen, että tällaista jatkuvaa havainnointiin perustuvaa arviointia pitäisi kirjata itselle ylös, mutta se jää tekemättä, koska ei tunnu olevan aikaa. Oppitunnilla ei ehdi välttämättä esim. tarkkailemaan kaikkien ryhmien työskentelyä saati yksittäisen oppilaan, kun joku tarvitsee paljon apua tai muuta huomiota. Lisäksi pitäisi oppilaiden itsearviointi saada luonnolliseksi osaksi oppimista. Pohdin myös oppilaalle annettavan arviointitiedon laatua ja määrää, tavoitteiden mukaisuutta (ja sitä, että oppilaatkin tietäisivät tavoitteet), oikeudenmukaisuutta, objektiivisuutta. Erityisesti arvioinnin vaikeus korostuu omalla kohdallani äidinkielessä ja tekstiilityössä sekä käyttäytymisen arvioinnissa. 12 4

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN, MONIALAISET KOKONAISUUDET: Vaikeinta on laaja-alaisen osaamisen arviointi ja kuinka paljon sen vaikutus on oppimistuloksiin, mikä on lähtötaso ja kuinka suuri osuus edistymisestä on koulun erinomaisuuden hyväksi laskettavaa. Toisena vaikka ei niin hankalana tulee monialaiset oppimiskokonaisuudet. 13 ERILAISET OPPIJAT: Koen, että oppimisen arviointi on kokonaisuudessaan yksi opettajan haastavimmista tehtävistä. Erilaisten oppijoiden taitojen monipuolinen ja tasavertainen arviointi ei ole yksiselitteistä eikä helppoa. Arviointi yksilöllistetyissä oppiaineissa Erilaisen oppijan arviointi. Oppilaan arviointi suhteessa HOJKSiin: jos oppilas saa kovin huonon arvioinnin, eivätkö henkilökohtaiset tavoitteet ole silloin väärin asetettu. Toisaalta jos oppilas suoriutuu kaikesta erinomaisesti, ovatko tavoitteet liian matalalla? Kuinka taata oikea arviointi niin, ettei positiivinen arviointi työskentelystä johdu vain "helpolla pääsemisestä" - tai ettei liian vaikeaan asiaan tuskastuminen lisää negatiivisen palautteen määrää. 14 OPPILAAN ITSEARVIOINTI: Itsearvioinnin ohjaaminen: jos oppilaan oma käsitys osaamisestaan ei lainkaan vastaa opettajan käsitystä, kuinka tärkeää on tätä mielikuvaa tietoisesti ohjata toiseen suuntaan? 15 5

MUITA: Väliarviointi jää koulun päätettäväksi. Oppimisen arvioinnissa vaikeinta on todentaa oppilaan ajattelun ja oppimisen kehittyminen systemaattisesti. Erityisluokanopettajana oppilastuntemus on ehkä hieman "helpompaa", mutta dokumentointi tuottaa varmasti haasteita samalla tavoin kuin yleisopetuksenkin luokassa. 16 4) Onko sinulla tällä hetkellä jokin akuutti oppimisen arviointiin liittyvä ongelma /Turku Joka vuosi nousee esille oppilaan yksilöllinen arviointi ja miten se käytännössä tehdään. Perinteisesti oppilaita on verrattu keskenään, ja nyt pitäisi siirtyä arvioimaan oppilaan edistymistä suhteessa itseen eikä toisiin. Liian usein kuulee verrattavat oppijoita toisiinsa ja numeroita perustellaan tällä vertailulla 17 Myös käyttäytymisen arvioinnin toteuttaminen on ainainen kysymys: miten se tehdään reilusti ja oikeudenmukaisesti oppilaan kannalta? Mitään akuuttia ongelmaa ei tällä hetkellä ole, mutta pohdinnassa on kovasti taito- ja taideaineiden arviointi (onko numeroarviointi hyvä, onko sille vaihtoehtoja) Tällä hetkellä koen ongelmallisena sen, että oppilaat eivät tunnu pystyvän/ haluavan tehdä kunnollista itsearviointia. Suuri osa oppilaista ei osaa arvioida toimintaansa. Ei varsinainen ongelma, ennemminkin prosessi. Pyrin lisäämään oppilaiden itsearviointia ja vertaisarviointia. 18 6

Ekaluokkalaisten edistymisen arviointi. Toinen lukee sujuvasti jo koulun aloittaessaan, toinen ei ole käynyt edes eskaria. Silti arvioidaan samalla arvioinnilla esimerkiksi: Tavujen lukeminen. tavujen lukeminen. Käyttäytymisen arviointi sisältää helposti luonteenpiirteiden ja temperamentin arviointia, kuka voi sanoa, minkälainen luonne on oikea "kympin" tai parhaan rastin arvoinen. Maahanmuuttajien suomen kielen arviointi Minua kuitenkin mietityttää arvosanojen objektiivisuus/subjektiivisuus, koska annan 3. luokkalaisille keväällä heidän ensimmäiset arvosanansa taitoaineissa. 19 Miten ja minne saadaan tallennettua ja arkistoitua kaikki sähköiset tuotokset, jotka vaikuttavat arviointiin, videot jne. turvallisesti. Ongelma on pohdinta oppimisprosessin dokumentoinnista ja yksilöllisten tavoitteiden asettamisesta kaikkien oppilaiden kohdalla. Tällä hetkellä luokassani on oppilaita, joilla on tehty oppimissuunnitelma (YTE-oppilaat), johon on koottu heidän oppimisprosessiin liittyviä asioita; vahvuudet, erityistarpeet, menetelmät jne. Oppilailla joilla ei ole oppimissuunnitelmaa, tällaista dokumentointia ei ole???? 20 Pitäisikö kaikille oppilaille tehdä yksilöllinen oppimissuunnitelma/kasvun kansio lukuvuoden alussa, johon voisi tehdä kirjauksia lukuvuoden aikana, dokumentointi? Ne käytännön toimenpiteet arvioinnin suorittamiseksi versus luottamusmiesten ohjeet. Opettajakunta on hyvin erimielinen siitä, milloin pitäisi arvioida sanallisesti, milloin numeroin, pitäisikö taito- ja taideaineita arvioida ja jos, niin miten. Kuntakohtaiseen ops:iin nämä asiat pitäisi päättää. Vaikka väli- ja lukuvuosiarviointi ovat vain pieni osa arvioinnin kokonaisuutta, niin ikävä kyllä se on se näkyvin osa. Arviointiryhmän työ ei ole helppo! 21 7

Joulu- ja toukokuussa erityisesti, sillä käytän paljon aikaa arviointiin ja mietin aina, että miten perustelen vanhemmille tai oppilaalle antamiani arvosanoja todistuksessa, jos he sitä kysyisivät. Toistaiseksi en ole joutunut niin tekemään. Miten pitää itse muuttaa vanhoja toimintatapojaan? Oppilas saa tulevaisuudessa Turun kaupungissa sanallisen arvioinnin ainakin 5. luokan syksyyn asti.! Minkälaista arviointia?! Dokumentoinnin merkitys kasvaa entisestään.! Pitäisi olla osana koulupäivää, jotta opettajan työn kuormittavuus ei lisääntyisi. 22 Oppiminen on tehokkainta kun luokassa vallitsee positiivinen ja motivoiva ilmapiiri kun oppimistavoitteet ja niiden arviointi on oikeassa suhteessa lapsen kykyihin ja taitoihin kun onnistumisprosentti oppimistilanteessa on vähintään 90 kun oppimistilanteet järjestetään niin, että oppilaat oppivat myös toisltaan ja auttavat toisiaan oppimaan kun opittua harjoitellaan ja kerrataan kun opetuksessa hyödynnetään myös uuden teknologian tuottamia menetelmiä ja apuvälineita (esim. Eka-peli) kun systemaattisesti opetellaan myös oppimisstrategioita Timo Ahonen 23 Opitun pysyvyys luento 5% lukeminen 10% audiovisuaalinen 20% demonstraatio 30% keskustelu 50% tekemällä oppiminen 75% National Training Laboratories, Bethel, Maine 24 8

12.11.2015 Risto Hotulainen & Terhi Ojala / 2015-2016 Risto Hotulainen & Terhi Ojala / 2015-2016 www.helsinki.fi/yliopisto 25 www.helsinki.fi/yliopisto 26 Muuttuva opettajuus Toimintakulttuuri ja toimintatavat Yksintekemisestä yhdessä tekemiseen Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot Yhteistyön lisääntyminen Dokumentoinnin lisääntyminen Oppimisympäristöt ja some Ilomäki-Keisala, mukaellen Risto Hotulainen & Terhi Ojala / 2015-2016 www.helsinki.fi/yliopisto 27 9

OPPILAAN MUUTTUVA ROOLI -yhdessä tekeminen ja osallistuminen -tutkiva ja luova työskentely MUUTTUVA MAAILMA -ympäristö, globalisoituminen, talous, työelämä, teknologia, OPS 2016 MUUTTUVA OPETUS -oppimiskäsitys -yhteistyö ja kokonaisuuksien rakentaminen MUUTTUVA SIVISTYSKÄSITYS JA OSAAMINEN -laaja-alaisuus, eettisyys, kestävyys -oppimisen taidot, tiedonhallinta ja vuorovaikutus Irmeli Halinen 2015 28 Avainkompetenssit (OECD) Johanna Juvonen 2015 Kyky hyödyntää työkaluja (kieli, teknologia ym.) Kyky toimia autonomisesti Kyky toimia heterogeenisissa ryhmissä 29 Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, että minkälaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Päiväkotien ja koulujen vaikutus lapsen elämään on merkittävä riippumatta lapsen kotitaustasta. Sajaniemi, Suhonen, Nislin & Mäkelä 2015. 30 10

Erityisen suuri merkitys on opettajien antamalla palautteella. Opettajan lämminhenkisyys Arviointi edistää oppimista ja uskoa itseen oppijana. 31 Oppimista edistävä palaute on kuvailevaa laadullista ja se analysoi oppimisen solmukohtia ratkaisee oppimisen solmukohtia Tehdään yhdessä oppilaan kanssa Risto Hotulainen & Terhi Ojala / 2015-2016 www.helsinki.fi/yliopisto 32 33 11

Ops-uudistuksen ydin Miten koulu toimii nykyistä paremmin kasvuyhteisönä ja oppimisympäristönä, joka edistää koulutyön mielekkyyden kokemusta? vahvistaa oppilaan minuutta ja kykyä toimia toisten kanssa? edistää laaja-alaisen osaamisen kehittymistä ja huolehtii hyvästä osaamisen tasosta? luo edellytyksiä kestävään elämääntapaan? Opetushallitus 2015, Johanna Juvonen 2015 34 Rakentava palaute Koulun arviointikulttuuri tukee oppimista Oppilaan tukeminen oppimisprosessin ymmärtämisessä Itsearviointi, vertaisarviointi Osallisuutta edistävä, keskusteleva, vuorovaikutteinen toimintatapa Rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri Oppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan Arvioinnin oikeudenmukaisuus ja eettisyys Arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnittelussa Arvioinnin monipuolisuus 35 Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa. Arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaa, temperamenttia, muita henk koht ominaisuuksiin Oppilas tietää tavoitteen ja arviointiperusteet. Arvioinnin perustuminen tavoitteisiin ja kriteereihin Jako opintojen aikaiseen arviointiin ja päättöarviointiin Opintojen aikainen arviointi pääosin opintojen ohjaamista palautteen avulla Päättöarvioinnissa osaamisen tason arviointi Oppilaita ohjataan niin yksilöinä kuin ryhmänä havainnoimaan oppimistaan ja sen edistymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tärkeää myös vertaisarvioinnin taitojen kehittäminen. Itse- arvioinnin edellytyksiä kehitetään Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen ja monipuoliset arviointikäytännöt Tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä. Lievätkin oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon Opetushallitus 2015 arviointi- ja näyttötilanteita suunnitellessa. 36 12

Koulukohtaisesti päätettävät asiat arvioinnista Annetaanko lukuvuositodistuksen lisäksi muita todistuksia / arviointitiedotteita, käydäänkö arviointikeskusteluja? Todistusarviointi kriteerien pohjalta Miten ja millä vuosiluokilla käytetään sanallista ja millä numeroarviointia todistuksissa? Valinnaisten aineiden arviointi Miten tuetaan kehittymistä? Huoltajien huomiointi Terhi Toikkanen 2015 37 Oppimisen arviointi auttaa opettajaa koska se Ø toimii itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin välineenä Ø auttaa suuntaamaan opetusta oppilaiden tarpeiden mukaisesti Ø luo perustan opetuksen eriyttämiselle Ø auttaa oppilaiden mahdollisten tuen tarpeiden tunnistamisessa 38 Risto Hotulainen & Terhi Ojala / 2015-2016 www.helsinki.fi/yliopisto 39 13

YHTEENVETOA: 1. Kirkasta työskentelyn / oppimisen tavoitteet ja avaa ne selkeästi oppilaille. Varmista ymmärrys: mitä oppilaalta odotetaan? 2. Kerro yksityiskohtaisesti oppilaille, mitkä ovat työskentelyn / oppimisen arviointiperusteet. 3. Varmista, että työskentelylle / oppimiselle ja edistymiselle ei ole esteitä. Harjoituta oppimisstrategioita. 4. Salli erilaiset tavat oppia ja työskennellä sekä suosi sitä, että myös oppilaat opettavat toisilleen. 5. Ajalla saa varioida. 5. Hyödynnä tieto- ja viestintäteknologiaa sekä opetuksessa että arvioinnissa 6. Havainnoi ja dokumentoi työskentelyä ja oppimista monipuolisesti ja säännöllisesti. 7. Ops sallii monenlaisen etenemisen, tekemisen ja kokeilemisen. Risto Hotulainen & Terhi Ojala / 2015-2016 www.helsinki.fi/yliopisto 40 Kehittämistehtävä 1. Valitse yksi seuraavista vaihtoehdoista: A) kirjoita / osallistu koulun opetussuunnitelman arviointitekstin kirjoittamiseen osana koulun kehittämistyötä. TAI B) suunnittele omien osaamisalueittesi kautta uusi kurssi/oppimiskokonaisuus, jolle asetat tavoitteet ja pohdi miten tavoitteiden toteutumista arvioidaan. TAI C) videoi omaa opetustasi ja tarkastele sen avulla vuorovaikutustasi oppilaiden kanssa. (Video on vain omaan käyttöösi) 2. Valitse itsellesi tästä koulutusryhmästä pari ja vaihtakaa yhteystiedot / sopikaa keskinäinen yhteydenpitotapa. Kirjoittakaa yhdessä tehtävän tavoiteteksti. Se lähetetään spostilla Terhille kahden viikon kuluessa ensimmäisestä koulutuspäivästä. (Otsikkokenttään tekijöiden nimet + koulutuspaikkakunta) 41 3. Aloita kehittämistehtäväsi työstäminen, pidä parisi ajan tasalla työskentelyn etenemisestä. 4. Työn tulee olla valmis toisen ja kolmannen koulutuspäivän välissä; kaksi viikkoa ennen oman avi- alueesi viimeistä koulutuspäivää. 5. Arvioi tehtäväsi tavoitteiden toteutuminen kirjallisesti ja lähetä teksti parillesi ja Terhille kaksi viikkoa ennen oman avi- alueesi viimeistä koulutuspäivää. 42 14