RAKENNUSSUUNNITTELU Hyvällä ja huolellisella suunnittelulla luodaan pientalohankkeelle laatuperusteet, jotka kattavat asumistarpeen, siihen parhaiten soveltuvat toteuttamisratkaisut, kustannussuunnittelun, aikataulusuunnittelun sekä asumisaikaisen käytön. Suunnittelukustannukset ovat minimaaliset verrattuna rakennuskustannuksiin ja vaikutusmahdollisuudet ovat suunnitteluvaiheessa suuremmat. Suunnitteluvaiheeseen sisältyy myös eri suunnitteluratkaisujen kustannusvertailut. Pientalojen kohdalla voidaan erottaa seuraavat kuusi suunnitteluvaihetta: 1. Arkkitehtisuunnitelmat 2. Rakennesuunnitelmat - Pohjatutkimukset 3. LVI- suunnitelmat 4. Sähkösuunnitelmat 5. Erikoissuunnitelmat - Pihasuunnitelmat - Sisustussuunnitelmat - Värityssuunnitelmat 6. Huoltokirja 1. Arkkitehtisuunnittelu Pientalon pääsuunnittelija tai projektijohtaja valvoo ja ohjaa koko suunnitteluprosessia. Suunnitelmien yhteensopivuus on projektin keskeinen laatutekijä. Pääsuunnittelijan tehtävänä on määrittää yhdessä tilaajan kanssa hankkeen kustannusraamit perheen tila- ja asumistarpeet sekä tutustua tonttiin ennen varsinaisen suunnittelun käynnistämistä. Ehdotussuunnitelma/luonnossuunnitelma Ehdotusvaiheessa arkkitehti esittää kohteesta pääpiirteisen yleisratkaisun. Talon perusratkaisuista tehdään muutama vaihtoehtoinen malli. Jotta huomio ei kiinnittyisi epäoleellisiin pieniin yksityiskohtiin, on suunnittelu aloitettava rakennuksen ja rakennelmien sijoittelusta tontille maaston erityispiirteet huomioiden. Piirustuksissa olisi hyvä esittää koko tontti samassa pohjakuvassa, jolloin sisä- ja ulkotilojen liittyminen toisiinsa tulee havainnollistettua. Arkkitehti eläytyy rakentajaperheen tilaluettelon toiveisiin esittäessään esimerkiksi 1:100 mittakaavaan piirretyt pohjapiirustukset kaikista kerroksista. Liitteeksi tarvitaan myös poikkileikkauskuvat sekä julkisivukaaviot tärkeimmistä sivuista. Ehdotuspiirustuksia arvioidaan seuraavien kriteerien pohjalta: 1. Talo soveltuu toimivuudeltaan asukkaan tarpeisiin tilat ovat oikein mitoitettuja asumistoimintoihin tilojen ja huoneiden sijainti on asumistarpeiden mukainen asunnon sisäinen liikenne on selkeä eikä häiritse asukkaita asunnon sisätilat liittyvät luontevasti ulkotiloihin 2. Suunnitelmat ovat taloudellisia sekä rakennus- että käyttökustannusten kannalta
talo on sopivan kokoinen ja tarpeen mukaan laajennettavissa tilankäyttö on tehokasta perustukset ja runkosyvyyden jännemitat ovat edullisia talossa ei ole tarpeettomia ulkoseiniä eikä nurkkia ikkunoiden koko ja suuntaus ovat järkevät kattomuoto on tarkoituksenmukainen ja teknisesti varma rakenteet ja liitokset ovat teknisesti oikein yleiset materiaalivalinnat ovat kestäviä ja kohtuuhintaisia Luonnossuunnitelmat Usein ehdotuspiirustusvaiheen kuvia kutsutaan myös luonnoksiksi, mutta varsinainen luonnossuunnittelu poikkeaa siitä mm. huomattavasti tarkemman esitystapansa puolesta. Luonnospiirustuksissa näkyvät kaikki tilat, kiinteät kalusteet, tasojen korkeudet, ikkunajako jne. Luonnossuunnitteluvaiheeseen sisältyy muutama vaihtoehtoinen luonnos. Talon pohjamuoto alkaa vakiintua ja ulkoinen hahmokin muodostua. Rakentamisselostus Rakennusselostus on kirjallinen esitys, joka täydentää luonnospiirustuksia. Se sisältää ainakin seuraavat: - Suunnittelijatiedot - Kuvaus talon päämateriaaleista - Kuvaus tärkeimmistä työtavoista - Työn laatuominaisuuksia Viralliset pääpiirustukset (1:100) Pääpiirustusten avulla haetaan rakennuslupa rakennuslautakunnalta. Tämän vuoksi pääpiirustuksissa on esitettävä rakennuksen ja tontin lisäksi kaikki lainsäädännön edellyttämät suoja- ja paloturvallisuusratkaisut. Pääpiirustuksiin sisältyy ainakin seuraavat dokumentit: 1. Asemapiirros (kuvaa tonttia ja lähiympäristöä) rakennetavat, olemassa olevat, purettavat rakennukset uudisrakennusten sijainti, äärimitat, etäisyydet rajoista vesijohto- ja viemärijärjestelyt ajo- ja kulkutiet, istutukset, poistettavat puut tontin korkeussuhteet tontin kulmapisteiden ja talon nurkkapisteiden korkeusasemat ja muutokset kiinteistön viralliset tunnukset, tontin rajat sekä viereisten alueiden ja tonttien tunnukset ilmansuunnat tontin lähiympäristö 2. Pohjapiirustus kaikkien kerrosten pohjapiirustukset ja käytettävät rakennustarvikkeet
talon ulkomitat eri kerrosten lattiatasojen korkeusasemat huoneiden käyttötarkoitus rakennusosat virallisin merkinnöin savuhormit ja ilmanvaihdon yleisjärjestelyt, paloalueiden rajat huoneiston säilytystilat sekä kiinteä sisustus leikkauspiirustusten paikat 3. Leikkauspiirustukset (vähintään yksi) eri kerrosten lattiatasojen sekä tarvittaessa perustusten korkeusasemat maanpinnan ja sokkelin, julkisivun ja vesikaton leikkauspisteiden sekä katonharjan korkeusasemat kerroskorkeudet huonekorkeudet ja välipohjan paksuudet 4. Julkisivupiirustukset talon ulkonäkö, kaikki julkisivut julkisivupintojen sekä vesikaton materiaalit ja käsittelytavat ikkunat, ovet, yms. aukot maanpinnan ja julkisivun sekä vesikaton leikkauskohtien korkeusasemat savupiipun huipun ja katonharjan korkeusasemat Rakennuslautakunta tarkistaa pääpiirustukset käsitellessään rakennuslupahakemusta. Vahvistetut pääpiirustukset toimivat lähtökohtana suunnittelutyön jatkamiselle ja lopullisille työpiirustuksille eikä niistä saa poiketa ilman erillistä muutoslupahakemusta. Työpiirustukset (1:50) Työpiirustukset eli toteutuspiirustukset laaditaan rakennustyön toteuttamista varten työmaan ja rakentajien tarpeisiin. Urakkalaskentapiirustukset (1:50) saadaan täydentämällä alustavia työpiirustuksia rakenne- LVI- ja sähkösuunnittelijoiden alustavilla suunnitelmilla. Piirustuksista tulee ilmetä työn määrä. Rakennusselitys Rakennusselitys on työpiirustuksia täydentävä tekninen asiakirja, jossa suunnittelija ilmaisee kirjallisesti, miten ko. rakennus rakennetaan. Rakennusselityksen tehtävänä on kuvata kohteen laatu. Selitys sisältää sekä urakoitsijoita velvoittavia ja sitovia määräyksiä sekä suosituksia. Määräykset ja ohjeet koskevat työssä käytettäviä rakennusaineita ja -tarvikkeita sekä työmenetelmiä. Liiteasiakirjoina voi olla seuraavat: - Huoneselitys, joka kuvaa huonetilojen pintamateriaalit ja pintakäsittelyn - Rakennetyypit, jossa kuvataan talon ulkovaipan ja sisäseinien rakenteet kerroksittain - Kaluste- varuste- ja laiteluettelo erikseen kustakin tilasta tai huoneesta - Ikkuna- ja oviluettelo 2. Rakennesuunnittelu Erikoissuunnittelijat aloittavat aktiivisen suunnittelunsa viimeistään pääpiirustusten valmistuttua. Rakennesuunnittelijan tehtävänä on löytää arkkitehdin
suunnitelmiin soveltuvat turvalliset ja taloudelliset rakenneratkaisut. Tarvittaessa rakennesuunnittelu on aloitettava tontilla tehtävällä maaperätutkimuksella, jolla selvitetään maan kantavuus ja sopiva perustustapa. Rakennesuunnittelijalta edellytetään riittävää rakennusteknistä koulutusta ja kokemusta Rakennesuunnittelun piiriin kuuluvat rakenneosat ovat: perustukset ja alapohja kantava runko ulkoverhoukset ja muut suojaavat rakenteet Rakennesuunnitteluun vaikuttavia tekijöitä ovat mm. maaperän kantavuus maalajien koostumus ja routivuus tontin pohjaveden pinnankorkeus pintavesien poisjohtaminen maaston kaltevuus rakennuksen vaaka- ja poikkileikkaukset sekä aukotukset rakennuksen paino ja rakennusmateriaalit suunniteltu perustamistapa ja radonsuojaus lumikuorma äänieristysmääräykset liittyvien rakenteiden paino perusmuureihin kohdistuva maapaine rakenteiden vedeneristys- ja tuulettuvuusvaatimukset jne. Rakennesuunnittelijan tulee selvittää kaikkien edellämainittujen tekijöiden merkitys talon rakenneratkaisuihin. Lopulliset suunnitelmat on hyväksytettävä etukäteen rakennusvalvontaviranomais ella. Rakennesuunnittelun asiakirjat ovat mm: paalutuspiirustukset (tarvittaessa) louhintapiirustukset (tarvittaessa) perustusten rakennesuunnitelmat kantavien runkorakenteiden rakennesuunnitelmat raudoituspiirustukset teräsbetonirakenteita varten välipohjien ja yläpohjan rakennesuunnitelmat vesikattopiirustukset tontin salaojasuunnitelma radonputkitukset tontin pintavesisuunnitelma rakenneleikkaukset elementtipiirustukset On suositeltavaa, että rakennesuunnittelija osallistuisi myös työmaan valvontaan omien suunnitelmiensa osalta. 3 LVI -suunnittelu LVI -suunnittelussa on syytä käyttää ulkopuolista ja riippumatonta ammattisuunnittelijaa, jolla on riittävä alan koulutus ja työkokemus. Rakennuksen
LVI -laitteisiin kuuluu lämmöntuotto- ja jakelujärjestelmät, vedenhankinta ja vesijohdot, viemäröinti ja jäteveden käsittely sekä ilmanvaihtolaitteistot. LVI -suunnittelijan tehtävät jakaantuvat seuraavasti: 1. LVI -ratkaisujen luonnospiirustukset Luonnospiirustukset laaditaan samanaikaisesti arkkitehdin luonnospiirustusten kanssa, jolloin määritetään Lvi -laitteiden tilantarve sekä tarvittaessa tarkistetaan esim. talon korkeusasema, johon yleisen vesi- ja viemäriverkoston sijainti saattaa vaikuttaa. Luonnosvaiheessa ratkaistaan talon liittyminen vesijohtoon tai kaivon sijoituspaikka. 2. Alustavat toteutuspiirustukset Arkkitehdin pääpiirustusvaiheeseen liittyvät alustavat toteutuspiirustukset määrittävät teknisten tilojen lopulliset ratkaisut, LVI -laitteiden mitoituksen pääperiaatteet sekä asemapiirrokseen tulevat putkivedot (talovesijohto, pääviemäri tarkastuskaivoineen). Piirustuksia voidaan soveltaa urakkatarjouspyyntöjen lähettämiseen. Rakennuslupahakemusta varten tarvitaan selvitys lämmönhankinnasta energiataloudellinen selvitys koko talosta lämmöneristysselvitys talon rakenteista Lopullisten työpiirustusten on oltava niin yksiselitteiset, että työmaalla tehtävät työt voidaan tehdä niiden mukaisesti ilman tulkintoja. Rakennusvalvontaviranomainen tarkastaa suunnitelmat etukäteen, minkä lisäksi LVI -työt tarkastetaan jälkikäteen. LVI -asiakirjoihin kuuluu: asemapiirustus vesi- ja viemärijohdot kerroksittain arkkitehdin pohjapiirustuksiin merkittynä vesi- ja viemärijohtojen pystykaavio lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteet kerroksittain tarvittavat osa- ja yksityiskohtapiirustukset laitteista, liitynnöistä ja viemärikaivoista LVI -suunnitelmien ja työn laadun varmistamiseksi piirustuksia täydennetään LVI -työselityksellä, joka määrittää asennusten laatuvaatimukset sekä asennusohjeet. 4. Sähkösuunnittelu Talon sähkösuunnittelijan tehtäviin kuuluu suunnitella:
mahdollinen sähkölämmitysjärjestelmä talojohto ja sähköpääkeskus tarvittaessa ryhmäkeskukset kiinteät sähköasennukset ja kodinkoneliitännät valaistusjärjestelmä ja kiintovalaisimet pistorasiat puhelin- antenni- ja ATK liitännät hälytysjärjestelmät Luonnospiirustusvaihe käynnistyy silloin, kun talon ratkaisut on pääpiirteissään tehty. Aluksi selvitetään paikallisen sähkölaitoksen kansa saatavissa olevan energian määrä, talojohdon linjaus sekä sähköpääkeskuksen paikka. Seuraavaksi tarvitaan sähkötyöpiirustukset, joissa osoitetaan sähkötaulujen paikat sekä talon tehontarve, joista tarvitaan tieto myös pääpiirustuksia varten. Sähkötyöpiirustuksia tarvitaan myös urakkatarjousvaiheessa. Rakennuslupaa varten on laadittava yhteistyössä muiden suunnittelijoiden kanssa energiataloudellinen selvitys ja sähkölämmitysvaihtoehdossa selvitys lämmönhankinnasta. Lopullisia suunnitelmia voidaan täydentää sähkötyöselityksillä, joilla varmistetaan asennusten laatu. Sähkösuunnitteluun liittyvät dokumentit ovat: asemapiirustus, josta näkyy liittymisjohdot mahdollinen pihapiirustus, josta selviää ulkovalaistus ja muut talon ulkopuoliset sähkölaitteet arkkitehdin pohjapiirustuksiin kerroksittain merkityt sähköputkitus, johdotus ja kalustus sähköjohtokaavio ja tarvittaessa nousujohtokaavio pää- ja ryhmäkeskuskaaviot puhelin- antenni- ja ATK johtotiet Sähkösuunnitelmien hyväksyttäminen viranomaisilla kuuluu joko sähkösuunnittelijalle tai sähköurakoitsijalle, suunnittelu- ja urakointisopimuksista riippuen. Sähkösuunnittelijan tulee myös valvoa sähkötöiden tekeminen työmaalla. 5. Erikoissuunnittelu Erikoissuunnittelija on hankeen ulkopuolinen asiantuntija, jonka panosta saatetaan tarvita mm. maaperän tutkimiseen, akustiikan suunnitteluun, sisustussuunnitteluun vihersuunnitteluun tai värityssuunnitteluun. Suunnitteluasiakirjoja ovat tällöin: Geotekniikka pohjatutkimus ja lausunto maaperän kantavuudesta Perustamistapalausunto tarvitaan periaatteessa aina. Akustiikka äänitekniset periaatepiirustukset akustiset yksityiskohtapiirustukset Sisustussuunnittelu valaistussuunnitelma sisustussuunnitelma kalusteiden osapiirustukset yksityiskohtapiirustukset
Vihersuunnittelu puutarha- tai pihasuunnitelma kasviluettelo istutus- ja hoito-ohjeet Värityssuunnittelu väritetyt julkisivupiirustukset värimääritykset maalaustyöselitys 6. Huoltokirja Huoltokirja on dokumenttikokoelma, johon sisältyy kaikki rakennuksen suunnitteluvaiheessa syntyneet piirustukset, rakennusaikaiset dokumentit ja sopimukset, selosteet käytettyjen materiaalien ominaisuuksista, pöytäkirjat hyväksytyistä työvaiheista tarkastusmerkintöineen sekä rakennukseen käyttöön ja ylläpitoon liittyvä ohjeisto huolto- ja tarkastusohjelmineen. Huoltokirja on yksi keskeisistä omakotitalon laatuun ja arvon säilyttämiseen vaikuttavista dokumenteista. Huoltokirjan kokoaminen alkaa rakennussuunnittelun yhteydessä. tehdä tilojen laatutasoa laskemalla tai supistamalla hankkeen laajuutta.