Finanssikriisin pitkä jälki Pääjohtaja Erkki Liikanen 31.5.2011
Finanssikriisistä velkakriisiin
Maailmantalous elpyy nousevien talouksien johdolla 15 Euroalue Yhdysvallat Kiina BKT:n muutos vuoden takaisesta, % 12 9 6 3 0-3 -6 2000 2005 2010 Lähteet: EKP, US Bureau of Economic Analysis, Bloomberg ja IMF. Ennuste: IMF, huhtikuu 2011. 23396 @Chart7
Raaka-aineiden hinnat kiihdyttäneet inflaatiota 6 % Euroalueen inflaatio EKP:n ohjauskorko 5 4 3 2 1 0-1 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Lähteet: EKP ja Bloomberg. 23396 @Chart8
Ostopäällikköindeksi ja luottamusindikaattorit viittaavat euroalueen talouskasvun hidastuvan vuoden toisella neljänneksellä. Ostopäällikköindeksi (PMI) Luottamusindikaattoreita 1.5 BKT (q-o-q) (vasen) Euroalueen PMI, teollisuus ja palvelut (oikea) Neljännesvuosimuutos, % Saldoluku 65 40 Kuluttajien luottamus Vähittäiskaupan luottamus BKT (oikea) Saldo Teollisuuden luottamus Palvelualojen luottamus %-muutos q-o-q 2 1 60 30 1.5 0.5 0-0.5-1 -1.5-2 55 50 45 40 35 30 20 10 0-10 -20-30 -40 1 0.5 0-0.5-1 -1.5-2 -2.5 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähteet: Eurostat ja Reuters. 25-50 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähteet: Komissio ja Eurostat. 24131@Chart4-2.5
Euroalueen BKT ei vielä kriisiä edeltäneellä tasolla Euroalue Saksa Suomi Kreikka Irlanti Portugali 160 2000Q1 = 100 150 140 130 120 110 100 2000 2005 2010 Lähde: Eurostat ja IMF:n ennuste, huhtikuu 2011. 23162@BKT (IMF)
Euroalueen velkakriisi jatkuu 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Korkoero Saksaan, 10 vuoden valtionlainat, prosenttiyksikköä % Kreikka Irlanti Portugali Espanja Italia Suomi 01/10 03/10 05/10 07/10 09/10 11/10 01/11 03/11 05/11 Lähde: Bloomberg PTMO
Euroopan velkaongelmien hallinta: julkisen talouden perusylijäämä välttämätön Julkisen talouden sopeuttaminen ongelmamaissa on väistämätöntä, perusylijäämä on välttämätön Tämän vaikean prosessin tukeminen on ensiarvoisen tärkeää Tukirahoitus tiukasti ehdollista ohjelman toteuttamiselle Koko Euroopalla (ja maailmantaloudella) ja kaikilla euroalueen mailla on paljon hävittävänä, jos euroalueen maiden yhteistyö velkaongelmien hallitsemisessa kariutuu Kriisin opetus: Vakaa kehitys edellyttää 1. Julkisen velan hallintaa 2. Kokonaistaloudellisen kehityksen tasapainoa Hankkeet makrotaloudellisen koordinaation kehittämisestä
Suomen BKT saavuttaa taantumaa edeltäneen tason vasta 2012 180 BKT:n muutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko) BKT:n taso (vasen asteikko) Mrd. euroa, viitevuoden 2000 hinnoin % 10 160 5 140 0 120-5 100 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 24870-10
Kulutuksen osuus taloudesta aiempaa suurempi 170 160 150 140 130 120 110 100 Bruttokansantuote Julkinen kulutus Kiinteät bruttoinvestoinnit Indeksi, 2000 = 100 Yksityinen kulutus Tavaroiden ja palveluiden vienti 90 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 31.5.2011 Erkki Liikanen
BKT:n kasvu tasaantunut alkuvuoden aikana Kokonaistuotannon suhdannekuvaaja Bruttokansantuotteen volyymi 120 Indeksi, 2005 = 100 115 110 105 100 95 90 85 2002 2004 2006 2008 2010 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 24515@Kokonaistuotanto
Viennin nopein nousu takana teollisuuden uusien tilauksien kasvu jatkunut Teollisuustuotannon volyymi Teollisuuden luottamus, tilauskanta (Oikea ast.) Koko tavaraviennin määrä Teollisuuden uudet tilaukset, arvo 140 Indeksi 2005=100 150 Indeksi 2005=100 saldoluku 80 130 140 60 120 110 100 90 130 120 110 100 90 80 40 20 0-20 -40 80 70-60 70 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskus ja Tulli. 60 2005 2007 2009 2011 Lähde: Euroopan Komissio ja Tilastokeskus. -80
Teollisuuden toimialojen kehitys eritahtista 180 160 140 120 100 80 60 Teollisuustuotannon volyymi-indeksi toimialoittain Metsäteollisuus Metalliteollisuus pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Kemianteollisuus Indeksi, 2005 = 100 40 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kausipuhdistettuja lukuja. Lähde: Tilastokeskus.
Kysynnän kasvu kotimarkkinoilla vaimeampaa Vähittäiskauppa Moottoriajoneuvojen kauppa (oik.) Uudisrakentamisen volyymi-indeksi Kaikki rakennukset Asuinrakennukset Teollisuusrakennukset Muut kuin asuinrakennukset 120 Indeksi, 2005 = 100 140 200 Indeksi, 2005 = 100 115 130 180 110 120 160 105 110 140 100 100 120 95 90 100 90 80 80 85 70 60 80 2005 2007 2009 2011 Kausipuhdistettuja lukuja. Lähde: Tilastokeskus. 60 40 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Luvut on puhdistettu kausivaihtelusta Suomen Pankissa. Lähde: Tilastokeskus.
Työmarkkinoiden tila kohenee vähitellen Työttömyys ja työlliset Työlliset (vasen asteikko) Työttömyysaste (oikea asteikko) 2 600 1 000 henkeä % 12,0 2 500 10,0 2 400 8,0 2 300 6,0 2 200 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Luvut on puhdistettu kausivaihtelusta Suomen Pankissa. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 4,0
Inflaatio kiihtynyt yli 3 prosenttiin myös palveluiden hinnat nousseet ennakoitua nopeammin 6 Energia Jalostamattomat elintarvikkeet Jalostetut elintarvikkeet Teollisuustuotteet pl. energia Palvelut Kokonaisindeksi Vaikutus YKHI-inflaatioon, prosenttiyksikköä 4 2 0-2 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 YKHI = yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi. Lähde: Tilastokeskus.
Haasteita kasvunäkymille Ikääntyminen Nousevien talouksien kasvu kiristää kilpailua ja siirtää kysynnän painopistettä yhä kauemmas Suomesta Talouden toimintaympäristön muutoksiin kyettävä sopeutumaan kaikilla tasoilla
Teollinen tuotanto uhkaa valua maasta Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Markkinapalvelut Muut palvelut 100 Osuus koko talouden arvonlisäyksestä, % 80 60 40 20 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Lähde: Tilastokeskus 24877
Verotulot kasvaneet, mutta valtiontalouden alijäämä edelleen mittava Valtion tasapaino, kassaperusteinen 12 kuukauden liukuva summa Tulot ilman sijoituksia Menot ilman sijoituksia 55 Mrd. euroa 50 45 40 35 30 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähteet: Valtiokonttori ja VM.
Finanssikriisin pitkä jälki ja ikääntyminen => Julkisen talouden kestävyyden turvaamisella kiire 8 6 4 2 0-2 -4-6 Rahoitusjäämä, % BKT:stä Julkisyhteisöt Valtio -8 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 24451
Julkisen talouden kestävyyden turvaaminen Varautuminen ikääntymiseen ja muut kasvuedellytyksiä parantavat rakenneuudistukset Tuottavuus peruspalvelujen tuotannossa Työurien pidentäminen Menojen ja tulojen uudelleenarviointi Työllisyyttä ja kasvua heikentävien toimenpiteiden välttäminen Etupainotettu sopeutus Uskottavuus tärkeää Jos päätöksiä lykätään, ne joudutaan tekemään myöhemmin kipeämpinä 21
Kustannuskilpailukyky heikkeni ennen kriisiä 10 Suomi Euroalue Yksikkötyökustannusten muutos edellisestä vuodesta, % 8 6 4 2 0-2 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähteet: EKP ja Tilastokeskus.
Palkanmuodostuksessa muutospaineita Suomi tarvitsee sellaisen sopimisen mallin, jolla on kykyä sopeutua tilanteen tarpeisiin Makrotason koordinaatiota tarvitaan Ankkuri tai kehys eri alojen ratkaisuille Voidaan muodostaa vaihtoehtoisilla tavoilla Yritys- ja työpaikkatason sopimisella tärkeä rooli Täällä tehdään päätökset henkilöstöstä, ja täällä on oleellinen alaa koskeva tieto Paikallisen sopimisen järjestelmissä kehittämistä
Rahoitusmarkkinoiden vakaudesta
Rahoitusjärjestelmän tila Suomessa tila on vakaa ja uhat pääosin ulkomaisia Euroopassa tila on kahtiajakautunut ja yhä hauras Johtopäätös kriisistä: Eurooppalaisten stressitestien pohjalta tehtävä nopeat toimenpiteet Heikkojen mutta elinkelpoisten pankkien pääomia vahvistettava ensisijaisesti yksityisen sektorin ratkaisuin Pankkituen on oltava läpinäkyvää ja vastikkeellista Jos pääomituksiin on turvauduttava julkisin varoin, niin vastineeksi omistusta valtiolle
Velkaantuneisuus yhä suurin kotimainen uhka vakaudelle
Kotitalouksien velkaantumisen kasvu jatkunut
Voimakkaasti velkaantuneiden kotitalouksien osuus kasvanut tuntuvasti
Asuntojen hintojen nousuvauhti tasaantunut
Suomalaisten yritysten velkaantuneisuus alle eurooppalaisen keskiarvon
Järjestämättömiä luottoja paljon vain suhdanneherkimmillä toimialoilla
Suomalaisen pankkien liikevoitto kasvussa 2 500 Milj. euroa 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2010Q1 2011Q1 Luvat sisältävät Nordean ja Danske Bankin pankkitoiminnan Suomessa, OP-Pohjola-ryhmän ja Aktian pankkitoimintasegmentin sekä muiden pankkien koko toiminnan. Lähde: Pankkien osavuosikatsaukset.
Suurimmat vakausuhkat seuraavan 12 kk aikana 1) Valtioiden velkakriisi laajenee ja syvenee. 2) Euroopan pankkisektorin tervehdyttämistä lykätään tai toimenpiteet jäävät riittämättömiksi. 3) Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen ja asuntojen hintojen nousuvauhti kiihtyvät uudestaan
Kiitos!
Suomalaisen sijoittajasektoreiden saamiset EU:sta, euroalueelta ja GIP-maista Keskeisten suomalaisten sijoittasektoreiden saamiset maittain, 31.12.2010 Milj. euroa EU Euroalue Kreikka Irlanti Portugali Luottolaitokset 197 955 45 611 67 1 003 302 Sijoitus- ja rahamarkkinarahastot 31 385 18 312 304 1 466 156 Vakuutusyhtiöt 20 178 12 591 199 1 189 83 Työeläkelaitokset 60 476 42 539 609 7 318 383 Yhteensä: 309 994 119 053 1 179 10 976 924 Lähde: Suomen Pankki. 31.5.2011 Erkki Liikanen
Suomalaisten sijoittajasektoreiden suurimmat saamiset isoista euromaista ja Pohjoismaista Suomalaiset sijoittajasektorit yhteensä milj. euroa Suomi Lähde: Suomen Pankki, BIS. - EU 27 309 993 - Euroalue 119 053 suurimmat 5 maata - Iso-Britannia 62 401 - Tanska 60 481 - Ruotsi 56 423 - Saksa 32 102 - Ranska 26 757 - Espanja 4 924
Näiden maiden pankeilla paljon saamisia kriisimaista Suomalaiset sijoittajasektorit yhteensä milj. euroa Kreikka Irlanti Portugali Suomi - 1 178 10 975 924 Lähde: Suomen Pankki, BIS. - EU 27 309 993 - Euroalue 119 053 Euroopan pankit suurimmat 5 maata yhteensä - 97 359 346 327 145 385 - Iso-Britannia 62 401 Iso-Britannia - 9 837 114 053 18 233 - Tanska 60 481 Tanska - 83 12 565 202 - Ruotsi 56 423 Ruotsi - 109 3 575 272 - Saksa 32 102 Saksa - 25 426 88 425 27 257 - Ranska 26 757 Ranska - 39 686 27 514 20 240 - Espanja 4 924 Espanja - 828 8 325 64 329
Asuntojen hinnat keskimääräistä korkeammat