Naantalin vanhustyön toimenpideohjelma vuoteen 2016 mennessä 14.1.2015
1 Sisällysluettelo Saatteeksi... 2 Kehittäminen vuoteen 2016 mennessä... 2 1. Yhteistyön organisointi kehittämisessä... 2 2. Painopisteet- ja avaintehtävät... 2 2.1. Kotihoito... 2 2.2. Omaishoito... 4 2.3. Ennaltaehkäisevä vanhustyö... 5 2.4. Muistiongelmaisten palvelut... 6 2.5. Kuntouttava lyhytaikaishoito... 6 2.6. Tehostettu palveluasuminen... 7 2.7. Laitoshoito Jannelassa... 8 2.8. Laitoshoito vuodeosastolla... 8 2.9. Saattohoito... 9 3.0. Ammattitaitoinen henkilöstö palvelujen tuottajana... 10 3. Muu kehittäminen... 10 3.1. Ympäristö- ja normaalipalvelut... 10 3.2. Asuminen... 11 3.2.1. Normaaliasuminen... 11 3.2.2. Kolmannen sektorin tarjoamat asumispalvelut (Aurinkosäätiö)... 11 3.2.3. Kulttuuripalvelut... 12 3.2.4. Erityisliikunta... 12 3.2.5. Vapaaehtoistoiminta... 13 3.2.6. Mielenterveyden tukeminen... 13 3.2.7. Vanhussosiaalityö... 14 3.2.8. Palveluohjaus ja tiedottaminen... 14 3.2.9. Fysioterapia... 15 3.2.10. Suun terveydenhuolto... 15 3.2.11.Lääkehuolto... 16 3.2.12. Ravitsemus... 17 3.2.13. Terveyskasvatus... 17
2 Saatteeksi Toimenpideohjelma on laadittu Naantalin ikääntymispoliittisen suunnitelman linjausten mukaiseksi. Ohjelmaan on kirjattu hoito- ja vanhuspalvelujen tehtäväalueen tulosyksiköiden työskentelyn tavoitteet, konkreettiset toimenpiteet, mittarit ja vastuutaho. Ohjelmaa päivitetään vuosittain. Kehittämistarpeet on ohjelmassa arvioitu vuoden 2014 tilanteen perusteella. Muutoksia palvelutarpeissa on jatkuvasti seurattava ja uusien palvelumuotojen vaikutuksia arvioitava. Tasapainoinen palvelurakenne luo kustannustehokkuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Kehittäminen vuoteen 2016 mennessä 1. Yhteistyön organisointi kehittämisessä Kehittämiseen tarvitaan vastuullinen ja kehittämistyöhön sitoutunut työryhmä. Hoito- ja vanhuspalvelujen esimiestyöryhmä on vastannut tehtäväalueensa palvelujen kehittämisestä eri asiantuntijoita kuullen. Esimiestyöryhmä nimeää Ikääntymispoliittisen suunnitelman pohjalta vuosittaiset kehittämistoimet ja kokoaa ne toimenpideohjelmaan. Asiakkaiden hoitoon ohjaamisen vastuutyöryhmä, SAS-työryhmä, edustaa avoja laitoshoidon palvelujen laajaa asiantuntemusta. SAS-työryhmää voi käyttää myös pienempinä kokoonpanoina esimiestyöryhmän rinnalla palveluketjujen kehittämisessä. Koulutustyöryhmä vastaa henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja sairaanhoitajatyöryhmä hoitokäytäntöjen kehittämisestä sekä koulutusten sisältöjen juurruttamisesta yksikköjen hoitokäytännöiksi yhdessä esimiestyöryhmän kanssa. Vanhustyön henkilöstö ja yhteistyökumppanit on hyvä koota vuosittain yhteiseen seminaariin. Tapahtuma voi olla koulutusta, mutta myös vahvistamassa yhteistä näkemystä tavoitteista ja työn merkityksellisyydestä. Vanhusneuvoston puheenvuorot voidaan tuoda osaksi tapahtumaa. 2. Painopisteet- ja avaintehtävät 2.1. Kotihoito Kotihoidon kehittämisen avaintehtävänä on tarjota asiakaslähtöistä ja asiantuntevaa hoitoa, ohjausta ja neuvontaa. Tavoitteena on tuottaa palvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti.
3 Kotihoidon asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, joka päivitetään tarvittaessa. Kotihoidon asiakkaalle nimetään vanhuspalvelulain mukaisesti vastuutyöntekijä tarvittaessa. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto vuonna 2015 Asiakastyytyväisyyskysely järjestetään joka kolmas vuosi (TAK) Asiakkaita ohjataan entistä enemmän kotihoidon seudullisen palvelusetelin piiriin. Kotihoidon palvelusetelin avulla pystytään vastaamaan kasvavaan kotihoidon tarpeeseen ja hoitohenkilökunnan rekrytoinnin haasteellisuuteen. Kotihoidon asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman ajantasaisuutta seurataan päivittäin hoitotyön kirjauksen yhteydessä. Kotihoidon toteutumista seurataan vuosittain tilastotietoihin perustuvassa Maisema -raportissa. Tilastotietojen perusteella varmistetaan riittävät kotihoidon palvelut. Toiminnanohjausjärjestelmän tuottaman tilastotiedon avulla varmistetaan henkilöstöresurssien riittävyys alueella. Asiakastyytyväisyyskyselyn tuottama tieto (tilastollinen ja laadullinen) Palveluseteli asiakkuuksien seuranta Vastuu on kotihoidon osastonhoitajalla ja sairaanhoitajilla Tavoitteena on tukea ikäihmisen kotona selviytymistä siten, että kotona asutaan mahdollisimman pitkään. Kaikille kotihoidon asiakkaille tehdään kartoituskäynti ennen kotihoidon palvelujen aloittamista. Kartoituskäynnin tarkoituksena on selvittää asiakkaan kotihoidon palvelujen tarve ja asuinympäristön turvallisuus kokonaisvaltaisesti. Suunnitellaan yhteinen sairaanhoitajaresurssi yllättäviä sairaanhoidollisia haasteita varten hoito- ja vanhuspalvelujen tehtäväalueella. Kustannustehokkaan yöhoidon järjestäminen on haastavaa ja sitoo paljon henkilöstöresursseja. Yöhoidon järjestämistä ostopalveluna tulee harkita. Omahoitajuutta kehitetään päivittämällä omahoitajan tehtävät. Aloitetaan kotikuntoutuksen/tehostetun kotihoidon suunnittelu. Huolehditaan riittävistä henkilöresursseista toiminnan järjestämiseksi. Kehitetään moniammatillista yhteistyötä terveyskeskuksen, kuntoutusosaston ja vuodeosaston kanssa. Kotiutukset sairaalasta edellyttävät tehostettua selviytymisen tukemista. Kotikuntoutuksen tai tehostetun kotihoidon avulla voidaan tukea ikäihmisen kotona asumista pidempään.
4 Kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelman ajantasaisuutta seurataan päivittäin hoitotyön kirjauksen yhteydessä. Palvelujen määrää lisätään tarvittaessa. Asiakastyytyväisyyskyselyn tuottama tieto Asiakastyytyväisyyskysely hoitohenkilökunnan näkökulmasta Maisemaraportin tuottama tilastotieto Vastuu on sairaanhoitajilla ja kotihoidon osastonhoitajalla; vastuu hoito- ja vanhuspalvelujen yhteisen sairaanhoitaja resurssin suunnittelusta on hoito- ja vanhuspalvelujen johtajalla ja esimiehillä Kotihoidon tukipalvelut Tavoitteena on kotihoidon tukipalvelujen kehittäminen kustannustehokkaasti asiakasmäärän lisääntyessä. Luodaan ateriapalvelun asiakaskriteerit. Kriteerien avulla saavutetaan tasavertainen ja hallittu ateriapalvelu. Siirrytään tarvittaessa kylmiin aterioihin. Harkittavana on kauppakassipalvelun täydellinen ulkoistaminen, mikä lisää henkilökunnan työaikaa varsinaiseen hoitotyöhön. Saunapalvelun siirtäminen keskustan Birgittakotiin säästää työaikaa, matkakustannuksia ja lisää asiakastyytyväisyyttä. Saunapalvelukriteerejä tarkistetaan asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Asiakastyytyväisyyskyselyn tuottama tieto (tilastollinen ja laadullinen) Jatkuva asiakaspalautteen seuranta Tukipalvelujen asiakasmäärien seuranta tilastollisesti Vastuu on kotihoidon osastonhoitajalla, sairaanhoitajilla, avohuollon ohjaajalla sekä hoito- ja vanhuspalvelujen johtajalla 2.2. Omaishoito Tavoitteena on turvata omaishoitajaperheiden arkiselviytyminen ja jaksaminen omaishoitolain edellyttämällä tavalla. Mikäli kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma saa lainvoiman, tulevat omaishoidon palvelut ja maksettavat palkkiot yhtenäistymään kunnissa aiheuttaen muutoksia, joiden vaikutusta on vaikea vielä ennakoida. Kartoitetaan omaishoitajien palveluiden tarve ja tukeen oikeutettujen määrä systemaattisesti määräajoin.
5 Laaditaan suunnitelma omaishoidon palveluketjun monipuolistamiseksi ja tarvittavien tukien ja apujen saannin varmistamiseksi. Lyhytaikaishoitoa tarjoavissa kaupungin yksiköissä varataan riittävästi hoitopaikkoja omaishoitajien lakisääteisten vapaiden järjestämiseksi. Omaishoitoperheille suunnataan toimintakykyä ylläpitävää toimintaa ja omaishoitajien vertaistukiryhmän toimintaa jatketaan. Omaishoidon tueksi myönnetään enenevästi kotihoidon seudullisia palveluseteleitä tai kotihoitoon nimetään oma tiimi tukemaan omaishoitoperheitä arkipäivän asioissa. Kartoitus tehty v.2015 Suunnitelma laadittu v.2015-16 Järjestetään tyytyväisyyskysely omaishoitajille TAK- asiakaspalautekyselyn yhteydessä Vastuu on kotihoidon osastonhoitajalla ja avohuollon ohjaajalla. 2.3. Ennaltaehkäisevä vanhustyö Tavoitteena on kehittää ennaltaehkäisevän vanhustyön toimintamalleja 80-vuotiaiden ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia edistävien kotikäyntien jatkaminen. Käyntien tavoitteena on tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään kiinnittämällä huomioita erityisesti ikäihmisen asuinympäristön turvallisuuteen sekä muistihäiriöiden varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon ohjaamiseen. Kartoituskäynnillä selvitetään terveydentilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä Lisätään matalan kynnyksen palveluja Tehostetaan palveluohjausta Selvitetään vanhusneuvolan perustamisen mahdollisuudet Ylläpidetään monipuolista kolmannen sektorin tarjoamaa toimintaa ikäihmisille Terveyttä ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit tehdään vuoden 2015 aikana kaikille samana vuonna 80 vuotta täyttäville ja tulokset raportoidaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuottamaa tietoa fyysisestä toimintakyvystä ja muistitilanteesta (mittarit: SPPB, MMSE, GDS) kerätään systemaattisesti. Tiedon perusteella arvioidaan kotikäyntien vaikuttavuutta ja oikea-aikaisuutta. Senioripysäkki toiminta käynnistyy Katavakodilla vuoden 2015 alussa Vastuuhoitajat on vuoden 2015 aikana nimetty asiakkaille jotka tarvitsevat apua palveluiden yhteensovittamisessa ja toteuttamisessa
6 Suunnitelma ja kustannuslaskelma vanhusneuvola toiminnan käynnistämisestä valmistuu v. 2015-16 Toteutuneet tilaisuudet (vanhusneuvoston toimintakertomus) Vastuu ennaltaehkäisevän vanhustyön toteutuksesta on hoito- ja vanhuspalvelujen johtajalla ja esimiehillä sekä johtavalla hoitajalla 2.4. Muistiongelmaisten palvelut Tavoitteena on muistisairauksien varhainen toteaminen ja hoitoon ohjaus, sekä tarvittavien tukitoimenpiteiden organisointi muistisairaille ja heidän omaisilleen. Muistineuvonta, muistitutkimukset ja muistisairaiden ryhmäkuntoutus terveyskeskuksessa (Tuike ryhmä) Muistineuvonta ja tutkimukset kotihoidossa ja hoito- ja vanhuspalvelujen hoitoyksiköissä Henkilökunnan koulutukset (huomioitu koulutussuunnitelmassa) Omaisille suunnattuja koulutuksia järjestetään omaistenilloissa MMSE ja CERAD testien tuloksia käytetään asiakkaiden hoitoon ohjauksessa Asiakas-/omaiskyselyjen tulokset (TAK-järjestelmä) Koulutussuunnitelman toteutuksen seuranta Omaistenillat tilastoidaan Vastuu johtava hoitaja, muistihoitaja sekä terveyskeskuksen terveydenhoitajat, hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja ja esimiehet, kotihoidon sairaan-/ terveydenhoitajat 2.5. Kuntouttava lyhytaikaishoito Tavoitteena on edistää lyhytaikaishoidon keinoin ikäihmisen kotona selviytymistä, omaishoitajan jaksamista ja sairaalahoidon jälkeistä kuntoutumista itsenäiseen elämään tai kotona tuettuun asumiseen. Kuntouttava lyhytaikaishoito on suunnitelmallista ja hoitojaksojen vaikutuksia seurataan Tehostetaan intervalliasukkaiden kuntouttavaa hoitoa eri yksiköissä ja keskitetään Intervallijaksojen varaaminen yhdelle vastuuhenkilölle. Näin resurssit saadaan maksimaalisen tehokkaaseen käyttöön
7 Mittari Kuntoutussuunnitelmat on laadittu v. 2015 loppuun mennessä Birgittakodin lyhytaikaishoidon asiakkaille Suunnitelmien laadinta käynnistyy muissa lyhytaikaishoidon yksiköissä Jannelassa on nimetty intervallihoitaja 1.4.2015 lukien Myllynkiventien ryhmäkodissa varaukset hoitaa sairaanhoitaja Vastuu on Birgittakodin ja pienryhmäkotien esimiehillä 2.6. Tehostettu palveluasuminen Tavoitteena on tarjota tehostettua palveluasumista ikäihmisille kodinomaisesti ja turvallisesti, asukkaan yksilölliset tarpeet huomioiden ja omaisten osallisuuden mahdollistaen, samassa hoivayksikössä elämän loppuun asti. Edistää omaisten osallisuutta lisäämällä omaisille tarkoitettuja tilaisuuksia ja asukkaan omahoitajan säännöllisiä yhteydenottoja omaisiin. Muistisairaiden asukkaiden yksilöllisyys ja toiveet nostetaan tärkeäksi tavoitteeksi hoidossa paneutumalla asukkaan elämänhistoriaan asukkaan, omaisen ja omahoitajan yhdessä laatiman elämänkirjan avulla Saattohoidon osaamista lisätään koulutuksen avulla Asumisyksiköiden välistä yhteistyötä kehitetään luomalla ns. päivystävän sairaanhoitajan malli, joka mahdollistaa sairaanhoitajan konsultaation asukkaiden hoitoon ja terveydentilaan liittyvissä asioissa. Mittari Omaisteniltoja järjestetään vähintään 2 kertaa vuodessa Omahoitaja ottaa yhteyttä omaisiin vähintään puolivuosittain Elämänkirjan laadinta aloitetaan Myllynkiventien ja Viialan ryhmäkodeissa tammikuussa 2015, Birgittakodin muistitiimeissä tammikuussa 2015 ja vuoden 2015 aikana myös Kummelin ja Onnelan ryhmäkodeissa Saattohoitoa koskevat koulutukset toteutuvat koulutussuunnitelman mukaisesti Päivystävät sairaanhoitajat on nimetty ja huomioitu työvuorosuunnittelussa syksyllä 2015 Vastuu on tehostetun palveluasumisen yksiköiden esimiehillä
8 2.7. Laitoshoito Jannelassa Tavoitteena on varmistaa laitoshoidon asukkaiden mielekäs ja turvallinen loppuelämä heidän voimavaransa huomioiden ja omaisten osallisuuden mahdollistaen. Lisätä omaisten osallisuutta järjestämällä säännöllisiä omaisille suunnattuja tilaisuuksia Omahoitajan ja omaisten yhteistyötä tiivistetään Arkea rikastetaan järjestämällä ulkoilua ja päivittäisiä tapahtumia Vapaaehtoisten osallisuutta toiminnassa lisätään. Muistisairaille asukkaille laaditaan elämänkirja tukemaan heidän yksilöl-listä kohtaamista Omaisteniltoja järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa Omahoitaja on vähintään puolivuosittain yhteydessä omaisiin Vapaaehtoisvoimin asukkaat ulkoilevat vähintään 1 x/2 vko:ssa, lisäksi ulkoilutus on henkilökunnan osalta huomioitu työvuorosuunnittelussa Äijäkerho kokoontuu säännöllisesti, järjestöjen edustajat kutsutaan 1 x/v Katavakotiin suunnittelemaan vapaaehtoistoimintaa Elämänkirjan laadinta käynnistetään vuoden 2015 aikana Jannelassa Vastuu on yksikön esimiehellä 2.8. Laitoshoito vuodeosastolla Tavoitteena on hoitaa vuodeosastolla kaikki sellaiset alueen akuuttihoitopotilaat, jotka eivät tarvitse erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa. Lisäksi hoidetaan ne pitkäaikaispotilaat, jotka tarvitsevat sairaalatasoista hoitoa. Saatto- ja kivunhoidon kehittämistä jatketaan. Yhteistyötä kotihoidon kanssa kehitetään, jotta kotiuttamiset sujuvat ongelmitta. Potilaiden aktiivinen kuntouttaminen näkyy päivittäisessä hoitotyössä ja jatkohoito Birgittakodin kuntoutusosastolla on osa kotiutus prosessia. Kotiutus mahdollistuu ja asiakkaan toimintakyky palautuu nopeammin aktiivisen kuntouttamisen myötä. Yhteistyö muiden yksiköiden kanssa on joustavaa.
9 Arvioidaan vuodeosaston toimintaa suhteessa käyttöasteeseen. Jos käyttöaste on matala, voidaan osastolla hoitaa kotihoidossa useampia päivittäisiä käyntejä tarvitsevia asiakkaita lyhytaikaisilla kuntoutusjaksoilla Toimintaa kehitetään alueellisella ja seudullisella yhteistyöllä Nimetään vuodeosaston sairaanhoitaja kotiutushoitajaksi vastaamaan suunnitelmallisista kotiutuksista Hoitopäivätilastot Seudullinen osastonhoitajien verkosto aloittaa säännölliset tapaamiset v.2015 Kotiutushoitaja on nimetty v.2015 alusta lukien Vastuu toiminnan kehittämisestä on osaston lääkärillä, hoito- ja vanhuspalvelujen johtajalla sekä osastonhoitajalla 2.9. Saattohoito Tavoitteena on selkiyttää saattohoitopotilaan paikallista hoitopolkua ja lisätä saattohoidon toteuttamista tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja hoivapaikoilla asuvien vanhusten omissa hoitoyksiköissä. Kotisaattohoidon kehittäminen jatkossa henkilökunnan koulutuksen avulla ja kotihoidon toteuttaminen saattohoitopotilaalle kotisairaalan hengessä ovat tulevaisuuden tavoitteita. Tavoitteena on lisäksi kirjata ohjeet siitä, miten potilas voidaan ottaa kotoa vuodeosastolle ilman päivystyskäyntiä. Toimenpiteitä varten perustetaan yhteistyöryhmä, jossa edustajat hoito- ja vanhuspalvelujen eri toimintayksiköistä Laaditaan prosessimallilla saattohoidon kuvaus, joka selkiyttää jatkossa saattohoidon toteuttamista ja vastuita ja vastuuhenkilöitä eri vaiheissa saattohoitoa Saattohoidon toteuttamista selkiytetään henkilökunnan koulutuksilla Saattohoitoon liittyvät toimintaohjeet kirjataan ja kuvataan paikallinen saattohoidon hoitopolku. Kuvaus valmistuu kesällä 2015 Saattohoidon koulutus sisältyy henkilökunnan koulutussuunnitelmaan Toimintaohjeet ja hoitopolku löytyvät Intrasta v.2015 aikana Vastuu on saattohoidosta vastaavalla lääkärillä, vuodeosaston osastonhoitajalla ja hoito- ja vanhuspalvelujen johtajalla.
10 3.0. Ammattitaitoinen henkilöstö palvelujen tuottajana Tavoitteena on, että hoito- ja vanhuspalveluissa työskentelee palvelujen käyttäjät huomioiva, ammattitaitoinen, motivoitunut ja kehittämismyönteinen henkilöstö. Henkilöstölle järjestetään jatkuvaa tutkittuun tietoon ja näyttöön perustuvaa ikäihmisten hoitotyön koulutusta. Hoito- ja vanhuspalveluiden koulutustyöryhmä kartoittaa täydennyskoulutuksen tarpeet vuosittain. Erityishuomioina tuleville vuosille on kuntouttavan hoitotyön ja kotiutus-prosessin kehittäminen (kuntoutustiimi/vaativa kotihoito). Saattohoidon osalta vahvistetaan yhteistyötä terveyskeskuksen vuode-osaston ja vanhuspalveluiden yksikköjen kesken. Hoitotyön kirjaamista kehitetään kouluttamalla henkilökuntaa. Kirjaamisen kehittyminen tukee hoitotyön jatkuvuutta ja lisää asiakasturvallisuutta. Hoito- ja vanhuspalvelujen henkilöstön koulutussuunnitelma toteutuu suunnitellusti Vastuu henkilöstön koulutuksesta on hoito- ja vanhuspalvelujen johtajalla ja tulosyksikköjen esimiehillä sekä koulutus- ja sairaanhoitajatyöryhmillä. 3. Muu kehittäminen 3.1. Ympäristö- ja normaalipalvelut Tavoitteena on monipuolinen, esteetön, turvallinen, toimintakykyä tukeva ja liikkumaan kannustava ympäristö ikäihmisille. Palveluiden tulee olla helposti saavutettavissa. Suunnitellaan ja toteutetaan liikennejärjestelyt ikääntyneille soveltuviksi. Palvelulinjan liikennöinti suunnitellaan vastaamaan ikäihmisten tarpeita Asuinympäristön suunnittelussa otetaan huomioon väestön ikääntyminen Kaikessa rakentamisessa huomioidaan ympäristön esteettömyys ja turvallisuus. Erityistä huomiota kiinnitetään paloturvallisuuteen Vastuu ympäristön kehittämisestä ja normaalipalveluista on kaupungin johtajan johtoryhmällä.
11 3.2. Asuminen 3.2.1. Normaaliasuminen Tavoitteena on kehittää paikallisia asuntomarkkinoita siten, että tarjolla on ikääntyvälle väestölle suunniteltuja erilaisia asumisen vaihtoehtoja, toimivia asumisen ja palvelujen kokonaisuuksia joissa arkiselviytyminen toimintakyvyn heiketessäkin on turvallista. Tavoitteena on taata asuinympäristön esteettömyys ja turvallisuus. Korjaustoiminnan avulla parannetaan mahdollisuuksia jatkaa asumista omassa kodissa mahdolli-simman pitkään. Kaupunki varaa vuosittain teknisen toimen talousarvioon avustusmäärä-rahan ikäihmisten asuntojen muutostöihin. Asuntojen muutostöiden tarvetta selvitetään yhdessä kotihoidon henkilöstön kanssa. Vastuu kehittämisestä on kaupunginjohtajan johtoryhmällä. 3.2.2. Kolmannen sektorin tarjoamat asumispalvelut (Aurinkosäätiö) Tavoitteena on tukea vanhuksille ja vammaisille soveltuvien asuntojen hankkimista ja ylläpitämistä. Lisäksi Aurinkosäätiö hankkii ja ylläpitää vanhusten ja vammaisten avohuoltoon tarvittavia hoito-, kuntoutus- ja muita palvelutiloja. Säätiön I-vaiheen palvelutalo aloitti toimintansa 1.1.1996 II-vaihe valmistui 1.2.1998 ja III-vaihe 1.11.2005 Vuonna 2014 on jätetty ARA:lle avustushakemus IV-vaiheen rakennuttamiseksi Palvelutaloissa on 85 vanhuksille ja vammaisille tarkoitettua palveluasun-toa ja 8 hengelle tarkoitettu ryhmäkoti, joka soveltuu päivittäin runsaasti apua ja tukea tarvitseville Vastuu Aurinkosäätiön palvelutalon rakennuttamisesta on säätiön hallituksella ja asiamiehellä ja käytännön toiminnasta palvelupäälliköllä.
12 3.2.3. Kulttuuripalvelut Tavoitteena on tarjota palveluita kaikille ikäryhmille. Kulttuuripalvelut sisältävät kirjastot, kulttuuritoiminnan ja museotoiminnan. Suuri osa normaalipalveluista soveltuu kaiken ikäisille, lisäksi osa toiminnasta kohdennetaan erityisesti vanhuksille. Kirjastoaineistosta osa on suunnattu erityisryhmille (esim. iso tekstinen aineisto, selkokielinen aineisto, äänikirjat) Vanhuksille suunnattuja tapahtumia järjestetään kirjastossa (esim. SeniorSurf) Tapahtumia (esim. musiikki- ja runoesityksiä) järjestetään vanhuksille erikseen. Osa näistä järjestetään yhteistyössä yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Tapahtumien ja osallistujien määrät Vastuu vanhuksille suunnatuista kulttuuripalveluista on sivistysviraston kulttuuripalvelujen tehtäväalueella. 3.2.4. Erityisliikunta Tavoitteena on tarjota asiakaskeskeisesti mahdollisimman monipuolisia ja laadukkaita liikuntapalveluja henkilöille, jotka eivät korkean iän, perussairauden tai vamman vuoksi voi osallistua tavanomaiseen liikuntatoimintaan, taikka joille liikunnalla on erityistä terveydellistä tai kuntouttavaa merkitystä. Tavoitteena on luoda luonteva kanava kunnon ylläpitämiseen ja omaehtoiseen liikuntaan, yhteistyössä eri järjestöjen ja ympäristökuntien kanssa. Erityisliikuntasektori tuottaa erilaisia liikunnallisia toimintoja, kursseja ja tapahtumia asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan koko toiminta-kauden ajan. Liikuntapalveluja kehitettäessä huomioidaan erityisesti se väestönosa, joka korkean iän, vamman tai perussairauden vuoksi ei voi osallistua tavanomaiseen liikuntatoimintaan. Säännöllisiä ryhmiä järjestetään niille kohderyhmille, joita ei järjestötyö tavoita tai jotka tarvitsevat erityisliikunnan palveluja. Erityisryhmille tarkoitettuja liikunnallisia ryhmiä, tapahtumia, urheilukouluja, leirejä ja retkiä järjestetään kunnan omana toimintana sekä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Erilaisia liikuntaryhmiä järjestävät myös kaupungin sivistystoimi, työväenopisto, sekä naantalilaiset järjestöt ja urheiluseurat.
13 Käyttäjäseuranta Vastuu ikäihmisten erityisliikuntapalvelujen järjestämisestä on sosiaali- ja terveysviraston avohuollonohjaajalla sekä sivistysviraston vapaa-aikatoi-men sihteerillä. 3.2.5. Vapaaehtoistoiminta Tavoitteena on yhteistyön kehittäminen kaupungin vanhustyön kanssa. Vapaaehtoistyö ikääntyvien parissa on merkittävä osa yhteiskunnallista vanhustyötä. Yhteistyöllä järjestetty ja avoimella mielellä toteutettu vapaaehtoistyö antaa omalta osaltaan apua, tukea ja virkistystä ikäihmisten elämään. Vanhusneuvoston ja yhdistysten toimintasuunnitelmat vapaaehtoisvoimin järjestettävästä toiminnasta Toiminnan koordinointi ja tiedottaminen edellyttää lisääntyvää yhteistyötä Toimintakertomukset Toteutuneet ohjelmat Osallistujamäärät Vastuu on Naantalin vanhusneuvostolla 3.2.6. Mielenterveyden tukeminen Tavoitteena on tarjota erilaisista psyykkisistä sairauksista kärsiville, sekä erilaisiin elämäntilanteisiin tai traumaattisiin kriiseihin ajautuneille mielenterveyttä tukevaa asiantuntija-apua. Tavoitteena on palvelujen helppo saatavuus. On käydä tukea antavia ja terapeuttisia keskusteluja mielenterveys yksi-kössä sekä terveyskeskuksessa. Tarvittaessa järjestetään kotikäyntejä Vastuu mielenterveyden tukemisesta on terveyskeskuksen mielenterveysyksiköllä ja terveyskeskuspsykologilla
14 3.2.7. Vanhussosiaalityö Tavoitteena on varmistaa, että ikääntyneet asiakkaat saavat riittävän ajoissa tarvitsemansa palvelut sekä ehkäistä ja tukea heitä riittävän varhain sosiaalisissa ongelmatilanteissa. Sosiaalityön panosta ja menetelmiä kehitetään. Terveyskeskuksen sosiaalityöntekijä kirjaa ilmoitukset iäkkään henkilön palvelutarpeesta ja huolehtii siitä, että tarvittavat jatkotoimenpiteet käynnistyvät Valmentaa koko vanhustyön henkilöstö tunnistamaan asiakkaittensa sosiaaliset ongelmatilanteet ja puuttumaan tilanteisiin asiakaslähtöisesti ja ammatillisesti. Uusia kehittyviä vanhussosiaalityön menetelmiä otetaan tarpeen mukaan käyttöön. Toteutuneet koulutukset Vastuu toiminnan tehostamisesta on hoito- ja vanhuspalvelujen johtajalla ja sosiaalityön johtajalla, terveyskeskuksen sosiaalityöntekijällä sekä koko vanhustyön henkilöstöllä 3.2.8. Palveluohjaus ja tiedottaminen Tavoitteena on varmistaa, että ikäihmiset ja heidän läheisensä tuntevat ennakkoon kunnan vanhustyön ja saavat tarvittaessa ohjausta palveluiden käyttöön. Tiedotuksen tavoitteena on myös lisätä vaikutusmahdollisuuksia palveluiden kehittämisessä. Avohuollonohjaajan toimenkuvaan sisältyy asiakkaiden palveluohjaus kaikkina työpäivinä klo 8-16 Palveluohjausta tehostetaan nimeämällä vastuutyöntekjät niille asiakkaille, jotka tarvitsevat ohjusta palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa Tiedottamisessa käytetään apuna palveluopasta, kuntatiedotteita, kaupungin nettisivuja ja paikallislehteä (Nasta -lehti) Vastuutyöntekijät on nimetty 31.3.2015 mennessä Vastuu Hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja ja esimiehet, kotihoidon avohuollonohjaaja
15 3.2.9. Fysioterapia Tavoitteena on tukea ja edistää väestön työ- ja toimintakykyä fysioterapian keinoin toimimalla moniammatillisessa yhteistyössä. Toiminta on sekä ennaltaehkäisevää, ylläpitävää että korjaavaa. Fysioterapiaresursseja kohdistetaan ensisijaisesti niihin ikääntyneisiin, joiden toiminta- ja liikuntakyky on alentunut niin, että uhkana on pysyvä laitoshoito. Ikääntyneet, joiden liikkuminen on vähentynyt, ohjataan ensisijaisesti eri järjestöjen ja kaupungin liikuntapalvelun tarjoamiin ryhmiin. Huomioida ikääntyneiden kuntoutus vastaanotto toiminnassa ja vuodeosastolla. Tehdä kotiutumisiin liittyviä kotikäyntejä. Ennaltaehkäisevät (= terveyttä edistävät) kotikäynnit, jotka toteutetaan yhdessä kotihoidon työntekijän kanssa. Huolehtia apuvälinearvioista, lainauksesta ja apuvälineiden käytön opastuksesta sekä omaisten ohjauksesta Tilastot toteutuneista kotiutumisiin ja terveyttä edistäviin kotikäynteihin liittyvistä kotikäynneistä Vastuu on fysioterapiayksiköllä 3.2.10. Suun terveydenhuolto Tavoitteena on saada suun terveydenhoito luonnolliseksi osaksi kokonaisvaltaista hoitoa vanhustenhoidon eri osa-alueilla. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään myös asiakkaan suun- ja hammashoidon tarve ja tarvittaessa ohjataan hänet hoitoon terveyskeskukseen. Selvitetään asiakkaan hampaiden kotihoidon onnistuminen yhdessä hammashuollon henkilökunnan kanssa. Vanhuksilla suun päivittäinen puhdistus kuuluu hoitohenkilökunnan tehtäviin, vaikka omatoimisuutta muissa toiminnoissa korostetaankin. Asiakkaita ohjataan terveellisiin ruokailutottumuksiin. Tavoitteena on lisätä vanhustenhuollon henkilökunnan tietoisuutta suun terveyden merkityksestä yleisterveyteen ja opastaa ja kannustaa kotisairaanhoidon, palveluasumisen ja laitoshoidon henkilökuntaa puhdistamaan asiakkaiden hampaat päivittäin hammashuollon antamien ohjeiden mukaan. Birgittakodissa toteutuu hoitohenkilökunnan tekemänä asukkaiden suun- ja hampaiden päivittäinen puhdistus. Suunhoitovastaaviksi valitut hoitajat opastavat tarvittaessa muuta henkilökuntaa asukkaiden hampaiden kotihoidossa. Tavoitteena on samankaltaisen toiminnan aloittaminen kaikkien tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon yksiköiden kanssa.
16 Yhteistyön käynnistäminen suun terveydenhuollon, hoitolaitosten ja kotisairaanhoidon kanssa, koulutuksen järjestäminen vanhustenhuollon henkilökunnalle suun terveyden merkityksestä yleisterveydelle ja hampaiden päivittäisestä puhdistamisesta ja siinä käytettävistä välineistä sekä hoitohenkilökunnan tukeminen ja opastus. Kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden suun kotihoidosta huolehtiminen ja hoitoon ohjaus. Henkilökunnalle on järjestetty koulutusta suun terveydenhuollosta Yhteistyöryhmä on kutsuttu koolle tammikuussa 2015. Vastuu kehittämisestä on valistushammashoitajalla, suuhygienisteillä ja vastaavalla hammaslääkärillä yhdessä hoitolaitosten ja kotisairaanhoidon esimiesten kanssa 3.2.11.Lääkehuolto Tavoitteena on turvallisen, kustannustehokkaan ja tarkoituksenmukaisen lääkehoidon toteutuminen niin ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä kuin kotiin annettavissa terveydenhuollon palveluissa. Vanhusten lääkkeiden käyttö on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana ja huomattava osa vanhuksista käyttää samaan aikaan useita ja monen eri lääkärin määräämiä lääkkeitä. Avohoidossa suurimmat haasteet liittyvät lääkehoidon kokonaisvastuun ja tiedonkulun puutteisiin. Turvallisen lääkehoidon toteutumiseksi on hoitohenkilökunnan ymmärrettävä lääkehoito osana potilaan hoidon kokonaisuutta. Tämä korostuu etenkin asiakkaan kotona annettavissa terveydenhuollon palveluissa. Ammatillisen- tai lisäkoulutuksen kautta hankittujen valmiuksien säännöllinen ylläpitäminen Lääkelupakäytännöt tukevat lääkehoidon kannalta keskeisiä turvallisuusnäkökohtia, kuten lääkehoidon toteutumisen seurantaa, haitta- ja yhteisvaikutusten tunnistamista sekä kykyä ohjata potilasta lääkehoitoon liittyvissä asioissa. Lääkkeitä käyttävän vanhuspotilaan lääkityksen tarpeen ja turvallisuuden arviointi olisi tehtävä vähintään kerran vuodessa. Lääkehoidon kokonaisarviointi ja moniammatillinen työskentely ovat keskeisimmät keinot turvallisen lääkehoidon toteuttamisessa. Vastuu lääkehoidosta on potilasta hoitavalla lääkärillä, mutta myös hoitaja kantaa vastuun omasta toiminnastaan. Arvioinnissa voi hyödyntää moniammatillisia keinoja, kuten farmaseuttista osaamista.
17 3.2.12. Ravitsemus Tavoitteet Ikääntyneiden hyvälle ravitsemukselle on ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua. Hyvä ravitsemustila nopeuttaa sairauksista toipumista ja pienentää siten osaltaan terveydenhuollon kustannuksia. Lisäksi kotona asumisen mahdollisuudet ovat paremmat, mikäli ravitsemustila on hyvä. Säännöllinen ateriarytmi ja riittävän energiamäärän saaminen on tärkeää. Riittävä energia- ja proteiinimäärä tulee varmistaa etenkin silloin, kun ikääntynyt on esimerkiksi sairas tai ruokahaluton. Hoivayksiköissä ja terveyskeskuksessa kaikille asukkaille/asiakkaille tarjotaan aamupala, lounas, päiväkahvi lisukkeineen, päivällinen ja iltapala. Tarpeen mukaan asiakkaille tarjotaan perusruokavalion muunnoksia eli erityisruokavalioita sekä huomioidaan erilaiset ruokaaineallergiat. Ruokalistan suunnittelussa huomioidaan päivittäinen energiantarve sekä suositusten mukainen ravintosisältö. Ruokalistan suunnittelun lähtökoh-tana ovat Ikääntyneiden ravitsemussuositus sekä ravitsemushoito suositus. Suositukset auttavat huomioimaan ravitsemuksen merkityksen osana ikä-äntyvän hyvää hoitoa. Tarvittaessa käytetään täydennysravintovalmisteita. Kotona asuville ikääntyneille järjestetään päivittäinen ateria kotiin kulje-tettuna. Lounas kattaa kuitenkin vain n. kolmasosan päivittäisestä energiantarpeesta. Muulla tavoin tulee varmistaa ikääntyneen muiden päivittäisten aterioiden nauttiminen. Samoin kotona asuvilla on mahdollisuus tuettuun lounasruokailuun arkipäivisin kaupungin eri toimipisteissä. Asiakaspalautteet ja palautteet henkilökunnalta Vastuu hyvän ravitsemuksen toteutumisesta on hoivalaitosten ja koti-hoidon henkilökunnalla. Ateriapalveluiden palvelupäälliköllä on vastuu aterioiden ravintosisällöstä ja valmistuksesta. 3.2.13. Terveyskasvatus Tavoitteena on ikäihmisen terveydentilan edistäminen sekä sairauksien ehkäisy ja hoito. Uudeksi kansanterveysongelmaksi on noussut väestön liikkumattomuus, tupakoinnin ja alkoholinkulutuksen lisääntyminen miehillä ja naisilla tupakointi. Tavoitteena on tunnistaa vähän liikkuvat ikääntyvät ja tarjota heille liikuntaneuvontaa, lisätä tietoisuutta ja ymmärtämystä terveysliikunnasta ja sen merkityksestä.
18 Terveyskasvatuksen lähtökohtana on potilaan tarve ja motivaatio ohjaukselle sekä potilaan tarpeen tunnistaminen. Ikääntyvän ihmisen hyvinvointiin vaikuttavat omat voimavarat ja lähiympäristö. Terveyskasvatuksella voidaan tukea ikääntyvän ihmisen hyvinvointia tietoisuudella saatavista palveluista, sopeutumisella omaan sairauteen, sairauden hoitoon ja edistämällä omaa toimintakykyä fyysistä ja sosiaalista, liikunnallisuutta ja toimeliaisuutta. On järjestää avosairaanhoidon matalan kynnyksen palveluita jotka ovat helposti tavoitettavissa. Terveydenhoitajan keskeisenä roolina on potilaiden ohjaus ja neuvonta. Erilaisia terveyttä edistäviä ryhmiä ikääntyville toteutetaan moniamma-tillisena yhteistyönä ja yhteistyötä lisätään kaupungin eri organisaatioiden välillä. Toteutuneet neuvontapalvelut ja ryhmätyömuodot Vastuu on sosiaali- ja terveysvirastolla, johtavalla hoitajalla ja terveydenhoitajilla.